Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta, kokous 14.5.2024

§ 55 Rudus Oy, Vastine Vaasan Hallinto-oikeudelle, Mäntymäen tuotantoalueen maa-aineslupa ja ympäristölupa sekä kierrätystoimintojen alueen ympäristölupa ja toiminnan aloittamislupa, Nurmijärvi

TUUDno-2024-715

Valmistelija

  • Sirpa Sorsa, ympäristötarkastaja, sirpa.sorsa@tuusula.fi
  • Helmi Heiska, terveystarkastaja, helmi.heiska@tuusula.fi
  • Hanna Keinänen, ympäristösuunnittelija, hanna.keinanen@tuusula.fi

Perustelut

Vastinepyyntö

Etelä-Suomen aluehallintovirasto (ESAVI) on myöntänyt 15.1.2024 nro 10/2024 Rudus oy:lle maa-aines- ja ympäristöluvan maa-ainesten ottotoiminnalle ja erilaisille kierrätys- ja maankaatopaikkatoiminnoille sekä toiminnan aloittamisluvan. Päätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen. Vaasan hallinto-oikeus on varannut tilaisuuden vastineen antamiseen Nurmijärven kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselle valitusten johdosta. Vastineen määräaika on viimeistään 24.4.2024. Vastineen jättämiseen on annettu lisäaikaa pyydetysti 20.5.2024 asti. Vastinepyynnön diaari Vaasan hallinto-oikeudessa on 170/2024.

Rudus oy:n yhteislupapäätös

Rudus oy on saanut maa-aineslain 4 a §:n ja ympäristönsuojelulain 47 a §:n mukaisen lupapäätöksen yhteiskäsittelyssä. Ns. yhteisluvassa sallitaan maa-ainesten ottoa, louhintaa ja murskausta nykyisillä ja hakemuksen mukaisilla louhinta-alueilla. Toiminta-alueelle saa vastaanottaa ylijäämälouhetta sekä murskata ja varastoida sitä. Lisäksi lupa sallii betoni- ja tiilijätteen sekä ylijäämämaiden (ml. jätteellinen maa-aines) vastaanoton, käsittelyn ja kierrätyksen ja ylijäämämaiden sijoittamisen (maankaatopaikkatoiminta) alueelle. Aluehallintoviraston myöntämä maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukainen yhteislupa on voimassa 15.1.2044 saakka.

Luvan haltija voi aloittaa hakemuksen mukaisen muutetun toiminnan lupapäätöksen mukaisia lupamääräyksiä noudattaen muutoksenhausta huolimatta (ympäristönsuojelulaki 199 §). Aloittamislupa koskee kierrätystoimintojen aluetta ja sillä harjoitettavaa jätteenkäsittely- ja maankaatopaikkatoimintaa sekä louhinta-alueella tapahtuvaa louhintaa, rikotusta ja murskausta siltä osin kuin niille on olemassa lainvoimainen maa-aines- ja/tai ympäristölupa. 

Päätöksessä esitetty toiminta sijoittuu Nurmijärven kunnan Mäntymäen tuotantoalueelle kiinteistöille 543-410-2-94. Helsinki-Tampere moottoritie (vt3) kulkee alueen länsipuolella. Nurmijärven keskus sijaitsee noin viisi kilometriä toiminta-alueesta pohjoiseen. Kiinteistön kokonaispinta-ala on 66,2 hehtaaria. Toiminta-alue on pinta-alaltaan 47,9 hehtaaria, mukaan lukien louhosalue, kierrätystoimintojen alue ja pintamaiden varastointialueet. Louhoksessa toimii myös GRK Suomi Oy:n asfalttiasema.   

Lupapäätöksen mukaisen louhinta-alueen pinta-ala on enintään 18 hehtaaria. Syvimmillään louhinnan saa ulottaa tasolle +34 (N2000). Louhittavan kiviaineksen kokonaismäärä on 5,8 miljoonaa kiintokuutiometriä, k-m3 (noin 15,6 miljoonaa tonnia) ja vuotuinen ottomäärä on enintään 800 000 k-m3. Kiviaineksen ottamisalueella saa ottaa vastaan enimmillään 1 000 000 tonnia vuodessa (t/a) muualla louhittua louhetta, jota murskataan ottamisalueella. Kiviainesta (ml. alueen ulkopuolelta vastaanotettu ylijäämälouhe) saa murskata enintään 1,8 miljoonaa tonnia vuodessa.

Mäntymäen tuotantoalueelle saa ottaa vastaan ja käsitellä pilaantumatonta ylijäämämaata (17 05 04) 800 000 tonnia vuodessa (t/a) ja varastoida kierrätystoimintojen alueella enintään 2 000 000 tonnia vuodessa. Betoni- ja tiilijätettä (17 01 01, 17 01 02) saa vastaanottaa enintään 50 000 t/a ja varastoida kerrallaan enintään 150 000 tonnia. Rakennusjätettä sisältävää maa-ainesta (17 05 04) saa ottaa vastaan enintään 20 000 t/a ja varastoida enintään 60 000 tonnia kerrallaan. Alueet, joille sijoitetaan ylijäämämaita yli vuoden ajaksi, luokitellaan maa- ja kiviainesjätteen (jätetunnus 17 05 04) kaatopaikaksi.

Kierrätystoimintojen alueelle saa sijoittaa enintään 2 500 000 m3 pilaantumattomia maa-aineksia. Maankaatopaikan reuna-alueiden luiskakaltevuus tulee olla 1:2 tai loivempi. Täyttökorkeus saa olla korkeintaan 90 m mpy.

Lupapäätöksen mukaan toimintaa saa alueella harjoittaa tiettyinä ajankohtina. Kallion poraus on sallittu ma-pe klo 7-21. Rikotus ja räjäytykset on tehtävä ma-pe klo 8-18. Kuormaamista ja kuljetuksia voidaan tehdä ma-pe klo 6-22 sekä la klo 8-18. Ylijäämämaan, betonin ja tiilen vastaanottoa ja ylijäämämaan sijoittamista toiminta-alueelle sallitaan ma-pe klo 6-22. Kiveä, betonia ja tiiltä saa murskata ma-pe klo 7-22. Muut käsittelyt kuten välppäys, seulonta ja sekoitus on sallittua ma-pe klo 7-22. Ylijäämälouheen päiväaikaista vastaanottoa ma-pe klo 6-22 ja la klo 7-18. Ylijäämälouheen yöaikaista vastaanottoa sallitaan ti-pe klo 22-6 sekä perjantain ja lauantain välinen yö klo 22-7. Muuta toimintaa voidaan harjoittaa alueella ma-pe klo 7-22. Kaikki toiminta on kielletty sunnuntaisin ja arkipyhinä. Yöaikaisen toiminnan ja räjäytyksien tiedottamisesta naapureille on annettu lupamääräyksiä yhteisluvassa. 

Lupapäätöksessä on annettu ympäristövaikutuksien vähentämisestä ja tarkkailusta kuten vesien, melun, pölyn ja tärinän seurannasta ja mittaamisesta määräyksiä. Toiminnan aiheuttama hiukkaspitoisuus asumiseen käytettävillä alueilla saa olla enintään 50 µg/m3 (PM10) vuorikausipitoisuutena ja laskettuna siten, että 36. suurin pitoisuus ei saa ylittää kyseistä raja-arvoa. 

Päiväaikaiset (7–22) melun raja-arvot ovat yhden tunnin ekvivalenttimelutasoja (LAeq 1h). Toiminnasta aiheutuva melu yhdessä asfalttiaseman kanssa ei saa ylittää lähimpien häiriintyvien asuinrakennusten piha-alueella yhden tunnin ekvivalenttimelutaso (LAeq 1h) 55 dB eikä loma-asumiseen käytettävillä alueilla ekvivalenttimelutaso (LAeq 1h) 45 dB. Yöllä (22‒07) raja-arvot ovat (LAeq 1h) 45 dB (asuinrakennukset) ja (LAeq 1h) 40 dB (loma-asuntoalueet). Jos melu on luonteeltaan kapeakaistaista tai iskumaista, lisätään tulokseen 5 dB ennen tuloksen vertaamista em. raja-arvoihin.

Ylijäämälouheen vastaanottotoiminnan yöaikainen (22‒07) enimmäisäänitaso (LAFmax) ei saa ylittää lähimpien häiriintyvien asuin- tai loma-asuntojen nukkumiseen tarkoitetuissa tiloissa sisällä arvoa 45 dB määritettynä kolmen toiminnasta mitattujen enimmäistasojen keskiarvona. Sisätilan enimmäismelutaso voidaan määrittää oleskelupiha-alueelta tehtävästä ympäristömelumittauksesta. Asuin- tai loma-asunnon ulkoseinän äänitasoero tulee tällöin huomioida vähentämällä mittaustuloksesta 28 dB ennen tuloksen vertaamista raja-arvoon 45 dB (LAFmax).

Valitukset hallinto-oikeuteen

Valituksessa 1 Rudus oy on valittanut vakuuden suuruudesta. Rudus oy on esittänyt lupahakemuksessa vakuudeksi 716 596 euroa (sis. alv). Vakuussummaa on perusteltu, että betoni- ja tiilijätteelle suoritettaisiin vakuutta realisoitaessa laitoksen normaalitoimintaa vastaavat lajittelu- ja käsittelytoimenpiteet, joiden jälkeen jätteelle etsittäisiin soveltuva hyötykäyttö- tai toimituskohde. Lisäksi rautajätteellä katsottiin olevan positiivinen jätearvo. Ympäristöluvassa on määrätty jätteen käsittelytoiminnan vakuussummaksi 4 258 500 euroa (sis. alv). Vakuuden suuruuteen on vaikuttanut jätteiden poiskuljetus ja vastaanottomaksujen kustannukset. Vakuuden suuruutta perusteltaessa on todettu, ettei vakuuden realisointitilanteessa ole laitteistoja käsitellä jätettä eikä ulkopuolisilla vakuuden realisoijalla välttämättä ole edes oikeutta harjoittaa alueella luvanvaraista jätteenkäsittelytoimintaa, kuten betoni- tiilijätteen tai jätettä sisältävän maa-aineksen käsittelyä (murskaus ja/tai seulonta).

Rudus oy pitää luvan vakuuden arviointia virheellisenä mm. seuraaviin seikkoihin perustuen.  Ulkopuolisen murskauslaitteiston arvioitu kustannus vakuudessa on liian suuri ja perusteena käytetty laitteiston puuttuminen on väärä. Lisäksi luparatkaisussa ei ole otettu huomioon, että kyse on hyödynnettävästä jätteestä, jolla on taloudellista arvoa, kun vakuutta on määritetty.    

Valituksessa Vaasan hallinto-oikeudelle (valitus 2) Nurmijärven kunnanhallitus vaatii, että Rudus oy:lle myönnetty lupa tulee kumota, tai toissijaisesti yöaikainen toiminta tulee kieltää. Perusteluissa on viitattu toiminnan pitkäkestoisuuteen. Toiminta on kestänyt jo 17 vuotta (vuodesta 2007 alkaen). Lähiympäristön asukkaat ovat kärsineet toiminnan aiheuttamista tärinä-, melu- ja pölyhaitoista aikaisempien lupien aikana. Uusi yhteislupa lisää toimintoja alueella. Lupa on myönnetty 20 vuodeksi, jolloin toiminnan keston ja toiminnan aiheuttamien ympäristövaikutuksien katsotaan olevan naapuruussuhteista annetun lain (25/1920) 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta sen keston ja ympäristövaikutuksien vuoksi.  

Lisäksi yöaikaisen toiminnan aiheuttaman melun katsottiin olevan terveydellinen haitta. Lupaehdon mukaiset rajoitukset eivät poista yöllisiä heräämisiä yksittäisiin melutapahtumiin. Yöaikaisten kuljetuksien kesto 20 vuoden ajan on myös kohtuuton. Lupaehdoista huolimatta yöaikaisista kuljetuksista aiheutuu haittaa lähialueen asukkaille. Lisäksi kunta vetoaa valituksessaan Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan 18.4.2023 § 55 antamaan lausuntoon hakemuksesta.

Kolmannessa (3) valituksessa on vaadittu, että ensisijaisesti yhteislupa kumotaan ympäristönsuojelulain perusteella. Toissijaisesti on painotettu ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA-arvioinnin) suorittamisen tärkeyttä. Ruduksen toiminnan vaikutukset katsotaan ulottuvan myös Etelä-Suomen tärkeimpään Vantaanjoen vesistöön, ja siten hyvin laajalle. Kolmanneksi on vaadittu ehdottomasti yöaikaisten toimintojen kieltämistä ja toiminta-ajan rajoittamista klo 8-18 välille eikä työskentelyä viikonloppuisin vedoten terveysperusteisiin. Neljänneksi on vaadittu, että Ruduksen saama toimenpiteiden aloituslupa kumotaan. Perusteluina vaatimuksille esitetään mm. asukkaille aiheutuvia terveyshaittoja, toiminnan pitkäkestoisuutta ja ympäristövaikutuksien arvioinnista puuttuvia ajantasaisia mittareita sekä selvityksiä kuten luonto- ja vesistöselvitykset. Perusteluina on myös esitetty Rudus oy:n aikaisemmasta toiminnasta tulleita ympäristöhaittoja (tärinä, melu ja pöly), jotka tulevat uuden luvan myötä lisääntymään. Haitat naapuriston kaivovesiin sekä pintavesiin ja Vantaanjoen vesistöön ja eliölajeihin kuten taimenkantaan esitetään perusteiksi luvan kumoamiselle. Lisäksi toiminnan katsotaan loukkaavan yleistä etua ja aiheuttavan ympäristön viihtyisyyden laskua yhdessä toisen alueella toimivan kanssa. Toiminnan katsotaan aiheuttavan häiriötä kulttuurimaisemalle. Valituksessa vedotaan myös ympäristölautakunnan aikaisemmin antamaan lausuntoon maa-aines- ja ympäristölupahakemuksien johdosta.

Vastineen oheismateriaalina lautakunnassa ovat tehdyt valitukset, ympäristölautakunnan aikaisempi lausunto 18.4.2023 § 55, sekä yhteislupapäätös nro 10/2024. Toiminnan sijaintikartta on liitteenä.

Ehdotus

Esittelijä

  • Marjo Alho, ympäristövalvontapäällikkö, marjo.alho@tuusula.fi

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää

  • antaa Etelä-Suomen Aluehallintoviraston päätöksestä 15.1.2024 nro 10/2024  tehtyjen valitusten johdosta Vaasan hallinto-oikeudelle seuraavan vastineen:
     

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan vastine

Aikaisemmassa ympäristölautakunnan 18.4.2022 § 55 lausunnossa esille tuotuja asioita on huomioitu Rudus oy:lle myönnetyssä yhteisluvassa. Toiminta on pitkäkestoista kestäen 20 vuotta. Aikaisempiin alueelle myönnettyihin maa-aines- ja ympäristölupiin verrattuna uudessa yhteisluvassa sallittu toiminta muuttuu merkittävästi. Uudessa yhteisluvassa on sallittu vastaanottavan muualla louhittua louhetta, jota ei ole katsottu jätteeksi, enintään 1 000 000 tonnia vuodessa (t/a) muun toiminnan lisäksi. Lupamääräysten mukaan louheen vastaanoton tulee tapahtua pääosin päivisin, mutta alueelle voidaan tehdä enintään 75 raskaan ajoneuvon käyntiä yön aikana. Yöaikaisten kuljetusten määrää ei ole rajoitettu lupamääräyksissä.     

Toiminta-aikojen supistaminen yhdellä päivällä (sunnuntai) ei muuta tilannetta, että toiminnasta voi aiheutua kohtuutonta naapuruussuhdelain tarkoittamaa haittaa. Rudus oy:n tulevasta toiminta-alueesta useaan suuntaan on asutusta alle 500 metrin päässä. Kuljetusten sallimiseen viikonloppuisin (lauantaisin) ja edellinen yö olisi tullut esittää hakemuksessa erityinen ja hyväksyttävä peruste kuten asetuksessa Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (Muraus) 800/2010 on edellytetty. Melun häiritsevyyttä ei aina saada rajattua pelkästään meluille annetuilla raja-arvoilla, vaan arvioon tulee sisällyttää myös toiminnan luonne ja toistuvuus varsinkin yöaikaan.  

Hyvänä voidaan pitää, että uudessa lupapäätöksessä meluille määrätyt tuntiperusteiset raja-arvot ovat tiukempia kuin ympäristöluvissa normaalisti käytetty melun keskiäänitasoon perustuva melun arviointi. Tuntiperusteiset melun raja-arvot vaativat toiminnan melujen rajoittamista merkittävästi enemmän kuin aiemmissa ympäristöluvissa on vaadittu. Yleisiä ohje- tai raja-arvoja tunnin keskiäänitasolle ei ole olemassa. Yhteisluvassa melulle annettavilla raja-arvoilla tulee varmistua, että niiden avulla meluhaittaa voidaan ehkäistä eikä kohtuutonta rasitusta naapuristolle aiheudu.

Melua koskevassa määräyksessä on annettu erikseen yöaikaisille hetkittäisille louheen kuljetuksesta ja kippaamisesta tuleville meluille raja-arvot. Kun melutasot ulkona voivat olla 28 dB:ä korkeammat kuin sisällä, ulkona sallitaan hetkelliset 73 dB:n suuruiset enimmäismelutasot yöaikaan. Koska kyse on kolmen mittauksen keskiarvosta, tarkoittaa tämä, että tätäkin suurempia hetkellisiä melutasoja sallitaan kiinteistöjen pihalla. Louheen kippausäänet voivat myös erottua tieliikenteen taustamelusta kiinteistöjen piha-alueella (arvioitu tieliikennemelualueella maksimissaan 55…60 dB). Tällöin hetkellinen melu voi herättää, varsinkin jos pidetään ikkunoita auki kesäaikaan.

Terveydensuojeluviranomaisen kanta yöaikaiseen vastaanottoon

Yöaikaista vastaanottoa ei tule sallia, sillä luvan hakija ei ole esittänyt riittäviä selvityksiä siitä, että toiminnasta aiheutuva melu alittaisi asumisterveysasetuksen (STMa 545/2015) toimenpiderajat melun vaikutusalueella sijaitsevien asuntojen sisällä asuinhuoneissa ja oleskelutiloissa. Voidaan katsoa, että vuosikymmeniä jatkuva yöaikainen toiminta aiheuttaisi melun vaikutusalueella oleville asukkaille haittoja.

Melun haittoihin vaikuttavat melun voimakkuuden ohella myös muun muassa melun laatu ja ajankohta. Melun terveyshaitat ilmenevät useimmiten unihäiriöinä sekä stressivaikutusten kautta sydämen ja verenkiertoelimistön toimintahäiriöinä. Terveyshaittojen arvioinnissa yksi merkittävä tekijä on melun vaikutus uneen. Melu saattaa vaikeuttaa nukahtamista ja herättää kesken unien, lisäksi ihmisen elimistö reagoi meluun, vaikka henkilö itse ei havahtuisi unesta. Tiedostamattomat vaikutukset ovat havaittavissa muun muassa sydämen sähköisessä toiminnassa verenpaineen ja sydämen sykkeen nousuna, aivosähkökäyrässä ja lisääntyneenä liikehdintänä (www.thl.fi). Heräämiset vaikuttavat normaaliin univalverytmiin ja ne vaarantavat unen aikana tapahtuvan fyysisen ja psyykkisen palautumisen. Äänitason ja heräämisten sekä kehon liikkeiden välillä on osoitettu selvä annos-vastesuhde (EEA 2010, WHO 2009). Keho alkaa unen aikana reagoida ääniin jo enimmäisäänitason ollessa 33 dB (Lmax sisällä) (EEA 2010). Äänitason kasvaessa unen vaiheen muutoksen todennäköisyys kasvaa.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.


Muutoksenhaku

Päätöksestä ei saa tehdä kuntalain 136 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.