Perustelut
Lausuntopyyntö
Vaasan hallinto-oikeus pyytää 9.6.2025 päivätyllä kirjeellään Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan lausuntoa valituksiin, jotka koskevat Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan tekemää päätöstä 14.1.2025 § 9 (Kirjallinen vireillepano koskien GRK Suomi Oy:n Mäntymäen asfalttiaseman toiminnan keskeyttämistä, Nurmijärvi).
Lausunto on pyydetty toimittamaan hallinto-oikeuteen viimeistään 29.8.2025. Lausunnossa pyydetään ilmoittamaan asian ensimmäinen diaarinumero 254/2025.
Valituksenalainen päätös
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on päätöksellään 14.1.2025 § 9 määrännyt ympäristönsuojelulain (527/2014) 175 §:n 1 momentin perusteella toiminnanharjoittajan muuttamaan Nurmijärven kunnassa sijaitsevan Mäntymäen asfalttiaseman toimintaa siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa tai sen riskiä naapureille. Ennen kuin GRK Suomi Oy:n naapuruussuhdelain mukaan vaadittu ympäristölupa on ratkaistu aluehallintovirastossa, toiminnan tulee olla ympäristönsuojelulain 116 § rekisteröinnin perusteella valtioneuvoston asetuksen asfalttiasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista (846/2012) mukaista eikä siitä saa aiheutua kohtuutonta rasitusta tai sen vaaraa naapureille siten, että toiminta on ympäristöluvanvaraista ympäristönsuojelulain 27 § 2 mom. 3 kohdan mukaan. Ympäristölautakunnan päätöksen 13.6.2023 § 82 mukaan asfalttiaseman nykyisestä toiminnasta aiheutuu kohtuutonta rasitusta naapureille hajuhaitan osalta, joten toiminta on määrätty muutettavaksi siten, että rasitusta hajuhaitan osalta ei aiheudu siihen asti, kunnes toiminnalla on lainvoimainen ympäristölupa. Kohtuuttoman hajuhaitan estämiseksi on määrätty, että toimintaa saa harjoittaa vain arkisin (YSL 27 §, NaapL 17 §). Yöaikaan, klo 22-07, toimintaa saa harjoittaa korkeintaan 40 vuorokautena kalenterivuodessa, mikä tarkoittaa myös toiminnan aloittamista tai lopettamista klo 22-07 (NaapL 17 §, VNA 846/2012). Jäteasfaltin käyttämistä tuotannossa tulee kohtuuttoman hajuhaitan estämiseksi vähentää siten, että kierrätysasfalttia käytetään enintään 30 % tuotantomassamäärästä (YSL 27 §, NaapL 17 §). Tarvittaessa tulee ottaa käyttöön myös muita keinoja, joilla hajuhaittoja saadaan pienennettyä, siihen asti, kunnes toiminnalla on ympäristölupa, jonka jälkeen asfalttiasema toimii ympäristöluvan mukaisesti (YSL 27 §, NaapL 17 §). Toiminta on määrätty muuttamaan päätöksen mukaiseksi 28.2.2025 mennessä ja Nurmijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tulee toimittaa selvitys tehtävistä toimista 28.2.2025 mennessä. Lisäksi on määrätty, että mikäli edellä mainittuja toimia ei tehdä kolmen kuukauden sisällä päätöksen lainvoimaiseksi tulosta, tulee ympäristölautakunta määräämään toiminnan keskeyttämisestä siihen asti, kunnes toiminnalla on ympäristölupa. Ympäristölautakunta on jättänyt korvausasian käsittelemättä toimivallan puuttumisen vuoksi.
Valitukset
Valitus 1
GRK Suomi Oy:n tekemässä valituksessa vaaditaan ensisijaisesti, että hallinto-oikeus kumoaa valituksen kohteena olevan päätöksen. Toissijaisesti vaaditaan, että hallinto-oikeus palauttaa valituksen alaisen päätöksen Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan käsiteltäväksi. Lisäksi vaaditaan, että hallinto-oikeus velvoittaa Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan korvaamaan GRK Suomi Oy:n oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n ja 100 §:n mukaisesti.
Valituksen 1 perustelut
Valitusta perustellaan muun muassa seuraavasti:
Ympäristölupapäätös
”Valituksen kohteena oleva päätös perustuu tosiseikkojen virheelliseen arviointiin ja lain virheelliseen soveltamiseen.”
Etelä-Suomen aluehallintoviraston 4.2.2025 antama ympäristölupapäätös Mäntymäen asfalttiaseman toiminnan muuttamisesta ja toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta ei sisällä sellaisia rajoituksia, jotka Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on valituksenalaisessa päätöksessään asettanut. Ympäristölupa on myönnetty noin kolme viikkoa Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan päätöksen jälkeen.
”GRK toteaa käsityksenään, että Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös osoittaa Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan valituksenalaisen päätöksen virheellisyyttä.
Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös muutoinkin johtaa siihen, että Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan päätös tulisi kumota. GRK voi toimia 4.2.2025 saadun päätöksen perusteella, eikä aiemmin tehdyllä Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan päätöksellä voida tai ainakaan pitäisi voida rajoittaa ympäristöluvan mukaista toimintaa.”
Päätös on tehty ottamatta huomioon toiminnan muutoksia
GRK:n mukaan päätöksenteossa ei ole asianmukaisella tavalla huomioitu asfalttiaseman teknisiä muutoksia, jotka vaikuttavat mahdolliseen hajuhaittaan ja sen voimakkuuteen. Perusteluissa on tuotu esille, että vuonna 2024 on otettu käyttöön aiempaa korkeampi 50 metriä korkea piippu ja leviämismallilaskelmin sekä 3.2.2025 raportin perusteella voidaan osoittaa toimenpiteen vähentävän hajujen esiintymistä ympäristössä merkittävästi. Asfalttiaseman massarata on koteloitu vuonna 2024. Lisäksi valmiista asfalttimassasta haihtuvat kaasut johdetaan kanavoinnilla laitoksen prosessiin ja edelleen savukaasupiippuun, millä on vaikutusta hajun leviämiseen erityisesti asfalttiaseman lähietäisyydellä.
Kuumennettu/kuumentamaton rouhe
”Asfalttiasemilla voidaan käyttää vanhaa asfalttia kierrätettäessä sekä kuumentamatonta että kuumennettua rouhetta. Näillä tekniikoilla on merkittäviä eroja muun muassa hajuhaitan ja päästöjen muodostumisessa. Tästä huolimatta Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan päätöksessä tai sen liitteissä ei ole otettu huomioon ottanut kuumennetun ja kuumentamattoman rouheen eroa, vaan on asetettu laadullisesti yksilöimätön prosenttimääräinen katto kierrätysasfaltin hyödyntämiselle.
GRK toteaa, että kuumentamaton rouhe on käytöstä poistettua ja murskattua asfalttia, jota ei ole kuumennettu uudelleen ennen käyttöä. Tämä menetelmä säästää energiaa ja vähentää päästöjä, koska rouhetta ei tarvitse kuumentaa. Kuumentamaton rouhe voidaan käyttää suoraan uuden asfalttimassan raaka-aineena, mikä vähentää luonnonvarojen käyttöä ja ympäristövaikutuksia. Kuumentamattoman rouheen käyttö voi kuitenkin vaikuttaa uuden asfalttimassan laatuun ja kestävyyteen, koska bitumi ei sula ja sekoitu yhtä hyvin kuin kuumennetussa rouheessa.
Vastaavasti GRK toteaa, että kuumennettu asfalttirouhe on käytöstä poistettua ja murskattua asfalttia, joka on kuumennettu uudelleen ennen käyttöä. Tämä menetelmä parantaa rouheen bitumin sulamista ja sekoittumista uuden asfalttimassan kanssa, mikä parantaa massan laatua ja kestävyyttä. Kuumennettu rouhe vaatii kuitenkin enemmän energiaa ja aiheuttaa enemmän päästöjä kuin kuumentamaton rouhe. Kuumennettu rouhe voidaan käyttää korkealaatuisen asfalttimassan valmistukseen, mikä tekee siitä sopivan vaativiin päällystyskohteisiin.”
Kierrätysasfaltin käyttö
GRK toteaa, että päätös kierrätysasfaltin käytön rajoittamiseksi hajupitoisuuden vähentämiseksi on virheellinen ja hajupitoisuuden rajoittamiseksi turha. Perustelussa viitataan A-Insinöörit Suunnittelu Oy:n 3.2.2025 julkaisemaan raporttiin ja todetaan, että asfaltin kierrätysasteella ja hajupitoisuudella ei ole selvää korrelaatiota. Hajupitoisuuteen vaikuttaa moni muukin tekijä, mikä heikentää korrelaatiota.
Perusteluissa viitataan mm. kierrätysasfaltin ympäristöystävällisyyteen ja käytön lisääntymiseen sekä valituksenalaisen päätöksen rajoitteen vaikutuksiin asfalttimassan kysyntään ja aseman kilpailutilanteeseen. Lisäksi perusteluissa todetaan, että kierrätysasfaltin käytön rajoittaminen nostaisi laitoksen kokonaispäästöjä ja rajoitukset eivät tue laitoksen käyttämistä suunnitellulla tehoalueella. ”Valituksenalaista päätöstä, jossa ei ole otettu huomioon kuumennetun ja kuumentamattoman rouheen eroa ja jossa päätökseen on ilmeisesti vaikuttanut virheellinen käsitys kierrätysasfaltin ja hajupitoisuuden oletetusta korrelaatiosta, ei voida pitää oikeana tai kohtuullisena.”
Kohtuuttoman lyhyt aika
GRK toteaa, että ympäristölautakunnan päätöksessä määrätty kolmen kuukauden määräaika päätöksen lainvoimaiseksi tulosta toiminnan muuttamiseksi päätöksen mukaiseksi on kohtuuttoman lyhyt teollisen prosessin ja liiketoiminnan sisällön muuttamiselle. ”Rajoitteet edellyttävät asfalttiaseman toiminnan uudelleen suunnittelua, toteutusta ja testaamista. Lisäksi muutoksen voivat vaikuttaa tuotteen kysyntään markkinoilla, mihin sopeutuminen edellyttää aikaa. GRK katsoo, että päätöksen mukainen aikataulu on toteutuskelvoton ja joka tapauksessa suhteellisuusperiaatteen vastainen.”
Lisäksi perusteluissa todetaan, että 4.2.2025 saadussa ympäristöluvassa ei edellytetä valituksenalaisen päätöksen mukaisia toimia, joten GRK:n vaatimukset tulisi tästäkin syystä hyväksyä.
Leviämismalliselvitys
Perusteluissa on viitattu leviämismalliselvitykseen (GRK Suomi Oy, Nurmijärvi, Mäntymäen asfalttiaseman hajun mahdollisen maksimipäästön arviointi leviämismallin avulla, A-Insinöörit Teollisuus- ja talotekniikka Oy, 25.1.2024, jonka mukaan hajutuntien määrä ei ylitä kolmea, tai edes kahta, prosenttia vuoden kokonaisajasta lähiympäristössä.
”Leviämismalliselvityksen johtopäätösten mukaan asfalttiasema aiheuttaa aika-ajoin tunnistettavaa hajua lähiympäristössä. GRK toteaa, että tällaisella ajoittaisella tunnistettavalla hajulla ei kuitenkaan ole merkitystä valituksenalaista päätöstä arvioitaessa. Keskeistä on sen sijaan, että mittauksiin ja tuotantolukuihin perustuvat hajupäästöjen leviämismallinnukset osoittavat, ettei hajupäästöt aiheuta lähiympäristössä hajua yli kolmea prosenttia vuoden kokonaistunneista. Kolmea prosenttia pidetään usein epävirallisena rajana epämiellyttävien hajujen sallittuna esiintymistaajuutena.” Lisäksi perusteluissa todetaan mm. että ”tulokset osoittavat selvästi, että jo Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan valituksenalaista päätöstä ennen tehdyt tekniset toimet, ovat riittäviä varmistamaan, että hajun intensiteetti ympäristössä ei ole kohtuuton.”
Epäluotettavuus, myös tuulen yläpuolelta ja ajoilta, jolloin suljettu
”Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan päätöksessä tai sen liitteissä ei ole otettu huomioon haittailmoituksiin liittyviä ristiriitoja ja epäselvyyksiä.
GRK:n käsityksen mukaan osa haittailmoituksista koskee ajankohtia, jolloin asfalttiasema ei ole ollut toiminnassa tai haittahavainnot on tehty alueilta, joka ovat olleet tuulen yläpuolella. Tällaisissa tilanteissa olosuhteet ovat olleet sellaiset, että haju ei ole voinut olla Mäntymäen asfalttiasemalta peräisin.
Esimerkiksi osoitteesta Vuolteenmäki 51 sijainnut 16.5.2023 hajupaneelin aikana on tehty haittailmoitus päinvastaisesta suunnasta kuin mihin tuuli GRK:n toiminta-alueelta on kyseisellä hetkellä hajua kuljettanut (Liite 5). Tämä tarkoittaa, että väitetysti havaitun hajun lähteen on täytynyt sijaita vastakkaisella suunnalla kuin asfalttiasema sijaitsee.
Toinen hajuhavaintoilmoitusten uskottavuutta heikentävä seikka on se, että hajuilmoituksia on tehty myös asfalttiaseman tuotantoajan ulkopuolella (Liite 5). GRK toteaa, että tällaiset tuotantoajan ulkopuoliset havaintoilmoitukset, erityisesti väitettyjen voimakkaiden haitta-asteiden osalta ovat epäuskottavia. Ilmoitusten uskottavuutta arvioitaessa tulisi ottaa huomioon, että alueen asukkaiden keskuudessa on nimenomaisesti kannustettu haittailmoitusten tekemiseen, mikä on osaltaan voinut johtaa ilmoitusten tekemiseen, vaikka hajuhavainto tai sen aiheuttaja on epäselvä.
Kolmas hajuhavaintoilmoitusten uskottavuutta heikentävä seikka on se, että GRK on toteuttanut hajupäästöjä olennaisesti vähentäviä teknisiä muutoksia ja toimenpiteitä. Objektiivisten arvioiden ja päästömittausten, hajumallinnusten ja -paneelien mukaisesti toteutetut toimenpiteet ovat merkittävästi vähentäneet hajupäästöjä. Näin ollen myös hajuilmoitusten olisi tullut loppua tai vähintäänkin merkittävästi vähentyä.
Tästä huolimatta hajuilmoitusten määrä ei kuitenkaan ole vähentynyt, mikä vahvistaa epäilyä ilmoitusten epäluotettavuudesta. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta ei ole valituksenalaisessa päätöksessään kuitenkaan ottanut tätä hajuilmoituksiin liittyvää epävarmuutta huomioon eikä ole arvioinut saadun selvityksen luotettavuutta miltään osin. Sen sijaan Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on tehnyt päätöksen, joka on ilmeisessä ristiriidassa käytännössä samoilla tiedoilla tehdyn Etelä-Suomen aluehallintoviraston 4.2.2025 antaman päätöksen kanssa. Valituksenalainen päätös tulee kumota tai ainakin palauttaa uudelleen käsiteltäväksi asianmukaisesti.”
Toiminnan ajalliset rajoitteet
”Valituksenalaisen päätöksen mukaan asfalttiasematoimintaa saisi harjoittaa vain arkisin kello 07:00-22:00. Lisäksi toimintaa saisi harjoittaa muina aikoina korkeintaan 40 vuorokautena kalenterivuodessa.
GRK toteaa, että samanlaista rajoitetta ei ole asetettu Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) on antanut 4.2.2025 päätöksessä. Kyseisen päätöksen mukaan erityisen meluavat toiminnat kuten murskaus on rajattu tapahtuvaksi arki-päivisin välillä klo 07:00–22:00, mutta tämä toiminta-ajan rajoitus ei ole samalla tavalla kohtuuton asfalttiaseman toiminnan kannalta.
GRK toteaa, että valituksenalaisen päätöksen rajoite ei ole kohtuullinen, erityisesti kun otetaan huomioon asfalttiaseman toiminnan kausiluonteisuus. Toimintakauden aikana asfalttimassaa pitää käsitellä ja tuottaa niin, että tietyömaat ja muut asfalttimassaa hyödyntävät työmaat saavat asfalttimassan käyttöönsä oikea-aikaisesti. Valmista asfalttimassaa ei voi tuottaa varastoon, eivätkä asiakkaiden työmaat voi odottaa esimerkiksi aamun ensimmäisiä tunteja asfaltin saapumista. Valituksenalaisessa päätöksessä on kyse erityisesti hajuhaitan kohtuullisuuden arvioimisesta, joten mahdollisella hajuhaitalla ei ole olennaista merkitystä lähialueiden asukkaiden nukkuessa.
Paitsi kierrätysasfaltin osuuden, myös toiminta-ajan rajoitteiden osalta Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on tehnyt päätöksen, joka on ilmeisessä ristiriidassa käytännössä samoilla tiedoilla tehdyn Etelä-Suomen aluehallintoviraston 4.2.2025 antaman päätöksen kanssa. Valituksenalainen päätös tulee myös tältä osin kumota tai ainakin palauttaa uudelleen käsiteltäväksi asianmukaisesti.”
Valituksen kohteena olevan päätöksen oikeudellinen arviointi
” Valituksenalaisessa päätöksessä on arvioitu Lain eräistä naapuruussuhteista (Naapuruussuhdelaki) 17 §:n mukaista rasituksen kohtuuttomuutta. Pykälän mukaan arvioinnissa on otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat.
Naapuruussuhdelain mukaisen rasituksen kohtuuttomuuden arvioinnin tulee perustua näytön objektiiviseen arviointiin. Ottaen huomioon muun muassa Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukäytäntö (KHO 2022:67, 2022:115) naapureiden tekemät ilmoitukset väitetystä hajuhaitasta ei sellaisenaan osoita, että hajusta aiheutuisi kohtuutonta rasitusta.
GRK toteaa edelleen, että objektiiviset selvitykset hajuhaitasta eivät osoita naapuruussuhdelain mukaisen rasituksen kohtuuttomuutta tai valituksenalaisen päätöksen oikeellisuutta. Kuten GRK on todennut, Etelä-Suomen aluehallintoviraston 4.2.2025 antama päätös poikkeaa valituksenalaisesta päätöksestä, eikä siitä voida eikä ole syytä poiketa.
Asiaa arvioitaessa tulee ottaa huomioon, että toiminta-alueen ympäristössä sijaitsee myös muuta vastaavan kaltaista asfalttiasematoimintaa, joka aiheuttaa hajua. Paikallisten olosuhteiden perusteella jonkin asteista hajua voidaankin pitää alueella jossain määrin tavanomaisena ja katsoa kuuluvan sietämisvelvollisuuden piiriin. Lisäksi mahdollinen hajuhaitta voi olla peräisin muusta lähteestä, kun GRK:n asfalttiasematoiminnasta, joten syy-yhteys GRK:n harjoittamaan asfalttiasemaan on epäselvä.
Valituksenalainen päätös on perustunut virheelliseen ja puutteellisen selvitykseen ja arviointiin, ja päätös tulee kumota. Toissijaisesti asia tulee palauttaa lautakunnalle käsiteltäväksi uudelleen asianmukaisesti ja objektiivisesti. Näin erityisesti ottaen huomioon Etelä-Suomen aluehallintoviraston 4.2.2025 antama päätös.”
Oikeudenkäyntikulut
GRK vaatii Keski-Uudenmaan ympäristölautakuntaa korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut.
Valitus 2
Yksityishenkilöiden tekemässä valituksessa vaaditaan ympäristölautakunnan tekemän päätöksen kumoamista. Lisäksi vaaditaan, että lautakunnalle tulee saattaa tietoon, että Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on toiminut vastoin lakia ja laiminlyöneet perustehtävänsä sallimalla GRK Finland Oy:n Mäntymäen asfalttiaseman jatkaa toimintaansa elokuussa 2024 ilman ympäristölupaa.
Lisäksi valituksessa todetaan, että päätöksestä tulisi kirjata tarvittaessa ennakkotapaus, jos rekisteröidyssä tai vastaavassa ilmoitusmenettelyllä tapahtuvassa toiminnassa on päädytty tilanteeseen, että toiminnalle vaaditaan ympäristölupa, on toiminta kiellettävä/keskeytettävä siinä vaiheessa, kun ympäristölupavaade on saanut lainvoimaisuuden.
Valituksessa todetaan myös, että asia tulee käsitellä siitä huolimatta, että Etelä-Suomen AVI on kuuluttanut GRK:lle ympäristöluvan 4.2.2025.
Valituksen 2 perustelut
Valitusta perustellaan muun muassa seuraavasti:
”Vaasan hallinto-oikeus on päätöksessään (877/2024, dnro 801/03.04.04.04.19/2023) todennut, että GRK Finland Oy:n Mäntymäen asfalttiasema tarvitsee ympäristöluvan. Tämä päätös on saanut lainvoiman 30.7.2024.
Koska asfalttiasema jatkoi elokuussa 2024 toimintaansa hajuhaittojen jatkuessa, olivat vireillepanon jättäjät useaan otteeseen yhteyksissä Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristövalvontapäällikköön sekä ympäristötarkastajiin.
Ympäristökeskuksen toiminta on ollut erittäin haitallista ja tuottamuksellista. Vireillepanon laatijat yrittivät ennen vireillepanon jättöä useaan kertaan ohjeistaa ympäristökeskusta konsultoimaan ympäristöoikeuteen perehtyneeltä juristilta.”
Lisäksi perusteluissa todetaan, että haitankärsijät ovat taistelleet ongelmaa vastaan jo keväästä 2021 lähtien ja joutuneet kohtuuttoman hajuhaitan lisäksi myös kohtuuttoman työn eteen puolustaessaan yksityishenkilöinä oikeusturvaansa ja terveellistä ympäristöä jälkipolvillensa. Valituksessa esitetään myös korvausvaatimuksia hajuhaitoista sekä oikeudenkäyntikuluista. Hajuhaitoista vaaditaan korvausta vireillepanon mukaisesti 100 € alkavalta tunnilta. Valitukseen on liitetty vireille panijoiden tekemät hajuhaittahavainnot. Oikeudenkäyntikuluja vaaditaan myös aiemmasta vireillepanosta (877/2024, dnro 801/03.04.04.04.04.19/2023). Valitus kokonaisuudessaan on oheisaineistona.
Lausunnon oheismateriaalina lautakunnassa ovat tehdyt valitukset.
Ehdotus
Esittelijä
-
Marjo Alho, ympäristövalvontapäällikkö, marjo.alho@tuusula.fi
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää
- antaa Vaasan hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon:
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan lausunto
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta viittaa päätöksessään 14.1.2025 § 9 esitettyihin perusteluihin sekä lausuu lisäksi seuraavaa:
Asfalttiasema voi ympäristönsuojelulain 116 § mukaan toimia rekisteröinnin perusteella. GRK Suomi Oy:n Mäntymäen asfalttiasema on rekisteröity ympäristönsuojelun tietojärjestelmään 2.7.2019 ja toiminnan muutosten vuoksi toiminta on rekisteröity uudestaan 3.3.2021 sekä 6.5.2022. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta ja Vaasan hallinto-oikeus ovat todenneet, että GRK Suomi Oy:n Mäntymäen asfalttiaseman toiminta vaatii ympäristöluvan, koska siitä saattaa aiheutua kohtuutonta rasitusta (YSL 27 § 2 mom 3 kohta). Ympäristöluvan tarpeeseen ei ole enää otettu kantaa valituksenalaisessa päätöksessä. Toimintaa, joka vaatii ympäristöluvan, ei voi harjoittaa ilman ympäristölupaa, joten toiminta on vaadittu muutettavaksi siten, ettei lupakynnys ylity. Lupakynnys on määräytynyt hajuhaittojen perusteella, joten toiminnalle on annettu väliaikaisia, ympäristöluvan saamiseen asti voimassa olevia, määräyksiä, joiden tarkoitus on ollut varmistaa, ettei toiminnasta saata aiheutua kohtuutonta rasitusta siksi aikaa, että toiminta saa ympäristöluvan.
Lainsäädäntö ei ole selkeä sen ratkaisemiseksi, voiko rekisteröitävä toiminta, joka ei lähtökohtaisesti tarvitse ympäristölupaa toimiakseen, mutta joka myöhemmin on ympäristönsuojelulain 27 § 2 momentin 3 kohdan mukaan todettu ympäristölupavelvolliseksi, jatkaa toimintaansa siihen asti, kunnes ympäristölupa on myönnetty, ja millä edellytyksillä. Lainsäädäntö on tämän osalta hyvin tulkinnanvarainen. Tähän viittaa myös valituksessa 2 esitetty pyyntö kirjata tästä päätöksestä samalla tarvittaessa ennakkotapaus siitä, että jos rekisteröidyssä tai vastaavassa ilmoitusmenettelyllä tapahtuvassa toiminnassa on päädytty tilanteeseen, että toiminnalle vaaditaan ympäristölupa, on toiminta kiellettävä/keskeytettävä siinä vaiheessa, kun ympäristölupavaade on saanut lainvoiman. Lainsäädännön tulkinnanvaraisuuden vuoksi kunnan ympäristönsuojeluviranomainen pyysi asiasta kuntaliiton ympäristönsuojelulainsäädäntöön perehtyneen lakimiehen lausunnon valmistelun tueksi. Lausunto saatiin Kuntaliiton johtavalta juristilta Marko Nurmikolulta. Ympäristöoikeuteen perehtyneen juristin konsultointi on nostettu esiin myös valituksen 2 perusteluissa. Jo aiemmin Keski-Uudenmaan ympäristökeskus pyysi Kuntaliitolta lakineuvontaa asian osalta toimivaltaisen viranomaisen määrittämiseksi, kun GRK Suomi Oy oli jo laittanut aluehallintovirastossa vireille ympäristölupahakemuksen, mutta sen osalta saatu neuvo valtion valvontaviranomaisen toimivallasta ei ollut oikea tulkinta.
Päätös on laadittu niiden asiakirjojen perusteella, joita GRK Suomi Oy on toimittanut Keski-Uudenmaan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen valituksenalaisen päätöksen tekoa. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on valvonut toimintaa aluehallintoviranomaisen ympäristöluvan myöntämiseen asti. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnalla ei ole ollut päätöstä tehdessään käytössä esimerkiksi 3.2.2025 tehtyä raporttia A-Insinöörit Suunnittelu Oy, GRK Suomi Oy, Nurmijärvi Mäntymäen asfalttiaseman muutosten vaikutus päästöihin, johon GRK valituksessaan viittaa esimerkiksi kierrätysasfaltin käytön osalta. Ympäristölautakunnalla ei myöskään ole valituksenalaista päätöstä tehdessään ollut tietoa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristöluparatkaisusta. Ympäristölautakunnan päätösesitysehdotuksesta on kuultu GRK Suomi Oy:tä eikä se ole vastineissaan päätösesitysehdotuksista tuonut esille kaikkia seikkoja, joita se on tämän valituksen perusteluissa käyttänyt. Vastineissaan ympäristölautakunnan päätösehdotuksesta GRK ei ole maininnut esimerkiksi määräajan kohtuuttomuudesta tai kuumentamattoman rouheen käytöstä. GRK Suomi Oy ei myöskään ole toimittanut suoraan Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle eikä viitannut tai liittänyt aiemmin valituksenalaisen päätöksen käsittelyn yhteydessä antamiinsa vastineisiin 11.10.2024, 5.12.2024 ja 31.12.2024 leviämismalliselvitystä (GRK Suomi Oy, Nurmijärvi, Mäntymäen asfalttiaseman hajunmahdollisen maksimipäästön arviointi leviämismallin avulla, A-Insinöörit Teollisuus- ja talotekniikka Oy, 25.1.2024), johon valituksessa on viitattu ja joka on valituksen liitteenä.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnalla oli tiedossa, että ympäristölupahakemus on käsittelyssä, ja että päätös ympäristöluvasta oli odotettavissa alkuvuodesta, mutta koska toiminta oli todettu ympäristöluvan vaativaksi ja sillä ei vielä ollut ympäristölupaa, eikä mahdollisen ympäristöluvan voimaantulosta ollut varmuutta, tuli toiminta saattaa sen mukaiseksi, ettei toiminta ylitä ympäristölupakynnystä, eli ettei siitä saata aiheutua kohtuutonta rasitusta, siihen asti, kunnes toiminnalla on ympäristölupa. Tämän vuoksi määräys annettiin koskemaan toimintaa vain siihen asti, kunnes ympäristölupa on saatu.
Ympäristölautakunnan päätös on annettu talvella, jolloin laitos ei ole toiminnassa, joten toiminta tuli muuttaa sellaiseksi, joka ei vaadi ympäristölupaa, ennen kevään toimintakauden aloittamista. Ympäristölautakunnan päätöksessä otettiin kantaa vain toimintaan tilapäisesti ennen ympäristölupapäätöksen antamista. Ympäristölautakunnan toimivalta asiassa päättyy ympäristöluvan saamisen myötä. Kirjallista vireillepanoa käsiteltäessä ympäristölautakunta ei voi tehdä lupaharkintaa, vaan päätöksellä oli tarkoitus saattaa toiminta sellaiseksi, että sen ympäristölupakynnys, jonka oli todettu ylittyneen, ei ylity ja toimintaa voi jatkaa rekisteröinnillä ympäristöluvan antamiseen asti. GRK Suomi Oy:n toiminta on saanut ympäristöluvan 4.2.2025 ja se on tullut voimaan muutoksenhausta huolimatta, joten valituksenalainen ympäristölautakunnan päätös ei ole tullut missään vaiheessa sovellettavaksi, vaan asfalttiasema on ympäristöluvan saamisen jälkeen toiminut ympäristöluvan nojalla.
GRK Suomi Oy on valituksessaan tuonut esille, että päätös kierrätysasfaltin käytön rajoittamisesta on turha hajupitoisuuden vähentämiseksi. GRK Suomi Oy on kuitenkin arvioinut ympäristölupahakemukseen liitetyssä selvityksessä hajupäästöjen muodostumismekanismista, että yhtenä asiana päästöihin vaikuttaa myös kierrätysasfaltin määrä. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan päätöksessä 13.6.2023 § 82 (VHO 877/2024) on todettu jäteasfaltin käytön yhteys hajuhaittoihin: ”Lisäksi asfaltin valmistusprosessia on muutettu siten, että vuoden 2021 aikaisesta 30 %:sta jäteasfaltin osuus on kasvanut 50-70 %. Jäteasfaltin käytön aiheuttamat hajuhaitat ja päästöt ovat siten lisääntyneet merkittävästi piipusta tehtyjen mittausten perusteella. Hajupäästöt ovat kasvaneet vuoden 2021 hajupitoisuudesta piipun päästä (2300 HY/m3) pienimmillään samalla jäteasfaltin määrällä kaksinkertaiseksi ja suurimmillaan jäteasfaltin käyttömäärillä jopa 57-kertaiseksi tehtyjen mittausten perusteella (130 000 HY/m3).”.
Valituksessa GRK on tuonut esiin, että asfalttiasemilla voidaan vanhaa asfalttia kierrätettäessä käyttää kuumentamatonta tai kuumennettua rouhetta ja näillä tekniikoilla on merkittäviä eroja hajuhaitan ja päästöjen muodostumisessa. GRK Suomi Oy:n Mäntymäen asfalttiaseman asiakirjoissa ei kuitenkaan tuoda esille, että siellä käytettäisiin kuumentamatonta rouhetta, vaan Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle toimitetut asiakirjat, kuten myös aluehallintoviraston 4.2.2025 toiminnalle myöntämä ympäristölupa asiakirjoineen, viittaavat kierrätysasfaltin käytön osalta kuumentamiseen. Myöskään GRK Suomi Oy:n vastineissa ei ole tuotu esiin mahdollisuutta käyttää kuumentamatonta rouhetta Mäntymäen asemalla, vaan päinvastoin se on tehnyt vastineessaan 31.12.2024 seuraavan vastaehdotuksen lautakunnan päätösesitysehdotuksessa olevaan määräykseen kierrätysasfaltin käytöstä enintään 30 % tuotantomassamäärästä: ”GRK Suomi Oy esittää kuitenkin vastaehdotuksena, että kierrätysmassaa voitaisiin käyttää väliajalla, ennen ympäristöluvan myöntämistä siten, että kierrätysasfalttia käytetään enintään 40 % tuotantomassamäärästä.”.
GRK Suomi Oy viittaa valituksen perusteluissa leviämismalliselvitykseen 25.1.2024, jota se ei ole toimittanut suoraan Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnalle eikä viitannut siihen käsittelyn aikana antamissaan vastineissa, ja tuo esille, että jo ennen Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan valituksenalaista päätöstä tehdyt tekniset toimet ovat riittäviä varmistamaan, että hajun intensiteetti ympäristössä ei ole kohtuuton. Valituksen alaisessa päätöksessä ilmeneviin perusteluihin viitaten ympäristölautakunta on kuitenkin todennut, että luotettavasti ei ole voitu osoittaa, että hajupäästöt laitoksella olisivat vähentyneet siten, että määräykset hajuhaittojen estämiseksi ympäristöluvan saamiseen asti eivät olisi tarpeen. Ympäristölautakunnan ratkaisua tukee myös se, että 4.2.2025 annetussa ympäristöluvassa aluehallintovirasto on arvioinut, että ”asfalttiasemalta ilmaan johdettavia päästöjä on tarpeen rajoittaa” ja todennut, että ”hajuongelmaa on jossain määrin ilmaantunut laajuudessa, mikä ei ole pääteltävissä hakemukseen liitettyjen hajun leviämismallinnusten perusteella. Koska mallinnuksen tulos on riippuvainen käytettyjen lähtötietojen laadusta, on arvioitavissa, että hajupäästö on ajoittain saattanut olla mallinnuksessa käytettyä suurempaa, erityisesti kun huomioidaan hajupäästömittauksiin liittyvä erityisen suuri hajupitoisuuden vaihteluväli sekä mahdolliset hajujen leviämiselle suotuisat sääolosuhteet. Hakemuksessa esitetyn perusteella 99 % hajupäästöistä vapautuvat piipun kautta. Edellä esitetyn perusteella aluehallintovirasto on katsonut tarpeelliseksi asettaa raja-arvo laitoksen poistokaasujen hajupitoisuuksille.”. Tämän lisäksi hajupäästöjen leviämismalli on määrätty päivitettäväksi 31.3.2026 mennessä ja laadittavaksi hajuhaittojen hallintasuunnitelma 30.5.2025 mennessä, mikä myös viittaa siihen, että aiemmat selvitykset eivät ole riittävästi varmistaneet, ettei toiminnasta aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa. Valituksen alaisen päätöksen kuulemisprosessissa saatu valtion ympäristönsuojelun valvontaviranomaisen, Uudenmaan ELY-keskuksen, jolla on kokemusta myös asfalttiasemien ympäristölupien valvonnasta, lausunto 10.10.2024, jossa se katsoo muun muassa, että GRK Suomi Oy:n Mäntymäen asfalttiaseman toiminta on ympäristönsuojelulain vastaista ja GRK Suomi Oy:tä tulisi kieltää YSL 175 §:n nojalla jatkamasta lain vastaista toimintaa. Lain vastaisen toiminnan saamiseksi lainmukaiseksi ympäristölautakunta on antanut määräyksiä, jotta toiminnasta ei saattaisi aiheutua kohtuutonta rasitusta ennen ympäristöluvan saamista.
Valituksessaan GRK on tuonut esille asioita, joita ei ole ratkaistu valituksenalaisessa päätöksessä, kuten viittaus 16.5.2023 hajupaneelin aikana tulleeseen haittailmoitukseen. GRK toteaa valituksen perusteluissa, että Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan päätöksessä tai sen liitteissä ei ole otettu huomioon haittailmoituksiin liittyviä ristiriitoja ja epäselvyyksiä, valituksessa on myös tuotu esiin naapuruussuhdelain mukaisen rasituksen kohtuuttomuuden arvioinnin perusteita. Nämä viittaukset ja valituksen perustelut viittaavat ympäristölupatarpeen harkintaan. Ympäristölupatarpeen harkintaa ei tässä valituksenalaisessa päätöksessä ole tehty, vaan ympäristöluvan tarve perustuu Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan 13.6.2023 § 82 tekemään ja Vaasan hallinto-oikeuden 24.6.2024 vahvistamaan päätökseen.
GRK Suomi Oy:n Mäntymäen asfalttiaseman lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat alle 500 metrin päässä asfalttiasemasta. Valtioneuvoston asetuksen asfalttiasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista (846/20212) mukaan rekisteröitävä asfalttiasema, joka sijaitsee 500 metriä lähempänä melulle alttiista kohteista, saa toimia kello 22 ja 5 välisenä aikana enintään 40 vuorokautena kalenterivuodessa ja asfalttijätettä saa murskata arkipäivisin klo 7 ja 22 välisenä aikana. Kohtuuttoman hajupäästön ehkäisemiseksi yöaikaista hajuhaitan esiintymistä on ehkäisty käynnistyspäästöjen siirtämisellä, koska hajuhaitan on todettu esiintyvät aamuisin käynnistyksen yhteydessä. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan päätöksessä 13.6.2023 § 82 (VHO 877/2024) on todettu, että ”hajun leviäminen erityisesti yöaikaan on saanut asukkaat kesäaikaan heräämään ja havahtumaan epämiellyttävään hajuun, joka tunkeutuu sisälle asuinrakennuksiin” ja lisäksi, että ”yöaikaista voimakkuudeltaan pienempääkin rasitusta voidaan pitää kohtuuttomana”. Määräys oli tarpeellinen, mutta ei kohtuuton, kun GRK:n asfalttiaseman toimintaa harjoitetaan 4.2.2025 myönnetyn ympäristöluvan mukaankin arkipäivisin, joten yöaikainen toiminta olisi ollut valituksenalaisen päätöksen määräyksen mukaankin mahdollista noin kahden kuukauden ajan vuodessa. Toiminnan saamassa ympäristöluvassa asetetut päästöraja-arvot ilmapäästöjen osalta eivät ole voimassa prosessin käynnistystilanteissa, mikä myös viittaa siihen, että käynnistysten aikaan päästöt ovat poikkeavat. Valituksenalaisen päätöksen rajoitus on ollut tarpeen kohtuuttoman haitan ehkäisemiseksi säännöllisesti yöaikaan ennen ympäristöluvan saamista.
Ympäristölautakunnan päätöksessä annetut määräykset koskevat toimintaa vain siihen asti, kun toiminta on saanut ympäristöluvan eli GRK Suomi Oy:n valituksessa esiin tuodut ristiriitaisuudet Etelä-Suomen aluehallintoviraston 4.2.2025 myöntämän ympäristöluvan kanssa eivät suoraan liity valituksenalaisen päätöksen käsittelyyn, koska ympäristölautakunnan päätöksen määräykset eivät ole voimassa enää ympäristöluvan antamisen jälkeen eikä vireillepanon käsittelyn yhteydessä ole harkittu luvan myöntämisen ehtoja.
GRK Suomi Oy:n valituksessa ja valituksenalaisen päätöksenteon yhteydessä esille tuomia asioita päätöksen vaikutuksesta asfalttiaseman tuottaman asfaltin kysyntään ei ole voitu huomioida, koska päätös on tehty ja tullut tehdä ympäristönsuojelulain 175 §:n perusteella ja päätös on koskenut nimenomaan hajuhaitan aiheuttamista ja sen vähentämistä.
Valituksessa 2 on tuotu esille kohtuuttomuus liittyen siihen, ettei Keski-Uudenmaan ympäristökeskus tai Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta ole keskeyttänyt GRK:n asfalttiaseman toimintaa välittömästi ympäristöluvan tarvetta koskevan päätöksen tultua lainvoimaiseksi. Lainsäädäntö kuitenkin lähtökohtaisesti sallii asfalttiaseman toiminnan ympäristönsuojelulain mukaisen rekisteröinnin perusteella, mikäli kohtuutonta haittaa ei esiinny, joten toiminnan välittömälle keskeyttämiselle ei ole ollut perusteita. Viitaten myös siihen, että GRK Suomi Oy:n Mäntymäen asfalttiasema sai ympäristöluvan 4.2.2025, eli aluehallintovirasto on lupapäätöksessä katsonut, että toiminta on tietyin ehdoin mahdollista, joten myöskään valituksenalaisessa päätöksessä 14.1.2025 ei ole ollut perusteita keskeyttää toimintaa.
Hallintolain 6 §:n mukaan viranomaisen toimien on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Kirjallisesta vireillepanosta on ollut tarpeen kuulla asianosaisia asian ja kaikkien osapuolten näkemyksen selvittämiseksi. Ympäristönsuojelulain 175 §:n määräyksen antamisen käsittelyn yhteydessä on tullut ympäristönsuojelulain 185 §:n perusteella kuulla sitä, jota määräys koskee, sekä tarvittaessa myös muita asianosaisia. Päätösesityksestä on kuultu sitä, jota päätös koskee, sekä muita asianosaisia. Saatujen lausuntojen jälkeen päätösesitystä on muutettu olennaisesti, minkä vuoksi sille, jota määräys koskee, on tullut varata tilaisuus tulla kuulluksi muutetusta päätösesityksestä.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että oikeudenkäyntikuluja tai muita kuluja ei ole perusteltua osoittaa viranomaisen maksettavaksi. Päätös on tehty niiden tietojen pohjalta, jotka on toimitettu Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle asiaa käsiteltäessä. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta ei ole voinut huomioida päätöksenteossaan seikkoja, jotka on esitetty vasta päätöksenteon jälkeen. Asian käsittelyssä on noudatettu hyvää hallintoa kuulemalla asianosaisia vireillepanosta sekä päätösesitysehdotuksesta. Lisäksi lainsäädäntö välivaiheen osalta rekisteröitävän toiminnan muuttuessa luvanvaraiseksi ei ole selkeä.
Edellä esille tuodun perusteella Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että päätöksestä 14.1.2025 § 9 tehdyt valitukset tulisi hylätä.