Perustelut
Aluehallintovirasto pyytää Tuusulan kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisena toimivalta Keski-Uudenmaan ympäristölautakuntakunnalta lausuntoa Tuusulassa sijaitsevan Paketo Oy:n toiminnan muuttamisesta. Lausunnon diaarinumero on ESAVI/16907/2025. Aluehallintovirasto on pyytänyt lausuntoa asiassa viimeistään 30.7.2025, mutta Tuusulan kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisena toimiva Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on pyytänyt ja saanut lisäaikaa lausunnon antamiselle 18.8.2025 asti.
Paketo Oy:n toiminta laajenee nykyiseltä toimintakiinteistöltä 858-404-18-302 (Kisällintie 7) naapurikiinteistölle 858-404-18-118 (Kisällintie 15), jonne siirtyy hallinnon tiloja ja laajentuva pesulinja.
Paketo Oy on erikoistunut teollisuuden nestemäisten ja kiinteiden materiaalien muovi- ja metallipakkauksien pesemiseen ja kunnostukseen. Yhtiö ostaa teollisuudelta käytettyjä IBC-kontteja. Vuosittain kierrätetään ja kunnostetaan noin 50 000 IBC-konttia ja yli 10 000 tynnyriä. Määrät on tarkoitus kaksinkertaistaa kuluvan vuosikymmenen aikana. Uutena toimintona tulee pienpakkausten hävitys ja kunnostus.
Vesipesulinjalla puhdistetaan vaarattomia aineita sisältäneitä IBC-kontteja ja tynnyreitä. Vesipesun läpikäyneet pakkaukset tarkastetaan, jaotellaan ja merkitään puhtausluokan mukaan tulevaa uudelleenkäyttöä varten. Pesulinjalla käytettävä vesi johdetaan esikäsiteltynä viemäriverkostoon. Pesulinja tulee rakennuksen sisään, minkä vuoksi se ei lisää melu- tai muita päästöjä. Kiinteistön lähiympäristöön vaikuttaa ainoastaan konttien lisääntyvä siirtely trukeilla.
Vaarallisia kemikaaleja sisältäneitä pakkauksia käsitellään ns. reco-linjalla. Pakkausten kehikkoihin asennetaan uudet sisäsäiliöt. Kemikaalit kaavitaan tynnyriin. Vesistölle haitallisia aineita sisältäviä pakkauksia pestään suljetussa järjestelmässä, josta syntyvä jäte toimitetaan käsiteltäväksi vaarallisena jätteenä.
Puhdistuksesta talteen otettu raaka-ainejäämä toimitetaan käsittelyyn. Osa pakkauksista toimitetaan uudelleenkäyttöön. Vialliset pakkaukset toimitetaan hyödynnettäviksi materiaalina tai energiana. Pakkausten keräilyalueena on koko Suomi. Toiminnassa muodostuu seka-, metalli-, puu-, maali-, lateksi- ja muovijätteitä. Kuormien kuljetus ja purku voivat aiheuttaa pieniä ja hetkellisiä melu- ja hiukkaspäästöjä.
Jätevesiä tarkkaillaan neljä kertaa ja hulevesiä kaksi kertaa vuodessa. Hulevesien tarkkailutulosten mukaan toiminnasta vesistöön aiheutuneiden päästöjen pitoisuudet ovat olleet pieniä.
Ympäristölupaa haetaan maanantaista sunnuntaihin keskeytymättömään ympärivuorokautiseen kolmivuorotyöhön. Yötyö tapahtuu pääsääntöisesti sisätiloissa, vain pakkausten siirtelyä tapahtuu ulkotiloissa.
Ehdotus
Esittelijä
-
Marjo Alho, ympäristövalvontapäällikkö, marjo.alho@tuusula.fi
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää
- antaa Paketo Oy:n pakkausten puhdistuslaitoksen toiminnan muuttamisesta Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon:
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan lausunto
Ympäristölupaa haetaan tulevaisuuden tarvetta varten keskeytymättömään ympärivuorokautiseen kolmivuorotyöhön. Vaikka yötyö tapahtuu pääsääntöisesti sisätiloissa, pakkausten siirtelyä tapahtuu ulkotiloissa.
Toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa lähialueen asukkaille. Melun toimenpiderajat eivät saa ylittyä asuinrakennusten pihoilla. Keskiäänitaso asuntojen sisätiloissa ei saa ylittää asumisterveysasetuksen toimenpiderajoja. Erityisen tärkeää on taata asukkaiden yölepo. Kesäaikaan hellejaksoina asukkailla voi olla tarve tuulettaa asuntoja ikkunoiden kautta, useimmiten yöaikaan ulkoilman ollessa viileämpää. Avointen ikkunoiden kautta melu kulkeutuu helposti asuntojen sisätiloihin.
Hakemuksessa tai sen täydennyksessä ei ole selvitetty toiminnan laajennuksen vaikutuksia viereiseen Rajalinnan luonnonsuojelualueeseen ja siellä sijaitseviin noroihin ja lähteisiin tai luonnonsuojelualueen itärajalla virtaavaan Keravanjokeen. Rajalinnan luonnonsuojelualueella ja sen ympäristössä on useamman luontoselvityksen mukaan yksi Tuusulan merkittävimmistä pienvesikokonaisuuksista, jossa erilaiset tihkupinnat, lähteiköt ja norot reunustavat Keravanjoen uomaa ja sen tuoreita METSO-luokitukset täyttäviä lehtoja. Luonnonsuojelualueen pohjois- ja eteläpuolelta sekä Keravanjoen itäpuolelta on vuosina 2015–2024 laadittu useampi luontoselvitys (Faunatica 2018a, Luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitys Tuusulan Rajalinnan alueella vuonna 2018; Faunatica 2018b, Luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitys Tuusulan Savikulman alueella vuonna 2018 sekä Keiron 2024, Rajalinnan luontoselvitys 2024), joiden tulokset yhdessä puoltavat huomattavasti nykyistä suuremman luonnonsuojelualueen perustamista alueelle. Täydennyspyynnössä esitetty kuvaus vuoden 2011 METSO-raportista on relevantti, mutta luontoselvitykseksi jo melko vanha ja päivityksen tarpeessa. Vaikutukset luonnonsuojelualueeseen ja sen pienvesiin tulee arvioida ympäristölupahakemuksessa. Kiinteistöltä on aiemmin uutta toimintaa valmistellessa hakattu puut luonnonsuojelualueen rajaan asti, ja mm. suojavyöhykkeen puuttumisella on vaikutuksia luonnonsuojelualueeseen.
Kiinteistöiltä johdettavien hulevesien osalta hakemuksessa, kuten myös voimassa olevassa viereisen kiinteistön ympäristöluvassa, todetaan toiminta-alueen hulevedet johdettavan ojaan. Kiinteistöjen rajaoja on kuitenkin heti kiinteistön ja luonnonsuojelualueen rajalta eteenpäin suojeltu vesilain 2:11 mukainen noro, mikä on tuotava esiin hakemuksessa. Noro on uomaltaan todella syvään uurtunut jyrkässä rinteessä sijaitseva savimaan noro, joka laskee kiinteistörajan ja Keravanjoen välisellä 65 metrin matkalla peräti 15 metriä. Noron uoma on jyrkkäpiirteisyytensä takia erittäin herkkä eroosiolle.
Lisäksi Keravanjoki on erittäin arvokas elinympäristö lukuisille lajeille, ja Rajalinnan alueella Keravanjoessa ja kiinteistön pohjoispuolella sijaitsevassa Jusliininojassa on mm. lukuisia koskialueita. Keravanjoessa on alueen pohjoispuolelta myös vuollejokisimpukkahavaintoja. Haarajoen padon purku Järvenpäässä mahdollistaa jatkossa vaelluskalojen nousun Keravanjoessa myös Kellokoskelle ja sen pohjoispuolelle.
Kaikki päätökset hulevesien johtamisesta rajaojaan tulee tehdä huomioiden, että vedet johdetaan lailla suojeltuun pienvesikohteeseen, jonka luonnontilaa ei saa vaarantaa. Läpäisemättömän pinnan määrä alueella kasvaa huomattavasti asfaltoinnin myötä. Noron yläpuoliseen osuuteen on jo aikanaan kajottu voimakkaasti, ja ympäristöluvan mukaista toimintaa valmistelleissa töissä noron yläjuoksuun on jo vaikutettu poistamalla puut luonnonsuojelualueen rajaan asti. Myös hulevesien laadun vaikutus Keravanjokeen ja sen eliöstöön tulee arvioida. Ympäristöluvassa on kyseessä toiminta, jossa mm. vaarallisia kemikaaleja sisältäviä pakkauksia säilytetään ulkotiloissa.
Hulevesistä mitattaviin muuttujiin tulee lisätä kiintoaine, joka on yksi tärkeimmistä vesistökuormaa mittaavista muuttujista. Näytteenottoon liittyviin ehtoihin tulee tarkentaa, että näytteet tulee pyrkiä ottamaan huomattavien sadetapahtumien yhteydessä, jolloin on mahdollista saada kiinni kuormituspiikit.