Perustelut
Lausuntopyyntö
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 8.1.2020 päivätyllä kirjeellään pyytänyt Nurmijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta lausuntoa Rudus Oy:n ympäristölupamuutokseen ja aloituslupaan. Hakemus (ESAVI/39416/2019) koskee Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämää toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa ylijäämälouheen vastaanotolle ja murskaukselle, ylijäämämaiden kierrätykselle ja sijoitukselle sekä kierrätysbetonin ja -tiilen vastaanotolle, välivarastoinnille ja murskaukselle Mäntymäen tuotantoalueella. Alue sijaitsee Nurmijärven kunnan Palojoen kylässä kiinteistöllä 543-410-2-94. Lautakunnan lausuntoa pyydetään 17.2.2020 mennessä.
Aluehallintoviraston myöntämä ympäristölupa
Vireillä oleva lupamuutos koskee ympäristöluvassa määrättyä pintavesien johtamista ja vesien hallintaa. Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) on päätöksellään 28.9.2016 (241/2016/1) myöntänyt Rudus Oy:lle ympäristöluvan. Päätöksestä valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka antoi päätöksensä 18.10.2018 (18/0420/1) hyläten tehdyn valituksen. Lupapäätös on lainvoimainen.
Ympäristöluvan liitteessä 2 on esitetty suunnitelma pintavesien johtamisesta tuotantoalueelta. Suunnitelman mukaan tuotantoalueen pintavedet johdetaan pohjoiseen kohti Viitastenojaa ja itäpuolelle rakennettavan laskeutusaltaan kautta etelään kohti Kurtojaa. Pintavedet kulkisivat rakennetussa ojassa louhosalueen itäpuolella ennen luonnontilaista ojaa ja Kurtojaa. Ympäristöluvan tultua lainvoimaiseksi Rudus Oy on esittänyt keväällä 2019 ensimmäisen pintavesisuunnitelmansa, joka ei ollut toteuttamiskelpoinen.
Luvan muutoshakemus
Taustaa
Päivitetty pintavesien hallintasuunnitelma on tehty 29.10.2019. Koska yksi purkukohdista, ns nimettömän uoman alaosa on arvioitu vesilain mukaiseksi arvokkaaksi pienvedeksi Palojoen yleiskaavan luontoselvityksessä, Rudus Oy sekä ympäristö- ja lupaviranomaiset pitivät asian johdosta kokouksen 7.11.2019. Siinä käsiteltiin mm. uutta vesienhallintasuunnitelmaa ja lupamääräysten muuttamisen tarvetta sekä vesilain 2 luvun 11 §:n mukaisen poikkeuksen hakemista. Kokouksen jälkeen 15.11.2019 Uudenmaan ELY-keskus totesi antamassaan lausunnossa, ettei nimettömän uomaan pintavesien ohjaaminen edellytä vesilain poikkeuksen hakemista. Aluehallintovirasto velvoitti kuitenkin hakemaan ympäristölupaan muutosta.
Hakemus
Rudus Oy hakee aluehallintoviraston (AVI) myöntämään ympäristölupaan muutosta 29.10.2019 päivätyllä pintavesien hallintasuunnitelmalla ja 14.10.2019 päivätyillä suunnitelmapiirroksilla leikkauskuvineen. Lupamuutoksen liitteenä on myös Pöyry Finland Oy:n tekemä maastokatselmuksen raportti. Kyseiset asiakirjat ovat luettavissa aluehallintoviraston nettisivuilta.
Mäntymäen kalliokiven louhinta-alueelle on laadittu pintavesien hallintasuunnitelma 30.3.2005. Nyt haettavalla lupamuutoksella halutaan yhdistää tulevat kierrätys- ja läjitysalueen pintavedet olemassa olevaan louhinta-alueen pintavesijärjestelmään. Kierrätysalue koostuu puhtaiden maamassojen läjitysalueesta (10 ha) sekä tiilen ja betonin kierrätysalueesta (1,5 ha).
Pintavesien hallintasuunnitelmassa maanläjitys- ja kierrätysalueet on jaettu viiteen sisäiseen valuma-alueeseen, joista jokaisesta vedet johdetaan selkeytysaltaan sekä virtausta tasaavan ja kiintoainetta pidättävän suotopadon kautta ympäristöön. Läjitysalueen luoteisosista vedet johdetaan altaiden 1, 2 ja 5 kautta maastoon. Pinta- eli hulevedet imeytyvät osittain maastoon ja osittain valuvat pintavaluntana valtatie (vt) 3 suuntaan Haavistontien itäpuolella olevaan tienvarsiojaan sekä osittain kulkeutuvat Haavistontien alittavan rummun kautta tien länsipuolen tienvarsiojaan sekä peltoalueelle.
Läjitysalueen lounaisosasta hulevedet johdetaan laskeutusaltaan 4 kautta louhosalueen hulevesialtaaseen ja edelleen Kurtojaan. Läjitysalueen itäosan hulevedet johdetaan altaan 3 kautta ns. nimettömään uomaan. Uomassa hulevesi pääosin imeytyy ja pidättyy kosteikkoihin ja osittain virtaa Vantaanjokeen.
Läjitysalueelle esitetyt hulevesien johtamisreitit ja pienvaluma-alueet mukailevat pääosin luonnontilaisia valuma-alueita. Alueen itäosan nimettömän uoman vesimäärässä ei tapahdu merkittäviä muutoksia ennen louhinnan etenemistä läjitysalueen itäpuolelle. Louhinnan edetessä läjitysalueen itä- ja koillispuolelle pienenee nimettömän uoman valuma-alue, kun läjitysalueen itäosan hulevesien purkureitti muutetaan louhokseen. Pohjoisessa Viitastenojan valuma- alueeseen ja vesimääriin louhinnan etenemisellä ei ole merkittävää vaikutusta. Louhinnan edetessä läjitysalueen koillispuolelle, otetaan louhokseen kertyvän hulevesimäärän muutos huomioon selkeytysaltaan mitoituksessa.
Maastokatselmus
Pöyry Finland Oy on tehnyt alueella maastokatselmuksen syksyllä 2019 ja selvittänyt nimettömän uoman soveltuvuutta hulevesien johtamiseen sekä Viitastenojan vesien virtausta ja ojan soveltuvuutta taimenten lisääntymisalueena. Maaston muotojen ja välimatkan vuoksi ei ole todennäköistä, että tuotantoalueelta johdetut vedet virtaisivat Viitastenojaan asti. Viitastenojassa on suotuisat olosuhteet taimenten lisääntymisalueiksi. Hankkeella ei kuitenkaan katsota olevan vaikutusta Viitastenojan virtaamiin tai veden laatuun.
Ns. nimetöntä uomaa (noroa) ei voida pitää kokonaan luonnontilaisena, sillä siellä on ojanperkuun ja suoristamisen merkkejä. Luonnontilaisuutta on vain uoman keskivaiheilla. Uoma jää myös 80 metrin osuudelta kitkamaiden läjitysalueen alle. Noro on tältä osalta jo perattu aikaisemmin, joten sen luonnontilaisuutta ei vaaranneta. Nimetön uoma ei sovellu taimenen tai vuollejokisimpukan elinalueeksi. Vantaanjoen laatuun läjityksellä tai kierrätysalueilla ei ole vaikutusta.
Ehdotus
Esittelijä
-
Katariina Serenius, ympäristövalvontapäällikkö, katariina.serenius@tuusula.fi
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää antaa Rudus Oy:n ympäristölupahakemuksen muutoksesta ja luvasta aloittaa toiminta ennen luvan lainvoimaiseksi tuloa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavaan lausunnon:
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan lausunto
Pintavesien johtamissuunnitelma on puutteellinen ja sekava. Hakemuksessa haetaan muutosta aluehallintoviraston myöntämän ympäristöluvan lupamääräyksiin, joita ei ole yksilöity. Kuitenkin haettu pintavesien johtamissuunnitelma halutaan yhdistää olemassa olevaan vanhaan louhoksen pintavesien hallintasuunnitelmaan, joka käsittää kunnan viranomaisen myöntämien maa-aines- ja ympäristölupien toiminta-alueen. Pelkästään toiselle viranomaiselle tehty muutoshakemus ei ole riittävä, kun haettavalla muutoksella on myös vaikutuksia kunnan luvittamalle lupa-alueelle.
Louhinta-alueella on voimassa Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan vuonna 2011 myöntämä maa-aineslupa, jonka lupamääräyksen 13 mukaisesti louhinta-alueelle ei saa johtaa pintavesiä alueen ulkopuolelta. Täten pintavesiä ei ole mahdollista johtaa louhokseen.
Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksessa on vireille yhteiskäsittelyssä kalliokiven louhimista ja murskaamista koskevat maa-aines- ja ympäristölupahakemukset, joissa louhosalue kasvaa pohjoiseen ja koilliseen. Ottamisalueen koillisosan louhinta muuttaa pintavesien virtaamia Nimettömän noroon, joka on luokiteltu vesilain mukaiseksi arvokkaaksi pienvedeksi. Tämän vuoksi Uudenmaan ELY-keskus on yhteiskäsittelyyn liittyvässä lausunnossaan velvoittanut Rudus Oy:ta hakemaan vesilain 2 luvun 11.5 mukaista poikkeusta noron luonnontilan vaarantamiskiellosta. Louhinnan on katsottu pienentävän valuma-aluetta merkittävästi.
Mikäli louhinnan ja murskauksen ympäristö- ja maa-aineslupa myönnetään haettuna, kanavan louhinta muuttaa läjitys- ja kierrätysalueen koko itäpuolen pintavesien virtaamia ja allas nro 3 jää louhinnan alle. Suurten pintavesimäärien ohjaaminen louhinta- ja murskausalueelle sekä rekisteröidylle asfalttiaseman sijaintipaikalle saattaa vaikeuttaa louhinta-alueen käyttämistä siihen tarkoitettuun toimintaan tai kiristää toimintojen ympäristö- ja maa-ainesluvan vaatimuksia, koska pintavesien pilaantumisriski kasvaa merkittävästi. Yhteiskäsittelyn hakemusasiakirjoissa pohjavedenpinnan on myös todettu olevan louhinta-alueella tasoilla +66 - +71,5. Yhteiskäsittelyssä haetaan lupaa louhia tasoon +34, jolloin alueelle todennäköisesti muodostuu pohjaveden kanssa yhteydessä oleva allas. Nyt esitetyssä suunnitelmassa ylijäämämaiden läjitys- ja kierrätysalueiden pintavedet esitetään johdettavaksi tähän altaaseen. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että tästä aiheutuu pohjaveden pilaantumisvaara. Maankaatopaikan läjitys- ja käsittelyalueiden pintavedet on ohjattava louhinta-alueen ohitse, eikä louhinta-alueelle.
Mikäli louhinta-alueelle ohjataan maanläjitys- ja kierrätysalueiden pintavesiä, Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että yhteiskäsittelyssä olevat maa-aines- ja ympäristöluvat tulisi siirtää ympäristönsuojelulain 41 §:n perusteella aluehallintoviraston käsiteltäväksi. Samalla alueella sijaitsevilla puhtaiden maiden läjitys- sekä betonin ja tiilen kierrätystoiminnoilla ja louhimolla on sellainen tekninen ja toiminnallinen yhteys, että niiden ympäristövaikutuksia on tarpeen tarkastella yhdessä.