Perustelut
Lausuntopyyntö
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 22.1.2020 päivätyllä kirjeellään pyytänyt Mäntsälän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta lausuntoa Aero Invest oy:n ympäristönsuojelulain mukaisesta hakemuksesta, joka koskee lentopaikkaa ja helikopterikenttää sekä betonijätteen ja louheen murskauksen sekä pilaantumattoman ylijäämämaa-aineksen, betonijätteen ja hiekoitushiekan hyödyntämistä maarakentamisessa sekä toiminnan aloituslupaa (Dnro ESAVI/8075/2017). Lupahakemus on tullut vireille 16.8.2017. Ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa pyydetään 27.2.2020 mennessä.
Lupa- ja valvontatilanteesta
Lupahakemus koskee Mäntsälän kiinteistöjä Takametsä 505-403-7-54 ja Takamaa 505-403-7-39. Alue on ollut metsätalouskäytössä ja se on avohakattu. Metsäkeskukselle tehdyissä metsäkäyttöilmoituksissa alue on osoitettu metsänhakkuun jälkeen peltokäyttöön. Uudenmaan ELY-keskus on tehnyt hankealueelle vuonna 2018 kaksi ympäristönsuojelulain mukaista rekisteröintiä jätteen hyödyntämiseksi maarakentamisessa (MARA). Rekisteröinti on koskenut yhteensä 3 000 tonnin betonimurskemäärän hyödyntämistä maa- ja metsätalousautoteissä.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnassa on ollut vireillä tilaa Takametsä 505-403-7-54 koskeva maa-aineslupahakemus kallion louhimiseksi tasoon +87...+89. Maa-aineslupahakemuksessa louhitun alueen jatkokäytöksi esitettiin peltoviljely ja energiapuun kasvatus. Maa-aineslupahakemus oli tullut vireille 18.4.2018. Aero Invest oy on peruuttanut maa-aineslupahakemuksen vireilläolon 16.1.2020.
Aero Invest oy:n on laittanut Liikenne- ja viestintävirasto Traficomiin 19.11.2018 ilmailulain (864/2014) 79 §:n mukainen lentopaikan rakentamislupahakemuksen, joka koskee tiloja 505-403-7-54 ja 505-403-7-39.
Lupahakemus
Aero Invest Oy (entinen GLES Oy, nimi vaihtunut 13.8.2019) hakee ympäristölupaa helikopterikentälle ja lentopaikalle. Rakennettava kenttäalue sijaitsee yrityksen omistamalla 49 ha kokoisella alueelle. Ympäristölupaa haetaan seuraaville toiminnoille: 1) rakentamisen aikainen hyötykäyttö, (pilaantumaton ylijäämämaa, purkubetoni, hiekotushiekka), 2) maa-ainesten otto kalliota louhimalla (kaikki louhe käytetään kentän rakentamiseen), 3) purkubetonin käsittely ja murskaus kentän rakentamista varten, 4) louhittavan kallion murskaus kentän rakentamismateriaaliksi sekä 5) polttoaineen tankkauspaikka lentokoneita ja helikoptereita varten. Ympäristölupahakemuksen mukaan aluetta raivataan tällä hetkellä maatalouskäyttöön.
Kenttä tasataan louhimalla ja muotoilemalla maa-ainesta. Kallio- ja maa-ainesta irrotetaan noin 560 000 m3, josta louhittavaa kalliota on arviolta 210 000 m3, täytöissä hyödynnettäviä kitkamaita noin 200 000 m3 ja savi- ja pintamaita noin 150 000 m3. Louhe ja irrotetut kitkamaat hyödynnetään alueen tasauksessa. Lisäksi tasauksessa hyödynnetään muualta tuotavia puhtaita ylijäämäkitkamaita arviolta 230 000 m3. Alueelta poistettuja savi- ja pintamaita hyödynnetään alueen maisemoinnissa ja luiskissa sekä mahdollisesti kenttäalueen lounaislaidalle rakennettavassa meluvallissa siten, että kaikki alueella oleva materiaali hyödynnetään alueella. Alue tasataan louhimalla ja kallio- ja maa-aineksia siirtämällä tasoon +94.
Kentän rakennekerroksissa hyödynnetään eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annetun valtioneuvoston asetuksen (843/2017) tarkoittamaa, CE-merkittyä betoni- ja tiilimursketta. Lisäksi hyödynnetään käytettyä hiekoitushiekkaa, josta tutkimuksin on varmistettu, että se ei sisällä PIMA-asetuksen (valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista) liitteen ylemmän ohjearvon ylittäviä määriä haitallisia aineita. Asfaltoitujen alueiden rakentamisessa käytetään päällystetyille rakenteille asetettuja vaatimuksia. Betoni- ja tiilimurskekerroksen paksuus on noin 1 metri, enintään 1,5 metriä. Lisäksi uusiokiviainesta voidaan hyödyntää putkikanaaleissa ja muissa vastaavissa rakenteissa paksumpina kerroksina. Uusiokiviainesta hyödynnetään arviolta 600 000 tonnia. Kenttä tasataan korkoon +95. Alue rakennetaan kahdessa vaiheessa. Rakentaminen aloitetaan alueen länsipäästä kohti itää. Vaiheen 1 arvioitu kesto on noin 2 vuotta. Vaiheen 2 arvioitu rakentamisaika on noin 4 vuotta. Koko alueen arvioitu rakentamisaika on yhteensä noin 6 vuotta.
Lisäksi haetaan lupaa käsitellä käytettävät materiaalit tarvittaessa esimerkiksi seulomalla tai murskaamalla. Murskausta ja seulontaa tehdään maanantaista lauantaihin klo 07-18. Yöaikana (22-07) murskausta tai seulontaa ei harjoiteta. Betonia ja kiviainesta murskataan tai seulotaan arviolta 90 työvuoroa vuodessa. Murskausta tai seulontaa tehdään vuoden aikana eri jaksoissa. Murskaimet on varustettu sumutusjärjestelmin, joten murskattavan materiaalin pölyäminen on hyvin vähäistä.
Kevytlentopaikalla saa lentää purje- ja moottoripurjelentokoneilla, erittäin keveillä lentokoneilla (VLA), ultrakeveillä lentokoneilla (UL) sekä ultrakeveisiin lentokoneisiin rinnastettavilla lentokoneilla, joiden lentoonlähtömassa on enintään 500 kg ja sakkausnopeus enintään 65 km/h, ilmalaivoilla ja kuumailmapalloilla. Lentotoimintaa harjoitetaan klo 07-22 kaikkina viikonpäivinä. Lento-operaatioiden (nousu+lasku) määrä voi olla 300 kpl/vrk, mutta enintään 12 000 lentoa vuodessa. Rakennettavan kiitotien pituus on 833 metriä (pitkä kenttä).
Kentälle voidaan liikennöidä myös helikopterilla. Helikopterikentän on tarkoitus palvella etenkin ammatillista ja viranomaisten ilmailutoimintaa. Helikopteritoimintaa harjoitetaan myös lentotoiminnan toiminta-ajan ulkopuolella. Helikopterien operaatioita (nousu+lasku) on keskimäärin 3 kpl päivässä klo 07-22. Lentoja voi olla 30 kpl päivässä, mutta kuitenkin enintään 1050 kpl/vuosi.
Tontille rakennetaan oma 8 200 m2 tasausallas pintavesien keräämiseksi ja käsittelemiseksi. Rakennettavan kenttäalueen ja sen etelä-lounaispuolella sijaitsevan Natura-alueen väliin jätetään 15 metrin levyinen maakaistale, joka metsitetään. Toiminnalle haetaan YSL 199 §:n mukaista aloituslupaa muutoksenhausta huolimatta alueen tasaamiseksi puhtailla maa-aineksilla. Perusteluna aloitusluvalle on se, että lentotoiminta Malmilla päättyy eikä Helsingin seudulla on korvaavaa paikkaa, johon toiminta voisi siirtyä. Nummelan ja Hyvinkään kentille toimintaa ei ole mahdollista siirtää. Aloituslupa ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, koska alue voidaan ottaa Metsäkeskukselle tehtyyn ilmoitukseen perustuen peltokäyttöön.
Suunnittelualueesta etelään Hyvinkääntien (VT 25) molemmin puolin sijaitsee Mustametsän luonnonsuojelukohde, joka hyväksyttiin Euroopan Unionin Natura 2000 – verkostoon vuonna 2015. Uudenmaan vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmässä suunnittelualueesta osa on merkitty kaavamerkinnällä MLY eli metsätalouskäytössä oleva, laaja ja yhtenäinen metsäalue, joka on maakunnan ekologisen verkoston kannalta merkittävä. Osa kenttäalueesta on merkitty maakuntakaavassa valkoiseksi alueeksi. Suunnittelualueen poikki on määritetty viheryhteystarve. Alueelle ei ole yleis- eikä asemakaavaa.
Aero Invest oy:n lentokenttähankkeen rakentamista ja toimintaa koskien on tehty ympäristövaikutusten arviointilain (YVA, 252/2017) mukainen ympäristövaikutusten arviointi. Arviointiselostus on valmistunut 10.5.2019 ja Uudenmaan ELY-keskus on antanut selostuksesta perustellun päätelmän 18.9.2019. Arviointiselostuksen hankevaihtoehdon 1 mukaan kentän ja meluvallin rakentamisessa käytetään 1,97 miljoonaa tonnia purkubetonia ja -tiiliä sekä kaduilta kerättyä hiekoitussepeliä. Rakentamisaika on 8–12 vuotta. Vaihtoehdossa 1 on pitkän kentän lisäksi lentokoneiden tankkauspiste, lentokonehalleja, huoltoasema, kahvila, rekkaparkki, meluvalli, tapahtumakenttä, kiihdytysrata sekä ilmailuun ja moottoriurheiluun liittyviä valmistautumis- ja harrastustiloja. Vuotuisten lento-operaatioiden määrä (eli nousu tai lasku) on enintään 60 000. Vaihtoehdossa 2 kentän rakentamisessa käytetään 1,46 miljoonaa tonnia purkubetonia ja -tiiliä sekä käytettyä hiekoitussepeliä. Rakentamisaika on 5-9 vuotta. Vaihtoehdossa on pitkän kentän lisäksi lentokoneiden tankkauspiste, lentokonehalleja, huoltoasema, kahvila ja rekkaparkki. Vuotuisten lento-operaatioiden määrä on enintään 40 000. Vaihtoehdossa 3 kentän rakentamisessa käytetään 1,43 miljoonaa tonnia purkubetonia ja -tiiliä sekä käytettyä hiekoitussepeliä. Rakentamisaika on 4–8 vuotta. Vaihtoehdossa on pitkän kentän lisäksi lentokoneiden tankkauspiste ja lentokonehalli. Vuotuisten lento-operaatioiden määrä on enintään 5 000. Vaihtoehdossa 4 kentän rakentamisessa käytetään 0,39 miljoonaa tonnia purkubetonia ja -tiiliä sekä käytettyä hiekoitussepeliä. Rakentamisaika 3–4 vuotta. Vaihtoehdossa on lyhyt kenttä ja lentokonehalli. Vuotuisten lento-operaatioiden määrä on enintään 2 200. Vaihtoehdossa 0 alueelle rakennetaan pelto ilman, että ulkopuolelta tuodaan aineksia alueelle tai sieltä viedään niitä ulkopuolelle. Puusto on poistettu ja hankealueen länsiosa tasattu pellon pohjaksi korkeustasolle +94.
Ehdotus
Esittelijä
-
Katariina Serenius, ympäristövalvontapäällikkö, katariina.serenius@tuusula.fi
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää antaa Aero Invest oy:n ympäristölupahakemuksesta Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavaan lausunnon:
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan lausunto
Vireillä olevassa lupahakemuksessa on esitetty, että toiminnalle haetaan samalla ympäristölupahakemuksella varmuuden vuoksi myös maa-ainesten ottolupaa, vaikka sitä ei tarvita, jos hankkeella on Ilmailulain 79 § mukainen rakentamislupa. Ilmailulain myöntää Liikenne- ja viestintävirasto (Trafi). Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että maa-aineslain säännökset eivät tule sovellettaviksi lentopaikka-alueella, vaikka alueen rakentaminen edellyttää suuria maansiirtotöitä. Mikäli lupaviranomainen kuitenkin katsoo, että hanke edellyttää myös maa-aineslain mukaisen maa-ainesten ottoluvan, tulee lupahakemuksia täydentää maa-aineslain (555/1981) 5 §:n sekä maa-ainesasetuksen (926/2008) 1 ja 2 §:ssä tarkoittamilla tiedoilla (ottamissuunnitelma). Lupaviranomaisen tulee muutenkin varmistaa, että lupahakemuksessa esitetyt suunnitelmapiirustukset ovat riittävän yksityiskohtaisia paitsi lupaharkinnan mutta myös luvanvaraisen toiminnan valvonnan kannalta.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että lupahakemuksessa esitetyt hakemuasiakirjat ovat sekavat ja puutteelliset. Lupahakemuksessa tulee esittää eri ympäristöluvanvaraisten toimintojen järjestäminen suunnittelualueella nykyistä selkeimmin prosessikuvauksin. Prosessikuvauksissa tulee yksilöidä mm. eri toimintojen toteutusajankohdat ja -kestot sekä kyseiseen prosessiin kuuluvien jätteiden, ylijäämämaiden ja alueelta irrotettavien kivi- ja maa-ainesten kokonaismäärät, materiaalivirrat ja massatasapaino (maanleikkaus - pengerrys) sekä niiden sijoittuminen suunnittelualueella. Prosessien kuvaaminen tulee esittää kronologisesti hankkeen rakentamisen aloittamisesta alueen lopulliseen käyttötarkoitukseen lentopaikkana. Selkeät prosessikuvaukset tulee olla lupaviranomaisen käytössä ennen ympäristöluparatkaisun tekemistä. Ilman selkeitä prosessikuvauksia mm. toiminnan valvonta on vaikeaa. Olennaisten lisäselvitysten edellyttäminen vasta ympäristölupapäätöksen lupamääräyksissä voi johtaa vastaavasti tilanteeseen, jossa lupaharkinnassa tarvittavat tiedot ovat käytössä vasta toiminnan jälkivalvonnassa.
Prosessikuvauksissa tulee esittää kaikki suunnittelualueelle esitetyt toiminnat, esim. nyt lupahakemuksessa esitetyn Drag-race -tapahtuman meluselvityksen tarkoitus jää lausunnonantajalle epäselväksi, koska lupahakemuksessa ei ole muuten esitetty kiihdytysajoihin liittyviä toimintoja tai ratarakenteita. Tarkennettuihin toimintakuvauksiin tulee liittää myös kulloinkin kyseessä olevan prosessin aiheuttamat melutapahtumat yhteismeluna koko suunnittelualueella. Melumallinnuksissa tulee esittää mm. kallion louhinnan melupäästö kaikissa louhintavaiheissa, nyt esitetyssä lupahakemuksessa louhinnan melumallinnus läntiseltä louhinta-alueelta puuttuu kokonaan.
Suunnittelualueella tapahtuvat maa- ja kallioleikkaukset tulee suunnitella siten, että lentopaikan kenttärakenteet ovat toteutettavissa mahdollisimman vähäisellä jätteen määrällä. Lupahakemuksessa ei ole esitetty alueelta tarkempia maaperätietoja, joiden perusteella hakija on päätynyt nyt esitetyihin maa- ja kallioleikkaustasoihin ja rakenneratkaisuihin. Vastaavasti lupapäätöksessä tulee harkita, onko betonijätteen sijoittaminen koko suunnittelualueelle tarpeellista lentopaikan toteuttamiseksi vai voitaisiinko esim. ketoalueet toteuttaa jätteen sijaan puhtailla kitkamaalajeilla.
Hankealueeseen rajautuvalla Mustametsän suojelualueen pohjoisella kaistaleella elää alueellisesti uhanalainen raidankeuhkojäkälä (Lobaria pulmonaria) (ympäristökeskuksen maastokäynti 9.1.2020). Valtakunnallisesti laji on silmälläpidettävä (NT). Raidankeuhkojäkälä on vanhojen luonnontilaisten metsien indikaattorilaji, joka on hyvin herkkä olosuhteiden muutoksille, kuten ilmansaasteille. Hakemuksesta ei käy ilmi, miten rakentamisen aikaisen louhinnan ja murskauksen aiheuttamia luonnonsuojelualueeseen kohdistuvia pölyvaikutuksia torjutaan. Toiminnalla ei tule heikentää huomionarvoisen lajiston säilymisedellytyksiä läheisellä suojelualueella. Hakemuksen liitetiedoista puuttuu lisäksi liite 28.2, jossa on esitetty suojelualueen pohjoisosan ja hankealueen väliin jäävän istutettavan metsäkaistaleen sijainti.
Lupapäätöksessä tulee määrätä myös alueelle vastaanotettavien maamassojen ja jätteiden laadusta. Alueelle vastaanotettavien maamassojen tulee olla vain käyttötarkoitukseen soveltuvia kantavia ja pilaantumattomia kitkamaalajeja. Käytetyn hiekoitushiekan sekä betoni- ja tiilijätteen pilaantumattomuus tulee varmistaa ennen ko. jätteen vastaanottamista suunnittelualueelle. Pilaantuneiksi todettujen jäte-erien sekoittamista suunnittelualueelle vähemmän pilaantuneisiin ei tule sallia. Alueella jo toteutettujen metsäautoteiden rakenteisiin sijoitettuja betoni- ja tiilijätteitä ei saa jättää tulevien maatäyttöjen alle, rakenteissa olevat jätteet tulee uudelleensijoittaa ympäristölupahakemuksessa esitettyyn betoni- ja tiilijätekerrokseen.
Lupahakemuksessa esitetyssä kivenlouhinnassa ja murskauksessa tulee sovellettavaksi kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annettu valtioneuvoston asetus (MURAUS 800/2010).
Mäntsälän kiinteistöille 505-403-7-54 ja 505-403-7-39 on vireillä lentopaikan rakentamiseen liittyvä hanke, jonka sijoittuminen ratkaistaan ilmailulain mukaisessa rakennuslupamenettelyssä ja ympäristönsuojelulain mukaisessa ympäristölupamenettelyssä. Samalle alueelle ei voi lentopaikan rakennuslupahakemuksen yhteydessä esittää samaan aikaan muuta, käyttötarkoitukseltaan täysin poikkeavaa toissijaista maankäytön muotoa. Ympäristölupahakemuksessa haetun ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisen aloitusluvan perusteena on esitetty, että suunnittelualue on otettavissa peltokäyttöön mikäli ympäristö- ja rakennuslupahakemuksilla ei ole myöntämisedellytyksiä. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että toiminnalle ei tule myöntää aloituslupaa lupahakemuksessa esitetyllä perusteella. Maamassojen vastaanottaminen suunnittelualueelle pellon rakentamistarkoituksessa tulee harkittavaksi vasta nyt vireillä olevan ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristölupamenettelyn ja ilmailulain mukaisen lentopaikan rakentamislupamenettelyn jälkeisessä ratkaisuissa. Ympäristölupa-asiana ylijäämämassojen hyödyntäminen peltokäytössä (ravinnon tuotanto) poikkeaa olennaisesti lentokentän rakentamisesta.
Toiminnan vesistövaikutusten arvioinnin osalta Keski-Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että betonijätteen varastointi, käsittely ja hyödyntäminen voi nostaa hulevesien pH-arvoa, mikä on huomioitava hulevesien hallintaa ja seurantaa koskevissa lupamääräyksissä. Suunnittelualueelta johdettavissa vesistä ei saa aiheutua pinta- tai pohjavesien pilaantumisen vaaraa. Alueelle kertyvät pintavedet on käsiteltävä laskeutusaltaassa ennen vesien johtamista maastoon. Pintavesien käsittelyrakenteiden tarkempi toteutussuunnitelma, mukaan lukien lupahakemuksessa esitetty pH:n säätö, tulee esittää lupaviranomaiselle ennen ympäristölupahakemuksen ratkaisemista. Toteutusedellytykset asfaltoitujen alueiden hulevesien johtamiseksi maastoon luokan 1 öljynerottimen kautta tulee selvittää ennen lupaharkintaa asfaltoitavan alueen pinta-alan ollessa alueella varsin laaja (ml. kiitotiet). Toiminnan vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin tulee tarkkailla.