Sosiaali- ja terveyslautakunta, kokous 5.9.2018

Perustelut

Talousarvion valmistelu

Kunnanhallitus hyväksyi talousarvion laadintaohjeen kokouksessaan 14.8.2017 § 348. Sosiaali- ja terveystoimialan raami on 114 064 000 euroa. Raamissa on huomioitu sote- ja maakuntauudistuksen aiheuttamat muuntorajoitukset joissa tehdään jako sosiaali- ja terveyspalveluiden ja kunnan muiden palveluiden kesken. Kuntaan jääviä palveluja on konsernipalveluihin siirtyvät pakolaistyöntekijät sekä Roselius-säätiön talojen yhteistilojen vuokra, siivous ja sähkökulut, tekniselle toimialalle siirtyvä työmarkkinatuen kuntaosuus ja kasvatus- ja sivistystoimeen siirtyvät koululaisten kuraattori- ja psykologipalvelut. Toimialan talousraamista on myös vähennetty työterveyshuollon kustannukset, koska työterveyshuolto on yhtiöitetty ja yhtiön toiminta alkaa 1.10.2017.  Kesäkuussa valtuusto muutti talousarviota ja sosiaali- ja terveystoimialalle myönnettiin lisämäärärahaa  vammaisten palveluihin 0,6 milj. euroa ja vähennettiin Tuuskodon vuodelle 2017 varattua sisäisen vuokran määrärahaa 0,07 milj. euroa. Tuloissa vähennettiin lääkekeskuksen tuottoja ja lisättiin Kehittämis- ja hallintopalveluiden tuloja. Yhteensä osavuosikatsauksen yhteydessä määrärahamuutokset alkuperäiseen talousarvioon olivat 0,533 milj. euroa ja tulomuutos - 0,027 milj. euroa.

Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi talousarvioesityksensä 20.9.2017 § 76 ja sen jälkeen valmisteltiin pormestarin talousarvioesitys kunnanhallitukselle. Kunnanvaltuusto hyväksyi talousarvion 11.12.2017 § 217 ja sosiaali- ja terveyslautakunta vahvisti toimialan tulosyksiköiden talousarviot 13.12.2017 § 101.

Talousarvion palkkaliitteeseen on päivitetty maaliskuun 2017 palkat korotettuina arvioiduilla sopimuskorotusten vaikutuksilla 1 %:lla. Henkilöstön sivukulut ovat yhteensä 25,8 % palkkasummasta.  Laskelmassa työnantajan KuEl –eläkevakuutusmaksu 16,65 % (Vael 18,43 %), tapaturmavakuutus 0,255 %, työnantajan työttömyysvakuutusmaksu 3,23 %, varhemaksu 0,9 %, taloudellinen tuki 0,04 %, eläkemenoperusteinen maksu 3,7 % ja sosiaaliturvamaksu 1,02 %. Eläkevakuutusmaksuja lasketaan muista paitsi Teknisten sopimuksen piiriin kuuluvien henkilöiden kokouspalkkioista.

Kunnanhallitus hyväksyi talousarviokehyksen 14.8.2017 § 348. Sosiaali- ja terveystoimialan kehys oli 114 064 441 euroa. Kunnanhallituksen päätöksen jälkeen todettiin, että:

• TYP toimintaan osoitetut 1,5 henkilöä siirtyvät toimialan sosiaali- ja terveystoimialan mukana maakuntaan, ja kuntakehityksen ja teknisen toimen toimialalle siirtyy kaksi ohjaajaa henkilöstö- ja muine kuluineen (koulutus ja tyhy) yhteensä 77 284 euroa .

• Sosiaali- terveystoimialan kehyksestä oli vähennetty Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän maksuosuus 100 000 euroa, jota ei toimialan vuoden 2017 talousarviossa ole. Kyseessä oleva määräraha on konsernipalveluissa olevassa KUUMA rahassa eikä sitä voi vähentää sosiaali- ja terveystoimialan kehyksestä.

• Lisäksi kunnanhallituksen käsittelyn jälkeen toimialojen neuvottelussa sovittiin, että sosiaali- ja terveystoimialalta siirretään vielä kasvatus- ja sivistystoimialalle yhden psykologin vuosipalkkaa vastaava summa joka sivukuluineen on 50 968 euroa.

Näiden muutosten jälkeen sosiaali- ja terveystoimialan menoraami on 114 116 189 euroa.

Henkilöstön sivukulut ovat yhteensä 25,8 % palkkasummasta.

HUS hallitus 15.6. antoi Tuusulan kunnalle palvelusuunnitelman 36 832 000 euroa, josta vähennys vuoteen 2016 verrattuna (37 085 000 euroa) 253 000 euroa. HUS talouden ja toiminnan seurannan perusteella syyskuussa, maksuosuuden kohdistaminen Tuusulan jäsenkunnalle oli sama 36 832 000 euroa. HUS budjetti oli pienempi kuin vuonna 2017 ja samoin ETEVA. Talousarviossa HUS varaus on 37 472 000 euroa.

Talousarviossa irtaimiston yli 4 000 euron hankinnat tehdään leasingrahoituksella. Talousarviossa varattiin ICT-laitteiden vuokriin, leasingvuokriin sekä muihin vuokriin ja vastikkeisiin yhteensä 200 744 euroa.

Sosiaali- ja terveystoimialalla tehdään vuoden 2018 aikana seuraavat kaluston investointihankinnat:
 
• Neitoperhon kalustoinvestointi 50 000 €
• Hammashoitoyksikkö Etelä-Tuusulan hammashoitolaan 30 000 €.
• Keraamisten paikkojen ja kruunujen suunnittelu ja valmistamisyksikkö, Cerec 75 000 €
• Autoklaavi 70 000 €,  korvataan käyttökiellossa oleva laite.
• ABI-system ultraäänilaite kolmelle terveysasemalle 12 000

Nämä investointihankinnat muutettiin rahoitettavaksi leasingrahoituksella ja sitä varten käyttötalouteen lisättiin leasingvuokrarahaa 38 400 €.

Kuntastrategia

Pormestariohjelmasta kohti kuntastrategiaa
• Kuntalaiset ja kuntalaisille järjestettävät palvelut ovat keskiössä

Varmistamme sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden sote-maakuntauudistuksessa yhtenä kunnan menestystekijänä

Käynnistämme sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluiden järjestämistehtävän toteuttamisen Keski-Uudenmaan sote- kuntayhtymässä

Varmistamme Tuusulassa matalan kynnyksen peruspalveluihin ja palvelut ovat kaikille kuntalaisille tasavertaiset

Kehitämme vastaanottotoimintaa saatavuuden parantamiseksi mm. valinnanvapauskokeilun ja kotisairaalakokeilun avulla

Tuemme erityisryhmiä mm. avustatajakeskustoiminnan käynnistyksellä 2018

Yhtenäistämme erityisryhmien palvelujen myöntämisen kriteerit Keski-Uudellamaalla.

Lapsiperheiden varhaisen tuen palveluita vahvistetaan mm toimialarajat ylittävän perhekeskustoimintamallin avulla

Kotiin vietävillä tuetun asumisen palveluilla vahvistetaan asiakkaan omaa aktiivisuutta ja itsenäistä selviytymistä kehitysvammapalveluissa, vanhuspalveluissa ja päihde ja mielenterveyspalveluissa

Tuusulaan lisätään kehitysvammaisten asumispalvelua omana toimintana käynnistämällä kehitysvammaisten ympärivuorokautinen palveluasumisyksikkö

• Huolehdimme kaikkien oikeudesta arvokkaaseen vanhuuteen

Järjestämme yhteistyössä järjestöjen kanssa toimintamuotoja, joilla mm yksinäisyyttä voidaan lievittää ja pitää ikäihmiset henkisesti ja fyysisesti vireinä sekä sosiaalisesti aktiivisina.

Varaudumme palvelutarpeen kasvuun ikääntyvien määrän kasvaessa lisäämällä resursseja ennen tehtävien siirtymistä maakunnan vastuulle.

Juurrutamme asiakasarvoa korostavaa toimintakulttuuria kouluttamalla, seuraamalla asiakaskokemusta, ja muuttamalla toimintatapoja Riihikodossa, kotiuttamis- ja arviointiyksikössä ja kotihoidossa.

Uudistamme kotihoidon toimintamallia siten että kotihoidon henkilöstön ajankäyttö tehostuu ja asiakaskohtainen välitön työaika lisääntyy. Yhteistyössä K6-kuntien kanssa aloitetaan virtuaalikotihoito -projekti, jonka avulla löydetään asiakastarpeita, joihin voidaan vastata  kuvallisella etäohjauksella. Koko kotona asumista tukeva henkilöstö (kotihoito, kotiuttamis- ja arvioitiyksikkö, Riihikodin lyhytaikaisyksikkö) koulutetaan Kunnon Hoitaja -koulutuksella, jonka tuottaa keinoja / tukea kuntouttavaan hoitotyöhön.

Turvaamme omaishoitajille vapaavuorokaudet ja monipuolisen sijaishoidon.

Tuemme omaishoitajien jaksamista säännöllisillä terveystarkastuksilla ja kuntoutuksella (Kiljava).

Vanhuspalveluissa tehostamme kotiutumista ja tuemme kotona asumista.

Omaishoitoa ja perhehoitoa lisätään palvelujen järjestämistapana vanhus- ja vammaispalveluissa.

Osalistumme STM:n Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa – hankkeeseen.

Luomme vaihtoehtoisia palvelumalleja yhdessä Tuusulan kunnan ja Yrjö ja Hanna-säätiön kanssa.

Lähdetään suunnittelemaan uusimuotoista ja yhteisöllistä asumiskokeilua mm. ryhmäasumista Jokelassa ja Kellokoskella yhteistyössä yhteistyökumppanien kanssa.

Talousarvio
Toimintatuotot

Sosiaalipalveluissa vähennettiin toimentulotuen valtionosuus  ja perustoimeentulotuen takasisinperintä, johon STM ohjeen mukaan varattiin vuodelle 2017 vielä sekä menorahaa että tuottoja.

Terveyspalveluissa vähennettiin työterveyshuollon tulot, koska työterveyshuolto on yhtiöitetty kahteen yhtiöön. Lisäksi vähennettiin lääkekeskuksen tuloja, kun vanhustenhuollon palvelurakennemuutokset toteutuivat Järvenpäässä ja Tuusulassa. Valinnnanvapauskokeilu vähentää tulosalueen tuloja kun valinnanvapauden asiakasmaksut kirjataan hankkeelle.

Vanhus- ja vammaispalveluissa lisättiin vammaispalveluiden tuloja (asumispalvelut ja toimintakeskus Kettunen) sekä vanhusten yksityisen palveluasumisen tuloja kun asiakasmäärä kasvaa.

Toimialan tulot pienenevät 0,9 milj. euroa.

Toimintakulut

Toimialalla henkilöstön palkantarkistuksiin sivukuluineen vuodelle 2018 varattiin 1 % korotus.
Kalustohankintojen investoinnit (190 000) muutettiin leasingvuokrarahaksi käyttötalouteen.

Sosiaalipalveluissa vähennettiin vuoden 2017 varaus perustoimeentulotukeen 1-3/2017 ja lisättiin kuntien yhteisen sosiaalipäivystyksen kustannusten kasvua kun tarvitaan reurssilisäystä yöaikaisen sosiaalipäivystyksen turvaamiseksi.

Terveyspalveluissa lisättiin apuvälineostojen, lääkinnällisen kuntoutuksen ja psykososiaalistan palveluiden määrärahaa, koska väestön ikääntyminen lisää apuvälineiden tarvetta, ja Kelan kuntoutuksen myöntämiskriteerit ovat tiukentuneet ja siirtäneet kuntoutuksen kustannuksia kunnan maksettavaksi. Vastaanottopalveluihin tulee sairaanhoitajan vakanssi virkamuutosten aiheuttamia lisäkuluja.

Erikoissairaanhoídossa HUS talousarvio on 253 000 euroa pienempi kuin vuonna 2017. Talousarvioon varattiin Medihelin ja teratologisen keskuksen sekä hammaslääketieteen perusopetusveloituksen kapitaatioperusteiset vuosittaiset maksut. Potilasvahinkovakuutus sisältyy palvelusuunnitelmaan.

Vanhus- ja vammaispalveluissa lisättiin vuoden 2017 I osavuosikatsauksessa vammaispalveluihin myönnetty  lisämääräraha 0,6 milj. euroa, jota vähennettiin 0,15 milj euroa.Vammaispaveluun lisättiin määrärahaa kuljetuspalveluiden lakimuutoksesta johtuvan lisääntymisen takia ja henkilökohtaiseen apuun. Lisäksi lisättiin Neitoperhon kahden kuukauden vuokra-arvio asumisyksikön esimiehen kahden kuukauden palkkaan.  ja henkilökohtaisen avun avustajakeskuksen kunta-osuus. Vanhus- ja vammaispalveluissa omashoitoon lisättiin määrärahaa.  Vanhuspalveluissa varaudutaan vanhusten palveluasumisen kasvuun (15 hoitopaikkaa/vuosi) sekä vanhusten perhehoidon kasvuun.

Kehittämis- ja hallintopalveluissa varataan sijaismäärärahaa toiminnan turvaamiseksi.

Kaikkiaan toimialan menomuutokset ovat 1,8 milj. euroa.

Muuntorajoittimen toimenpiteet/toimintamenojen muutostarpeet (ei siirry maakuntaan)
Kunnan muille toimialaoille siirretään sosiaali- ja terveystoimialan talousarviosta tehtävät ja määrärahat, jotka eivät siirry maakuntaan. Näitä ovat Roselius-talojen yhteistilat, työmarkkinatuki, pakolaiset sekä koulukuraattorit ja psykologit. Lisäksi talousarviosta vähennettiin työterveyshuollon menot.

Talousarvion tasapainottaminen

Toimialalla ensimmäinen talousnavigointi oli toukokuussa. Silloin toimialan määrärahatarpeeksi arvioitiin 7,4 milj. euroa. Muuntorajoittimen muutoksia ei huomioitu.
Tasapainotustoimenpiteenä vähennettiin päihdehuollon määrärahalisäys, jonka perusteena oli järjestämiskuntayhtymän kriteerien aiheuttama kustannusten kasvu. Kuntayhtymässä tehdään yhteiset kriteerit jotka eivät saa lisätä kuntien kustannuksia. Kehitysvammaisten asumisyksikölle oli varattu kustannuksia elokuusta 2018 alkaen. Todettiin, että yksikkö valmistuu aikaisintaan loka-marraskuussa ja varsinainen asumisyksikön toiminta aloitetaan vuoden 2019 alussa. Hus palvelusuunnitelmaan varattiin 1 % kasvu ja myöhemmin saatiin tietää, että HUS hallituksen alustava raami Tuusulalle oli alempi kuin vuonna 2017. Ensihoidon kustannukset kasvaa vuosittain, mutta koska sille ei saada talousarvioesitystä, kasvua ei varata. HUS palvelusuunnitelman toteuma Tuusulassa oli 6,2 % yli talousarvion, mutta ylitykselle ei tehdä toteuman mukaista varausta. Myöskään kalliin hoidon tasausmaksuun ei varata määrärahaa.

Hammaslääketieteen perusopetusvelvoitteen kustannukset on lisätty HUS kapitaatioperusteisesti maksettaviin kustannuksiin, ja siihen varattiin määrärahaa.

Määrärahatarpeita vähennettiin valinnanvapauskokeilusta aiheutuvien päivtystyksen ja erikoislääkäripalvelujen oston osalta sekä vanhusten perhehoidon osalta vaikeavammaisten kuljetuspalvelun osalta. Lisäystarve vähennettiin kokonaan fysio- ja toimintaterapiasta ja neuvolapalveluista. Alkuperäistä henkilöstösuunnitelmaa priorisoitiin, jonka jälkeen vakanssiesityksiä on 16, joista kolme vakanssia rahoitetaan ostopalvelumäärärahasta ja 12 vakanssia perustetaan vasta 1.1.2019 alkaen.

Uusi sairaanhoitajan vakanssi vastaanottopalveluihin 55 000 €
Suuhygienistin ja hammashoitajan tehtävien perustaminen sekä hammaslääkärin viran  lakkauttaminen vastaavasta ajankohdasta alkaen
Sosiaaliohjaajan viran perustaminen ja vastaavasta ajankohdasta toiminnanohjaajan tehtävän lakkauttaminen.
Neitoperhon esimiehelle varataan 2 kk palkka
Nimikemuutoksista tulee kustannuksia ja KeHan sijaismäärärahasta.

Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.9.2017 § 76:

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti yksimielisesti
 
–        lisätä kaksi lähihoitajaa kotihoitoon lisänä talousarvioon pormestariohjelman perusteella
–        lisätä perhetyöntekijä lapsiperheiden kotipalveluun lisänä talousarvioon pormestariohjelman perusteella
–        yhtenäistämme palveluiden kriteerit Keski-Uudellamaalla järkeistämällä palvelutuotantoa heikentämättä palvelukokonaisuutta ja palvelun saatavauutta
–        strategia kohtaan 2.7 lisäys viimeiseksi kohdaksi lisätään
o   lähdetään suunnittelemaan uusimuotoista ja yhteisöllistä asumiskokeilua mm. ryhmäasumista Joke-lassa ja Kellokoskella yhteistyössä yhteistyökumppanien kanssa
–        että 5 + 5 sulkua ei poisteta ja pormestariohjelman perusteella mahdollistetaan kulkeminen eri toimipisteiden välillä palvelujen saamisen turvaamiseksi

Talousarvion riskit

Talousarvion riskit
Riski
HUS palvelusuunnitelman ylitys - ei varausta
Kalliin hoidon tasaus
Riskin hallinta
Hyvinkään sairaalan sekä sairaanhoitoalueen jäsenkuntien kanssa suunnitellaan yhteisesti palvelujen tuottamista ja arvioidaan tuotantotapoja ja päivitetään hoito- ja palveluketjuja.
 
Riski
Lastensuojelun määräraha on vuoden 2016 talousarvion tasossa, josta vähennettiin ammatillisen tukihenkilön palkka
Silloin kun ennaltaehkäisevä avopalvelu ei riitä
Perhehoito ei ole mahdollinen asiakkaan ongelmien kannalta.
Riskin hallinta
Lastensuojelun avopalveluissa panostetaan edelleen perheen kotiin vietäviin palveluihin, kuten perhetyöhön, perhekuntoutuksen eri vaihtoehtoihin sekä lastensuojelulain § 37 b mukaisen kiireellisen avohuollon tukitoimipalvelun vahvistamiseen.  
Sijaishuollossa perhehoito on ensisijainen vaihtoehto. Jälkihuoltopalvelut tuotetaan 81 prosentille jälkihuollon asiakkaista kunnan omana toimintana.

Riski
Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien palveluasumisen määräraha on vuoden 2016 tasossa, määrärahasta on vähennetty lähihoitajan palkka.
Riskin hallinta
Lähihoitajien työpanoksella lisätään kunnan tuottamia kotona asumista tukevia palveluita, kun asiakasmäärä kasvaa.

Riski
Vammaispalveluissa vähennettiin vuoden 2017 ennusteesta 150 000 euroa ja tuetun asumisen ohjaajan palkka.
Riskin hallinta
Hyvällä yhteistyöllä asiakkaan, läheisten ja yhteistyökumppanien kanssa sekä palvelutarpeen arvioinnilla varmistetaan, että asiakkaat ohjautuvat tarkoituksenmukaiseen palveluun oikea-aikaisesti. Lisäksi huolehditaan ja vaikutetaan, että kunnalla ja yhteistyökumppaneilla on käytettävissä palveluvalikko, jossa on kevyempiä palveluja.

Riski
Palvelutarpeen kasvulle ei ole varausta.

Henkilöstösuunnitelma

HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2018
UUDET PERUSTETTAVAT VIRAT JA TEHTÄVÄT 2018
 
Sosiaalipalvelut
1. Ammatillinen tukihenkilö Perheiden sosiaalipalveluihin
2. Lähihoitaja/ Mielenterveyskuntoutujien tukipalvelut/Aikuisten sosiaali-palveluihin
3. Sosiaaliohjaajan virka
4. Perhetyöntekijä lapsiperheiden kotipalveluun
 
Perustelut
1. Tukihenkilöpalvelua tarvitaan lapsen tai nuoren kasvun ja kehityksen tukemiseen ja sillä voidaan estää ongelmien kasvaminen ja jopa sijoitus kodin ulkopuolelle. Palvelua jonotetaan jopa vuoden. Ostopalveluna ammatillinen tukihenkilöpalvelu maksaa 500–2500 euroa kuukaudessa/tuettava. Palvelu tulee edullisemmaksi kunnan omana toimintana, kun tuettavia voi olla 10–15/ammatillinen tukihenkilö. Tehtävän palkkamääräraha katetaan ostopalvelu-määrärahoista.
2. Päihde-, mielenterveys- ja muista sosiaalisista syistä asumispalvelujen tarve kasvaa kunnassa. Yksi ostopalveluasumispaikka maksaa 60 000 euroa/vuosi. Sosiaalipalveluissa työskentelee kaksi lähihoitajaa mielenterveyskuntouttajien kotikuntouttajina. Toiminnalla on voitu vähentää ostopalvelujen tarvetta. Kotiin vietävät palvelut ovat kehittämisen painopisteenä Keski-Uudenmaan soten valmistelussa. Tehtävän palkkamääräraha katetaan ostopalvelu-määrärahoista.
3. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden sosiaaliohjaustehtävät työtoimintakeskuksessa. Sosiaaliohjaaja tekee koskevat asiakaspäätökset, ja siksi pitää perustaa virka. Kuntouttavan työtoiminnan tehostamisella ehkäistään pitkäaikaistyöttömyyttä ja työmarkkinatukikustannusten kasvua. Sosiaaliohjaajan resurssilla selkeytetään kuntouttavan työtoiminnan asiakasprosessia. Palkkamenot katetaan pääosin lakkauttamalla vastaavasti työtoimintakeskuksen toiminnanohjaajan tehtävä.
4. Lapsiperheiden kotipalvelu on sosiaalihuoltolain mukainen perheiden ensisijainen palvelu. Kunnan yhdellä kotipalvelutyöntekijäresurssilla ei voida vastata kasvavaan tarpeeseen, vaan palvelua ostetaan. Ostopalvelun haasteena ovat vaihtuvat työntekijät. Mini-mituntijäärä on yleensä 3-4 h, jolloin myös lyhemmistä käynneistä maksetaan vähintään 4 tunnin mukaisesti. Kotipalvelun perhetyöntekijä vähentää sosiaalihuoltolain mukaisen perhetyön kuormitusta.

Terveyspalvelut
1. Suuhygienisti
2. Hammashoitaja
3. Sairaanhoitaja

Perustelut
1. Suun terveydenhuollon työnjaon kehittäminen kustannustehokkaasti. Tehtävän perustaminen on kustannusneutraali ratkaisu, koska samalla lakkautetaan hammaslääkärin virka.
2. Suun terveydenhuollon työnjaon kehittäminen kustannustehokkaasti ja hammashoitajien itsenäisen työn vahvistaminen. Tehtävän perustaminen on kustannusneutraali ratkaisu, koska samalla lakkautetaan hammaslääkärin virka.
3. Tarkoituksenmukaisen työnjaon kehittäminen, hoidon tarpeen arvioinninlaadun varmistaminen ja hoitotyön osuuden lisääminen vastaanottopalveluissa. Tehtävän perustaminen on lähes kustannusneutraali ratkaisu, koska samalla lakkautetaan terveyskeskusavustajan tehtävä.

Sairaalapalvelut
1. Lähihoitajan vakinaistaminen

Perustelut
1. Lähihoitaja on toiminut akuutti kuntoutus- ja jatkohoito-osastolla yhtäjaksoisesti 6 vuotta äitiysloma-, hoitovapaa- ja lomasijaisena. Sijaistarve on pysyvä. Kustannusneutraali ratkaisu, koska sijaismäärärahojen tarve pienenee.

Vanhus- ja vammaispalvelut
1. 12 ohjaajaa kehitysvammaisten ympärivuorokautiseen palveluasumisyksikköön Neitoperhoon
2. 2 lähihoitajaa kotihoitoon 1.9 alkaen
3. Ohjaaja, kehitysvammaisten tukiasuminen

Perustelut
1. Kehitysvammaisten ympärivuorokautinen palveluasumisyksikkö Neitoperho valmistuu vuoden 2018 loppupuolella. Toiminnan on tarkoitus käynnistyä vuoden 2019 alusta. Yksikköön tulee asunnot 15 kehitysvammaiselle henkilölle. Palvelut järjestetään kunnan omana toimintana. Jotta yksikkö pystyy antamaan asumispalvelua suunnitellulle asiakasjoukolle, tarvitsee yksikkö riittävän henkilöstön, 12 ohjaajaa. Työntekijät aloittavat työn 2 viikkoa ennen toimintayksikön käynnistymistä. Ohjaajan tehtävät perustetaan ja työntekijöitä haetaan vuonna 2018 ja tehtävät täytetään vuoden 2019 alusta.
2. Tuusulan pormestariohjelma 2017-2021, jonka mukaan "Ikääntyvien määrän kasvaessa myös palveluiden tarve kasvaa, johon varaudumme resursseja lisäämällä ennen tehtävien siirtymistä maakunnan vastuulle. Tässä tarkoituksessa vahvistamme heti valtuustokauden alussa erityisesti kotihoidon määrää ja laatua lisäämällä henkilöstöä sekä kotona asuvien ikäihmisten ja omaishoitajien tukea." Tehtävien täyttämisen tarvetta arvioidaan kun kotihoidon kehittämistoimenpiteiden vaikutus on tiedossa.
3. Kehitysvammaisten tuettua asumista laajennetaan ja ostopalveluista siirrytään osittain kunnan itse tekemään työhön. Tavoitteena on myös saada siirrettyä osa raskaammista asumispalveluissa olevista asiakkaista ajan myötä tuetun asumisen piiriin. Tavoitteena on järjestää keveympää asumisen tukea raskaamman asumisen sijasta silloin, kun asiakas tällaisella palvelulla selviytyy. Kustannukset katetaan ostopalveluista.  Omien asumispalveluohjaajien palkkaaminen mahdollistaa riittävän tuen asukkaille ja asiakasmäärän lisääntymisen. Vuoden 2017 talousarvion yhteydessä on perustettu yksi asumisen ohjaajan työsuhde. Tämä on riittämätön, jotta toiminta voidaan omana toimintana kunnassa aloittaa.

Investoinnit

Toimialan investoinnit sekä yhteisinvestoinnit talousarviovuodelle 2018 ovat liitteenä. Sosiaali- ja terveystoimialalla koneet ja kalusto on sovittu hankittavaksi leasing-rahoituksella.

Osavuosikatsaus 31.8.2018

Todettakoon alkuun, että kokouksen ajankohdan vuoksi (5.9), kirjanpito ei ole ehtinyt sulkeutua valmisteluvaiheessa (kirjanpidon raportit ovat otettavissa 6.9). Pykälässä olevat taloustiedot on toimitettu 27.8 päivän tiedoilla. Lautakunnan kokoukseen toimitetaan 5.9-päivän taloustilanne.

Sosiaalipalvelut
Sosiaalipalveluissa tulojen toteuma on 53,7 % ja menojen 63,6 %.

Hallituksen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) mukaista perhekeskus-toimintamallia kehitetään kuntaan sekä Uudenmaan maakunnan LAPE- hankkeen että Keski-Uudenmaan Lapen yhteistyöllä. Tuusula on mukana Uudenmaan Lapen työryhmässä, jossa kehitetään monitoimijaista palvelutarpeen arviointia. Kunnan omana toimintana on tiivistetty yhteistyötä palvelutarpeen arvioinneissa. Tuusula vastaa Uudenmaan Lapen ketterästä kokeilusta, jossa luodaan toimintamallia vanhempien kanssa vaikeissa huoltoriitatilanteissa olevien lasten auttamiseksi. Tuusulan omana ketteränä kokeiluna on perheohjaajatoiminta vertikaalisen integraation mukaisesti.

Perheiden sosiaalipalvelut

Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän palvelutuotannon rakenteita on valmisteltu perhekeskustoimintamallin periaatteet huomioiden. Tuusulan kunnan verkostomaista perhekeskustoimintamallia työstetään työryhmässä, jossa on edustus perheiden terveys- ja sosiaalipalveluista, varhaiskasvatuksesta sekä seurakunnasta.

Lastensuojelun tavoitteena olevaa systeemisen mallin käyttöönottoa vuonna 2019 valmistellaan Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymässä tekemällä nykytilan arviointia ja kokoamalla vertailukelpoisia lukuja toiminnasta. Syksyn aikana työstetään kuntayhtymän yhteiset lapsiperheiden sosiaalipalvelujen arvot.

Perheiden palveluissa sosiaalityöntekijöiden työ kohdentuu sosiaalihuoltolain mukaisesti erityistä tukea tarvitseviin lapsiin. Ensisijaisesti tarjotaan kotiin tuotettuja sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja. Kasvaneen tukipalvelutarpeen vuoksi on saatu täyttölupa kahden määräaikaisen perhetyöntekijän ja nuorisoaseman sairaanhoitajan palkkaamiseksi vuodelle 2018.

Lastensuojeluilmoitusten määrä (443) laski 25 % edellisvuodesta (2017/589). Sosiaalihuoltolain mukaisten yhteydenottojen ja ilmoitusten määrä (328) puolestaan kasvoi 93 % edellisvuoteen verrattuna (2017/170). Palvelutarpeen arviointeja on toteutettu 16 % prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Yhä useampi lapsi ja perhe saa palvelut sosiaalihuoltolain perusteella.  Sosiaalihuoltolain mukaisessa asiakkuudessa oli 509 lasta (2017:479). Lastensuojelun asiakasmäärä (116) puolestaan vähentyi edellisvuodesta (2017:124). Yhteenlaskettu lapsiasiakasmäärä kasvoi 4 % edellisvuodesta.

Tammi-elokuun aikana sijaishuollossa oli 112 lasta, 6 % enemmän kuin edellisvuonna vuonna (106) Sijaishuollon hoitovuorokausien määrä (19 452) oli 9 % edellisvuotta suurempi (2017:17 911). Perhehoito on aina ensisijainen vaihtoehto.  Perhehoidon osuus sijaishuollon vuorokausista oli 36 %. Perhehoitovuorokausia kertyi 11 % enemmän kuin vastaavana aikana viimevuonna, mutta huhtikuun jälkeen on jouduttu myös purkamaan perhehoidon sijoituksia, kun lapsen tarve on sitä edellyttänyt. Perhetukikeskus on vastaanottanut kaikki kiireelliset sijoitukset ja väliaikaisissa ylipaikkatilanteissa tilannetta on turvattu palkkaamalla lisähenkilökuntaa. 

Alkuvuoden ja kesän aikana, 84 % jälkihuoltonuorista oli kunnan oman tukipalvelun piirissä. Kunnan omassa testamenttivaroin rahoitetussa asumisvalmennuksessa oli kymmenen nuorta. Palvelun avulla pystyttiin tukemaan täysi-ikäistyviä lastensuojelun nuoria intensiivisellä tuella. 

Sosiaalipalveluissa lastensuojelun tilanne näyttää heinäkuun talousseurannan perusteella talousarvion ja tilinpäätöksen 2017 mukaiselta. Riskinä on kuitenkin lastensuojelun sijaishuollon asiakasmäärä, jossa yhdenkin asiakkaan lisäys aiheuttaa määrärahan ylityksen kyseessä olevassa menokohdassa. Neljän lastensuojelun sijaishuollon asiakkaan osalta tullaan saamaan täysimääräinen hoidon korvaus takaisin, jonka vuoksi kustannukset eivät ole siltä osin todelliset. Korvaukset maksetaan kuitenkin noin puoli vuotta jälkikäteen, jonka vuoksi riskinä on, että määrärahat ylittyvät. Tilinpäätösvaiheessa tilanne saadaan kuitenkin esitettyä todenmukaisena. Riskinä on myös lastensuojelun avohuollon- ja tukipalveluiden kuormittuminen, joissa määrärahat ovat jo ylittyneet kustannuspaikkatasolla. Sosiaalipalveluihin ei kuitenkaan esitetä lisämäärärahaa, koska tulosalueen katsotaan voivan kokonaisuutena kattaa syntyvät menot. Mahdolliset muutokset esimerkiksi lastensuojelun sijaishuollossa, voidaan arvioida ennustemuutoksena loppuvuoden aikana.

Työikäisten sosiaalipalvelut ja päihde- ja mielenterveyspalvelut

Keski-Uudenmaan soten kärkihanke PAPOn tavoitteiden mukaista aikuisten päihde-, mielenterveys- ja sosiaalipalvelujen yhteistä alueellista portaatonta palvelumallia valmistellaan kuntien kokeilujen pohjalta syksyn aikana. Yhteinen MATALA toimintamalli otetaan käyttöön kaikissa kunnissa 2019. Tuusulan MATALA mallin toimintaperiaatteita on linjattu yhdessä terveyspalvelujen esimiesten kanssa. Tavoitteena on mahdollistaa asiakkaan kokonaisvaltainen palvelu yhden luukun periaatteella, kun asiakas sitä tarvitsee.

Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa jatkuu siirtyminen kevyempiin kunnan tuottamiin palveluihin. Palveluasumista ja tehostettua palveluasumista ostettiin tammi-elokuussa 52 asiakkaalle (2017:48). Asumispalveluvuorokaudet vähenivät 2 % edellisvuodesta. Tuetun asumisen ostopalveluissa oli 11 asiakasta (2017:15) ja kunnan oman kotiin vietävän tukipalvelun piirissä 34 asiakasta (2017: 33). Tuetun asumisen ostopalveluja pystyttiin vähentämään 27 % tarjoamalla kunnan omaa palvelua. Talousarviossa 2018 saatu kolmas lähihoitaja aloitti työt toukokuussa.

Päihteiden käytön tai muun sosiaalisen syyn perusteella järjestetyssä asumispalvelussa oli 61 asiakasta, joista 69 %:lle (42) pystyttiin tarjoamaan ensisijaisesti kevyempää tuetun asumisen palvelua.

Työmarkkinatuki siirtyi kuntakehityksen ja tekniikan toimialan vastuulle 2018 alkaen. Työikäisten sosiaalipalveluissa on aktiivisesti lisätty kuntouttavaa työtoimintaa, jossa toimintapäivien määrä (3824) elokuun lopussa oli 9 % edellisvuotta suurempi.

Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä vahvisti opioidiriippuvaisten korvaushoidon kriteerit tammikuussa sekä lapsiperheiden kotipalvelun kriteerit ja asiakasmaksun elokuusta alkaen. Laitoksessa tapahtuvan vieroitushoidon sekä kuntouttavan hoidon yhteiset kriteerit tulevat voimaan syyskuussa. Kuntayhtymässä valmistellaan päihdevieroitushoitojen sekä päihde- ja muiden riippuvuuksien kuntouttavan hoidon kilpailuttamista sekä lastensuojelun avo-, sijais- ja jälkihuollon palvelujen kilpailutuksia.

Terveyspalvelut
Terveyspalveluiden tulojen toteuma on 62,1 % ja menojen 63,3 %.

Sosiaali- ja terveysministeriön valinnanvapauskärkihanke käynnistyi Keski-Uudellamaalla toukokuussa 2017 ja se laajeni koskemaan suun terveydenhuoltoa 8.1.2018. Valinnanvapauskokeilutoiminta on vakiintunut. Elokuun loppuun mennessä yksityisen palveluntuottajan lääkäri- ja sairaanhoitajavastaanottopalvelut valitsi 1270 kuntalaista. Valinnanvapauskokeilu ei ole aiheuttanut vastaanottopalveluissa sopeuttamistoimenpidetarvetta. Suun terveydenhuollon yksityisiä palveluntuottajia ilmoittautui hankkeeseen Hyvinkäältä kaksi ja Järvenpäästä yksi, mutta toisen Hyvinkään palvelutuottajan sopimus irtisanottiin. Keski-Uudenmaan alueella valintaa käytti 1210 henkilöä, joista tuusulalaisia oli 33.

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE on hallituksen kärkihanke, jonka ensisijaisena tavoitteena on sovittaa kaikki lasten, nuorten ja perheiden palvelut yhteen integroiduksi lapsi- ja perhelähtöiseksi palvelujen kokonaisuudeksi.

Hallituksen I&O-kärkihankkeen yhtenä tavoitteena on luoda ikääntyneiden kotikuntoutustoimintamalli. Uudenmaan kotikuntoutusmalli luodaan aluemallien pilottikokemusten pohjalta. Keski-Uudenmaan mallin mukainen kotikuntoutustoiminta aloitettiin Tuusulassa huhtikuussa ja toimintaan kohdennetaan testamenttivaroin palkatun fysioterapeutin, toimintaterapeutin sekä kotihoidon lähihoitajien työpanos.

Sairaanhoito

Vastaanottopalvelujen uusi kiirevastaanottomalli otettiin käyttöön 3.4.2018. Uusi toimintamalli on vakiintunut ja sen avulla asiakkaan hoidon eteneminen on parantunut ja kiirevastaanottotapahtuman läpikulkuaika lyhentynyt. Asiakaspalaute on ollut hyvää ja kiirevastaanoton toiminnanmuutos on parantanut kiireettömien lääkäriaikojen saatavuutta, jota arvioidaan 3. vapaalla kiireettömällä vastaanottoajalla (T3). Kiireettömän lääkärivastaanoton T3 on laskenut kevään keskimääräisestä 42 päivästä Kellokoskella 8, Jokelassa 12 ja Hyrylässä 20 päivään. Koko lääkäri/hoitaja-vastaanottotoiminnan kehittäminen jatkuu ja tavoitteena on lisätä hoidon vaikuttavuutta, asiakastyytyväisyyttä, kustannustehokkuutta ja henkilöstön hyvinvointia. 

Alueellisen 24/7 puhelinpalvelun Päivystysapu 116117 toiminta alkoi 26.3.2018 ja selkeytyi kesään mennessä. Virka-aikaan ja kiireettömissä asioissa kuntalaisia ohjataan edelleen ottamaan yhteyttä Päivystysavun sijaan omaan kotikuntaan.

Sähköinen hoidontarpeen arviointisovellus Klinik otettiin käyttöön 1.6.2018. Ohjelma mahdollistaa asiakkaan yhteydenoton ja hoidon tarpeen arvioinnin älyalgoritmian avulla 24/7. Järjestelmän käyttäjäkokemukset ovat olleet positiivisia ja sähköisten yhteydenottojen ennakoidaan vähentävän puhelinliikenteen määrää. Asiakkaille palvelun ympärivuorokautinen toimivuus tuo arkeen joustavuutta ja sovelluksen kautta tapahtuneista yhteydenotoista 36 % onkin tapahtunut virka-ajan ulkopuolella. Ensimmäisenä toimintakuukautena kesäkuussa yhteydenottoja tuli 175 ja heinäkuussa 197.

Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän kunnissa ja Hyvinkään sairaalan yhteispäivystyksessä toteutetaan yhdenmukaista, vaikuttavuudeltaan tutkimusnäyttöön perustuvaa fysioterapeutin suoravastaanottotoimintaa.

Selvitystyö Tuusulan lääkehuoltopalveluiden järjestämisestä 1.1.2019 alkaen on aloitettu. Kuntayhtymän tavoitteena on yhdenmukaistaa alueen lääketieteelliset tukipalvelut. Tuusulaa ja Järvenpään kaupunkia lukuun ottamatta kuntayhtymän muut kunnat ovat ulkoistaneet apteekkipalvelut HUS Apteekkiin. Ensimmäinen palaveri HUS Apteekin kanssa on pidetty ja neuvottelut jatkuvat.

Etelä-Tuusulan sote-aseman akuuttivastaanottopisteen muutostöiden suunnitelma valmistui kesällä ja eteni rakennuslupavaiheeseen elokuussa 2018. Remontti alkaa loka-marraskuun vaihteessa.  Kuntalaisten kannalta merkittävää on, että remontin aikana kiireellistä hoitoa ja ambulanssikuljetusta vaativat tuusulalaiset kuljetaan Järvenpään Justin akuuttivastaanotolle. Päivystystasoista hoitoa vaativat henkilöt kuljetetaan edelleen suoraan Hyvinkään sairaalaan.

Kellokosken sosiaali- ja terveysasema oli suljettuna 11.6.–15.7.18 ja Jokelan sosiaali- ja terveysasema oli suljettu 9.7.–12.8.18. Sulkuaikoina terveyspalvelujen toiminta keskitettiin avoinna oleville asemille ja tehtiin priorisointia. Kesäaikana tarkastettiin raskaana olevat, alle 1 vuotiaat ja kiireelliset ehkäisyasiakkaat. Muita terveyspalveluja tuotettiin hoidon tarpeen arvioinnin mukaisesti.

Huhtikuun osavuosikatsauksen yhteydessä, terveyspalveluissa seulontatutkimuksen määrärahoista siirrettiin 50 000 euroa perheiden terveyspalveluihin, voimaperhehankkeeseen. Määrärahan siirto tehtiin terveyspalveluiden sisällä ja oli kustannusneutraali. Heinäkuun talousseurannassa kuitenkin ilmeni, että seulontatutkimukseen on tarve lisätä määrärahaa noin 40 000 euroa, koska seulontapalvelujen suurimmat laskuerät lankeavat maksuun vuoden lopussa ja palvelujen ostot ovat jo ylittyneet (heinäkuussa 26 000 euroa / 76,5 %).

Suun terveydenhuolto

Suun terveydenhuollon laatutyö jatkui. Maaliskuussa hankittu keraamisten paikkojen ja kruunujen suunnittelu- ja valmistamisyksikkö Cerec on kokeilujakson jälkeen otettu käyttöön. Syksyn aikana koulututaan uusia käyttäjiä ja jatkokoulutetaan osaajia.

Suun terveydenhuollossa marraskuussa 2017 käyttöön otetun uuden Lifecare potilastietojärjestelmässä on ollut valtakunnallisesti puutteita, jotka ovat vaikuttaneet muun muassa ulkokuntalaskutukseen ja raporttitietojen siirtymiseen Terveyden- ja hyvinvointilaitokseen. Tuusulassa Lifecare potilastietojärjestelmän toiminnallisuuden hiominen jatkui, mikä häiritsi palvelutuotantoa. Vuoden alusta alkaen ulkokuntalaskutusta ei ole voitu tehdä vielä lainkaan, mikä näkyy tulokertymän vajauksena.

Perheiden terveyspalvelut

LAPE Uusimaa - Yhdessä olemme enemmän – kehittämistyö luo maakunnallista verkostomallia, jossa toimivat tahot tuottavat vaikuttavia ratkaisuja pienten lasten, koululaisten ja nuorten arkeen liittyviin haasteisiin ja vanhempien kasvatustyön tukemiseen. Tavoitteeksi on asetettu erityisesti perhekeskustoiminnan mallintaminen (I), varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitosten lasten ja nuorten hyvinvoinnin tuen kehittäminen (II), lapsiystävällisen toimintakulttuurin kehittäminen (III) ja erityispalvelujen monialaista yhteistyötä sekä perhetyötä ja -kuntoutusta painottavien toimintamallien luominen (IV). Hankeohjauksen mukaisesti uusia toimintatapoja kehitetään ja käyttöönottoa edistetään alueellisten ketterien kokeilujen kautta. Kokeilut ovat kuntakohtaisia tai alueellisia ja niitä on useita kymmeniä. Tuusulan perheiden terveyspalveluita koskevia ketteriä kokeiluja ovat mm. varhaiskasvatuksen kanssa yhteistyönä toteutettu Neuvola ja perheneuvola päiväkodissa 3v terveystarkastuskokeilu sekä Lasten hyvinvointi-iltapäivä.

Vuonna 2015 alkanut Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen toteuttama Voimaperhehankesopimus jatkuu vuoden 2018 loppuun. Tuusulassa ohjelman on suorittanut yhteensä 47 perhettä. Seurantatulosten perusteella vanhempainohjaukseen osallistuneiden vanhempien lasten käytösongelmat vähenivät olennaisesti verrattuna vertailuryhmään.

Perheneuvolan asiakasvastaanottoja ovat kuormittaneet moniongelmaiset perhetilanteet, neuropsykiatrisesti oireilevat, sijoitetut ja huonosti voivat lapset, jotka tarvitsevat lääkärin arviota. Lastenpsykiatrian erikoislääkärin palveluja on ostettu ennakoitua enemmän ja lisäpalvelun ostoilla on pystytty tuottamaan apua oikea-aikaisesti ja välttämään jonojen muodostumista.

Valmistelut koululaisten perhetyöntekijöiden jäämiseksi uuteen kuntaan 1.1.2019 alkaen etenivät. Siirtymäneuvotteluissa on esitetty, että koululaisten perhetyöntekijöiden työpanos kohdennetaan jatkossa alakouluikäisten lisäksi myös yläkouluikäisiin. Palvelun on tarkoituksenmukaista pysyä sekä lapseen että vanhempiin kohdistuvana matalan kynnyksen asiakaskohtaisesti räätälöitynä palveluna. Perhetyöntekijöiden yhteistyötä muiden kouluikäisille sote- tai kasvatus- ja sivistyspalveluja tuottavien tahojen kanssa on syytä tiivistää.

Sairaalapalvelut
Sairaalapalveluiden tulojen toteuma on 65,2 % ja menojen 67,8 %.

STM:n projekti kansallisesta 24/7 toimivasta päivystyksen puhelinneuvontapalvelusta, Päivystysapu 116 117 toiminta Hyvinkään sairaanhoitoalueella käynnistyi 26.3.2018. Päivystysapu täydentää hätäkeskuksen ja ensihoitopalvelun toimintaa tarjoamalla asukkaille päivystyksellistä puhelinohjausta ja neuvontaa.  Alueellista toimintamallia on selkeytetty kuntien kanssa niin, että virka-aikaan ja kiireettömissä asioissa kuntalaisia ohjataan edelleen ottamaan yhteyttä Päivystysavun sijaan omaan kotikuntaan.

Erikoissairaanhoito

Vuoden alusta alueen kuntien lastenpsykiatrikonsultaatioista on keskitetysti vastannut erikoissairaanhoito. Alueen hoitokriteereiden yhdenmukaistaminen on käynnistetty. Tuusulassa lastenpsykiatrian erikoislääkärin tarve on ollut aikaisempaa ja arvioitua suurempaa.

HUS raportoi heinäkuussa, että toteutunut palvelusuunnitelma ylittää alkuperäisen palvelusuunnitelman 1,3 % (269 777 euroa). Vuoden alussa Tuusula maksoi kalliin hoidon tasausmaksun ennakkoa 1 080 464 euroa. Kalliin hoidon tasaukselle ei ole talousarviossa määrärahavarausta. Kesäkuussa HUS tiedotti tammi-huhtikuulle kohdistuvasta ylijäämäpalautuksesta 763 351 euroa (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin valtuuston päätös 14.6.2018), joka on käsitelty elokuun ennakkolaskua pienentävänä eränä.

Erikoissairaanhoidon palvelujen käyttö tammi – heinäkuussa ylitti palvelusuunnitelman. Yksittäisten palvelujen tarpeen kasvua selittävät muun muassa alkuvuoden poikkeuksellisen pitkän epidemiakauden sairaalahoitoa vaatineet komplikaatiot sekä pitkään jatkuneiden helteiden vaikutukset taudinkulkuihin. Yleisesti erikoissairaanhoidon palvelujen käyttö kasvaa, kun väestön vanhenemiseen liittyvien sairauksien määrä kasvaa suhteessa elossa olevien ikäihmisten määrän kasvaessa.

Kalliin hoidon tasauksen nettototeuma ja mahdollisten ylijäämäpalautusten määrä vaihtelevat vuosittain eivätkä ne ole ennakoitavissa. HUS:n laskettua hintoja vuodelle 2018 ei ole ennakoitavissa suuria palautuksia. Kuten huhtikuun osavuosikatsauksessa esitettiin, myös elokuun osavuosikatsauksessa erikoissairaanhoidossa arvioidaan ylitysuhka ja HUS:n menokohtaan esitetään elokuun osavuosikatsauksessa lisämäärärahaa 300 000 euroa.

Sairaalahoito

Akuuttiosaston kuormitus oli koko seurantakauden edellistä vuotta suurempaa. Alkuvuodesta kuormitustilannetta selitti varhain alkanut ja poikkeuksellisen voimakas epidemiakausi. Muutoin kuormitusta on aiheutunut potilaiden pitkät siirtymäviiveet tarkoituksenmukaiseen palveluyksikköön, joihin on jouduttu jonottamaan paikkojen vähyyden vuoksi. Tuusula on ostanut akuuttiosastopaikkoja naapurikuntien vastaavilta osastoilta. Sakkomaksupäiviä ei ole kertynyt.  Tammi-heinäkuun keskimääräinen kuormitus oli 91,0 % ja keskimääräinen hoitoaika 8,25 päivää. Vuoden alusta osastolla on hoidettu yhteensä 708 henkilöä. Yksikön toimintakulut olivat suuremmat kuin vastaavana aikana edellisenä vuonna, jolloin osastoremontin vuoksi toimintaa supistettiin. Vuoden alusta akuuttiosastolla ei ole ollut osastoepidemioiden vuoksi sulkuja tai muuta toiminnan supistamisen tarvetta. Syynä hyvään tilanteeseen on mm. vuonna 2017 toteutunut tilaremontti, joka paransi hyvän osastohygienian toteuttamisen edellytyksiä.

Tuusulan aikaisempaa akuutti kotihoitoa on kehitetty kohti kotisairaalatoimintaa. Kotisairaalassa aloitti kuudes sairaanhoitaja huhtikuun alussa. Resurssilisäyksestä huolimatta palvelun toteuttamisessa on ajoittain haasteita etenkin, kun hoito toteutetaan tiheästi annosteltavalla lääkkeellä. Yöaikaista ja kysyntäpiikkien aikana kotisairaalapalvelua ostettiin tarvittaessa Järvenpään kotisairaalasta. Tammi-heinäkuun aikana Tuusulan kotisairaalassa hoidettiin yhteensä 285 ero henkilöä, joista palliatiivisessa hoidossa olevia oli 61 ja 9 ulkokuntalaista. Kotikäyntejä tehtiin 2049 ja näistä palliatiivisia käyntejä 171. Alueellisen kotisairaalatoiminnan keskitettyä koordinointia suunnitellaan yhdessä Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän kanssa. Suunnittelu kuitenkin hidastui työryhmän vastuuhenkilön siirtyessä muihin tehtäviin.  Sen sijaan alueellinen selvitystyö kotisairaalan, kotihoidon ja kotikuntoutuksen välisestä synergiasta ja sairaalasta kotiutumisen palveluohjauksesta käynnistettiin.

Kiljavan sairaala on toiminut osana sairaalajatkohoidon ja kuntoutuksen palveluketjua. Potilaspaikkakäyttö tammi - heinäkuussa oli keskimäärin 16,2 paikkaa kun palvelusuunnitelman edellyttämä paikkakäyttö on 14,4 kuukaudessa. Pitkäaikaishoitopaikoilla on keskimäärin ollut 4,5 asiakasta. Paikkakäytön ylittyminen on ollut tarkoituksenmukaista.

Vanhus- ja vammaispalvelut
Vanhus- ja vammaispalvelujen tulojen toteuma on 63,1 % ja menojen 60,5 %.

Vanhus- ja vammaispalvelut on osallistunut Uudenmaan maakunnan ja Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän kärkihankkeisiin. Tuusula on osallistunut Uudenmaan alueellisen keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen rakentamiseen, omais- ja perhehoidon kehittämishankkeeseen, kotikuntoutusmallin sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallin kehittämistyöhön hallituksen kärkihankkeessa, Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O). Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän kärkihankkeissa yhtenäistetään muun muassa vanhus- ja vammaispalvelujen myöntämiskriteerejä sekä kotihoidon ja kotihoidon tukipalvelujen toimintamalleja.

Hallituksen I&O-kärkihankkeen yhtenä tavoitteena on luoda ikääntyneiden kotikuntoutustoimintamalli. Uudenmaan kotikuntoutusmalli luodaan aluemallien pilottikokemusten pohjalta. Keski-Uudenmaan mallin mukainen kotikuntoutustoiminta aloitettiin Tuusulassa huhtikuussa ja toimintaan kohdennetaan testamenttivaroin palkatun fysioterapeutin, toimintaterapeutin sekä kotihoidon lähihoitajien työpanos.

Vanhuspalvelut

Vanhuspalveluissa tehostettiin kotona asumisen tukea sekä kotiutumista akuuttihoidosta ja kotiutus- ja arviointiyksiköstä.  Prosessiin lisättiin vanhussosiaalityön panosta.  Kuntouttavan työotteen lisäksi otetaan käyttöön toimintakykyä ylläpitävä ja edistävämpi toimintamalli ja koko henkilöstö on käynyt Ikäinstituutin Kunnon Hoitaja -koulutuksen.

Kotihoidon toimintamallin uudistamisessa on edetty toimeenpanoon vuoden 2018 aikana. Toimintamalli sisältää sekä johtamiseen että palvelun sisältöön liittyviä muutoksia. Tämän avulla kotihoidon henkilöstön ajankäyttö tehostuu siten, että asiakaskohtainen välitöntä työaikaa on mahdollista lisätä. Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän edustajat ovat loppukeväästä alkaen työstäneet yhteistä kotihoidon mallia Tuusulan johdolla.

Virtuaalikotihoito -pilotin esiselvitystä on jatkettu kesän aikana Hyvinkään johdolla ja esitys on tarkoitus saada kuntayhtymän päätöksentekoon syksyllä. Pilotissa kartoitetaan asiakastarpeita, joihin voidaan vastata kuvallisella etäohjauksella ja näin korvata fyysinen kotihoidon käynti tai muuten varmistaa ja turvata asiakkaan kotona selviytyminen.

Vanhuspalvelut ovat yhdessä Keski-Uudenmaan kuntien kanssa ollut kehittämässä palveluohjausta ja palvelutarpeen arviointia omaishoitoa ja perhehoitoa sekä pilotoinut uutta maakuntalaajuisen tehostetun kotikuntoutuksen mallia.

Perhehoidon osuutta palvelujen järjestämistapana on lisätty. Perhehoidon sopivuus asiakkaalle kartoitetaan aina ennen muita palvelumuotoja.

Riihikallion vanhusten asumispalveluyksikön (Riihikoto) toimintamalli muotoutuu edelleen vuoden 2018 aikana. Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) teki valvontaohjelmansa mukaisen työsuojelutarkastuksen Riihikotoon huhtikuussa ja Eduskunnan apulaisoikeusasiamies heinäkuussa. Tarkastuksissa ei ilmennyt erityistä huomautettavaa. Elokuussa valmistaudutaan syksyllä alkavaan rakennuksen takuuaikaiseen korjaukseen, joka edellyttää suurehkoja toiminnallisia järjestelyjä.

Vanhuspalvelujen tilanne näyttää heinäkuun talousseurannan perusteella talousarvion ja vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaiselta. Riihikodon asumispaikoissa vaihtuvuus on ollut poikkeuksellisen vähäistä, joten paikkojen lisäys hankitaan ostopalveluna. Talousarviossa on varaus 15 paikan nettokasvulle (900 000 euroa).

Kuten ensimmäisen osavuosikatsauksen yhteydessä todettiin, vanhuspalvelujen osalta on olemassa riski, että suunta kääntyy ja ostopalvelut ylittävät talousarvion.  Henkilöstön sairauspoissaoloissa ei ole suurta muutosta edellisvuosien vastaavaan ajankohtaan verrattuna, mutta uutena ilmiönä on ollut vaikeus saada pitkäaikaisia sijaisia. Näitä on jouduttu paikkaamaan lyhyillä, muutaman päivän sijaisuuksilla, josta koituu enemmän kustannuksia kuin pitkäaikaisista sijaisuuksista. Tässä vaiheessa vuotta kuitenkin ennakoidaan, että tehtyjen kehittämisasioiden johdosta ja luonnollisen poistuman normalisoituessa yksityisen palveluasumisen ostot tasoittuvat syksymmällä ja pysyisivät osaltaan talousarviossa.

Tehostetun palveluasumisen omassa yksikössä, Riihikodossa, toteutetaan takuukorjaus syksyllä, joka aiheuttaa kahdentoista asiakkaan siirtymisen väistötiloihin neljän-kuuden kuukauden ajaksi (syys-maaliskuu). Väistötiloihin varattava erillinen kustannus tälle vuodelle on  (syys-joulukuu) suuruudeltaan arviolta 100 000 euroa (kustannusarvio on alustava, koska tarjousta  ei ole hyväksytty, eikä kaikkia väistöön liittyviä kustannuksia ole hinnoiteltu). Tämän vuoksi, vanhuspalveluihin haetaan lisämäärärahaa 100 000 euroa elokuun osavuosikatsauksessa. Kustannukset voidaan aikanaan hakea takaisin Yrjö ja Hanna säätiöltä. Kustannusten seuraamiseksi toimialalle avataan uusi toimintokoodi ”Riihikodon väistö”, jolla väistöstä seuraavat kustannukset pystytään edelleen veloittamaan todellisina Yrjö ja Hanna säätiöltä.

Vanhuspalvelujen asiakasmääriä

Vanhuspalvelujen käynti- ja päiväsuoritteet

Vammaispalvelut

Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän kuntien yhteistä vammaispalvelujen palvelutarpeen-arviointiprosessia on testattu ja yhteiset lomakkeet on otettu vakituiseen käyttöön huhtikuussa. Tavoitteena on yhdenmukainen arviointi koko Keski-Uudenmaan soten alueella ja asiakkaiden entistä parempi ohjautuminen tarkoituksenmukaisiin palveluihin.

Kehitysvammaisten henkilöiden ympärivuorokautisen asumispalveluyksikkö Neitoperhon rakentaminen ei ole vielä käynnistynyt.  Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) edellyttää rakentamiskustannusten alentamista. Rakentaminen käynnistyy aikaisintaan alkuvuodesta 2019 ja asumispalvelu vuonna 2020.

Kehitysvammaisten henkilöiden tuetun asumisen ohjaamisen ostopalveluista siirryttiin kunnan omaan tuotantoon maaliskuussa, jolloin kaksi tuetun asumisen ohjaajaa aloitti työnsä. Tavoitteena on riittävän tuen tarjoaminen ja tuetun asumisen palvelun kasvaminen asiakkaiden siirtyessä kevyempiin asumispalveluihin. Oma toiminta korvaa aiemmin hankitut ostopalvelut, joten muutoksella ei ole merkittävää kustannusvaikutusta.

Vuonna 2017 tehdyn kunnan vammaispalveluselvityksen (FCG) esille nostamia kehittämiskohteita työstettiin alkuvuoden aikana tuottavuuden parantamiseksi. Tavoitteena on yhtenäistää palvelutarpeen arvioinnin menetelmät ja prosessit ja, että palveluissa voidaan siirtyä kevyempiin palveluihin. Muutokset näkyvät vasta usean vuoden kuluessa. Kehittämissuunnitelmat on laadittu asumispalveluista, kehitysvammaisten henkilöiden työtoiminnasta ja laitoshoidon purkamisesta sekä päivitetty prosessikuvaukset omaishoidon tuesta ja asunnonmuutostöistä. Palvelutarpeen arviointiprosessi on laadittu yhdessä Keski-Uudenmaan soten kuntien kanssa ja on otettu käyttöön yhteiset palvelutarpeen arviointilomakkeet. Palvelujen ja prosessien kehittäminen tapahtuu jatkossa Keski-Uudenmaan soten piirissä.

Palvelusetelin käyttöä on edelleen vakiinnutettu palvelujen toteuttamistapana omaishoidon vapaissa, tilapäisessä kotihoidossa ja vanhusten tehostetussa palveluasumisessa. Palvelusetelillä palvelua tarjoavien palveluntuottajien määrä on edelleen kasvanut. 

Vammaispalvelujen kuljetuspalvelujärjestelmää ja kuljetusten hankintaa on suunniteltu Uusimaa 2019-hankkeen ja Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän työryhmissä. Lisäksi Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymässä toteutettiin kuljetuspalvelujen väliaikaishankinta 1.7.2018 alkaen taksiliikenteen vapautuessa ja ennen varsinaisen kilpailutuksen toteutusta.

Vammaispalveluiden talousarvio alittaa vuoden 2017 tilinpäätöksen, koska v. 2017 tehdyn vammaispalveluselvityksen (FCG) perusteella pystyttiin etsimään keinoja tuottavuuden parantamiseksi. Vammaispalveluselvityksen esille nostamia kehittämiskohteita ja prosessikuvauksia on työstetty alkuvuoden aikana. Tavoitteena on, että palvelutarpeen arvioinnin menetelmät ja prosessit yhtenäistyvät ja palveluissa voidaan siirtyä kevyempiin palveluihin, muun muassa tuettuun asumiseen. Työtä tämän eteen on tehty muun muassa palkkaamalla kaksi omaa tuetun asumisen ohjaajaa. Mahdolliset kustannusvaikutukset toteutuvat kuitenkin vasta usean vuoden kuluessa. Kuten huhtikuun osavuosikatsauksessa esitettiin, vammaispalveluiden tulosyksikössä arvioidaan ylitysuhka palveluiden piirissä olevan asiakasmäärän ja asiakasmäärän kasvun perusteella. Kasvua on omaishoidon tuessa (0-17 v.), henkilökohtaisessa avussa, avustuksissa (muun muassa asunnon muutostyöt), työ- ja päivätoiminnan ostopalveluissa, toimintakeskus Kettusessa, muussa erityishuollossa, tilapäishoidossa sekä kuljetuspalveluissa. Nämä palvelut ovat pääosin sellaisia, joihin asiakkailla on subjektiivinen oikeus ja palvelut on järjestettävä määrärahoista riippumatta. Vakuutusyhtiöltä on tulossa noin 105 000 euroa takautuvia korvauksia henkilökohtaisesta avusta vuosilta 2012–2017, joka pienentää lisämäärärahan tarvetta. Lisämäärärahan tarve, vakuutuskorvaukset huomioon ottaen, on 550 000 euroa.

Vammaispalvelun asiakasmääriä

Kehittämis- ja hallintopalvelut
Kehittämis- ja hallintopalveluissa tulojen toteuma on 2517,4  % ja menojen 39,0 %.

Toimialan tukipalvelut tuottavalla tulosalueella on valmistauduttu maakunta- ja soteuudistukseen yhteistyössä Uudenmaan kuntien kanssa. Kehittämis- ja hallintopalvelut koordinoi valmistautumiseen liittyviä keskeisiä teemoja, kuten tilat, talous ja hallinto, ICT, sopimukset ja tukipalvelut. Tulosalueella koordinoidaan myös Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän toimialan tehtäviin liittyviä valmisteluja. 

Tuusulassa käyttöönotetaan uusi asiakas- ja potilastietojärjestelmä, Apotti suunnittelukaudella. Vuoden 2018 aikana Tuusulan Apotti-hanke jaetaan pääprojekteihin, jotka ovat toiminnallisuus ja sisältö-, teknologian kehittäminen -, käyttöönotto- ja koulutusprojekti.

Kanta-palvelut laajentuvat sosiaalihuoltoon. Kanta-palvelujen toteutusta tehdään yhteistyössä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen, Kelan ja pääkaupunkiseudun Apotti-kuntien kanssa.

Toimialalla opastetaan ja kannustetaan asiakkaita sähköisten verkkopalveluiden käytössä. Tällaisia palveluita ovat muun muassa Omakanta, HUS:n Terveyskylän palvelut ja Duodecim terveyskirjasto.

Toukokuussa voimaan tullut EU-tietosuoja-asetuksen (GDPR) myötä päivitetään ja tarkistetaan toimialan henkilötietojen käsittelyä niin ohjeissa kuin palveluissa ja tietoliikenteessä. Henkilötietoja sisältäviin osto- ja palvelusopimuksiin lisätään tietosuoja-asetuksen mukaiset tietojen käsittelyn periaatteet yhteistyössä palvelujen toimittajien kanssa.

Etelä-Tuusulan sosiaali- ja terveysasemalla akuuttivastaanottotilojen toiminnallisen muutoksen ja tilojen peruskorjauksen suunnittelut on valmistumassa niin, että rakennustyöt voivat käynnistyä suunnitellussa aikataulussa alkusyksyllä 2018.  

Kehittämis- ja hallintopalveluiden tulosalue alittaa tasaista kertymää muita tulosalueita enemmän. Kehittämis – ja hallintopalveluissa varaudutaan tuleviin muutoksiin Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän sekä maakuntauudistuksen osalta. Tulosalueelta katetaan toimialan yhteisiä menoja ja hankkeita, joita on suunnitteilla muun muassa virtuaalikotihoidon, palvelutarpeen arvioinnin, kiirevastaanottomallin sekä lastensuojelun systeemisen mallin osalta. Tulosalueella varaudutaan yhteisiin sekä odottamattomiin ja äkillisiin ICT-kuluihin. Kehittämis- ja hallintopalveluihin kohdistettiin myös viime vuonna lähes koko toimialan eläkemenoperusteiset maksut (643 689 euroa). Eläkemenoperusteisen maksujen kohdistaminen kehittämis- ja hallintopalveluihin oli kustannusneutraali, sillä määrärahavaraus oli tulosalueilla. Eläkemenoperusteiset maksut kohdistetaan tänä vuonna tulosalueiden hallinnon kustannuspaikoille eivätkä ne täten rasita kohtuuttomasti kehittämis- ja hallintopalveluita. Edellä mainittujen syiden vuoksi, kehittämis- ja hallintopalveluille ei esitetä määrärahamuutoksia (vähennyksiä) elokuun osavuosikatsauksessa. Sen sijaan, kehittämis- ja hallintopalveluiden tulojen kertymä on ylittänyt talousarviossa arvioidun määrän (2 000 euroa) monikertaisesti, tulojen ollessa heinäkuussa 48 000 euroa. Tuloennustetta esitetään nostettavaksi elokuun osavuosikatsauksessa 60 000 euroon, eli lisätään tuloja 58 000 euroa. Tuloja ei lisätä tässä vaiheessa enempää, koska tulojen kasvu on pitänyt sisällään muun muassa veteraanikorvausrahan vuodelta 2017, joka on kertaluontoinen.

Toimiala yhteensä
Sosiaali- ja terveystoimen koko toimialan tulojen toteuma on 62,1 % ja menojen 63,8 %.

Toimiala osallistuu sekä Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän kuntien yhteisiin hankkeisiin että valtakunnallisiin sosiaali- ja terveysministeriön kärkihankkeisiin; ikäihmisten ja omaishoidon kärkihanke (I&O) sekä lapsi ja perhepalvelujen muutosohjelma (LAPE).

Tasaisen kertymän taulukkoon verraten, elokuun menoista tulisi olla käytetty enintään 66,7 %, jotta talousarvio toteutuisi tasaisesti läpi vuoden. Sosiaali- ja terveystoimen osalta menot ovat toteutuneet alle arvioidun suhteessa muutettuun talousarvioon, toteumaprosentin ollessa 63,8 %. Tulojen toteuma on 62,1 %. Ylityksiä kustannuksissa tapahtui ainoastaan sairaalapalveluissa (67,8 %), joka johtuu siitä, että erikoissairaanhoidossa (68,4 %) HUS:n toteutunut palvelusuunnitelma ylittää alkuperäisen palvelusuunnitelman (1,3 %) sekä kalliin hoidon tasausmaksun ennakosta, jota ei ole huomioitu talousarviossa (1 080 464 euroa). Sairaalapalveluiden tulosalueen menojen toteuma on ollut pitkin vuotta lähes täysin samassa suhteessa viime vuoden tasoon nähden.

Kulukertymään liittyen tulee huomioida se, että kirjanpito suljetaan pian kuukauden vaihteen jälkeen (6-8. pvä), jolloin toimialan toteumasta puuttuu suoritepäivien perusteella veloitettavia palveluostojen kustannuksia, jotka kirjautuvat vasta seuraavalle kuukaudelle. Keskimääräinen yhteissumma poisjääneistä laskuista on noin miljoona euroa. Tämä heijastuu etenkin sosiaalipalveluihin ja vanhus- ja vammaispalveluihin. 

Lastensuojelun asiakasmäärä laski, sillä yhä useampi lapsi ja perhe saa palvelut sosiaalihuoltolain perusteella. Sen sijaan sosiaalihuoltolain mukaisessa palvelussa, asiakkaiden määrä on kasvanut viime vuoden samaiseen ajankohtaan verrattuna. Lastensuojelun avohuollon palvelua pystyttiin pääasiallisesti tarjoamaan kunnan omana toimintana ja painopiste on kotiin vietävissä palveluissa.

Sijaishuollon tarve kasvoi edellisvuodesta. Tammi-elokuun aikana sijaishuollossa oli 6 % enemmän lapsia kuin edellisvuoden vastaavana ajankohtana. Perhehoito on aina ensisijainen vaihtoehto sijaishuoltoon nähden ja perhehoidon osuus sijaishuollon hoitovuorokausista oli 36 %:a.

Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa kunnan omalla kotiin viedyllä kotikuntoutuspalvelulla voitiin vähentää tuetun asumisen ostopalveluja (27 %:a).

Sosiaali- ja terveysministeriön valinnanvapauskärkihanke käynnistyi Keski-Uudellamaalla toukokuussa 2017 ja se laajeni koskemaan suun terveydenhuoltoa 8.1.2018. Valinnanvapauskokeilutoiminta on vakiintunut. Elokuun loppuun mennessä yksityisen palveluntuottajan lääkäri- ja sairaanhoitajavastaanottopalvelut valitsi 1270 kuntalaista ja suun terveydenhuollon yksityiset palvelut valitsi 33 kuntalaista. Valinnanvapauskokeilu ei ole aiheuttanut sopeuttamistoimenpidetarvetta.

Tuusulan aikaisempaa akuutti kotihoitoa on kehitetty kohti kotisairaalatoimintaa. Kotisairaalassa aloitti kuudes sairaanhoitaja huhtikuun alussa. Resurssilisäyksestä huolimatta palvelun toteuttamisessa on ajoittain haasteita etenkin, kun hoito toteutetaan tiheästi annosteltavalla lääkkeellä. Alueellisen kotisairaalatoiminnan keskitettyä koordinointia suunnitellaan yhdessä Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän kanssa.

Vanhuspalveluissa kehitetään palveluohjausta ja palvelutarpeen arviointia omaishoitoa ja perhehoitoa sekä uuden maakuntalaajuisen tehostetun kotikuntoutus -mallin käyttöönottoa.

Kehitysvammaisten henkilöiden tuetun asumisen ohjaamisen ostopalveluista siirryttiin kunnan omaan tuotantoon maaliskuussa, jolloin kaksi tuetun asumisen ohjaajaa aloitti työnsä. Tavoitteena on riittävän tuen tarjoaminen ja tuetun asumisen palvelun kasvaminen asiakkaiden siirtyessä kevyempiin asumispalveluihin.

Sosiaali- ja terveystoimiala koordinoi maakunta- ja soteuudistuksen talouteen, henkilöstöön, tiloihin, ICT:hen, sopimuksiin ja tukipalveluihin liittyviä valmistelujan kunnassa. 

Kuten huhtikuun osavuosikatsauksessa esitettiin, myös elokuun osavuosikatsauksessa ylitysuhat arvioidaan vammaispalveluiden sekä erikoissairaanhoidon tulosyksiköissä. Lisämäärarahatarpeita esitetään myös vanhuspalveluihin, terveyspalveluihin sekä koko toimialalle palkankorotusten vuoksi.

Vammaispalveluissa arvioidaan ylitysuhka palveluiden piirissä olevan asiakasmäärän ja asiakasmäärän kasvun perusteella. Kasvua on omaishoidon tuessa (0-17 v.), henkilökohtaisessa avussa, avustuksissa (muun muassa asunnon muutostyöt), työ- ja päivätoiminnan ostopalveluissa, toimintakeskus Kettusessa, muussa erityishuollossa, tilapäishoidossa sekä kuljetuspalveluissa. Nämä palvelut ovat pääosin sellaisia, joihin asiakkailla on subjektiivinen oikeus ja palvelut on järjestettävä määrärahoista riippumatta. Lisämäärarahan tarve on 550 000 euroa.

HUS raportoi heinäkuussa, että toteutunut palvelusuunnitelma ylittää alkuperäisen palvelusuunnitelman 1,3 % (270 000 euroa) tammi-heinäkuussa (ylityksessä on otettu huomioon tammi-huhtikuulle kuulunut ylijäämän palautus 763 000 euroa) ja lisäksi kalliin hoidon tasaukselle ei ole määrärahavarausta (maksettu ennakko tammikuussa 1 080 464 euroa).Lisämäärarahan tarve on 300 000 euroa.

Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset olivat voimassa 31.1.2018 saakka ja uusi sopimuskausi on 1.2.2018–31.3.2020. 1.2.2018 alkaneen sopimuskauden ensimmäisenä vuonna kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen piirissä toteutetaan 1.5. lukien yleiskorotus, joka on 26 euroa tai vähintään 1,25 prosenttia. Seuraavaksi tulee 1.1.2019 paikallinen 1,2 prosentin suuruinen järjestelyerä ja 1.4.2019 vielä yhden prosentin yleiskorotus. KVTES työaikaluvun 10  §:n mukaan niiden sosiaalityötekijöiden, sosiaaliterapeuttien, terveyskeskuksessa ja kasvatusneuvolassa työskentelevien psykologien, joiden työaika on ollut kilpailukykysopimuksen jälkeen 37,5 h/vko, yleistyöaika pitenee 38,25 h/vko, jonka vuoksi palkankorotus on 1.5.2018 alkaen 3,65 %. Talousarvioon 2018 varatut palkkamäärärahat sisältävät 1 % korotusvaran. Sosiaali- ja terveystoimialan vakituisten henkilöiden palkkakulut alittavat tasaista kertymää tällä hetkellä, jonka vuoksi ainoastaan kertaerän vaikutus huomioidaan elokuun osavuosikatsauksen yhteydessä määrärahamuutoksena. Työajanmuutoksen piirissä olevien henkilöiden määrä on toimialalla vähäinen, jonka vuoksi lisämäärärahaa sen osalta ei esitetä. Mahdollinen kustannusmuutos voidaan tehdä ennustemuutoksena loppuvuoden aikana.

Kertaerän suuruus on 9,2 % palkansaajan varsinaisesta kuukausipalkasta. Kertaerän laskentatapa riippuu siitä, minkä sopimusalan piirissä viranhaltija / työntekijä on ollut 31.12.2018. Kertaerän suuruus lasketaan marraskuussa 2018 maksetusta varsinaisesta palkasta ja se kohdistuu tilinpäätöskaudelle 2018, mutta varsinainen maksupäivä on tammikuussa 2019.  Kertaerän vaikutuksesta johtuen, sosiaali- ja terveystoimialalla on tarve lisätä palkkamäärärahoja yhteensä 159 500 euroa, joka kohdentuu edelleen tulosalueille ja kustannuspaikoille henkilöstön määrän mukaan. Sosiaalipalveluissa määrärahanlisäystarve on 23 524 euroa, terveyspalveluissa 72 191 euroa, sairaalapalveluissa 11 847 euroa, vanhus- ja vammaispalveluissa 45 737 euroa ja kehittämis- ja hallintopalveluissa 6 201 euroa. Kertaerästä johtuvalla palkkojen muutoksella on myös vaikutusta sivukuluihin, kasvattaen niitä 32 612 euroa. Yhteensä lisämäärärahantarve on 192 112 euroa.

Huhtikuun osavuosikatsauksen yhteydessä, terveyspalveluissa seulontatutkimuksen määrärahoista siirrettiin 50 000 euroa perheiden terveyspalveluihin, voimaperhehankkeeseen. Määrärahan siirto tehtiin terveyspalveluiden sisällä ja oli kustannusneutraali. Heinäkuun talousseurannassa kuitenkin ilmeni, että seulontatutkimukseen on tarve lisätä määrärahaa noin 40 000 euroa, koska seulontapalvelujen suurimmat laskuerät lankeavat maksuun vuoden lopussa ja palvelujen ostot ovat jo ylittyneet (heinäkuussa 26 000 euroa / 76,5 %).

Tehostetun palveluasumisen omassa yksikössä, Riihikodossa, toteutetaan takuukorjaus syksyllä, joka aiheuttaa kahdentoista asiakkaan siirtymisen väistötiloihin neljän-kuuden kuukauden ajaksi (syys-maaliskuu). Tämän vuoksi, vanhuspalveluihin haetaan lisämäärärahaa 100 000 euroa elokuun osavuosikatsauksessa, joka on alustava kustannusarvio tälle vuodelle (syys-joulukuu).  Kustannukset voidaan aikanaan hakea takaisin Yrjö ja Hanna säätiöltä.

Kehittämis- ja hallintopalveluiden tulojen kertymä on ylittänyt talousarviossa arvioidun määrän (2 000 euroa) monikertaisesti, tulojen ollessa heinäkuussa 48 000 euroa. Tuloennustetta esitetään nostettavaksi elokuun osavuosikatsauksessa 60 000 euroon, eli lisätään tuloja 58 000 euroa. Tuloja ei lisätä tässä vaiheessa enempää, koska tulojen kasvu on pitänyt sisällään muun muassa veteraanikorvausrahan vuodelta 2017, joka on kertaluontoinen.

Toimialan investoinnit, muut pitkävaikutteiset menot, tietokoneohjelmistot, toteutuivat melko vähäisinä alkuvuoden aikana. Alkuvuoden on  toteutettu terveyspalvelujen hoitajakutsu (pienkehityshankkeet) noin 90 000 euroa sekä hoidontarpeen arviointijärjestelmä (vastaanottopalveluiden sähköinen kehittäminen) noin 30 000 euroa. Lautakunnan huhtikuun osavuosikatsauksen käsittelyn jälkeen (sote ltk. 16.5.), talousjohtajan päätöksellä Apotti-investointikohteesta siirrettiin 300 000 euroa konsernin Apotti-varaukseen, siirto oli kuntatasolla kunstannusneutraali. Huhtikuun osavuosikatsauksen yhteydessä tehdyn siirron vuoksi, muutoksia investointimäärärahoihin ei tehdä elokuun osavuosikatsauksen yhtedessä, sillä investointeja odotetaan vielä toteutuvaksi.

Suun terveydenhuollossa on hankittu seuraavat laitteet, jotka on toteutettu epähuomiossa suorahankintana palveluntuottajalta vaikka talousarviossa oli kerrottu, että laitteet tullaan hankkimaan leasing-rahoituksella (kuten sosiaali- ja terveyspalveluiden muutkin kone- ja kalustohankinnat). Selvitämme tällä hetkellä mahdollisuutta muuttaa hankinta takautuvasti leasing-hankinnaksi Kuntarahoituksen kanssa.

• Hammashoitoyksikkö Etelä-Tuusulan hammashoitolaan (30 000 euroa)
• Keraamisten paikkojen ja kruunujen suunnittelu ja valmistamisyksikkö, cad/cam Cerec (75 000 euroa)
• Autoklaavikeskitettyyn välinehuoltoon korvaamaan käyttökiellossa oleva laite (70 000 euroa)

Toimialalla on aloitettu asiakaskokemuksen mittaaminen viime vuonna. Mittauksilla kerätään asiakkailta tietoa palveluista, jotta asiakkaan näkemys ja kokemus voidaan aidosti huomioida palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä. Terveyspalveluissa on kerätty asiakaspalautettu valinnanvapauskokeiluun liittyen jo kesäkuusta 2017 alkaen. Muissa palveluissa mittareiden luonti aloitettiin loppuvuonna 2017 ja ensimmäiset kyselyt aloitettiin helmikuussa. Taloussuunnitelmassa vuodelle 2018 esitetyt indikaattorit asiakastyytyväisyydestä / asiakasarvosta eivät olleet kaikilta osin käypiä, jonka vuoksi niihin vahvistettiin muutokset huhtikuun osavuosikatsauksen yhteydessä.

Ehdotus

Esittelijä

Sosiaali- ja terveyslautakunta
– antaa kunnanhallitukselle ja edelleen VALTUUSTOLLE liitteenä olevan osavuosikatsauksen ajalta 1.5–31.8.2018
– esittää kunnanhallitukselle ja edelleen VALTUUSTOLLE

• että palkkoihin lisätään määrärahaa palkkojen kertaerän korotustarpeen mukaan 192 112 euroa
• että vammaispalveluihin myönnetään lisämäärärahaa 550 000 euroa
• että erikoissairaanhoitoon (HUS) myönnetään lisämäärarahaa 300 000 euroa
• että vanhuspalveluihin (Riihikallio, tehostettu palveluasuminen takuukorjaus) myönnetään lisämäärahaa 100 000 euroa
• että terveyspalveluihin (seulontatutkimusten-menokohdalle) myönnetään lisämäärarahaa 40 000 euroa
• tuloihin lisätään kehittämis- ja hallintopalveluihin 58 000 euroa

– merkitsee tiedoksi käyttösuunnitelman ja strategian vuositavoitteiden seurannan

Päätös

Ehdotus hyväksytään.