Valtuusto, kokous 8.9.2025

Perustelut

Kasvun ja talouden hallintaohjelma on tulossa käsittelyyn kunnanhallituksen kokoukseen 2.12.2024, mutta asia edellyttää myös valtuuston joulukuun kokouksen päätöksen.

Näin ollen asia valmistellaan siten, että se voidaan käsitellä ja tehdä ehdotus valtuustolle kunnanhallituksen kokouksessa 2.12.2024. Tässä vaiheessa kunnanhallituksen tulisi päättää ottaa asia valtuuston kokouksen 9.12.2024 esityslistalle.

Perustelut

Perustelut

Taustaa

Tuusulan kunnassa kasvun ja talouden hallintaohjelman rakentamisen lähtökohta ja perusta on konsernijaostossa 26.8.2019 § 50 esitetyissä perusteluissa talouden tilasta pitkän aikavälin näkökulmasta. Konsernijaoston käsittely käynnisti kasvun ja talouden hallintaohjelman laatimisprosessin työsuunnitelmineen. Nämä etenivät sittemmin kunnanhallitukseen ja sieltä valtuustoon.

Konsernijaoston ja kunnashallituksen kokouksissa vuonna 2019 käynnistetyn kasvun ja talouden hallintaohjelman keskeisimmät painopisteet olivat seuraavat:

-    Tuusulan talousarvion 2020 ja taloussuunnitelman 2020 - 2024 lähtökohtana on käyttötalouden tasapaino ja ylijäämäinen tulos sekä velkaantumisen hallittu kasvu.
-    Tavoitteena on parantaa kunnan tulonmuodostusta vauhdittamalla uusien yritysalueiden kehittämistä, tonttikauppaa sekä muiden kunnan elinvoimaa vahvistavia toimenpiteitä.
-    Investoinneilla tuetaan kunnan strategian mukaisten tavoitteiden saavuttamista sekä modernisoidaan palveluverkkoa. 
-    Lähtökohtana on, että henkilöstömäärää arvioidaan kriittisesti, ottaen huomioon erityisesti palvelutarpeen ja asiakasmäärien muutokset eri toimialueilla.
-    Palvelutarpeiden aiheuttamaan kustannuspaineen kasvuun pyritään edelleen vastaamaan kevyemmillä ja ennaltaehkäisyyn painottuvilla palveluilla.
-    Keusoten kanssa tehtävällä edunvalvonnalla, omistajaohjauksella ja tiiviillä yhteistyöllä tähdätään sote-palveluiden menokehityksen tiukkaan hallintaan.

Kunnan talous historian valossa, kasvun ja talouden hallintaohjelman perustelu

Syksyllä 2019 arvioitiin, että kunnan nopeaan velkaantumiseen vaikuttavaa keskeisesti tulorahoituksen riittämättömyys suunnitteilla olevaan investointitasoon nähden. Kunnan toiminnan ja investointien rahoitusvajetta keskeisesti kuvaava toiminnan ja investointien rahavirta oli ollut vuodesta 2012 lähtien selkeästi negatiivinen. Taloussuunnitelman 2020 - 2024 mukaan investointien rahoitusvajeen arvioitiin nousevan tarkastelukaudella yhteensä noin 130 miljoonaan euroon.

Syksyllä 2019 arvioitiin kunnan Tuusulan kunnan tuloslaskelmat ovat olleet keskimäärin lähellä nollatasoa viime vuosina. Kiihtyvän investointitason ja kasvavan poisto- ja korkorasitteen myötä ylijäämäisen tuloksen tekeminen vaikeutuu entisestään. Pidemmällä tähtäimellä riskinä on korkoympäristön muutos; matalien korkojen aikana tapahtuva voimakas velkaantuminen voi korkojen nousun realisoituessa aiheuttaa merkittäviä sopeutustarpeita kunnan toimintaan.

Kunnan kestävän kasvun turvaamiseksi on tärkeää saattaa kunnan käyttötalouden ja investointien mitoitus vastaamaan kunnan tulorahoituspohjan kantokykyä. Käytännössä kunnan tulojen tulee pitkällä aikavälillä riittää kokonaiskustannusten kattamiseen, joita aiheutuu palvelutuotannosta, investoinneista ja rahoituskuluista. Myös tulevat lainalyhennykset tulee ottaa huomioon. 

Kunnan taloutta on tarkasteltu kunnan talousarviovalmistelun yhteydessä tavanomaisesti neljän vuoden aikajänteellä. Nykytilanteessa talous- ja rahoitussuunnittelua on tarpeen arvioida pidemmällä aikajänteellä, jotta tulevien vuosien käyttötalous, tulorahoitus ja investoinnit saadaan kestävälle uralle. Lähtökohtana on samalla priorisoida käyttötalousmenoja ja investointeja siten, että ne tukisivat paremmin kunnan strategian toteuttamista, toimintojen tuottavuuden parantamista sekä tulorahoituspohjan vahvistamista.

Kunnassa työstettiin alkusyksyn 2019 aikana toimenpiteitä ja laskelmia, jotka tähtäsivät tulorahoituksen vahvistamiseen ja velkaantumisen hidastamiseen sekä myöhemmässä vaiheessa myös lainakannan vähentämiseen. Työskentelyn tuotoksena muodostui Kasvun ja talouden hallintaohjelma kunnan toiminnan ja talouden ohjauksen tueksi sekä talouden tasapainottamiseksi. Keskeiset tarkasteltavat muuttujat oli esitetty seuraavasti:

Tuloslaskelma tuotto ja kuluerät

1. Myyntivoitot ja sopimuskorvaukset
2. Vajaakäytössä olevien kiinteistöjen myyntivoitot
3. Palveluverkon kehittäminen/uudistettu palveluverkko, säästöt
4. Väistötilojen kustannukset
5. Henkilöstökulut
6. Keusoten maksuosuudet, Erikoissairaanhoito erikseen
7. Prosessien virtaviivaistaminen, säästöt

Rahoituslaskelma tarkasteltavat rahavirrat

1. Käyttöomaisuuden myyntitulot ja sopimuskorvaukset
2. Vajaakäyttöisten kiinteistöjen myyntitulot
3. Käyttöomaisuusinvestoinnit
    

Edellä esitetyt ovat muodostaneet fokuksen valmistelussa, kun talouden skenaarioita on laadittu vuosille 2020-2029. Toteumatarkastelu oli taustalle oli tehty vuodesta 2015 lähtien. 

Kasvun ja talouden hallintaohjelma vuosille 2020-2029 hyväksyttiin kunnanvaltuustossa ensimmäisen kerran 9.12.2019 § 166. Kasvun ja talouden keskeiset kulmakivet tunnistetiin seuraaviksi:

Kasvun ja talouden hallintaohjelman 2020- 2029 linjaukset ja toteutumisen arviointi

Kasvun ja talouden hallintaohjelman toteutumisen arviointi on tarkoituksenmukaista tehdä nyt viisi vuotta ohjelman käynnistämisen jälkeen ennen tulevien vuosien ennakointia. Vuonna 2019 hyväksytyn kasvun ja talouden hallintaohjelmassa ei ole juurikaan tarkasteltu muita potentiaalisia toimintaympäristömuutoksia kuin kunnan omista päätöksistä johtuvia seikkoja, kuten . Jälkikäteen tarkasteltuna toimintaympäristöön liittyvistä riskeistä on nostettu esille kunnan investointien määrä, velkaantuminen ja korkomarkkinat, mutta ei juuri muita tekijöitä. 

Kasvun ja talouden hallintaohjelman linjausesitykset

Kasvun ja talouden hallintaohjelma 2020-2029 on listattu seuraavaksi esitettyyn kahdeksan osa-alueen muodostamaan kokonaisuuteen ja sitä koskeviin linjaesityksiin.

Yritysalueet: Linjaus/tavoite: yritystonttien myyntitulot 2020-2029, yhteensä 75,2 M€
Asuinalueet: Linjaus/tavoite: asuintonttien myyntitulot 2020-2029 yhteensä 85,8 M€
Palveluverkon kehittäminen: Linjaus/tavoite: Etelä-Tuusulan uuden varhaiskasvatus- ja kouluverkon (Martta Wendelinin päiväkodin sekä Kirkonkylän, Riihikallion, Rykmentinpuiston ja Lahelan koulut) käytön, ylläpidon ja väistötilojen säästöt nousevat vaiheittain vuoden 2023 1 milj. eurosta 5 milj. euroon vuodesta 2026 alkaen.
Vajaakäyttöisten kiinteistöjen kehittäminen ja myynti: Linjaus/tavoite; tonttien ja rakennusten myynnit yhteensä min 10 M€ 2020- 2026
Keusoten talouden ja maksuosuuden kehitys: Linjaus/tavoite; Keusoten maksuosuuden kasvu enintään 1,5 % / vuosi
Palveluprosessien kehittäminen: Linjaus; kehitettävistä palveluprosesseista saatava tuottavuushyöty vähintään 0,25 M€/vuosi 2021 alkaen
Henkilöstö: Linjaus: Kunta reagoi kysynnän muutoksiin ja sopeuttaa henkilöstön määrä ja rakennetta tarpeen mukaan. Suunnittelun lähtökohtana henkilöstömenojen 1 % kasvu / vuosi 2021 alkaen.
Talouden linjaukset: Kunnan lainakannan tavoitetaso 2020 – 2029 enintään 320 M€ ja 2029 alle 200 M€. Kunnan vuosikatteen tavoitetaso 2022 alkaen vähintään 25 M€ ja 2026 alkaen yli 35 M€

Kasvun ja talouden hallintaohjelman arviointi

Kasvun ja talouden hallintaohjelman toteutumisen arvioinnin perustuu vuosille 2020-2029 laadittuun ohjelmaan. Arviointi on tehty vuosien 2020-2023 hyväksyttyjen tilinpäätösten tietoja hyödyntäen. 
Lisäksi vuoden 2024 osalta on arvioitu viimeisimmän talouden toteumaennusteen mukaisia tietoja. Henkilöstötietoja on arvioitu henkilöstökertomuksista saatavien tietojen perusteella vastaavista vuosien 2020-2023 ajankohdista.

Arviointi ja tilannekuvan tarkastelu on tehty tilinpäätöstietojen perusteella, koska ne on tilintarkastettu sekä hyväksytty kunnan valtuustossa. Lisäksi henkilöstökertomukset on vastaavalla tavalla hyväksytty kunnan valtuustossa.

Arvioinnin tulokset

Arvioinnissa on tarkasteltu osa-alueiden linjauksia ja kasvun ja talouden hallinta-ohjelman toteumia vuoden 2023 päätyttyä.

Yritysalueet: Linjaus/tavoite: yritystonttien myyntitulot 2020-2029, yhteensä 75,2 M€
Asuinalueet: Linjaus/tavoite: asuintonttien myyntitulot 2020-2029 yhteensä 85,8 M€

Edellä mainittujen yritys ja -asuinaluetonttien myyntitulojen arviointi on ollut tilnpäätöstietojen valossa haastavaa. Tämän vuoksi on arvioinniksi otettu maa ja vesialueiden myyntivoitot, jotka on saatu tilinpäätösten liitetiedoista. Niiden kumulatiivinen euromäärä on vuosina 2020-2023 36,4 miljoonaa euroa, joka on 22,6 % kokonaistavoitteesta 161,0 miljoonaa euroa. Alkuperäinen tavoite oli asetettu erikseen sekä yritys- että asuintonteille vuosille 2020-2029

Palveluverkon kehittäminen: Tavoitteen arviointiin ylläpidon ja väistötilojen säästöjen vaiheittaisesta nousemisesta vuoden 2023 1 milj. eurosta 5 milj. euroon vuodesta 2026 alkaen, ei ole kyetty tekemään. Tämän arviointi jatkossa vaatii huomion kiinnittämistä kirjanpidon kirjaamiseen. Toisaalta on tärkeää, että palveluverkkoa pystyään jatkossa tiivistämään ja luopumaan kiinteistöistä, jotta ylläpitoon meneviä kustannuksia saadaan vähennettyä.
Vajaakäyttöisten kiinteistöjen kehittäminen ja myynti: Vajaakäyttöisten tonttien ja rakennusten myyntitavoitetta yhteensä minimissään 10 miljoonaa euroa vuosina 2020- 2026, on esitelty viimeksi marraskuussa 2024 teknisessä lautakunnassa.
Keusoten talouden ja maksuosuuden kehitys: Keusoten maksuosuuden kasvu enintään 1,5 % / vuosi. Arviointi ei ole enää validi, koska sote-ratkaisun myötä hyvinvointialueen toiminta käynnistyi 1.1.2023.
Palveluprosessien kehittäminen: Linjaus; kehitettävistä palveluprosesseista saatava tuottavuushyöty vähintään 0,25 miljoonaa euroa vuodesssa, vuodesta 2021 alkaen.

Henkilöstö: Kunta on reagoinut kysynnän muutoksiin, erityisesti sivistyksen toimialueella lasten määrä on kasvanut merkittävästi. Tämä on tarkoittanut konkreettisesti henkilöstömäärän kasvua. Tässä tarkastelussa ei nyt yksilöidä yksittäisten palvelujen muutosta. Suunnittelun lähtökohtana on ollut se, että henkilöstömenojen kasvu vuosittain on 1 % vuodessa. Tähän on päästy vain vuonna 2021.

Talouden linjaukset: Tämän tavoitteen osalta hyvinvointialueen käynnistymisen myötä alkuperäinen laina-arviointi ei ole enää tarkoituksenmukainen. Se on kuitenkin tavoiteasetannaltaan ollut oikeaan suuntaan ohjaava.

Kasvun ja talouden hallintaohjelma 2025 - 2034

Hyväksyttäessä uutta kasvun ja talouden hallintaohjelmaa on tiedostettava meneillään olevia toimintaympäristömuutoksia, joilla voi olla heijastevaikutuksia kunnan talouteen pitkällä aika välillä. Muutokset voivat olla sellaisia, joihin kunnalla itsellään ei ole vaikutusmahdollisuuksia. Tunnistettuja muutoksia ovat valtio-kunta välillä tapahtuvat muutokset TE-palvelujen siirtyminen kuntiin, Kotouttamislain muutokset sekä valtionosuusuudistustyö.Tämän lisäksi on otettava huomioon talouteen vaikuttavat toimintaympäristön muutokset, kuten suhdannevaihtelut, inflaatiokehitys, korkomuutokset sekä mahdolliset geopoliittisista riskeistä aiheutuvat heijastumat.

Kasvun ja talouden hallintaohjelma 2025-2034

Kasvun ja talouden hallintaohjelmaan vuosille 2025-2034 ehdotetaan linjattavaksi, huomioitavaksi ja toimenpiteitä varten seuraavia:

Talouden perustan vahvistaminen    

• kunnan elinvoiman, veropohjan ja tulorahoituksen vahvistaminen
• asuin- ja työpaikkatonttien kaavoitusten ja myyntien voimakas edistäminen
• väestön ja yritysten saaminen Tuusulaan 

Palveluverkon tiivistäminen    

• kiinteistöistä luopumisen vahdittaminen (viimeisin tilannekuva tekninen lautakunta 19.11.2024 § 111)
• käyttötaloushyötyjen realisointi

Toiminnan tuottavuus    

• henkilöstömäärän ja rakenteen optimointi 
• prosessien tehostaminen / automaatio
• toiminnan tuottavuuden parantaminen ja tuotantotapojen arviointi 

Investointiohjelma    

• investointien välttämättömyyden arviointi, priorisointi ja ajoittaminen (esim. infrainvestoinnit sekä niiden tarkempi kustannusarviointi ja seuranta)
• kasvavan lainamäärän hallinta em. keinoin

Toimintamenojen kasvun hillintä – yleistä kustannuskehitystä matalampi taso

• toimintamenojen kriittinen läpikäynti
   

Tuottavuuden mittaaminen

Tuottavuuden mittaamiseen liittyvä linjaus on uusi. Aikaisemmissa kasvun ja talouden hallintaohjelmissa on monia tuottavuuden kehittämiseen liittyviä tavoitteita, mutta niissä ei ole esitetty kunnan tuottavuuden laskemisen tai mittaamisen tapaa. Tuottavuuden parantaminen on myös osa talouden hallintaa ja tasapainotusta. Yleisenä tavoitteena voidaan pitää sitä, että tuottavuustoimenpiteillä tavoitellaan yleistä kustannustasoa hitaampaa nettomenojen kasvua, mutta myös toiminnan tuottavuutta parantavia toimia, kuten tuottamisen tapojen arviointi.

Tuusulan kunnassa tuottavuuden mittaamisen tavasta tulisi sopia. Tuottavuuden mittaaminen esitetään toteutettavaksi vuonna 2025 tilinpäätöstilanteessa siten, että käytetään mittareita, joista on saatavissa kaupunkitasoiset tiedot luotettavasti. Tuottavuuden mittaamisen tapa ja mittarit valmistellaan kunnanhallitukseen viimeistään vuoden 2025 maaliskuun loppuun mennessä kasvun ja talouden hallintaohjelmaa täydentäväksi asiakirjaksi.

Pitkän aikavälin näkökulmasta tuottavuuden laskentaa, mittaamista ja seurantaa on kehitettävä osana kunnan talouden, tuottavuuden ja tuloksellisuuden vahvistamista. Tuottavuusmuutosta on tarkoituksenmukaista tarkastella tarkemmin palvelujen tasolla. Palvelujen yksikkökustannusten tarkastelu valituissa palveluissa, on otettava jatkossa osaksi taloussuunnittelua ja yksikkökustannusten kehitysten vuosittaista seurantaa.

Perustelut

Kunnanhallitus on käsitellyt kasvun ja talouden hallintaohjelmaa vuosille 2025-2034 kokouksissaan 25.11.2024 § 424 ja 2.12.2024 § 441. Valtuusto hyväksyi kokouksessaan 9.12.2025 § 135 kasvun ja talouden hallintaohjelman vuosien 2025-2034 linjaukset:

Talouden perustan vahvistaminen

• kunnan elinvoiman, veropohjan ja tulorahoituksen vahvistaminen
• asuin- ja työpaikkatonttien kaavoitusten ja myyntien voimakas edistäminen
• väestön ja yritysten saaminen Tuusulaan
   

Palveluverkon tiivistäminen

• kiinteistöistä luopumisen vahdittaminen (viimeisin tilannekuva tekninen lautakunta 19.11.2024 § 111)
• käyttötaloushyötyjen realisointi
   

Toiminnan tuottavuus

• henkilöstömäärän ja rakenteen optimointi
• prosessien tehostaminen / automaatio
• toiminnan tuottavuuden parantaminen ja tuotantotapojen arviointi

Investointiohjelma

• investointien välttämättömyyden arviointi, priorisointi ja ajoittaminen (esim. infrainvestoinnit sekä niiden tarkempi kustannusarviointi ja seuranta)
• kasvavan lainamäärän hallinta em. keinoin
   

Toimintamenojen kasvun hillintä – yleistä kustannuskehitystä matalampi taso

• toimintamenojen kriittinen läpikäynti

Lisäksi valtuusto edellytti, että kasvun ja talouden hallintaohjelman seuranta toteutetaan neljännesvuosittain.


Tuottavuuden mittaaminen

Lisäksi valtuusto päätti tuottavuuden mittaamisesta seuraavasti:

Tuottavuuden mittaaminen esitetään toteutettavaksi vuonna 2025 tilinpäätöstilanteessa siten, että käytetään mittareita, joista on saatavissa kaupunkitasoiset tiedot luotettavasti. Tuottavuuden mittaamisen tapa ja mittarit valmistellaan kunnanhallitukseen viimeistään vuoden 2025 maaliskuun loppuun mennessä kasvun ja talouden hallintaohjelmaa täydentäväksi asiakirjaksi.

Pitkän aikavälin näkökulmasta tuottavuuden laskentaa, mittaamista ja seurantaa on kehitettävä osana kunnan talouden, tuottavuuden ja tuloksellisuuden vahvistamista. Tuottavuusmuutosta on tarkoituksenmukaista tarkastella tarkemmin palvelujen tasolla. Palvelujen yksikkökustannusten tarkastelu valituissa palveluissa, on otettava jatkossa osaksi taloussuunnittelua ja yksikkökustannusten kehitysten vuosittaista seurantaa.

Tilannekuva

Asiavastuullisen viranhaltijan muista tehtävistä johtuen sekä mittaritietojen luotettavuuden varmistamiseksi tuottavuuden mittaamisen tapaa ja mittareita ei ole ennätetty valmistelemaan valtuuston päätöksen mukaisessa suunnitellussa aikataulussa maaliskuun loppuun mennessä 2025. Asia vaatii merkittävää ennakkovalmistelua sen laajuudesta johtuen. Tästä syystä esitetään, että tuotavuuden mittaamisen ja mittareiden valmisteluun sekä kasvun ja talouden hallintaohjelman 2025-2024 neljännesvuosiraportointiin saadaan lisäaikaa elokuulle 2025. Ensimmäinen raportointi vuodelta 2025 annettaisiin siten ajanjaksolta 1,1,-30.6.2025.

Perustelut

Kunnanhallitus on käsitellyt kasvun ja talouden hallintaohjelmaa vuosille 2025-2034 kokouksissaan 25.11.2024 § 424 ja 2.12.2024 § 441. Valtuusto hyväksyi kokouksessaan 9.12.2025 § 135 kasvun ja talouden hallintaohjelman vuosien 2025-2034 linjaukset. Linjaukset olivat talouden perustan vahvistaminen, palveluverkon tiivistäminen, toiminnan tuottavuus sekä investointiohjelma. Keskeisenä linjauksena myös toimintamenojen kasvun hillintä ja sen myötä yleistä kustannuskehitystä matalampi taso.

Tuottavuuden mittaaminen toteutetaan tilinpäätöstilanteessa 2025 mittareilla, joista on saatavissa kuntatasoiset tiedot luotettavasti. Pitkän aikavälin näkökulmasta tuottavuuden laskentaa, mittaamista ja seurantaa on kehitettävä osana kunnan talouden, tuottavuuden ja tuloksellisuuden vahvistamista. Tuottavuusmuutosta on tarkoituksenmukaista tarkastella tarkemmin palvelujen tasolla. Palvelujen yksikkökustannusten tarkastelu valituissa palveluissa, on otettava jatkossa osaksi taloussuunnittelua ja yksikkökustannusten kehitysten vuosittaista seurantaa.

Kunnanhallitus päätti 26.5. § 277, että tuotavuuden mittaamisen ja mittareiden valmisteluun sekä kasvun ja talouden hallintaohjelman 2025-2024 neljännesvuosiraportointiin saadaan lisäaikaa elokuulle 2025. Ensimmäinen raportointi vuodelta 2025 annetaan siten ajanjaksolta 1,1,-30.6.2025.

Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2025 kasvun ja talouden hallintaohjelma 2025 - 2034

Talouden perustan näkökulmasta kunnan elinvoiman, veropohjan ja tulorahoituksen vahvistaminen, asuin- ja työpaikkatonttien kaavoitusten ja myyntien voimakas edistäminen sekä väestön ja yritysten saaminen Tuusulaan eivät ole kaikilta osin toteutuneet.

Talouden perustan vahvistaminen    

kunnan elinvoiman, veropohjan ja tulorahoituksen vahvistaminen

• Kunnan elinvoima on EVP-indeksillä mitattuna 75.2 ja kunta on sillä 10 parhaimman kunnan joukossa
• Veropohjan ja tulorahoituksen vahvistamisen näkökulmasta, veropohja ei ole kehittynyt suotuisasti vuonna 2025. Verokertymien taso on tammi-kesäkuussa 1,4 miljoonaa euroa viime vuotta alempi (kunnallisvero -0,7 miljoonaa euroa, yhteisövero -0,9 miljoonaa euroa, kiinteistövero +0,2 miljoonaa euroa). Elokuun veroennusteen mukaan kunnan verotulot jäävät 5 miljoonaa euroa talousarvion tasosta 113,8 miljoonaa euroa, ollen 108,8 miljoonaa euroa vuonna 2025.
• Asuin ja työpaikkatonttien kaavoitus on edennyt suunnitellusti tammi-kesäkuussa. Rykmentinportti I ja Sammonmäki IV yritysalueiden asemakaavat saivat lainvoiman. Mattila II ja Peurantie 20 asuinalueiden asemakaavat hyväksyttiin keväällä valtuustossa.
• Kunnan elinvoiman näkökulmasta asuin- ja työpaikkatonttien myynti ei ole alkuvuonna toteutunut odotetusti. Tavoite on myydä asuintontteja ja työpaikkatontteja noin 13 M€:n arvosta. Toteutuneita kauppoja on alkuvuonna kaksi asuintonttia ja yksi yritystontti. Vaikean markkinatilanteen vuoksi tähän mennessä on kertynyt yhteensä noin 0,3 M€. Maan myyntitulojen arvioidaan jäävän, kaikkien tonttikauppaneuvotteluidenkin onnistuessa, 3,2 miljoonaa euroa talousarviota pienemmiksi. Sopimustuloutuksien odotetaan toteutuvan budjetoidusti. Useita tonttineuvotteluja on käynnissä edelleen.

väestön ja yritysten saaminen Tuusulaan

• väestökehitys on ollut alkuvuonna positiivinen, tammi-kesäkuussa asukkaita oli 399 enemmän kuin vuoden 2024 lopussa, asukasmäärä oli 42 655
• Tuusulan yrityskanta Q2 2024 oli 3573 yritystä, Q2 2025 tietoa ei ole käytettävissä
   

Palveluverkon tiivistäminen    

kiinteistöistä luopumisen vauhdittaminen (viimeisin tilannekuva tekninen lautakunta 19.11.2024 § 111), nyt asia on omana päätöasianaan kh 25.8 kokouksessa

• Vajaakäyttöisten kiinteistöjen kehittämis- ja realisointisuunnitelman toimeenpanoa edistetään valtuuston 8.6.2020 päätöksen mukaisesti. Kiinteistöjä on alkujaan ollut myyntilistalla 25 kpl. Kiinteistöistä 5 kpl on luovutettu ja 5 kohdetta on siirtynyt tontinluovutukseen (rakennukset purettu) ja kolme kiinteistöä on tulossa myyntiin tämän syksyn aikana.
  Kunnanhallituksessa 25.8.2025 on käsittelyssä neljän kohteen lisääminen realisoitavaksi. Tarkoituksena on tuoda päätettäväksi vuosittain uusia kiinteistöjä realisointilistaan. Listalle lisättävät kiinteistöt ovat Tilapalvelujen katsomia kiinteistöjä, joille kunnalla ei ole käyttöä. Ennen kuin säästöt realisoituvat, rakennettujen kiinteistöjen osalta tulee tehdä erinäisiä toimenpiteitä kuten luvitus, kaavoitus, lohkominen ja tekniset toimenpiteet.

käyttötaloushyötyjen realisointi

• Puretuilla ja luovutetuilla rakennuksilla on vähennetty vuosien 2023-2025 välillä kiinteistöjen ylläpitokuluja noin 403 000 euroa
   

Toiminnan tuottavuus    

henkilöstömäärän ja rakenteen optimointi

• henkilöstömäärän ja rakenteen optimointi vaativat huomiota talousarviota 2026 valmistelussa
• henkilöstökustannusten muutos on +2,0 miljoonaa euroa, joka on +4,2 % tammi-kesäkuu 2025 vs. 2024
• tammi-kesäkuu 2025 teoreettinen htv oli 921,7 ja hinta 54 144 euroa, toteutunut htv oli 848,6 ja hinta 58 806 euroa
• tammi-kesäkuu 2024 teoreettinen htv oli 921,6 ja hinta 51 945 euroa, toteutunut htv oli 857,2 ja hinta 55 844 euroa; 

prosessien tehostaminen ja automaatio

• pilottikokeilussa merkittävä on ostolaskujen käsittely, jota ei ole vielä arvioitu
• on tehty tekoälykokeiluja, joista käyttäjät ovat kokeneet kyselyn perusteella työn tehostumista

toiminnan tuottavuuden parantaminen ja tuotantotapojen arviointi

• kunnassa on tehty tuotantotapojen arviointia palvelukatalogityötä, mutta asia ei ole edennyt tavoitteen mukaisesfi, edunvalvontapalvelut on siirretty valtion vastuulle
   

Investointiohjelma    

investointien välttämättömyyden arviointi, priorisointi ja ajoittaminen (esim. infrainvestoinnit sekä niiden tarkempi kustannusarviointi ja seuranta)
kasvavan lainamäärän hallinta em. keinoin

Toimintamenojen kasvun hillintä – yleistä kustannuskehitystä matalampi taso

toimintamenojen kriittinen läpikäynti

• Valtiovaranministeriö (VM) on arvioinut vuoden 2025 kuntatalousohjelmassa, että kuntien kustannuskehitystä kuvaava peruspalvelujen hintaindeksi vuonna 2025 on 3,4 prosenttia. 
• peruskunnan ulkoiset toimintamenot ovat kasvaneet tammi-kesäkuussa 1,9 miljoonaa euroa vuoden 2024 vastaavan ajankohdan tasosta, muutos on 2,4 %
• kunnan ulkoiset toimintamenot yhteensä (peruskunta + VHL) ovat kasvaneet kumulatiivisesti tammi-kesäkuussa 1,8 miljoonaa euroa edellisvuodesta, muutos on 2,2 %
• toimintamenojen kriittinen läpikäynti on meneillään osana TA 2026 valmistelua
   

Tuottavuuden mittaaminen

Tuottavuus määritellään perinteisesti tuotoksen ja panoksen suhteena. Määritelmä on soveltuva ja toimiva myös nykyisessä tieto- ja palveluvaltaisessa ympäristössä. Tuottavuus kuvaa jonkin tuotantoyksikön kykyä muuttaa panoksia tuotoksiksi. Käytännössä tuottavuuden mittaaminen edellyttää sen tarkastelua, mitä yksikön tuotokset ja panokset ovat ja miten niitä mitataan.  Kun tuotannossa käytetään useita panoksia ja/tai valmistetaan useita tuotoksia, ne pitää laskea yhteen tuottavuusluvun saamiseksi. Mittaamista voidaan tehdä organisaation eri tasoilla. Kunta on varsin kompleksinen organisaatio ja tuottavuuden mittaaminen eri tasoilla vaatii mittareiden määrittelyä sekä laskentamallin rakentamista. Tuottavuuden laskentaa, mittaamista ja seurantaa tulee pitkällä aikavälillä kehittää osana kaupungin talouden, tuottavuuden ja tuloksellisuuden vahvistamista. Tuottavuusmuutosta on tarkoituksenmukaista tarkastella tarkemmin palvelujen tasolla. Tuottavuuden mittaamista on kehitetty aktiivisesti 2010-luvulla erityisesti 20 suurimmassa kaupungissa. Kehittämistyössä on nostettu esille vaikuttavuus ja asiakasnäkökulmat.

Tuottavuuden parantaminen on osa talouden tasapainotusta. Tuottavuustoimenpiteillä tavoitellaan yleistä kustannustasoa hitaampaa nettomenojen kasvua. Tuusulan tuottavuuden mittaaminen on tarkoitus käynnistää alkuvaiheessa kuntatasoisilla mittareilla. Mittaaminen tehdään kunnan tilinpäätöstiedoilla sekä neljännesvuosittain valtionhallintoon toimitetuilla taloustiedoilla sekä relevanteilla mittaritiedoilla.

Kuntatason mittareiksi esitetään alkuvaiheessa seuraavia: 

• Käyttökustannukset, euroa/asukas
• Työvoimakustannukset, euroa/asukas
• Palveluhankinnat, euroa/asukas
• Nettomenot, euroa/asukas
• Tilatehokkuus, htm2/asukas
• Sairauspoissaolot, %

Perustelut

Käyttökustannukset (toimintamenot ja suunnitelman mukaiset poistot) kertovat kunnan tai muun laskentakohteen toimintaansa tarvitsemien tuotannontekijöiden kokonaiskustannukset. Käyttökustannukset kuvaavat kuntatason tuottavuuden analysoinnissa panosten kokonaismäärää, 
joka suhteutetaan kunnan asukasmäärään. Asukasmäärä kuvaa kuntatason tuottavuuslaskennassa tuotosta ja sen muutos kertoo palvelujen kysynnän volyymin muutoksesta.

Työvoimakustannukset-mittari kuvaa kunnan henkilöstöpanostuksen määrää asukasta kohden. Mittari suhteuttaa henkilöstö- ja työvoimavuokrauksen kustannukset asukasmäärään. Työvoimakustannukset edustavat suurinta resurssipanosta tuottavuuden näkökulmasta.

Palveluhankinnat-mittariin lasketaan ulkoiset palvelujen hankinnat, josta työvoiman vuokrauskustannukset on poistettu. Mittari suhteuttaa palveluhankintojen kustannukset asukasmäärään, mikä kuvaa ulkoa hankittavien panostusten määrää asukasta kohden.

Nettomenot eli toimintakate kertoo toimintatulojen ja -menojen erotuksena siitä, paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Mittari suhteuttaa nettomenot asukasmäärään.

Tilatehokkuus-mittarissa kunnan palvelutoiminnassa olevien toimitilojen huoneistoneliöt suhteutetaan asukasmäärään. Toimitiloihin lasketaan kunnan omistamat ja vuokraamat tilat 
pois lukien liikelaitosten tilat. Mittarin kuvaaman suhdeluvun avulla on mahdollista vertailla kuntien palvelutuotannon käytössä olevan toimitilojen määrää suhteessa palvelujen kysyntään. Työvoimakustannuksiin / henkilöresursseihin liittyen voisi tietenkin mitata myös sairaspoissaoloja.

Sairauspoissaolot-mittari kuvaa sairauspoissaolojen osuutta työajasta. Työaikatiedon ja poissaolojen osuuden seuranta tukee henkilöstöresurssien oikeaa mitoitusta ja kohdentamista. Mittari lasketaan sairauspoissaolojen prosenttiosuutena säännöllisestä teoreettisesta työajasta

Tuottavuuden mittaamisen käynnistämiseksi esitetään edellä mainittuja mittareita. Ensimmäinen mittaaminen suoritetaan 2025 tilinpäätöstiedoin, jota verrataan vuoden 2024 tilinpäätöstietoihin. Kunnan tiedolla johtamisen alustan kehittämisen edetessä vuoden 2026 alusta lähtien mittaaminen toteutetaan neljännesvuosittain. Mittaamiseen käytetään kunnan valtionkonttoriin toimittamia taloustietoja.Kunnilla ja kuntayhtymillä sekä hyvinvointialueilla ja hyvinvointialueyhtymillä on lakisääteinen velvollisuus raportoida taloustietonsa Valtiokonttorin Kuntien ja hyvinvointialueiden taloustietopalveluun.

Hallintosäännön 46 §:n 2. mom. mukaan kunnanhallitus ja johtokunta raportoivat talousarvion toteutumisesta valtuustolle osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen yhteydessä.