Perustelut
Asian esittely ja tausta
Vastaus lausuntopyyntöön HO:n asiassa dnro. 1925/03.04.04.04.16/2025 sekä dnro. 1926/03.04.04.04.16/2025.
Tuusulan kunnanvaltuuston päätöksestä 3.3.2025 § 26 Mattila II, kaavanumero 3648, Hyrylä, ehdotuksen hyväksyminen on jätetty kaksi valitusta Helsingin hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmät ovat tämän päätöksen liitteenä. Helsingin hallinto-oikeus on pyytänyt asiasta kunnan lausunnon 3.6.2025 mennessä. Hallintosäännön 24 §:n kohdan 5 mukaan kunnanhallitus antaa lausunnon tai selityksen valtuuston päätöksestä tehdystä valituksesta, jos kunnanhallitus katsoo, ettei valtuuston päätöstä ole valituksessa esitetyillä perusteilla kumottava.
Lausunto
Vastineet vaatimuksiin
Jätetyssä valituksessa (dnro. 1925/03.04.04.04.16/2025) vaaditaan ”päätöksen kumoamista ja asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi siltä osin, että riskit pohjaveden alenemiselle paineellisen pohjaveden alueella saadaan minimoitua”. Toisessa jätetyssä valituksessa (dnro. 1926/03.04.04.04.16/2025) vaaditaan, että ”selvitykset maaperästä, paalutuksista ja niiden vaikutuksista sekä paineellisesta pohjavedestä tehdään aikailematta” ja ”kaavapäätös vedetään takaisin uudelleen valmisteltavaksi ja rakentaminen suunnitellaan pellolle kestävämme pohjalle”.
Asemakaavan valmistelun aikana on laadittu asiantuntijuuteen pohjaavat kattavat selvitykset. Asemakaavan yhteydessä on laadittu esimerkiksi geotekninen yleissuunnitelma, maaperätutkimukset, hulevesiselvitys ja hulevesisuunnitelma, kunnallistekniikan yleissuunnitelmat, kuten vesihuollon yleissuunnitelma, asemakaavatasoinen katusuunnitelma sekä melulaskelma ja liikenne-ennuste. Asemakaavaan tarvittavat selvitykset sekä vaikutusten arvioinnit on täydennetty kaavan valmistelun aikana yhteistyössä viranomaistahojen, kuten Uudenmaan ELY-keskuksen sekä Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa, pääasiassa lausumiskäytönnön kautta. Kaavaratkaisua on tutkittu ja selvitysten perusteella muokattu kaavaprosessin eri vaiheissa asukaspalautteen sekä saadun kirjallisen asukas- ja viranomaispalautteen perusteella asemakaavaselostukseen kirjatulla tavalla.
Valituksissa mainittu paineellinen pohjavesi on tunnistettu ja huomioitu ja sen suhteen on annettu ohjeet jatkosuunnitteluun laaditussa asemakaavatasoisessa Koillis-Hyrylän kunnallistekniikan ja katualueiden yleissuunnitelmassa (AFRY, 2024) sekä siihen sisältyvissä maaperätutkimuksissa, pohjanvahvistussuunnitelmissa ja geoteknisessä yleissuunnitelmassa sekä kaavaratkaisussa. Laadituissa selvityksissä ei ole havaittu esteitä kaavaratkaisun toteuttamiselle.
Asemakaavan vaikutukset on arvioitu asemakaavaselostukseen sisältyvässä vaikutusten arvioinnissa. Asemakaavan valmistelun yhteydessä teetettyjen asemakaavatasoisten maaperätutkimuksien sekä katujen ja kunnallistekniikan yleissuunnittelun jälkeen alueen jatkosuunnittelu etenee normaaliin tapaan tarkempiin katu- ja kunnallisteknisiin suunnitelmiin, joiden yhteydessä tarvittaessa tehdään tarkempia maaperä- ym.-tutkimuksia yleissuunnitelmavaiheessa todettujen jatkosuunnitteluperiaatteiden mukaisesti.
Asemakaava ja asemakaavan muutos on laadittu riittävin selvityksin ja vaikutusten arvioinnein. Asemakaavaa laadittaessa on ollut käytössä kattavat selvitykset ja tiedot. Asemakaava täyttää alueidenkäyttölain sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen vaatimukset.
Jätetyssä valituksessa (dnro. 1926/03.04.04.04.16/2025) pyydetään, että ”Helsingin hallinto-oikeus tutkii tämän valituksen ja ottaa huomioon esittämämme perustelut, erityisesti rakennusoikeuden eroavaisuudet ja niiden vaikutukset alueen asukkaiden yhdenvertaisuuteen. Esitän, että kaavaa muutetaan ja että kaavassa huomioidaan kaikille asukkaille tasapuoliset mahdollisuudet asuinrakentamiseen ja elinolosuhteisiin.”
Valitusta perustellaan: ” Valitamme kaavapäätöksestä, koska sen hyväksyminen loukkaa Suomen perustuslain takaamaa yhdenvertaisuusperiaatetta. Kaava asettaa vanhan Mattilan alueen asukkaat eriarvoiseen asemaan uuden alueen kaavan vuoksi. Siinä rakennusoikeus on jopa lähes kolminkertainen verrattuna vanhaan alueeseen.”
Mattila II asemakaavan ja asemakaavan muutoksen kaavaratkaisu perustuu mm. ajantasaiseen maakuntakaavaan, Tuusulan valtuustokauden 2021 - 2025 kuntastrategiaan sekä lainvoimaiseen osayleiskaavaan. Maakuntakaavassa asemakaava-alue sijoittuu taajamatoimintojen kehittämisen vyöhykkeelle, jonka selostuksessa rakentamisesta määrätään mm. seuraavaa: ”Taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeen yhdyskuntarakennetta tulee tehostaa nykyiseen rakenteeseen, erityisesti keskuksiin ja asemanseutuihin tukeutuen ja joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parantaen. Vyöhykettä tulee kehittää tiiviinä ja monipuolisena asumisen, työpaikkojen, palveluiden ja viherrakenteen kokonaisuutena ympäristön erityiset arvot huomioon ottaen. Helsingin seudulla vyöhykettä tulee kehittää rakenteeltaan verkostomaisena joukkoliikennekaupunkina.” (viite). Tuusulan kuntastrategiassa on mm.: ”Tarjoamme monipuolisia asumisen mahdollisuuksia varmistamalla tonttitarjonnan ja erilaiset asumismuodot.”.
Mattila II-asemakaavan ja asemakaavan muutoksen valmistelun aikana hyväksyttiin Tuusulan yleiskaavan 2040. (valtuusto 14.11.2022 § 133). Tuusulan yleiskaava 2040 ei ole vielä lainvoimainen, mutta Mattila II -asemakaava on laadittu yleiskaavan mukaisesti eli siis myös Tuusulan yleiskaavan yhteydessä laadittuihin selvityksiin perustuen. Tuusulan yleiskaavassa 2040 valtaosa Mattila II-asemakaava-aluetta sijoittuu AO-1 ja AP-1 aluemerkintöjen eli omakotitalovaltaisten ja tiiviiden pientalovaltaisten asuinalueiden alueelle. Yleiskaavaselostuksessa suositellaan omakotitalovaltaisten asuinalueiden tehokkuudeksi tonttitehokkuutta 0,25 - 0,30 ja tiiviiden pientalovaltaisten alueiden tonttitehokkuuksiksi 0,30 - 0,40.
Mattila II -asemakaava-alueella tonttitehokkuudet on pääsääntöisesti annettu rakennusoikeuslukuna pinta-alaltaan pienemmillä tonteilla sekä tehokkuuslukuna suuremmilla yhtiömuotoisiksi tarkoitetuilla tonteilla, joiden lohkomista tulevaisuudessa pidetään todennäköisenä. Kaava-alueen kaikkien asumiselle määrättyjen korttelialueiden keskimääräinen laskennallinen tonttitehokkuus (e) on 0,32. Kaavaratkaisu vastaa tonttitehokkuuksiltaan tavanomaista pientalovaltaista uudisaluetta Tuusulassa sekä pääkaupunkiseudun kehyskuntavyöhykkeellä.
Asemakaavaratkaisua on työstetty kaavaprosessin aikana esimerkiksi asukasvuorovaikutuksen sekä viranomaispalautteen perusteella. Kaavan valmistelussa yhteistyötä on tehty esimerkiksi Helsingin alueellisen vastuumuseon kanssa lausumiskäytännön kautta. Asemakaavan vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön, luontoon ja maisemaan sekä kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön on arvioitu asemakaavan selostuksessa. Kaavaratkaisussa on tunnistettu ja otettu huomioon kulttuuriympäristö sekä rakennettu ympäristö. Kerrosluku ja tonttitehokkuus mukautetaan olevan Mattilan asuinalueen olemukseen niin, että vanhaa rakentamista vasten korkein sallittu kerrosluku on 1,5 ja asuinrakentamiselle kaavoitettujen tonttien tonttitehokkuus on matalampi vanhojen pihapiirien ympäristössä.
Kaavaratkaisussa on pyritty sijoittamaan uudet asuinkorttelit vanhaa yhdyskuntarakennetta tukevalla ja täydentävällä tavalla. Vanhaa yhdyskuntarakennetta täydentävällä rakentamisen sijoittelulla on voitu säästää olemassa olevaa Tuusulan kunnalle ominaista avointa peltoaluetta myös osana kaava-aluetta avoimena lähivirkistysalueena. Tavoitteena on ollut myös jättää arvokkaaksi tunnistetun Saksan tilan alueen ympärille väljyyttä ja avoimen maisemallisen tilan jatkuvuutta aina Rantatien kulttuurialuemaiseman tienoilta lähtien. Uusi tonttitehokkuudeltaan vanhaa korkeampi rakentaminen sijoittuu vanhaa rakentamista vastaan vaiheittuvasti niin, että vanhaa rakennetta vastaan sijoittuvilla korttelialueilla korttelitehokkuus on pääsääntöisesti matalampi ja sallittu kerroskorkeus on enimmillään puolitoista kerrosta.
Myös kaava-alueen olemassa olevia pihapiiriä ja puustoa on pyritty kaavallisesti säilyttämään väljemmillä tonttitehokkuuksilla ja laajemmilla istutettavien alueiden vyöhykkeillä. Kaavan mahdollistamat asumismuodot ovat Tuusulalle tyypillisiä, noin 45% asemakaavan tuottamasta uudesta kerrosalasta sijoittuu rivi- ja yhtiömuotoisiin pientaloasuntoihin ja loput perinteiseen omakotitalo- ja paritaloasumiseen. Näin taataan monipuolinen pientalotonttitarjonta alueen luonnetta kunnioittavalla tavalla. Asemakaavaratkaisu mahdollistaa kaikille asukkaille tasapuoliset mahdollisuudet asuinrakentamiseen ja elinolosuhteisiin. Asemakaavaratkaisussa määrätyt tonttien tehokkuudet eivät riko yhdenvertaisuusperiaatetta.
Kaavamääräyksessä määrätään jokaiselle asunnolle oma maantasopiha tai -parveke ja kunnan luovuttamilla alueilla asuntojen keskikokoa ja hallintatyyppiä sääntelee Tuusulan kunnanvaltuuston hyväksymä Tuusulan asuntopoliittinen ohjelma. Rakentamisen tarkempaa sijoittelua ja ulkonäköä sekä piha-alueiden ja viheralueiden maisemointia suhteessa alueella vallitsevaan maatalousmaisemaan on ohjattu rakentamistapaohjeessa.
Rakentamisen keskeiset lähtökohdat ilmaistaan asema- ja yleiskaavassa. Asemakaavoitusta ohjaa alueidenkäyttölaki, ei rakennusjärjestys. Rakennusjärjestyksellä voidaan täydentää asemakaavamääräyksiä, kuten Tuusulan kunnan rakennusjärjestyksessä todetaan:
” Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Tuusulan kunnassa noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä, ellei oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ole asiasta toisin määrätty.
Rakennusjärjestyksen määräyksillä tuetaan kunnan maankäytön strategian toteuttamista. Rakentamisen keskeiset lähtökohdat ilmaistaan asema- ja yleiskaavoissa, joihin on saatettu liittää täydentäviä rakentamisohjeita ja jatkosuunnittelulle virikkeitä antavia havainnekuvia. Rakennusjärjestyksen määräykset täydentävät pääasiassa yleispiirteisiä kaavoja ja antavat tasapuoliset ratkaisuperusteet kaavoittamattomien haja-asutusalueiden rakentamisen määrälle ja tavalle. Laki, asetus, asemakaava, oikeusvaikutteinen osayleiskaava sekä Suomen rakentamismääräyskokoelma menevät rakennusjärjestyksen edelle.”
Asemakaavan valmistelun yhteydessä on arvioitu vaikutukset ihmisten terveyteen, turvallisuuteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin. Asemakaavaratkaisu on valmisteltu esimerkiksi Tuusulan lapsi- ja perheneuvostolta sekä Tuusulan ikäihmisten neuvostolta saadut palautteet huomioiden.
Kaavaratkaisu mahdollistaa monipuolisten asumismuotojen rakentamisen alueelle. Monipuolistuva rakennuskanta mahdollistaa kaikenlaisten asumistarpeiden täyttymisen alueella eri elämänkaaren vaiheissa. Olevien joukkoliikenneyhteyksien sekä Keravan ja Tuusulan keskuksien läheisyyteen rakentuva alue mahdollistaa myös autottoman elämäntavan. Kaava tuo alueelle uusia asumisen mahdollisuuksia eri kokoisille omakotitalotonteille sekä yhtiömuotoiseen erillispientalomaiseen ja rivitaloasumiseen. Osassa korttelialueista sallitaan yhteen tasoon rakentaminen, mikä edistää senioreille ja liikuntaesteisille sopivan asumisen toteutumista. Kaava mahdollistaa myös hoiva-asumisen sijoittamisen alueelle. Alueen väestömäärä lisääntyy ja väestörakenne monipuolistuu. Alueen täydentyminen tuo lisää koulu- ja päiväkoti-ikäisiä alueelle uuden Tuusulanjärven koulukeskuksen läheisyyteen.
Lopuksi
Mattila II -asekaava ja asemakaavan muutos on laadittu kaikilta osin perustuslain ja erityislainsäädännön mukaisesti. Tuusulan kunta pyytää, että Helsingin hallinto-oikeus käsittelee tämän asian kiireellisesti, koska kysymyksessä on kunnan tonttitarjonnan ja monipuolisten asumisen mahdollisuuksien kannalta tärkeän hankkeen toteuttamisen aloittamisesta.
Valtuuston päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä eikä se ole muutoinkaan lainvastainen. Asemakaava ja asemakaavan muutos on laadittu riittävin selvityksin ja vaikutusten arvioinnein. Asemakaavaa laadittaessa on ollut käytössä kattavat selvitykset ja tiedot. Asemakaava täyttää alueidenkäyttölain sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen vaatimukset. Asemakaava ja asemakaavan muutos noudattaa osayleiskaavassa esitettyjä periaatteita.
Mattila II -asemakaava ja asemakaavan muutos on laadittu kaikilta osin perustuslain ja erityislainsäädännön mukaisesti. Tuusulan kunnanhallitus vaatii, että valitus hylätään kokonaisuudessaan perusteettomana ja että kunnanvaltuuston tekemää kaavapäätöstä ei kumota.