Perustelut
*****kunnossa- ja puhtaanapitovelvollisuuden ottaminen kunnan hoitoon, valitus, lausunto hallinto-oikeudelle
Lausuntopyyntö
Helsingin hallinto-oikeus pyytää teknisen lautakunnan lausuntoa valituksesta, jonka ovat tehneet
**********Tekninen lautakunta oli hylännyt päätöksellään 12.9.2023 § 100 em. henkilöiden oikaisuvaatimuksen yhdyskuntatekniikan päällikön viranhaltijapäätöksestä 14/2023, jossa oli käsitelty ***** kunnossa- ja puhtaanapitovelvollisuuden ottamista kunnan hoitoon. Lausunto tulisi lisäajan puitteissa antaa 24.11.2023 mennessä.
Valitus
Valituksessa vaaditaan, että hallinto-oikeus:
1) Kumoaa teknisen lautakunnan päätöksen
2) Velvoittaa Tuusulan kunnan huolehtimaan***** kunnossapidon jatkamisesta
3) Velvoittaa Tuusulan kunnan korvaamaan valittajien oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua päätöksen antopäivästä sekä hallinto-oikeuden käsittelymaksun 270 euroa. Oikeudenkäyntikulut ovat tällä hetkellä 1500 euroa.
Lisäksi vaaditaan väliaikaisena toimena:
1) valituksen kohteena olevan päätöksen täytäntöönpano kielletään tai keskeytetään ilman aiheetonta viivytystä
2) Tuusulan kunta velvoitetaan välittömästi jatkamaan kunnossapitoa myös pääasian ratkaisun odotusaikana
Valitusperusteet ovat pitkälti samoja, kuin jo oikaisuvaatimusvaiheessa on esitetty ja ne käyvät yksityiskohtaisesti ilmi liitteenä olevasta valituskirjelmästä.
Väliaikaista ratkaisua koskevaa vaatimusta perustellaan seuraavasti:
”Kunta on kunnossapitänyt ********** viimeiset 30 vuotta. Kunnossapidon ja erityisesti aurauksen järjestäminen nopealla aikataululla talvelle 2023-2024 on käytännössä mahdotonta. Kunnossapidon välitön lakkauttaminen asettaa tien käyttäjät vaaratilanteisiin ja mahdollisesti jopa estää tulevan talven aikana pelastushenkilöstön pääsyn kiinteistöille. Kunnossapitoa on jatkettava, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu.”
Lausunto
*****ovat useaan otteeseen vaatineet, että Tuusulan kunta tekisi kadunpitopäätöksen ja ottaisi 12.6.1991 voimaan tulleen asemakaavan ***** mukaisella kiinteistöllä 858-401*****olevan rasitetien hoitoonsa. Koska kunta ei suostunut vaatimukseen he ovat valituksessaan vaatineet hallinto-oikeutta velvoittamaan kuntaa tekemään niin.
Asemakaavan ***** mukaan kyseinen alue, jossa kulkuoikeus sijaitsee, on yksityisen eli ***** ja ***** omistaman kiinteistön/tontin aluetta, eli kuten valittajatkin kirjelmissään ovat maininneet, kyseessä on yksityistie, minkä kunnossapito kuuluu tien käyttäjille. Voimassa olevassa kaavassa siis ajo-oikeuskohta on tonttia ja merkitty kaavakarttaan merkinnällä ”ajo”. Tällöin siis kyseessä ei ole asemakaavan mukainen katu, johon lainkohdissa MRL 86.1§ ja Yks TL:n 3.3 § viitataan.
Lautakunnan näkemys on, että kyseisen yksityisellä tontilla sijaitsevan ajo-oikeusrasiteväylän ottaminen kunnan hoitoon edellyttäisi kaavamuutoksen, jossa väylä muutettaisiin kaduksi, sekä edelleen kadun suunnittelun ja rakentamisen hyväksyttyjen suunnitelmien mukaiseksi. Vasta sen jälkeen kadun kunnossapitovastuu siirtyisi kunnalle.
Voimassa olevassa asemakaavassa (alun perin rakennuskaavan muutos *****) nyt kysymyksessä oleva osuus on merkitty korttelin sisällä säilyväksi ajomerkinnällä.
Korttelin sisällä nyt kyseessä olevaa tieosuutta ei ole esitetty toteutettavaksi kunnan toimesta rakennuskaavatienä, katuna tai siihen rinnastettavana pp/t-merkintäisenä tms. vaan nykyisessä asemakaavassa useamman tontin tarpeesta korttelin sisäiseksi (olevaksi) ajoyhteydeksi eli yksityistieksi tai rasitetieksi.
Kunnan tien-/kadunpitovelvollisuus on yhdyskuntatekniikan käsityksen mukaan kyseeseen tuleva sellaisen yksityistien osalta, jonka liikenne kaavan mukaan siirtyy käyttämään kaavan mukaista katua tms. eikä sitä tällöin voida soveltaa tällaiseen tapaukseen.
Jos alueelle tulisi vireille uusi kaava eli kaavamuutos, tarkasteltaisiin ajoasiaa uudelleen, mutta sekään ei välttämättä johtaisi siihen, että kulkuyhteys osoitettaisiin katualueeksi.
Kiinteistöjen kulkuyhteys on osoitettu asemakaavassa ja kaava on lainvoimainen, eikä asemakaavamuutosta ole laitettu vireille.
Edellä mainituista syistä, ei kunnalla ole velvollisuutta eikä tasapuolisuussyistä mahdollisuuttakaan ottaa hoitaakseen kyseistä kulkuväylää.
Mitä tulee valituksen väitteisiin, että kunta olisi alun perin rakentanut ajoyhteyden ja hoitanut ajoyhteyttä vuosikymmeniä, jonkinlaisen sopimusjärjestelyn nojalla, tekninen lautakunta kiistää tällaisen sopimuksen olemassaolon.
Kunta on ryhtynyt hoitamaan tietä, kun ennen ei ollut kunnon faktapohjaisia aurauskarttoja ja tieto kulki mieheltä toiselle. Ja luultavimmin tämä on ollut aikanaan urakoitsijan ja asukkaiden keskenään sopima juttu ja sitten ”tietoa” on siirretty seuraavalle auraajalle jne. Ne ”aurauskartat” jotka ovat valituksessa liitteenä ovat suurpiirteisiä ja päälinjoja näyttäviä, ei työkarttoja.
Valituksessa ei ole tullut mitään sellaista erityisen merkityksellistä seikkaa esiin, mitä ei jo kunnan aikaisemmassa päätöksenteossa ole huomioitu. Lautakunnan päätös ja aiempi viranhaltijapäätös on tehty voimassa olevan maankäyttö-ja rakennuslain perusteella ja Tuusulan kunnan hallintosäännön oikeuttamana, joten valituksenalaista päätöstä ei ole syytä kumota tai muuttaa. Perusteita myöskään vaadituille väliaikaisille toimille ei ole. Valitus tulee hylätä kokonaisuudessaan perusteettomana, mukaan luettuna oikeudenkäyntikulujen korvausvaatimus.
Ehdotus
Esittelijä
-
Pirjo Siren, kuntakehitysjohtaja, pirjo.siren@tuusula.fi
Tekninen lautakunta päättää
- merkitä tiedoksi valituksen liitteineen
- antaa perusteluosan mukaisen lausunnon Helsingin hallinto-oikeudelle
- tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta heti kokouksessa.