Valtuusto, kokous 27.5.2024

Perustelut

Asiaselostus

Linjojen 64, 67 ja 974 sekä Sampo -liikenteen hankinta vuosille 2015–2016 sisältää option sopimusten jatkamisesta koko vuodelle 2017 sekä vuodelle 2018 kahdessa noin puolen vuoden jaksossa (1.1.2018-30.6.2018 ja 1.7.2018-31.12.2018). Aiemmin on tehty päätös vuotta 2017 koskevan option käyttämisestä. Tällä hetkellä on ajankohtaista käsitellä sopimusten jatkaminen vuodelle 2018.

Tuusulan kunta liittyy HSL:een 1.1.2018. Joukkoliikenneyksikkö on käynyt keskustelua sopimustilanteesta HSL:n edustajien kanssa. HSL:n esitys on, että sisäisessä liikenteessä käytettäisiin sopimusten mahdollistamat optiot koko vuoden 2018 osalta. Näin rytmitettäisiin HSL:n Tuusulaa koskevia liikennehankintoja tarkoituksenmukaisella tavalla. Samalla on todettu, että tässä vaiheessa vuotta 2017 ei ole vielä valmisteltu liikenteen ostosopimusten kannalta riittävällä yksityiskohtaisuudella Tuusulan HSL-liittymisen mukanaan tuomia matkalippujen muutosasioita. Lippujen kelpoisuudesta sopimusten kohteena olevassa Tuusulan sisäisessä liikenteessä tulee vielä sopia erikseen kunnan, HSL:n ja liikennöitsijän kesken myöhemmin vuoden 2017 aikana.

Joukkoliikenneyksikön näkökulmasta sopimusten optioiden käyttäminen vuoden 2018 osalta on myös tarkoituksenmukaista. Mm. tulevien vuosien liikenteen järjestelyjen suunnitteluun HSL-jäsenkuntana saadaan näin aikaa ennen seuraavien hankintojen toteuttamista.

Seuraavassa on esitetty lyhyet tilannekatsaukset sopimusten kattamasta liikenteestä.

Linjan 64 (Hyrylä–Rusutjärvi–Rannikonmäki & vastasuunta) tarve on vakaa. Linja palvelee kouluvuoden aikana vilkkainta arkiliikennettä Rusutjärven alueen ja Hyrylän välillä sekä Rusutjärven koulun oppilaiden matkustusta.

Linjan 67 (Hyrylä–Lahela–Myllykylä–Riihikallio–Hyrylä ja Hyrylä–Riihikallio–Myllykylä–Lahela–Hyrylä) toimii alueella, jossa muu liikennöinti on paikallisessa mittakaavassa vilkasta. Linjan 67 reittikäytäviä palvelevassa seutuliikenteessä tulee todennäköisesti tapahtumaan muutoksia kesän 2018 jälkeen, mutta yksityiskohdista ei ole vielä tietoa. Nykymuotoisen linjan 67 tarpeen paikallisessa koulu- ja asiointimatkustuksessa katsotaan edelleen olevan olemassa kesään 2018 asti. Tämän jälkeen on mahdollista, että linjan 67 liikennettä sovitellaan seutuliikenteen kanssa uudelleen sopimuksen mahdollistamissa puitteissa.

Linja 974 (Hyrylä–Riihikallio–Vallinoja–Korso & vastasuunta) kulkee Fallbackantien osalta reitillä, jossa Tuusulan alueella ei ole muuta linja-liikennepalvelua. Linjalla on merkitystä Hyrylän ja Sulan työpaikka-alueiden työmatkaliikenteelle, mutta myös mm. Riihikallion kouluun liittyvälle koulumatkaliikenteelle. Nykyisin linjalla tehtävien HSL-alueen (Vantaa) U-liikennenousujen määrä on linjan matkustukselle merkittävä ja HSL:n niistä maksama nousukorvaus laskee linjan liikennöinnin korvauskustannuksia. Matkustus linjalla kasvanee, mahdollisesti selvästikin, HSL-liittymisen ja lippujärjestelmämuutosten myötä.

Sampo-liikenne kattaa kutsuohjatun liikennöinnin kunnan alueella sekä linjatunnuksilla 62 (Hyrylä-Ristikivi) ja 63 (Hyrylä-Paijala-Järvenpää ras) ajettavat reittiliikenteen vuorot. Kolmen auton Sampo -kalustolla tarjotaan liikennöintiajan puitteissa kohtuullinen kutsuohjattu palvelutaso kunnan alueella yhteysväleillä, joilla linjaliikennettä ei ole tai se ei sovellu matkalaisten kulkumuodoksi. Sampo-palvelulla on edelleen merkittävä rooli vastattaessa mm. tiettyihin sosiaali- ja terveystoimen asiakkaiden kuljetustarpeisiin.

Vuonna 2016 ko. liikenteen hankinnan nettokustannukset Tuusulan kunnalle ovat olleet yhteensä noin 541 350 € (alv 0). Kokonaisuudessaan tarkasteltavassa liikenteessä tehtiin vuonna 2016 noin 84 500 matkaa:

• Linja 64: noin 50 400 € (alv 0 %), noin 13 700 matkaa
• Linja 67: noin 94 000 € (alv 0 %), noin 10 400 matkaa
• Linja 974: noin 71 800 € (alv 0 %), noin 36 900 matkaa
• Sampo-liikenne: noin 325 150 € (alv 0 %), noin 23 530 matkaa

Liikennöinnistä liikennöitsijälle maksettava korvaus on sidottu joukkoliikenteen kokonaiskustannusindeksiin, joka on jo muutaman vuoden ajan ollut kohtuullisen vakaa. Indeksissä on kuitenkin ollut hieman kasvua viimeisen vuoden aikana. Indeksiin ja sen myötä hankinnan kustannustasoon ennakoidaan noin 1-2 % nousua vuonna 2017 ja 2018.

Tuusulan HSL-liittymisen myötä ko. sopimusten hallinta siirretään HSL:lle 1.1.2018 alkaen. Vuonna 2018 Tuusulan kunnan maksama korvaus ko. liikennöinnistä muuttuu osaksi HSL:n kunnalta laskuttamaan kuntaosuusmaksua.

Joukkoliikenneyksikkö esittää, että linjojen 64, 67, 974 sekä Sampo-liikenteen hankinnan optio käytetään koko vuoden 2018 osalta (ajalle 1.1.2018–31.12.2018).

Liikenteiden ostosopimukset ovat nähtävinä kokouksessa.

Liitteenä edellisten kokousten päätökset Tekninen lautakunta § 60 18.6.2014 ja § 79 27.8.2014.

Perustelut

Asiaselostus

Tuusulan kunnan liittyessä 1.1.2018 alkaen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymään (HSL) HSL esittää, että Tuusulan kunnan ostaman joukkoliikenteen liikennöintisopimusten hallinta siirretään kunnalta HSL:lle. Sopimusten hallinnan siirto tarkoittaa liikennöintisopimusten mukaisten tilaajan oikeuksien, velvollisuuksien ja vastuiden siirtoa Tuusulan kunnalta HSL:lle. 

Tuusulan kunnalla on vuoden 2018 alkaessa neljä liikennöintisopimusta, joita esitys koskee. Sopimukset ovat Tuusulan kunnan ja Korsisaari Oy:n välisiä. Nämä sopimukset koskevat seuraavia ostoliikenteitä:

• linja 64 (Hyrylä-Rusutjärvi-Rannikonmäki & vastasuunta)
• linja 67 (Hyrylä-Lahela-Myllykylä-Riihikallio-Hyrylä, Hyrylä-Riihikallio-Myllykylä-Lahela-Hyrylä)
• linja 974 (Hyrylä-Riihikallio-Vallinoja-Korso & vastasuunta)
• Sampo -liikenne (sisältäen linjat 62 (Hyrylä-Ristikivi-Hyrylä) ja 63 (Hyrylä-Järvenpää-Hyrylä))

Sopimukset ovat lähtökohtaisesti voimassa 31.12.2018 asti teknisen lautakunnan 13.6.2017 (§94) tekemän päätöksen mukaisesti.

Sopimusten siirtyessä HSL:lle, HSL vastaa sopimuksen mukaisista tilaajan velvoitteista ja vastuista. HSL huolehtii mm. liikennöintikorvaukset maksamisesta sekä lipputulojen ja matkustuksen seurannasta. HSL:ssä on laadittu sopimusluonnos HSL:n ja kunnan välisestä liikennöintisopimusten siirtämisestä, joka on asian liitteenä.

Joukkoliikenneyksikkö esittää, että linjojen 64, 67 ja 974 sekä Sampo -liikenteen liikennöintisopimusten mukaiset tilaajan oikeudet, velvollisuudet ja vastuut siirretään Tuusulan kunnalta HSL:lle 1.1.2018.

Lisätiedot: liikenneinsinööri Jukka-Matti Laakso

Perustelut

Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymän hallitus on kokouksessaan 23.5.2023 § 54 päättänyt pyytää perussopimusluonnoksesta lausuntoja jäsenkunnilta 31.8.2023 mennessä. HSL:n voimassaoleva perussopimus on tullut voimaan 1.1.2018 Tuusulan ja Siuntion liityttyä kuntayhtymään. Perussopimuksen muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2024 alkaen. Taustalla on kuntalain siirtymäsäännös (21.5.2021/419), jonka mukaan kuntayhtymän perussopimus on saatettava 56 §:n mukaiseksi vuoden 2023 loppuun mennessä. Perussopimuksessa on huomioitu kuntalain 8 luvun (kuntien yhteistoiminta) muutokset. Lisäksi esityksessä on poistettu perussopimuksen ja hallintosäännön päällekkäisyyksiä. Kuntalain 56 §:n mukaan perussopimuksessa on sovittava ainakin:

1) kuntayhtymän nimestä, kotipaikasta ja jäsenkunnista;

2) kuntayhtymän tehtävistä sekä tarvittaessa 8 §:ssä tarkoitetun järjestämisvastuun siirtymisestä;

3) yhtymäkokousedustajien tai yhtymävaltuuston taikka muun ylintä päätösvaltaa käyttävän toimielimen jäsenten lukumäärästä ja äänivallan perusteista;

4) kuntayhtymän muista toimielimistä sekä niiden tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta;

5) siitä, mikä kuntayhtymän toimielin valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset; (21.5.2021/419)

6) jäsenkuntien osuudesta kuntayhtymän peruspääomaan ja varoihin sekä vastuusta sen veloista sekä muista kuntayhtymän taloutta koskevista asioista; (21.5.2021/419)

7) kuntayhtymän hallinnon ja talouden tarkastuksesta;

8) kuntayhtymästä eroavan jäsenkunnan ja toimintaa jatkavien jäsenkuntien asemasta;

9) kuntayhtymän purkamisesta ja loppuselvityksen suorittamisesta;

10) menettelystä, jolla kuntayhtymän alijäämä katetaan tilanteessa, jossa jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet 119 §:n 2 momentissa tarkoitettua sopimusta kuntayhtymän talouden tasapainottamisesta;

11) talouden ja toiminnan seurantajärjestelmästä ja raportoinnista jäsenkunnille.

Perussopimuksessa voidaan myös sopia, että kuntayhtymän muun toimielimen kuin yhtymäkokouksen jäsenten ja varajäsenten tulee olla jäsenkuntien valtuutettuja ja että sopimuksessa määrätyissä asioissa päätöksen tekemiseen vaaditaan määräenemmistö.

Kuntalain 51 §:n 1 momentin mukaan, jos perussopimuksessa ei ole toisin sovittu, perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta.

Perussopimukseen esitetyt muutokset

HSL on toimittanut sopimusmuutoksista yhteenvedon, jossa on koottu sopimukseen esitetyt keskeiset muutokset. Lisäksi lausuntoa varten on toimitettu perussopimusehdotus. Sopimusehdotus on ryhmitelty yhdeksänlukuiseksi. Voimassa olevassa perussopimuksessa on seitsemän lukua.

Sopimusehdotuksen ensimmäiseen lukuun on koottu kuntayhtymän jäsenkuntia ja tehtäviä koskevat asiat. Luvun lainsäädäntöviittaukset on päivitetty voimassa olevan lainsäädännön mukaisiksi. Tehtävälistaukseen on tuotu pikaratikka uutena joukkoliikennemuotona liikennepalveluiden listaan. Nykyisen sopimuksen 1. luvussa olevat taloutta käsittelevät asiat on siirretty sopimusehdotuksen taloutta käsittelevään lukuun.

Sopimusehdotuksen toisen luvun otsikko on ennallaan, Johtamis- ja toimintaperiaatteet. Luvun toiminnan ja talouden suunnittelua koskevasta pykälästä on poistettu kuntayhtymän strategian sisällön tarkka määrittely. Samalla on lisätty tarkennus yhtymäkokouksen roolista strategian hyväksyjänä.

Sopimusehdotuksen kolmannen, yhtymäkokousta käsittelevän luvun pykälät on otsikoitu osin uudelleen ja luvun asiat jäsennelty osin uudelleen. Samalla on poistettu kirjauksia ja määritelmiä, joita ei yleisesti tarvita kuntayhtymän perussopimuksessa.

Sopimusehdotuksen luku 4 on laajennettu kattamaan kuntayhtymän hallitusta koskevien asioiden lisäksi kuntayhtymän johtajaa koskevat asiat. Sopimusehdotukseen on kirjattu nykyinen käytäntö, jossa kunnilla on oikeus nimittää asiantuntijaedustaja hallitukseen. Hallituksen tehtävät ehdotetaan määritettäväksi jatkossa hallintosäännössä perussopimuksen sijaan. Kuntayhtymän hallituksen tehtävälistaus on poistettu perussopimusehdotuksesta. Myös nimenkirjoittamisoikeuden määrittely on poistettu perussopimusehdotuksesta. Se määritetään hallintosäännössä.

Sopimusehdotuksen luku 5 käsittelee kuntayhtymän taloutta. Lukuun on lisätty kuntalain vaatimusten mukaiset asiat koskien talouden ja toiminnan seurantajärjestelmää, raportointia jäsenkunnille sekä alijäämän kattamista. Käytössä oleva termi talous- ja toimintasuunnitelma on tuotu pykäläotsikoksi ja teksteihin. Kuntayhtymän hallituksen laatimasta toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksesta vuosittain annettavien jäsenkuntien lausuntojen lausunnonantoaikaan on lisätty 15 vuorokautta siten, että lausunto on annettava viimeistään 15. syyskuuta.  

Sopimusehdotuksen luku 6 käsittelee kuntayhtymän toiminnan ja investointien rahoitusta. Luvun teksteihin on tehty teknisiä korjauksia ja täsmennyksiä sekä ajantasaistettu lipputulojen kohdistamista koskevaa tekstiä sekä matkustajanousutietojen tietolähteitä koskevaa tekstiä.

Sopimusehdotuksen lukuun 7 on koottu kuntayhtymän hallinnon ja talouden tarkastusta käsittelevät asiat.

Sopimusehdotuksen lukuun 8 on tuotu omaksi sopimusluvukseen kuntayhtymän purkamista ja loppuselvitystä käsittelevä asia.

Sopimusehdotuksen lukuun 9 on tuotu omaksi sopimusluvukseen sopimuksen voimaantuloa ja soveltamista koskeva asia.

Tuusulan kunnan lausunto Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymän perussopimusluonnoksesta:

Tuusulan kunta puoltaa perussopimusehdotuksen kirjauksia ja pitää esitettyjä muutoksia teknisluontoisina tai voimassa olevia käytäntöjä vahvistavina sekä sopimusta selkeyttävinä.

Perussopimusehdotuksessa kuntayhtymän yhtymäkokouksen valta kasvaa kuntayhtymän hallintosäännön saadessa kuntayhtymän päätöksenteossa ja toimivallan jaossa yhä suuremman merkityksen. Tämä on syytä jäsenkunnissa tunnistaa ja antaa riittävät toimintaohjeet kunnan yhtymäkokousedustajille, jotta kuntayhtymän päätöksenteko pysyy toimivana ja omistajakuntien tahdon mukaisena.

Johtuen kuntien toimielinkäsittelyjen aikatauluista, on 15 vuorokauden lisäaika lausunnon antamiseen toiminta- ja taloussuunnitelmasta kannatettava. Lisäksi Tuusulan kunta pitää hyvänä, että Tuusulan kunnan asiantuntijajäsenen rooli vahvistetaan perussopimustasolla nykykäytäntöä vastaavaksi.

Perussopimusehdotuksessa esitetään uutta määritelmää kustannusten jaossa käytettävän kysyntätiedon (nousut ja matkustajakilometrit liikennemuodoittain ja kunnittain) perustaksi. Tuusulan kunta toteaa, että uuden määritelmän mukaisesti kerättyjen tietojen luotettavuus tulee varmistaa jäsenkuntien yhteisesti hyväksymällä tavalla. Koottaessa kysyntätietoja uuden määritelmän mukaisesti, tiedon tulee olla laadultaan niin hyvää, ettei tiedonkeruumenetelmistä aiheudu kustannustenjakoon merkittävää vääristymää.   

Kunta kiinnittää huomiota perussopimusehdotuksen 27 §:n lauseeseen "Kuntayhtymän hallitus liittää vuosittain jäsenkunnille tämän perussopimuksen 21 §:n mukaisesti lähetettävän taloussuunnitelman  lausuntopyyntöön alustavan suunnitelman kysyntätietojen tarkistamisesta", jossa viittaus perussopimuksen 21 §:ään vaikuttaa virheelliseltä. 21 §:ssä käsitellään jäsenkuntien osuuksista varoista ja veloista. Kyseisen viittauksen pitäisi todennäköisesti olla  perussopimusehdotuksen 22 §:ään kohdistuva, jossa puhutaan mainitusta toiminta- ja taloussuunnitelmasta. 

Perustelut

Kuntalain 56 §:n mukaan perussopimuksessa on sovittava ainakin:

1. kuntayhtymän nimestä, kotipaikasta ja jäsenkunnista;
2. kuntayhtymän tehtävistä sekä tarvittaessa 8 §:ssä tarkoitetun järjestämisvastuun siirtymisestä;
3. yhtymäkokousedustajien tai yhtymävaltuuston taikka muun ylintä päätösvaltaa käyttävän toimielimen jäsenten lukumäärästä ja äänivallan perusteista;
4. kuntayhtymän muista toimielimistä sekä niiden tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta;
5. siitä, mikä kuntayhtymän toimielin valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset; (21.5.2021/419)
6. jäsenkuntien osuudesta kuntayhtymän peruspääomaan ja varoihin sekä vastuusta sen veloista sekä muista kuntayhtymän taloutta koskevista asioista; (21.5.2021/419)
7. kuntayhtymän hallinnon ja talouden tarkastuksesta;
8. kuntayhtymästä eroavan jäsenkunnan ja toimintaa jatkavien jäsenkuntien asemasta;
9. kuntayhtymän purkamisesta ja loppuselvityksen suorittamisesta;
10. menettelystä, jolla kuntayhtymän alijäämä katetaan tilanteessa, jossa jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet 119 §:n 2 momentissa tarkoitettua sopimusta kuntayhtymän talouden tasapainottamisesta;
11. talouden ja toiminnan seurantajärjestelmästä ja raportoinnista jäsenkunnille.

Perussopimuksessa voidaan myös sopia, että kuntayhtymän muun toimielimen kuin yhtymäkokouksen jäsenten ja varajäsenten tulee olla jäsenkuntien valtuutettuja ja että sopimuksessa määrätyissä asioissa päätöksen tekemiseen vaaditaan määräenemmistö.

HSL:n voimassaoleva perussopimus ei kaikilta kohdilta ole täyttänyt kuntalain 56 §:ssä säädettyä, joten perussopimusta päivitetään tämän vuoksi. Esimerkiksi kuntayhtymän purkamista, loppuselvitystä sekä alijäämän kattamista koskevat kirjaukset eivät ole vastanneet kuntalain vaatimuksia. 

Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymän perussopimus

Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymän perussopimuksen päivitys on edennyt kuntien lausuntojen jälkeen siten, että perussopimukseen on tehty joitain muutoksia. HSL:n hallitus on kokouksessaan 19.3.2024 § 22 päättänyt lähettää perussopimuksen kuntiin hyväksyttäväksi. Perussopimus tulisi voimaan voimaan 1.1.2025. Perussopimus kumoaa voimaan tullessaan 1.1.2018 voimaan tulleen perussopimuksen. 

Lausunnolla käyneeseen versioon verrattuna muutoksia on tullut hallituksen perussopimukseen kirjattuihin tehtäviin. Aiemmassa perussopimusluonnoksessa oli viitattu hallintosääntöön, kun taas nyt hyväksyttävänä olevassa versiossa hallituksen tehtäviksi on määritetty lisäksi: 

1.  järjestää kuntayhtymän hallinto ja päättää toiminnan periaatteista;
2.  ottaa ja erottaa toimitusjohtaja sekä johtavat viranhaltijat;
3. päättää liikenteen kilpailuttamisperiaatteista sekä muista ostopalveluperiaatteista;
4. päättää toimialueensa joukkoliikenteen palvelutarjonnan määrästä ja laadusta;
5. päättää lippujärjestelmän periaatteista, lippujen hinnoista sekä alennus- ja vapaalippujen myöntämisperusteista; sekä
6. päättää hankinnoista ja vahvistaa rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää  hankinnoista
    

Lisäksi perussopimukseen on luonnosversion jälkeen lisätty kohta: "Hallituksen on ennen päätöstä kuultava kuntaa liikenteen määrästä ja laadusta, linjaston suunnittelusta, hinnoittelusta tai muussa vastaavassa tapauksessa".

Nykyiseen voimassaolevaan perussopimukseen verrattuna on tehty ennen kaikkea teknisiä korjauksia, joista Tuusulan kunta on tarpeellisin osin lausunut kunnanhallituksen kokouksessa 28.8.2023 § 339. Samalla uusi voimaan tuleva perussopimus on kuntalain mukainen ja täyttää sen määrittelemät vaatimukset.