Kunnanhallitus, kokous 29.1.2024

Perustelut

Presidentinvaalin vaalipäivä on sunnuntai 28.1.2024. Ennakkoäänestyksen ajanjakso on kotimaassa 17.1. - 23.1.2024. Jos presidentinvaalissa toimitetaan toinen vaali (toinen kierros), sen vaalipäivä on sunnuntai 11.2.2024. Ennakkoäänestyksen ajanjakso on kotimaassa 31.1.- 6.2.2024.

Vaalilain 9.3 §:n mukaan jokaisella äänestysalueella on kunnanhallituksen päätöksellä määrätty vaalipäivän äänestyspaikka. Erityisistä syistä äänestyspaikka voidaan sijoittaa äänestysalueen tai kunnankin ulkopuolelle, jollei siitä aiheudu äänestäjille kohtuutonta haittaa.

Valtuusto on päättänyt, että Tuusulan kunnassa on seuraavat 15 äänestysaluetta:

001 Kirkonkylä
002 Rusutjärvi
003 Paijala
004 Tuomala
005 Ruotsinkylä
006 Jokela
007 Vanhakylä
008 Kellokoski läntinen
009 Hyrylä
010 Vaunukangas
011 Riihikallio I
012 Lepola
013 Riihikallio II
014 Hyökkälä
015 Kellokoski itäinen

Lisäksi valtuusto on määrännyt ne henkilöt, joita väestötietojärjestelmässä ei ole merkitty minkään kiinteistön kohdalle, kuulumaan Kirkonkylän äänestysalueeseen.

Tiedot yleisistä ennakkoäänestyspaikoista ja vaalipäivän äänestyspaikoista on ilmoitettava oikeusministeriön vaalitietojärjestelmään 3.11.2023 mennessä.

Perustelut

Presidentinvaalin vaalipäivä on sunnuntai 28.1.2024. Ennakkoäänestyksen ajanjakso on kotimaassa 17.1. - 23.1.2024. Jos presidentinvaalissa toimitetaan toinen vaali (toinen kierros), sen vaalipäivä on sunnuntai 11.2.2024. Ennakkoäänestyksen ajanjakso on kotimaassa 31.1.- 6.2.2024.

Vaalilain 9 §:n mukaan ennakkoäänestyspaikkoja ovat mm:

• ne kotimaan yleiset ennakkoäänestyspaikat, joiden lukumäärästä ja sijainnista kunnanhallitus päättää ja joita on oltava, jollei erityisestä syystä muuta johdu, jokaisessa kunnassa vähintään yksi
• sairaalat, ympärivuorokautista hoitoa antavat ja muut, kunnanhallituksen päätöksellä määrätyt sosiaalihuollon toimintayksiköt sekä rangaistuslaitokset.

Kunta päättää itsenäisesti ja oman harkintansa mukaan yleisten ennakkoäänestyspaikkojen lukumäärästä ja sijainnista kunnassa. Lisäksi kunnanhallitus määrää ennakkoäänestysajanjakson puitteissa ennakkoäänestyspaikan aukiolopäivät ja päivittäiset aukioloajat. Jokaisen ennakkoäänestyspaikan nimen, käyntiosoitteen ja päivittäisen aukioloajan on käytävä ilmi kunnanhallituksen päätöksestä.

Kotimaassa yleisiä ennakkoäänestyspaikkoja, joissa kuka tahansa äänioikeutettu voi äänestää, ovat kunnanhallituksen päättämät kunnan virastot, postikonttorit ja muut paikat. Ennakkoäänestyspaikat on sijoitettava sellaisiin paikkoihin, joihin äänestäjien on helppoa tulla ja joihin he vaivattomasti osaavat. Ennakkoäänestystilan on oltava riittävän suuri, jotta äänestys voidaan toimittaa sujuvasti ja luotettavasti. Ennakkoäänestyspaikan on myös oltava aatteellisilta ja taloudellisilta kytkennöiltään mahdollisimman puolueeton, jotta mahdollisimman monet äänestäjät sinne mieluusti tulevat. Liikuntavammaisten ja muiden liikuntaesteisten ennakkoäänestämismahdollisuuksiin on kiinnitettävä huomiota. Äänestyspaikalla mahdollisesti olevat kynnykset ja portaat on varustettava esimerkiksi sellaisella luiskalla, että sähkökäyttöistä pyörätuolia tai rollaattoria käyttävillä on esteetön pääsy äänestystilaan.

Ennakkoäänestyspaikka on ennakkoäänestystä varten avoinna kaikkina päivinä ennakkoäänestysajanjaksona, jollei kunnanhallitus erityisistä syistä toisin määrää. Erityisenä syynä kyseeseen tulee lähinnä kunnan tai kunnan osan vähäiseksi arvioitu ennakkoäänestäjien määrä.

Ennakkoäänestystä ei saa toimittaa arkipäivisin ennen klo 8 eikä klo 20 jälkeen eikä lauantaisin ja sunnuntaisin ennen klo 9 eikä klo 18 jälkeen.

Eduskuntavaaleissa 2023 Tuusulan kunnalla oli ennakkoäänestyspaikat Tuusulan pääkirjastossa, Hyrylän S-Marketin kiinteistössä, Riihikallion koululla, Kellokosken kirjastossa ja Jokela-talolla. Edellisten vaalien ennakkoäänestyspaikkojen aukioloaikoihin nähden on tarkoitus laajentaa kävijämääriltään suurimpien ennakkoäänestyspaikkojen (Hyrylän kirjasto ja S-market) aukioloaikoja. Aluevaaleissa vuonna 2022 annettiin yhteensä 6 891 ennakkoääntä, joista 4 037 (58 prosenttia annetuista ennakkoäänistä) annettiin Hyrylän kirjaston ja S-marketin ennakkoäänestyspisteillä. Vastaavasti eduskuntavaaleisssa vuonna 2023 annettiin yhteensä 11 616 ennakkoääntä, joissa ennakkoäänten jakauma ennakkoäänestyspisteittäin arvioitiin olleen samankaltainen. 

Tiedot kunnan yleisistä ennakkoäänestyspaikoista on ilmoitettava oikeusministeriön vaalitietojärjestelmään (VAT) perjantaihin 3.11.2023 klo 12 mennessä.

Perustelut

Oikeusministeriön ohjeiden mukaan äänioikeusrekisterin käyttöä vaalipäivänä voidaan laajentaa siten, että aiemmissa vaaleissa sitä käyttäneet kunnat saavat laajentaa käyttöä haluamilleen äänestyspaikoille ja muut kunnat saavat ottaa järjestelmän käyttöön yhdellä äänestysalueella. Kunnilla on myös mahdollisuus tallentaa alustavan laskennan tulokset laskentajärjestelmään suoraan äänestyspaikoilla. Aiemmissa vaaleissa paikallista tallennusta kokeilleet kunnat saavat laajentaa käyttöä haluamilleen äänestyspaikoille.

Eduskuntavaaleissa 2023 sähköistä äänioikeustietojärjestelmää käyttivät Tuusulassa yleisten ennakkoäänestyspaikkojen vaalitoimitsijoiden lisäksi Kirkonkylän, Paijalan, Jokelan, Kellokoski läntisen, Hyrylän, Vaunukankaan, Lepolan ja Hyökkälän äänestysalueiden vaalilautakunnat. Niissä oli käytössä sähköinen eVaaliluettelo paperisen rinnalla. Em. vaalilautakunnat tallensivat eduskuntavaaleissa 2023 vaali-iltana alustavan laskennan tulokset suoraan laskentajärjestelmään. Tarkoitus on jatkaa sähköisen äänioikeustietojärjestelmän ja sähköisen eVaaliluettelon käyttöä sekä alustavan laskennan tuloksen tallentamista vaali-iltana suoraan laskentajärjestelmään myös presidentinvaalissa 2024. Lisäksi tarkoitus on ottaa käyttöön em. vaalilautakunnissa sähköinen vaalipöytäkirja paperisen vaalipöytäkirjan rinnalla.

Perustelut

Vaalilain 17 §:n mukaan vaalitoimitsijat kotimaan yleiseen ennakkoäänestyspaikkaan ja kotiäänestykseen määrää kunnan keskusvaalilautakunta.

Aiemmin myös muut vaalitoimitsijat kuin kunnan työntekijät ovat olleet työsuhteessa ja heille on maksettu palkkaa 23 euroa/tunti. Kunnan työntekijät ovat työskennelleet työaikanaan normaalilla palkallaan, mutta työajan ulkopuolella myös heille on maksettu em. tuntipalkka.

Useassa kunnassa vaalitoimitsijoille maksetaan tehdystä työstä erilliskorvaus.

Ottaen huomioon Tuusulan naapurikuntien palkkataso, eduskuntavaaleissa 2023 tehtiin pieni korotus vaalitoimitsijoille maksettavaan palkkaan (24 €/tunti). Presidentinvaalissa vaalitoimitsijoille maksettava palkka olisi sama kuin eduskuntavaaleissa 2023. 

Perustelut

Vaalilain 64.1 §:ssä säädetään ennakkoäänestyksen vaalikuorten toimittamisesta vaalipiirilautakunnalle seuraavaa: "Eduskuntavaaleissa, presidentinvaalissa ja europarlamenttivaaleissa kunnan keskusvaalilautakunnan on suljettava vaalikuoret kestävään päällykseen äänestysalueittain lajiteltuina. Lähetykseen liitetään tiedot vaalikuorten lukumäärästä kussakin ryhmässä, johon ne on lajiteltu. Lähetys sinetöidään, ja sen päällykseen merkitään vaalipiirilautakunnan osoite ja lähettäjä. Lähetys toimitetaan kiireellisesti vaalipiirilautakunnalle sen määräämällä tavalla."

Vaalilain 81 §:n mukaan vaalilautakunnan puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan ja yhden muun jäsenen on yhdessä viipymättä vietävä vaalipäivän äänestysliput sisältävä lähetys ja vaalipöytäkirjan sisältävä lähetys muissa kuin alue- ja kuntavaaleissa vaalipiirilautakunnalle. Vaalipiirilautakunta ja kunnan keskusvaalilautakunta voivat määrätä myös lähetysten muunlaisesta toimittamisesta.

Kuljetukset on tarkoituksenmukaista hoitaa näissä vaaleissa samalla tavoin kuin aikaisemmissa valtiollisissa vaaleissa. Vaalipiirilautakunta järjestänee ennakkoon äänestäneiden vaalikuorten noutamisen kunnantalolta presidentivaalissa lauantaina 27.1.2024 ja mahdollisen toisen kierroksen osalta lauantaina 10.2.2024. Vaalipäivän iltana vaalilautakunnat tuovat paketoidut äänestysliput ja vaalipöytäkirjat kunnantalolle, ja keskusvaalilautakunta huolehtii niiden kuljetuksesta vaalipiirilautakunnan laskentapaikalle Helsinkiin.

Perustelut

Vaalilain 14.2 §:n mukaan kunnan keskusvaalilautakunta ottaa itselleen sihteerin ja muun tarvittavan henkilöstön. Keskusvaalilautakunnan sihteeri hoitaa ko. tehtävän virkavastuulla vastaten vaalien valmistelutoimista, ennakkoäänestysasiakirjojen tarkastamisen organisoinnista, vaalipäivän äänestysjärjestelyistä jne. Lisäksi sihteeri antaa tarvittaessa juridista apua vaaleihin liittyvissä kysymyksissä vaalitoimitsijoille ja vaalilautakunnille.

Edellisessä presidentinvaalissa keskusvaalilautakunnan sihteerin palkkio oli 4 000 euroa. 

Keskusvaalilautakunnan sihteerin tehtävää on lupautunut hoitamaa oman työnsä ohella kunnanlakimies, mistä tehtävästä hänelle maksetaan erillinen palkkio. 

Tuloslaskennan vastuuhenkilöinä toimivat asianhallinnan asiantuntija Sunna Naumi ja hallintopalvelusihteeri Karam Saini. Molemmat toimivat myös vaalitietojärjestelmän pääkäyttäjänä, huolehtivat pohja- ja paikkatietojen ylläpidosta, ennakkoäänestyksessä toimivien vaalitoimitsijoiden rekrytoinnista ja koulutuksesta ja ennakkoäänestysasiakirjojen tarkastamisesta. Hallintopalvelusihteeri Pia Rojo osallistuu lisäksi vaalityöskentelyyn osallistuen mm. ennakkoäänestysasiakirjojen tarkastamiseen. 

Vaalityöskentelyyn on perinteisesti osallistunut myös muuta kunnan henkilökuntaa. Vaalityöskentelyyn osallistuneille on korvattu ylityö joko vastaavana vapaa-aikana tai rahakorvauksena.

Perustelut

Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa on ollut ensimmäistä kertaa käytössä kirjeäänestys ulkomailta. Ulkomailla pysyvästi asuvat äänioikeutetut ja muut vaalien ajan ulkomailla oleskelevat äänioikeutetut saavat oikeuden äänestää yleisissä vaaleissa kirjeitse ulkomailta. Kirjeäänestystä haluava äänioikeutettu tilaa kirjeäänestysasiakirjat ulkomaille, ne saatuaan äänestää ja palauttaa äänensä lähetekuoressa Suomeen oman kuntansa keskusvaalilautakunnalle.

Keskusvaalilautakunnan on tarkastettava sille saapuneet ennakkoäänestysasiakirjat ja kirjeäänestysasiakirjat. Vaalilain mukaan keskusvaalilautakuntaan saapuneet ennakkoäänestysasiakirjat ja kirjeäänestysasiakirjat tarkastetaan vaalikuoria avaamatta kokouksessa, joka on pidettävä siten, että ennen perjantaita 26.1.2024 klo 19 saapuneet asiakirjat ehditään niissä käsitellä. Jos presidentinvaalissa toimitetaan toinen kierros, ennakkoäänestysasiakirjat ja kirjeäänestysasiakirjat tarkastetaan vaalikuoria avaamatta kokouksessa perjantaina 9.2.2024 klo 19. 

Keskusvaalilautakunnan on päätettävä valmistavista toimenpiteistä sen perusteella, kuinka paljon ja minkä tyyppisiä ennakkoäänestysasiakirjoja keskusvaalilautakuntaan saapuu. Jos tarkastettavia asiakirjoja olisi vähän, voisi päätösvaltainen keskusvaalilautakunta itse tarkastaa kaikki asiakirjat, mutta jos tarkastettavia asiakirjoja tulee runsaasti, keskusvaalilautakunta voi päättää, että keskusvaalilautakunnan sihteeri yhdessä avustavan henkilökunnan kanssa suorittaa asiakirjojen valmistavan tarkastamisen keskusvaalilautakunnan kokouskäsittelyä varten.

Tuusulassa tarkastettavia ennakkoäänestysasiakirjoja ja kirjeäänestysasiakirjoja tulee olemaan aiempien vaalien perusteella yhteensä yli 10.000, joten on syytä suorittaa aiempien vaalien tapaan asiakirjojen valmistava tarkastaminen.

Oikeusministeriön ohjeiden mukaan ennakkoäänestysasiakirjoja käsiteltäessä kahden henkilön on oltava läsnä asiakirjoja käsiteltäessä. Kirjeäänestysasiakirjojen käsittelyn osalta oikeusministeriön suositus on, että tehtävä suoritetaan sihteerin ja vähintään kolmen muun samanaikaisesti paikalla olevan henkilön toimesta.

Tarkastamiseen liittyvät ratkaisut, kuten kaikki huomioon ottamatta jättämiset keskusvaalilautakunta tekee päätösvaltaisessa kokouksessa 26.1.2024 klo 19 ja mahdollisen toisen kierroksen osalta 9.2.2024 klo 19.

Perustelut

Vaalilain 49.1 §:n mukaan keskusvaalilautakunnan on tiedotettava kunnan alueella olevista kotimaan yleisistä ennakkoäänestyspaikoista ja äänestysajoista niissä sillä tavalla kuin kunnan ilmoitukset saatetaan tiedoksi. Keskusvaalilautakunnan on vaalilain 67.3 §:n mukaan tiedotettava vastaavasti myös vaalipäivästä ja äänestysalueiden äänestyspaikasta. Ko. tiedotukset voidaan yhdistää.

Keskusvaalilautakunta voi harkintansa mukaan kuuluttaa myös kotiäänestyksen järjestämisestä ja siihen ilmoittautumisesta sekä muista vaalien toimittamiseen liittyvistä asioista.

Valtuuston voimassaolevan päätöksen mukaisesti kunnan kuulutukset ja ilmoitukset saatetaan tiedoksi julkaisemalla ne internetissä kunnan verkkosivuilla. Lisäksi ne voidaan julkaista ilmoitustaululla kunnantalolla ja sanomalehti Keski-Uusimaassa ja ilmaisjakelulehti Viikkouutiset Keski-Uusimaassa.

Tarkoituksenmukaista on, että vaalikuulutus saatetaan tiedoksi sekä kunnan verkkosivujen että ko. lehtien välityksellä.

Liitteenä luonnos kuulutukseksi.

Perustelut

Kotimaan yleisistä ennakkoäänestyspaikoista kunnassa määrää kunnanhallitus. Kukin kunta päättää itsenäisesti ja oman harkintansa mukaan yleisten ennakkoäänestyspaikkojen lukumäärästä ja sijainnista kunnassa. 

Kunnanhallitus on 16.10.2023 § 400 päättänyt, että yleinen ennakkoäänestys presidentinvaalissa 2024 järjestetään Tuusulan kunnassa seuraavasti:

17.1. - 23.1.2024 ja tarvittaessa 31.1.- 6.2.2024

1. Tuusulan pääkirjasto
Autoasemankatu 2, 04300 Tuusula

Päivittäinen aukioloaika

- ke, to ja pe klo 9-20
- la klo 10-16
- su klo 12-16
- ma ja ti klo 9-20

2. S-Market Tuusula
Hyrylänkatu 6, 04300 Tuusula

Päivittäinen aukioloaika

- ke, to ja pe klo 8-20
- la klo 10-17
- su klo 10-17
- ma ja ti klo 8-20

3. Kellokosken kirjasto
Kuntotaival 2 B, 04500 Kellokoski

Päivittäinen aukioloaika
- ke, to ja pe klo 12-20
- la ja su klo 12-16
- ma ja ti klo 12-20

4. Jokela-talo
Keskustie 20, 05400 Jokela

Päivittäinen aukioloaika

- ke, to ja pe klo 12-20
- la ja su klo 12-16
- ma ja ti klo 12-20

5. Riihikallion koulu
Pellavamäentie 7, 04320 Riihikallio

Päivittäinen aukioloaika

- ke, to ja pe klo 12-20
- la ja su klo 12-16
- ma ja ti klo 12-20

Vaalilain 17.2 §:n mukaan vaalitoimitsijat kotimaan yleiseen ennakkoäänestyspaikkaan ja kotiäänestykseen määrää kunnan keskusvaalilautakunta. Ennakkoäänestystä kotimaan yleisessä ennakkoäänestyspaikassa toimitettaessa vähintään kahden vaalitoimitsijan on oltava yhtä aikaa saapuvilla.
Vaalitoimitsijoiden lukumäärän yleisissä ennakkoäänestyspaikoissa on syytä määräytyä tarpeen mukaan.

Tuusulan kunnanhallitus päättää vaalilautakuntien ja -toimikuntien kokoonpanoista kokouksessaan joulukuun 2023 aikana. Ennen v. 2013 tehtyä vaalilain muutosta kunnanhallituksen nimeämät vaalitoimikunnan jäsenet toimivat myös kotiäänestyksen vaalitoimitsijoina, mutta voimassa olevan vaalilain 17 §:n mukaan vaalitoimitsijat myös kotiäänestykseen määrää kunnan keskusvaalilautakunta. Ei ole estettä sille, että keskusvaalilautakunta määrää vaalitoimikuntien jäseniä edelleenkin tähän tehtävään. Vaalitoimikuntia on Tuusulassa kaksi eli toinen Etelä-Tuusulassa ja toinen Pohjois-Tuusulassa toimitettavia laitosäänestyksiä varten. Keskusvaalilautakunta kokoontuu joulukuussa 2023 päättämään siitä, määrätäänkö kotiäänestykseen vaalitoimikuntien jäsenet, kuten aikaisemmissa vaaleissa Tuusulan kunnassa on toimittu. Keskusvaalilautakunta voi kokoontua joulukuussa heti, kun kunnanhallitus on päättänyt vaalilautakuntien ja -toimikuntien kokoonpanoista kokouksessaan. 

Keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja määrää vaalitoimikuntien vaalitoimitsijoista ne, jotka huolehtivat kotiäänestyksen toimittamisesta äänestäjän luona. Kunkin yksittäisen kotiäänestyksen toimittamisesta huolehtii yksi vaalitoimitsija.

Perustelut

Kunnan keskusvaalilautakunnan on huolehdittava siitä, että kaikki vaaliviranomaiset ovat tietoisia tehtävistään ja vastuistaan.

Keskusvaalilautakunnan sihteeri toimittaa vaalilautakuntien ja -toimikuntien puheenjohtajille ja jäsenille kirjallisesti tietoa ja ohjeita heidän tehtävistään. Keskusvaalilautakunnan sihteeri järjestää Pohjois- ja Etelä-Tuusulan vaalitoimikunnille tarpeen mukaan koulutusta ennen laitosäänestyksiä vaalimateriaalin jakamisen yhteydessä. Myös kotiäänestyksen toimittavat vaalitoimitsijat koulutetaan. Vaalilautakuntien puheenjohtajille ja varapuheenjohtajille pidetään koulutustilaisuus vaalimateriaalin jakamisen yhteydessä.

Kunnan ennakkoäänestyspaikkojen vaalitoimitsijat sekä vaalilautakuntien tietojärjestelmien käyttäjät kouluttaa asianhallinnan asiantuntija Sunna Naumi.

Keskusvaalilautakunnan sihteeri on koko vaalien ajan em. tahojen tavoitettavissa kysymysten esittämistä varten.

Perustelut

Tasavallan presidentin vaali toimitetaan sunnuntaina 28.1.2024. Ennakkoäänestyksen ajanjakso kotimaassa on 17.-23.1.2024. Jos 28.1.2018 toimitettavassa vaalissa kukaan ehdokkaista ei saa vähintään puolta annetuista äänistä, toimitetaan kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä toinen vaali sunnuntaina 11.2.2024. Toisen vaalin ennakkoäänestyksen ajanjakso kotimaassa on 31.1.-6.2.2024.

Vaalilain 15.1 §:n mukaan kunnanhallituksen on hyvissä ajoin ennen vaaleja asetettava:
- kutakin äänestysaluetta varten vaalilautakunta, johon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, joita on kuitenkin oltava vähintään kolme; sekä
- laitoksessa toimitettavaa ennakkoäänestystä varten yksi tai useampi vaalitoimikunta, joihin kuhunkin kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yksi muu jäsen sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, joita on kuitenkin oltava vähintään kolme.

Vaalilain 15 §:n mukaan sekä vaalilautakunnan että vaalitoimikunnan jäsenten että niiden varajäsenten tulee mahdollisuuksien mukaan edustaa asianomaisessa vaalipiirissä edellisissä eduskuntavaaleissa ehdokkaita asettaneita puoluerekisteriin merkittyjä puolueita.
Vaalilautakunnan varajäsenet ja vaalitoimikunnan varajäsenet laitoksissa toimitettavaa ennakkoäänestystä varten on asetettava siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan.

Ehdokas ei voi olla vaalilautakunnan jäsenenä eikä varajäsenenä. Ehdokas tai hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa ei voi olla vaalitoimikunnan jäsenenä eikä varajäsenenä. Puolisoilla tarkoitetaan aviopuolisoita sekä avioliitonomaisissa olosuhteissa ja rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä henkilöitä.

Vaalilain 16 §:n mukaan vaalilautakunta ja vaalitoimikunta ovat päätösvaltaisia kolmijäsenisinä. Vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan jäseniin ja varajäseniin ei sovelleta hallintolain esteellisyyttä koskevia säännöksiä.

Kirkonkylän, Paijalan, Jokelan, Kellokoski-läntisen, Hyrylän, Vaunukaankaan, Lepolan ja  Hyökkälän vaalilautakunnat käyttävät oikeusministeriön sähköistä vaaliluetteloa. Edellä mainitut vaalilautakunnat käyttävät myös sähköistä tuloslaskentajärjestelmää.

Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa Uudenmaan vaalipiirissä ehdokkaita asettivat seuraavat puoluerekisteriin merkityt puolueet:

Kansallinen Kokoomus r.p.
Perussuomalaiset r.p.
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p.
Suomen Keskusta r.p.
Vihreä liitto r.p
Vasemmistoliitto r.p
Svenska folkpartiet i Finland r.p., Suomen ruotsalainen kansanpuolue r.p.
Suomen Kristillisdemokraatit (KD)
Liike Nyt r.p.
Vapauden liitto r.p.
Liberaalipuolue - Vapaus valita r.p.
Valta kuuluu kansalle r.p
Kristallipuolue r.p.
Eläinoikeuspuolue r.p.
Piraattipuolue r.p
Suomen Kommunistinen Puolue r.p
Sinimusta Liike r.p.
Korjausliike r.p.
Feministinen puolue r.p
Kansalaisliitto r.p.

Em. puolueilta on tiedusteltu halukkuutta nimetä edustajia vaalilautakuntiin ja -toimikuntiin. Tiedustelu on lähetetty myös Tuusulan Puolesta ry:lle. Tuusulan kunnan äänestysaluejako on seuraava:

1. Kirkonkylä
2. Rusutjärvi
3. Paijala
4. Tuomala
5. Ruotsinkylä
6. Jokela
7. Vanhakylä
8. Kellokoski-läntinen
9. Hyrylä
10. Vaunukangas
11. Riihikallio I
12. Lepola
13. Riihikallio II
14. Hyökkälä
15. Kellokoski-itäinen

Vaalitoimikuntia on Tuusulassa asetettu yleensä kaksi eli toinen Etelä-Tuusulassa ja toinen Pohjois-Tuusulassa toimitettavia laitosäänestyksiä varten.

Vaalilain mukaan sekä vaalilautakunnan että vaalitoimikunnan varajäseniä on oltava vähintään kolme, mutta tarkoituksenmukaista olisi, että ainakin suurimmissa äänestysalueissa (Kirkonkylä, Jokela, Hyrylä, Vaunukangas, Riihikallio I, Lepola, Riihikallio II ja Hyökkälä) vaalilautakunnan varajäseniä olisi viisi. Varajäsenet kutsutaan mm. suorittamaan tuloslaskentaa.

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien jäseniksi ja varajäseniksi on valittava sekä miehiä että naisia. Sekä varsinaisissa jäsenissä että varajäsenissä on oltava kumpiakin vähintään 40 %.

Perustelut

Vaalilain 17.2 §:n mukaan vaalitoimitsijat kotimaan yleiseen ennakkoäänestyspaikkaan ja kotiäänestykseen määrää kunnan keskusvaalilautakunta. Ennakkoäänestystä kotimaan yleisessä ennakkoäänestyspaikassa toimitettaessa vähintään kahden vaalitoimitsijan on oltava yhtä aikaa saapuvilla.
Vaalitoimitsijoiden lukumäärän yleisissä ennakkoäänestyspaikoissa on syytä määräytyä tarpeen mukaan.

Keskusvaalilautakunnalle ehdotetaan yhden nimen lisäämistä vaalitoimitsijoista koostuvaan liitteeseen. Muutos johtuu ennakkoäänestyksen ajalle suunniteltujen työvuorojen peruutuksista. 

Perustelut

Kunnanhallitus on kokouksessaan 18.12.2023 § 508 päättänyt asettaa vaalilautakunnat ja -toimikunnat presidentinvaalien 1. ja mahdolliselle 2. kierrokselle. 

Kirkonkylän vaalilautakunnan 1. varajäseneksi valittu Pekka Sormunen on ilmoittanut, ettei voi osallistua vaalilautakunnan työskentelyyn. Riihikallio I vaalilautakunnan 5. varajäseneksi valittu Jani Vepsäläinen on ilmoittanut, ettei voi osallistua 11.2.2024 vaalilautakunnan työskentelyyn. Riihikallio II vaalilautakunnan 3. varajäseneksi valittu Liisa Kirves on ilmoittanut, ettei voi osallistua 28.1.2024 vaalilautakunnan työskentelyyn. Jokelan vaalilautakunnan jäsen Ilari Roihuvuo on ilmoittanut, ettei voi osallistua 11.2.2024 vaalilautakunnan työskentelyyn. Jokelan vaalilautakunnan 2. varajäseneksi valittu Virva Saari on ilmoittanut, ettei voi osallistua vaalilautakunnan työskentelyyn. Rusutjärven vaalilautakunnan 2. varajäseneksi valittu Leena Saukko on ilmoittanut, ettei voi osallistua vaalilautakunnan työskentelyyn.

Näin ollen kunnanhallituksen on täydennettävä vaalilautakuntien kokoonpanoja. 

Perustelut

Kunnanhallitus on kokouksessaan 18.12.2023 § 508 päättänyt asettaa vaalilautakunnat ja -​toimikunnat presidentinvaalien 1. ja mahdolliselle 2. kierrokselle. 

Jokelan vaalilautakunnan jäsen Ilari Roihuvuo on ilmoittanut,​ ettei voi osallistua 11.2.2024 vaalilautakunnan työskentelyyn. Etelä-Tuusulan vaalitoimikunnnan 1. varajäseneksi valittu Tuija Reinikainen on ilmoittanut,​ ettei voi osallistua vaalitoimikunnan työskentelyyn. Hyrylän vaalilautakunan 2.varajäsen Laura Heinonen on ilmoittanut, ettei voi osallistua vaalilautakunnan työskentelyyn. 

Sini Riihimäki siirtyy Hyökkälän vaalilautakunnan 1. varajäsenen tehtävästä Hyrylän vaalilautakunnan 2. varajäseneksi.

Näin ollen kunnanhallituksen on täydennettävä vaalilautakuntien kokoonpanoja. 

Perustelut

Vaalilain 63 §:ssä säädetään ennakkoäänestysasiakirjojen tarkastamisesta seuraavaa:

"Kunnan keskusvaalilautakuntaan saapuneet ennakkoäänestysasiakirjat tarkastetaan vaalikuoria avaamatta kokouksissa, jotka on pidettävä siten, että vaalipäivää edeltävänä perjantaina ennen klo 19 saapuneet ennakkoäänestysasiakirjat ehditään niissä käsitellä. Määräajan jälkeen saapuneet lähetekuoret jätetään niitä avaamatta huomioon ottamatta.

Äänestys on jätettävä huomioon ottamatta, jos:

1. ennakkoon äänestänyttä henkilöä ei ole otettu äänioikeusrekisteriin;
2. vaalikuoreen on tehty äänestäjää tai ehdokasta koskeva taikka muu asiaton merkintä;
3. lähetekirje on niin puutteellinen tai epäselvä, ettei varmasti voida vakuuttua, onko äänestys tapahtunut laissa säädetyin tavoin, tai päätellä, kuka on äänestänyt; taikka
4. kotiäänestyksen lähetekirjeestä puuttuu 54 §:ssä tarkoitetun henkilön nimikirjoitus.

Äänestyksen huomioon ottamatta jättämisestä on tehtävä merkintä kokouksessa pidettävään pöytäkirjaan, johon on liitettävä huomioon ottamatta jätetty vaalikuori lähetekirjeineen ja -kuorineen.

Sen jälkeen kun ennakkoäänestysasiakirjat on tarkastettu, kunnan keskusvaalilautakunnan on lajiteltava hyväksytyt vaalikuoret äänestysalueittain sekä laskettava vaalikuorten lukumäärä äänestysalueittain ja merkittävä lukumäärät pöytäkirjaan. Hyväksytyt vaalikuoret on äänestysalueittain lajiteltuina ja lähetekirjeistä erotettuina säilytettävä avaamattomina varmassa tallessa."

Vaalilain 66 g §:ssä säädetään kirjeäänestysasiakirjojen tarkastamisesta seuraavaa:

”Kunnan keskusvaalilautakunnalle saapuneet kirjeäänestysasiakirjat tarkastetaan noudattaen, mitä 63 §:ssä säädetään.

Kirjeäänestys on 63 §:n 1–3 momentissa tarkoitettujen syiden lisäksi jätettävä huomioon ottamatta, jos:

1. kirjeäänestyksen lähetekuoreen tehtyjen postitus- tai lähetysmerkintöjen perusteella ei voida varmasti vakuuttua siitä, että kuori on postitettu tai lähetetty ulkomailta;
2. kirjeäänestyksen vaalikuori on avonainen ja voidaan päätellä, että avonaisuus johtuu muusta kuin vaalikuoren teknisestä toimimattomuudesta, tai muutoin sellainen, ettei varmasti voida vakuuttua, että äänestys on tapahtunut laissa säädetyin tavoin;
3. kirjeäänestyksen lähetekirjeestä puuttuvat 66 d §:n 5 momentissa tarkoitettujen kirjeäänestyksen todistajien allekirjoitukset.”

Ennakkoäänestysasiakirjojen tarkastamisessa on noudatettu keskusvaalilautakunnan 14.11.2023 § 27 tekemää päätöstä. Keskusvaalilautakunta päätti tuolloin, että keskusvaalilautakunnan sihteeri yhdessä avustavan henkilökunnan kanssa suorittaa ennakkoäänestysasiakirjojen valmistavan tarkastamisen siten, että kahden henkilökuntaan kuuluvan on oltava läsnä ennakkoäänestysasiakirjoja käsiteltäessä ja kirjeäänestysasiakirjojen käsittely suoritetaan keskusvaalilautakunnan sihteerin ja vähintään kolmen muun samanaikaisesti paikalla olevan henkilökuntaan kuuluvan henkilön toimesta.  Tarkastamiseen liittyvät ratkaisut keskusvaalilautakunta tekee päätösvaltaisessa kokouksessa 26.1.2024 klo 19.

Keskusvaalilautakunnalle on 26.1.2024 klo 19 mennessä toimitettu 12 804 vaalikuorta, joista on 15 kirjeäänestyksen vaalikuorta.

Huomioon ottamatta jätettävät vaalikuoret ja kirjeäänestyksen vaalikuori lähetekirjeineen ja -kuorineen liitetään kokouspöytäkirjaan erilliseksi liitteeksi.