Kunnanhallitus, kokous 4.12.2023

Perustelut

Vuoden 2023 alusta ilmastolaki velvoittaa kuntia laatimaan ilmastosuunnitelman. Tuusulan kunnassa on vuonna 2022 laadittu poikkihallinnollisena yhteistyönä ilmasto-ohjelma, joka täyttää lain velvoitteet. Ilmasto-ohjelma esiteltiin luottamushenkilöille iltakoulussa 1.2.2023. Konsulttina ilmasto-ohjelmatyössä on toiminut WSP.

Ilmasto-ohjelman laadinta sisältyy vuosina 2021-2023 toteutettavaan kehitystyöhön, jonka perusta luotiin vuonna 2021. Kehitysvaihe ajoittui vuoteen 2022 ja mallin mukainen toiminta aloitetaan vuoden 2023 aikana. Ilmasto-ohjelma ja kuntaorganisaation kasvihuonekaasulaskelma on laadittu loppuvuodesta 2022. Tuusulan kuntaorganisaation kasvihuonekaasupäästöt on laskettu vuoden 2021 tiedoilla. Laskelma on tehty tässä työssä ensimmäistä kertaa ja se ohjaa kohdentamaan huomion vaikuttavimpiin eriin ja toimenpidetarpeisiin.

Kunnan ilmastotyössä tarkastelutasoina ovat sekä kuntaorganisaatiotaso että alueellinen taso. Kuntaorganisaatiolla tarkoitetaan kuntayhteisöä ilman liikelaitoksia. Ilmasto-ohjelmaa pohjustava alustava ilmastosuunnitelma valmistettiin vuonna 2021 ja siinä luotiin Tuusulan olosuhteisiin soveltuva toimenpiteiden jaottelu. Ilmasto-ohjelman rakenne ja toimenpiteet perustuvat kuuteen pääryhmään: ilmastovastuu, energia, rakentaminen, liikenne, sopeutuminen sekä hiilinielut ja -varastot. Ilmastovastuuseen sisältyvät esimerkiksi hankinnat, yritysyhteistyö, viestintä, ilmastokasvatus ja asukasyhteistyö.

Ilmasto-ohjelmassa esitetään Tuusulan kunnan ilmastotavoite, tavoitteen saavuttamisen pääkeinot sekä suunnitelma Tuusulan kunnan suorien ja epäsuorien päästöjen vähentämiseksi tavoitevuoteen 2035. Välillisten päästöjen osalta tavoitevuodeksi esitetään vuotta 2040. Ohjelmassa kuvataan toimenpiteet ryhmittäin tiiviinä kuvauksina. Lisäksi ohjelmassa kuvataan toimeenpano ja seuranta sekä ilmastoviestintä ja osallisuus. Tarkempi suunnitelma ohjelmoituina toimenpiteinä kuluvalle valtuustokaudelle 2023-2025 esitetään liitteessä.

Ohjelman toimeenpano suoritetaan vuonna 2021 muodostetun ilmastojohtamisen toimintamallin mukaan. Ilmasto-ohjelma päivitetään valtuustokausittain eli täsmennetään työ kullekin kaudelle konkreettisiksi toimenpidekorteiksi vastuutahoineen. Hyväksymällä ilmasto-ohjelman, kunta päättää kansalliseen sekä maakunnalliseen kehykseen sovittuvasta realistisesta kokonaistavoitteesta sekä ilmasto-ohjelmasta kuluvalle valtuustokaudelle. Kokonaistavoite Tuusulan kuntaorganisaatiolle on saavuttaa hiilineutraalius suorien (scope 1) ja epäsuorien (scope 2) päästöjen sekä työasiamatkojen, jätteiden, leasing-ajoneuvojen ja taksimatkojenosalta viimeistään vuonna 2035. Mahdollisesti tavoite voidaan saavuttaa jo aikaisemmin. Välillisten päästöjen (scope 3) osalta tavoitteena on vähentää päästöjä 70 % vuoden 2021 tasosta vuoteen 2035 mennessä ja saavuttaa hiilineutraalius niiden osalta vuoteen 2040 mennessä. Tavoitteet on asetettu nykyhetken näkökulmasta ja tiedoilla, ja tavoitteita voidaan tarkistaa tulevien valtuustokausien ilmasto-ohjelmissa. Kuntaorganisaation päästöihin on laskettu rakentaminen ja kunnossapito, hankitut tuotteet ja palvelut olennaisin erin, ostoenergia, kunnan omat ajoneuvot ja leasing-ajoneuvot, työasiamatkat ja työntekijöiden työmatkat sekä toimintojen jäte. Vuoden 2021 tiedoilla laaditun laskelman perusteella olennaisten erien päästöt olivat 19 738 tCO2e.

Ilmasto-ohjelmaa vetämään tarvitaan vuonna 2021 muodostetun toimintamallin mukaisesti ilmastokoordinaattori.

Perustelut

Vuoden 2023 alusta ilmastolaki velvoittaa kuntia laatimaan ilmastosuunnitelman. Tuusulan kunnassa on vuonna 2022 laadittu poikkihallinnollisena yhteistyönä ilmasto-ohjelma, joka täyttää lain velvoitteet. Ilmasto-ohjelma esiteltiin luottamushenkilöille iltakoulussa 1.2.2023. Konsulttina ilmasto-ohjelmatyössä on toiminut WSP.

Ilmasto-ohjelman laadinta sisältyy vuosina 2021-2023 toteutettavaan kehitystyöhön, jonka perusta luotiin vuonna 2021. Kehitysvaihe ajoittui vuoteen 2022 ja mallin mukainen toiminta aloitetaan vuoden 2023 aikana. Ilmasto-ohjelma ja kuntaorganisaation kasvihuonekaasulaskelma on laadittu loppuvuodesta 2022. Tuusulan kuntaorganisaation kasvihuonekaasupäästöt on laskettu vuoden 2021 tiedoilla. Laskelma on tehty tässä työssä ensimmäistä kertaa ja se ohjaa kohdentamaan huomion vaikuttavimpiin eriin ja toimenpidetarpeisiin.

Kunnan ilmastotyössä tarkastelutasoina ovat sekä kuntaorganisaatiotaso että alueellinen taso. Kuntaorganisaatiolla tarkoitetaan kuntayhteisöä ilman liikelaitoksia. Ilmasto-ohjelmaa pohjustava alustava ilmastosuunnitelma valmistettiin vuonna 2021 ja siinä luotiin Tuusulan olosuhteisiin soveltuva toimenpiteiden jaottelu. Ilmasto-ohjelman rakenne ja toimenpiteet perustuvat kuuteen pääryhmään: ilmastovastuu, energia, rakentaminen, liikenne, sopeutuminen sekä hiilinielut ja -varastot. Ilmastovastuuseen sisältyvät esimerkiksi hankinnat, yritysyhteistyö, viestintä, ilmastokasvatus ja asukasyhteistyö.

Ilmasto-ohjelmassa esitetään Tuusulan kunnan ilmastotavoite, tavoitteen saavuttamisen pääkeinot sekä suunnitelma Tuusulan kunnan suorien ja epäsuorien päästöjen vähentämiseksi tavoitevuoteen 2035. Välillisten päästöjen osalta tavoitevuodeksi esitetään vuotta 2040. Ohjelmassa kuvataan toimenpiteet ryhmittäin tiiviinä kuvauksina. Lisäksi ohjelmassa kuvataan toimeenpano ja seuranta sekä ilmastoviestintä ja osallisuus. Tarkempi suunnitelma ohjelmoituina toimenpiteinä kuluvalle valtuustokaudelle 2023-2025 esitetään liitteessä.

Ohjelman toimeenpano suoritetaan vuonna 2021 muodostetun ilmastojohtamisen toimintamallin mukaan. Ilmasto-ohjelma päivitetään valtuustokausittain eli täsmennetään työ kullekin kaudelle konkreettisiksi toimenpidekorteiksi vastuutahoineen. Hyväksymällä ilmasto-ohjelman, kunta päättää kansalliseen sekä maakunnalliseen kehykseen sovittuvasta realistisesta kokonaistavoitteesta sekä ilmasto-ohjelmasta kuluvalle valtuustokaudelle. Kokonaistavoite Tuusulan kuntaorganisaatiolle on saavuttaa hiilineutraalius suorien (scope 1) ja epäsuorien (scope 2) päästöjen sekä työasiamatkojen, jätteiden, leasing-ajoneuvojen ja taksimatkojenosalta viimeistään vuonna 2035. Mahdollisesti tavoite voidaan saavuttaa jo aikaisemmin. Välillisten päästöjen (scope 3) osalta tavoitteena on vähentää päästöjä 70 % vuoden 2021 tasosta vuoteen 2035 mennessä ja saavuttaa hiilineutraalius niiden osalta vuoteen 2040 mennessä. Tavoitteet on asetettu nykyhetken näkökulmasta ja tiedoilla, ja tavoitteita voidaan tarkistaa tulevien valtuustokausien ilmasto-ohjelmissa. Kuntaorganisaation päästöihin on laskettu rakentaminen ja kunnossapito, hankitut tuotteet ja palvelut olennaisin erin, ostoenergia, kunnan omat ajoneuvot ja leasing-ajoneuvot, työasiamatkat ja työntekijöiden työmatkat sekä toimintojen jäte. Vuoden 2021 tiedoilla laaditun laskelman perusteella olennaisten erien päästöt olivat 19 738 tCO2e.

Ilmasto-ohjelmaa vetämään tarvitaan vuonna 2021 muodostetun toimintamallin mukaisesti ilmastokoordinaattori.

Ilmasto-ohjelmassa Teknisen lautakunnan toimialueelle vastuutettuja toimenpiteitä ovat:

Rakennusvalvonta: uuden rakentamislain voimaantulo 2024 ja sen vaikutukset osaamiseen, Tuusulan kunnan rakennusjärjestyksen uusiminen, uusiutuvien energioiden lupakäytäntöjen sujuvoittaminen

Tilapalvelut: julkisen rakennushankkeen ilmastovaikutusarviointi, julkisen rakentamisen päästövähennystavoitteen määrittäminen, kestävä purkaminen, kiinteistöjen hallinnan pitkän aikavälin tavoitteet, päästötön työmaa, alkuperävarmennetun uusiutuvan sähkön hankinta, energiatehokkuuden keinojen selvityksen laadinta, energiatehokkuussopimus ja energiatehokkuuden parantami en, 

Yhdyskuntatekniikka: hankintojen ilmastopäästöjen pienentäminen - infrarakentamisen hankinta ja ilmastoviisas rakentaminen, liikenteen energian julkisten jakelupisteiden tavoiteverkon määrittely

Liikenneyksikkö: joukkoliikenteen edistämisen kokonaisohjelma, pyöräilyn edistämissuunnitelman päivitys, yhteiskäyttöpyörien tarveselvitys

Viherpalvelut: ilmastonmuutoksen kestävä lajivalikoima ympäristörakentamisessa, periaatteet hiilinielujen kasvattamiseen ja luonnon kompensaatioihin maankäytössä, periaatteet maaperän käyttöön rakentamisessa eri suunnittelutasoilla ja eri toiminnoissa, ilmastonkestävä metsänhoito kunnan omistamissa metsissä, haitallisten vieraslajien torjuminen

Perustelut

Perustelut

Vuoden 2023 alusta ilmastolaki velvoittaa kuntia laatimaan ilmastosuunnitelman. Tuusulan kunnassa on vuonna 2022 laadittu poikkihallinnollisena yhteistyönä ilmasto-ohjelma, joka täyttää lain velvoitteet. Ilmasto-ohjelma esiteltiin luottamushenkilöille iltakoulussa 1.2.2023. Konsulttina ilmasto-ohjelmatyössä on toiminut WSP.

Ilmasto-ohjelman laadinta sisältyy vuosina 2021-2023 toteutettavaan kehitystyöhön, jonka perusta luotiin vuonna 2021. Kehitysvaihe ajoittui vuoteen 2022 ja mallin mukainen toiminta aloitetaan vuoden 2023 aikana. Ilmasto-ohjelma ja kuntaorganisaation kasvihuonekaasulaskelma on laadittu syksyllä 2022. Tuusulan kuntaorganisaation kasvihuonekaasupäästöt on laskettu vuoden 2021 tiedoilla. Laskelma on tehty tässä työssä ensimmäistä kertaa ja se ohjaa kohdentamaan huomion vaikuttavimpiin eriin ja toimenpidetarpeisiin.

Kunnan ilmastotyössä tarkastelutasoina ovat sekä kuntaorganisaatiotaso että alueellinen taso. Kuntaorganisaatiolla tarkoitetaan kuntayhteisöä ilman liikelaitoksia. Ilmasto-ohjelmaa pohjustava alustava ilmastosuunnitelma valmistettiin vuonna 2021 ja siinä luotiin Tuusulan olosuhteisiin soveltuva toimenpiteiden jaottelu. Ilmasto-ohjelman rakenne ja toimenpiteet perustuvat kuuteen pääryhmään: ilmastovastuu, energia, rakentaminen, liikenne, sopeutuminen sekä hiilinielut ja -varastot. Ilmastovastuuseen sisältyvät esimerkiksi hankinnat, yritysyhteistyö, viestintä, ilmastokasvatus ja asukasyhteistyö.

Ilmasto-ohjelmassa esitetään Tuusulan kunnan ilmastotavoite, tavoitteen saavuttamisen pääkeinot sekä suunnitelma Tuusulan kunnan suorien ja epäsuorien päästöjen vähentämiseksi tavoitevuoteen 2035. Välillisten päästöjen osalta tavoitevuodeksi esitetään vuotta 2040. Ohjelmassa kuvataan toimenpiteet ryhmittäin tiiviinä kuvauksina. Lisäksi ohjelmassa kuvataan toimeenpano ja seuranta sekä ilmastoviestintä ja osallisuus. Tarkempi suunnitelma ohjelmoituina toimenpiteinä kuluvalle valtuustokaudelle 2023-2025 esitetään liitteessä.

Ohjelman toimeenpano suoritetaan vuonna 2021 muodostetun ilmastojohtamisen toimintamallin mukaan. Ilmasto-ohjelma päivitetään valtuustokausittain eli täsmennetään työ kullekin kaudelle konkreettisiksi toimenpidekorteiksi vastuutahoineen. Hyväksymällä ilmasto-ohjelman, kunta päättää kansalliseen sekä maakunnalliseen kehykseen sovittuvasta realistisesta kokonaistavoitteesta sekä ilmasto-ohjelmasta kuluvalle valtuustokaudelle. Kokonaistavoite Tuusulan kuntaorganisaatiolle on saavuttaa hiilineutraalius suorien (scope 1) ja epäsuorien (scope 2) päästöjen sekä työasiamatkojen, jätteiden, leasing-ajoneuvojen ja taksimatkojenosalta viimeistään vuonna 2035. Mahdollisesti tavoite voidaan saavuttaa jo aikaisemmin. Välillisten päästöjen (scope 3) osalta tavoitteena on vähentää päästöjä 70 % vuoden 2021 tasosta vuoteen 2035 mennessä ja saavuttaa hiilineutraalius niiden osalta vuoteen 2040 mennessä. Tavoitteet on asetettu nykyhetken näkökulmasta ja tiedoilla, ja tavoitteita voidaan tarkistaa tulevien valtuustokausien ilmasto-ohjelmissa. Kuntaorganisaation päästöihin on laskettu rakentaminen ja kunnossapito, hankitut tuotteet ja palvelut olennaisin erin, ostoenergia, kunnan omat ajoneuvot ja leasing-ajoneuvot, työasiamatkat ja työntekijöiden työmatkat sekä toimintojen jäte. Vuoden 2021 tiedoilla laaditun laskelman perusteella olennaisten erien päästöt olivat 19 738 tCO2e.

Ilmasto-ohjelmaa vetämään tarvitaan vuonna 2021 muodostetun toimintamallin mukaisesti ilmastokoordinaattori.

Keski-Uudenmaan ympäristökeskus:

Keski-Uudenmaan ympäristökeskus hoitaa mm. kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisen tehtäviä ja toimii samalla asiantuntijana ja yhteistyötahona toimialaansa liittyvissä tehtävissä, joissa rooleissa se osallistuu myös Ilmastosuunnitelman toteutukseen.

Ympäristökeskuksen toiminnan päästöt liittyvät lähinnä toimitilojen energiankäyttöön sekä työmatkan ja työajojen ajoneuvopäästöihin. Lisäksi välillisiä päästöjä aiheuttavat mm.  konttoritarvike- ja kalustehankinnat ja toimitilojen jätehuolto. Näiden päästöjen vähentämistä voidaan edistää osallistumalla ohjelmassa esitettyihin liikkumiseen, energiaan ja hankintoihin liittyviin kunnan yhteisiin kehittämistoimenpiteisiin, kuten vihreä sähkön hankinta, vähäpäästöisen ajoneuvokannan lisääminen ja hankintojen vastuullisuuden edistäminen. Varsinainen toiminta ei tuota merkittäviä päästöjä ja toimintamme kestävään kehitykseen liittyvät tavoitteet, kuten energia- ja materiaalitehokkuuden sekä ilman-, luonnon- ja vesiensuojelun edistäminen, ovat omiaan edistämään myös ilmastonmuutoksen torjuntaa ja siihen sopeutumista ja ovat näin hyvin yhtyeensopivia Tuusulan ilmasto-ohjelman kanssa.

Hyväksyttävänä olevan ilmasto-ohjelman toteuttamista täydentää 52 toimenpidettä, joita edistetään Tuusulan kunnan eri hallintokunnissa. Toimenpiteistä  ympäristökeskuksen toimialaan liittyvät seuraavat:

• Laaditaan Tuusulan kunnan ympäristönsuojelumääräykset 
• Energiatehokkuuden keinojen selvityksen laadinta 
• Uusiutuvan energian potentiaaliselvitys 
• Ekotukitoiminta
• Laaditaan kunnan viherryttämissuunnitelma
• Viherverkoston tietopohjan lisäämineni koko kunnan alueelta:
• Käytetään ilmastonmuutoksen kestäviä lajivalikoima ympäristörakentamisessa
• Arvokkaiden luontokohteiden kompensaatiokokeilut 
• Peltoviljelyn hiilitalous

Perustelut

Vuoden 2023 alusta ilmastolaki velvoittaa kuntia laatimaan ilmastosuunnitelman. Tuusulan kunnassa on vuonna 2022 laadittu poikkihallinnollisena yhteistyönä ilmasto-ohjelma, joka täyttää lain velvoitteet. Ilmasto-ohjelma esiteltiin luottamushenkilöille iltakoulussa 1.2.2023. Konsulttina ilmasto-ohjelmatyössä on toiminut WSP.

Ilmasto-ohjelman laadinta sisältyy vuosina 2021-2023 toteutettavaan kehitystyöhön, jonka perusta luotiin vuonna 2021. Kehitysvaihe ajoittui vuoteen 2022 ja mallin mukainen toiminta aloitetaan vuoden 2023 aikana. Ilmasto-ohjelma ja kuntaorganisaation kasvihuonekaasulaskelma on laadittu loppuvuodesta 2022. Tuusulan kuntaorganisaation kasvihuonekaasupäästöt on laskettu vuoden 2021 tiedoilla. Laskelma on tehty tässä työssä ensimmäistä kertaa ja se ohjaa kohdentamaan huomion vaikuttavimpiin eriin ja toimenpidetarpeisiin.

Kunnan ilmastotyössä tarkastelutasoina ovat sekä kuntaorganisaatiotaso että alueellinen taso. Kuntaorganisaatiolla tarkoitetaan kuntayhteisöä ilman liikelaitoksia. Ilmasto-ohjelmaa pohjustava alustava ilmastosuunnitelma valmistettiin vuonna 2021 ja siinä luotiin Tuusulan olosuhteisiin soveltuva toimenpiteiden jaottelu. Ilmasto-ohjelman rakenne ja toimenpiteet perustuvat kuuteen pääryhmään: ilmastovastuu, energia, rakentaminen, liikenne, sopeutuminen sekä hiilinielut ja -varastot. Ilmastovastuuseen sisältyvät esimerkiksi hankinnat, yritysyhteistyö, viestintä, ilmastokasvatus ja asukasyhteistyö.

Ilmasto-ohjelmassa esitetään Tuusulan kunnan ilmastotavoite, tavoitteen saavuttamisen pääkeinot sekä suunnitelma Tuusulan kunnan suorien ja epäsuorien päästöjen vähentämiseksi tavoitevuoteen 2035. Välillisten päästöjen osalta tavoitevuodeksi esitetään vuotta 2040. Ohjelmassa kuvataan toimenpiteet ryhmittäin tiiviinä kuvauksina. Lisäksi ohjelmassa kuvataan toimeenpano ja seuranta sekä ilmastoviestintä ja osallisuus. Tarkempi suunnitelma ohjelmoituina toimenpiteinä kuluvalle valtuustokaudelle 2023-2025 esitetään liitteessä.

Ohjelman toimeenpano suoritetaan vuonna 2021 muodostetun ilmastojohtamisen toimintamallin mukaan. Ilmasto-ohjelma päivitetään valtuustokausittain eli täsmennetään työ kullekin kaudelle konkreettisiksi toimenpidekorteiksi vastuutahoineen. Hyväksymällä ilmasto-ohjelman, kunta päättää kansalliseen sekä maakunnalliseen kehykseen sovittuvasta realistisesta kokonaistavoitteesta sekä ilmasto-ohjelmasta kuluvalle valtuustokaudelle. Kokonaistavoite Tuusulan kuntaorganisaatiolle on saavuttaa hiilineutraalius suorien (scope 1) ja epäsuorien (scope 2) päästöjen sekä työasiamatkojen, jätteiden, leasing-ajoneuvojen ja taksimatkojenosalta viimeistään vuonna 2035. Mahdollisesti tavoite voidaan saavuttaa jo aikaisemmin. Välillisten päästöjen (scope 3) osalta tavoitteena on vähentää päästöjä 70 % vuoden 2021 tasosta vuoteen 2035 mennessä ja saavuttaa hiilineutraalius niiden osalta vuoteen 2040 mennessä. Tavoitteet on asetettu nykyhetken näkökulmasta ja tiedoilla, ja tavoitteita voidaan tarkistaa tulevien valtuustokausien ilmasto-ohjelmissa. Kuntaorganisaation päästöihin on laskettu rakentaminen ja kunnossapito, hankitut tuotteet ja palvelut olennaisin erin, ostoenergia, kunnan omat ajoneuvot ja leasing-ajoneuvot, työasiamatkat ja työntekijöiden työmatkat sekä toimintojen jäte. Vuoden 2021 tiedoilla laaditun laskelman perusteella olennaisten erien päästöt olivat 19 738 tCO2e.

Ilmasto-ohjelmaa vetämään tarvitaan vuonna 2021 muodostetun toimintamallin mukaisesti ilmastokoordinaattori.

Ilmasto-ohjelmassa kuntakehityslautakunnan toimialueen vastuulla olevia toimenpiteitä ovat:

Elinvoima, asuminen, kehittäminen: asumisneuvonnassa ilmastoteemojen esillenostaminen, ilmastoviisaan asumisen edellytysten parantaminen, koulutustilaisuus yrityksille, yritysten päästöjen vähentämistä mahdollistavien infrastruktuurihankkeiden toteuttaminen sekä yritysvuoropuhelun ilmastoteemojen valmistelu ja toimeenpano

Kaavoitus: yleis- ja asemakaavojen ilmastovaikutusten arvioinnin kehittäminen, viherkerroin-työkalun kehittäminen asemakaavoihin, kunnan viherryttämissuunnitelman laatiminen sekä viherverkoston tietopohjan lisääminen koko kunnan alueelta.

Perustelut

Luonnosta ilmasto-ohjelmaksi 2023 - 2025 on valmistelultu laajalti mm. valtuuston iltakoulussa 1.2.2023 ja lautakunnissa. Ilmasto-ohjelmaa on valmisteltu siten, että ohjelma voisi tulla valtuuston hyväksyttäväksi toukokuussa 2023.

Ilmasto-ohjelmanvaikuttaa pitkäaikaisesti ja merkittävästi koko kunnan toimintaan.  Sen vuoksi on tarkoituksenmukaista, että valtuusto käy kokouksessaan 3.4.2023 yhteisen lähetekeskustelun luonnoksen sisällöstä ennen varsinaista päätöksentekoa.

Valtuuston lähetekeskustelun pohjaksi toivotaan poliittisten ryhmien ryhmäpuheenvuoroja. 

Perustelut

Vuoden 2023 alusta ilmastolaki velvoittaa kuntia laatimaan ilmastosuunnitelman. Tuusulan kunnassa on vuonna 2022 laadittu poikkihallinnollisena yhteistyönä ilmasto-ohjelma, joka täyttää lain velvoitteet. Ilmasto-ohjelma esiteltiin luottamushenkilöille iltakoulussa 1.2.2023. Konsulttina ilmasto-ohjelmatyössä on toiminut WSP.

Ilmasto-ohjelman laadinta sisältyy vuosina 2021-2023 toteutettavaan kehitystyöhön, jonka perusta luotiin vuonna 2021. Kehitysvaihe ajoittui vuoteen 2022 ja mallin mukainen toiminta aloitetaan vuoden 2023 aikana. Ilmasto-ohjelma ja kuntaorganisaation kasvihuonekaasulaskelma on laadittu syksyllä 2022. Tuusulan kuntaorganisaation kasvihuonekaasupäästöt on laskettu vuoden 2021 tiedoilla. Laskelma on tehty tässä työssä ensimmäistä kertaa ja se ohjaa kohdentamaan huomion vaikuttavimpiin eriin ja toimenpidetarpeisiin.

Kunnan ilmastotyössä tarkastelutasoina ovat sekä kuntaorganisaatiotaso että alueellinen taso. Kuntaorganisaatiolla tarkoitetaan kuntayhteisöä ilman liikelaitoksia. Ilmasto-ohjelmaa pohjustava alustava ilmastosuunnitelma valmistettiin vuonna 2021 ja siinä luotiin Tuusulan olosuhteisiin soveltuva toimenpiteiden jaottelu. Ilmasto-ohjelman rakenne ja toimenpiteet perustuvat kuuteen pääryhmään: ilmastovastuu, energia, rakentaminen, liikenne, sopeutuminen sekä hiilinielut ja -varastot. Ilmastovastuuseen sisältyvät esimerkiksi hankinnat, yritysyhteistyö, viestintä, ilmastokasvatus ja asukasyhteistyö.

Ilmasto-ohjelmassa esitetään Tuusulan kunnan ilmastotavoite, tavoitteen saavuttamisen pääkeinot sekä suunnitelma Tuusulan kunnan suorien ja epäsuorien päästöjen vähentämiseksi tavoitevuoteen 2035. Välillisten päästöjen osalta tavoitevuodeksi esitetään vuotta 2040. Ohjelmassa kuvataan toimenpiteet ryhmittäin tiiviinä kuvauksina. Lisäksi ohjelmassa kuvataan toimeenpano ja seuranta sekä ilmastoviestintä ja osallisuus. Tarkempi suunnitelma ohjelmoituina toimenpiteinä kuluvalle valtuustokaudelle 2023-2025 esitetään liitteessä.

Ohjelman toimeenpano suoritetaan vuonna 2021 muodostetun ilmastojohtamisen toimintamallin mukaan. Ilmasto-ohjelma päivitetään valtuustokausittain eli täsmennetään työ kullekin kaudelle konkreettisiksi toimenpidekorteiksi vastuutahoineen. Hyväksymällä ilmasto-ohjelman, kunta päättää kansalliseen sekä maakunnalliseen kehykseen sovittuvasta realistisesta kokonaistavoitteesta sekä ilmasto-ohjelmasta kuluvalle valtuustokaudelle. Kokonaistavoite Tuusulan kuntaorganisaatiolle on saavuttaa hiilineutraalius suorien (scope 1) ja epäsuorien (scope 2) päästöjen sekä työasiamatkojen, jätteiden, leasing-ajoneuvojen ja taksimatkojenosalta viimeistään vuonna 2035. Mahdollisesti tavoite voidaan saavuttaa jo aikaisemmin. Välillisten päästöjen (scope 3) osalta tavoitteena on vähentää päästöjä 70 % vuoden 2021 tasosta vuoteen 2035 mennessä ja saavuttaa hiilineutraalius niiden osalta vuoteen 2040 mennessä. Tavoitteet on asetettu nykyhetken näkökulmasta ja tiedoilla, ja tavoitteita voidaan tarkistaa tulevien valtuustokausien ilmasto-ohjelmissa. Kuntaorganisaation päästöihin on laskettu rakentaminen ja kunnossapito, hankitut tuotteet ja palvelut olennaisin erin, ostoenergia, kunnan omat ajoneuvot ja leasing-ajoneuvot, työasiamatkat ja työntekijöiden työmatkat sekä toimintojen jäte. Vuoden 2021 tiedoilla laaditun laskelman perusteella olennaisten erien päästöt olivat 19 738 tCO2e.

Ilmasto-ohjelmaa vetämään tarvitaan vuonna 2021 muodostetun toimintamallin mukaisesti ilmastokoordinaattori.

Ilmasto-ohjelmassa sivistyksen lautakuntien toimialueelle vastuutettuja toimenpiteitä osaltaan ovat:

• Viestintään osallistuminen ilmastotoimista niiltä osin kuin toimet koskevat sivistyksen toimialueen alaista toimintaa
• Ilmastovastuu ja asukasyhteistyö sivistyspalveluiden kehittämisessä
• Mukana oleminen monialaisissa työryhmissä, esimerkiksi rakennushankkeiden ohjausryhmä, hankintaprosessin ja kriteerien kehittäminen, energiatehokkuustyö
• Ilmastokasvatuksen edistäminen kaikessa sivistyspalveluiden toiminnassa
• Koulujen ja päiväkotien ruokapalvelujen ilmastopäästöjen pienentäminen: prosessi, valmistus, ruoka-aineiden hankinta
• Työpaikkaruokailun ja kokoustarjoilujen ilmastopäästöjen pienentäminen: prosessi, valmistus, ruoka-aineiden hankinta
• Hankintojen ilmastopäästöjen pienentäminen

o    Aineiden, tarvikkeiden ja tavaran hankinta
o    Ilmastoviisaiden hankintojen ja hankintaprosessin kehittäminen osana hankintojen vastuullisuuden kehittämistä (mukana työryhmässä)
o    Koneet, laitteet, kuljetusvälineet ja ICT-hankinnat
o    Rakentamisen hankinta ja ilmastoviisas rakentaminen (mukana palveluverkon rakennushankkeiden ohjausryhmässä)

Perustelut

Vuoden 2023 alusta ilmastolaki velvoittaa kuntia laatimaan ilmastosuunnitelman. Tuusulan kunnassa on vuonna 2022 laadittu poikkihallinnollisena yhteistyönä ilmasto-ohjelma, joka täyttää lain velvoitteet. Ilmasto-ohjelma esiteltiin luottamushenkilöille iltakoulussa 1.2.2023. Konsulttina ilmasto-ohjelmatyössä on toiminut WSP.

Ilmasto-ohjelman laadinta sisältyy vuosina 2021-2023 toteutettavaan kehitystyöhön, jonka perusta luotiin vuonna 2021. Kehitysvaihe ajoittui vuoteen 2022 ja mallin mukainen toiminta aloitetaan vuoden 2023 aikana. Ilmasto-ohjelma ja kuntaorganisaation kasvihuonekaasulaskelma on laadittu syksyllä 2022. Tuusulan kuntaorganisaation kasvihuonekaasupäästöt on laskettu vuoden 2021 tiedoilla. Laskelma on tehty tässä työssä ensimmäistä kertaa ja se ohjaa kohdentamaan huomion vaikuttavimpiin eriin ja toimenpidetarpeisiin.

Kunnan ilmastotyössä tarkastelutasoina ovat sekä kuntaorganisaatiotaso että alueellinen taso. Kuntaorganisaatiolla tarkoitetaan kuntayhteisöä ilman liikelaitoksia. Ilmasto-ohjelmaa pohjustava alustava ilmastosuunnitelma valmistettiin vuonna 2021 ja siinä luotiin Tuusulan olosuhteisiin soveltuva toimenpiteiden jaottelu. Ilmasto-ohjelman rakenne ja toimenpiteet perustuvat kuuteen pääryhmään: ilmastovastuu, energia, rakentaminen, liikenne, sopeutuminen sekä hiilinielut ja -varastot. Ilmastovastuuseen sisältyvät esimerkiksi hankinnat, yritysyhteistyö, viestintä, ilmastokasvatus ja asukasyhteistyö.

Ilmasto-ohjelmassa esitetään Tuusulan kunnan ilmastotavoite, tavoitteen saavuttamisen pääkeinot sekä suunnitelma Tuusulan kunnan suorien ja epäsuorien päästöjen vähentämiseksi tavoitevuoteen 2035. Välillisten päästöjen osalta tavoitevuodeksi esitetään vuotta 2040. Ohjelmassa kuvataan toimenpiteet ryhmittäin tiiviinä kuvauksina. Lisäksi ohjelmassa kuvataan toimeenpano ja seuranta sekä ilmastoviestintä ja osallisuus. Tarkempi suunnitelma ohjelmoituina toimenpiteinä kuluvalle valtuustokaudelle 2023-2025 esitetään liitteessä.

Ohjelman toimeenpano suoritetaan vuonna 2021 muodostetun ilmastojohtamisen toimintamallin mukaan. Ilmasto-ohjelma päivitetään valtuustokausittain eli täsmennetään työ kullekin kaudelle konkreettisiksi toimenpidekorteiksi vastuutahoineen. Hyväksymällä ilmasto-ohjelman, kunta päättää kansalliseen sekä maakunnalliseen kehykseen sovittuvasta realistisesta kokonaistavoitteesta sekä ilmasto-ohjelmasta kuluvalle valtuustokaudelle. Kokonaistavoite Tuusulan kuntaorganisaatiolle on saavuttaa hiilineutraalius suorien (scope 1) ja epäsuorien (scope 2) päästöjen sekä työasiamatkojen, jätteiden, leasing-ajoneuvojen ja taksimatkojenosalta viimeistään vuonna 2035. Mahdollisesti tavoite voidaan saavuttaa jo aikaisemmin. Välillisten päästöjen (scope 3) osalta tavoitteena on vähentää päästöjä 70 % vuoden 2021 tasosta vuoteen 2035 mennessä ja saavuttaa hiilineutraalius niiden osalta vuoteen 2040 mennessä. Tavoitteet on asetettu nykyhetken näkökulmasta ja tiedoilla, ja tavoitteita voidaan tarkistaa tulevien valtuustokausien ilmasto-ohjelmissa. Kuntaorganisaation päästöihin on laskettu rakentaminen ja kunnossapito, hankitut tuotteet ja palvelut olennaisin erin, ostoenergia, kunnan omat ajoneuvot ja leasing-ajoneuvot, työasiamatkat ja työntekijöiden työmatkat sekä toimintojen jäte. Vuoden 2021 tiedoilla laaditun laskelman perusteella olennaisten erien päästöt olivat 19 738 tCO2e.

Ilmasto-ohjelmaa vetämään tarvitaan vuonna 2021 muodostetun toimintamallin mukaisesti ilmastokoordinaattori.

Ilmasto-ohjelmassa sivistyksen lautakuntien toimialueelle vastuutettuja toimenpiteitä osaltaan ovat:

• Viestintään osallistuminen ilmastotoimista niiltä osin kuin toimet koskevat sivistyksen toimialueen alaista toimintaa
• Ilmastovastuu ja asukasyhteistyö sivistyspalveluiden kehittämisessä
• Mukana oleminen monialaisissa työryhmissä, esimerkiksi rakennushankkeiden ohjausryhmä, hankintaprosessin ja kriteerien kehittäminen, energiatehokkuustyö
• Ilmastokasvatuksen edistäminen kaikessa sivistyspalveluiden toiminnassa
• Koulujen ja päiväkotien ruokapalvelujen ilmastopäästöjen pienentäminen: prosessi, valmistus, ruoka-aineiden hankinta
• Työpaikkaruokailun ja kokoustarjoilujen ilmastopäästöjen pienentäminen: prosessi, valmistus, ruoka-aineiden hankinta
• Hankintojen ilmastopäästöjen pienentäminen

o    Aineiden, tarvikkeiden ja tavaran hankinta
o    Ilmastoviisaiden hankintojen ja hankintaprosessin kehittäminen osana hankintojen vastuullisuuden kehittämistä (mukana työryhmässä)
o    Koneet, laitteet, kuljetusvälineet ja ICT-hankinnat
o    Rakentamisen hankinta ja ilmastoviisas rakentaminen (mukana palveluverkon rakennushankkeiden ohjausryhmässä)

Perustelut

Tuusulan kunnassa on vuonna 2022 laadittu poikkihallinnollisena yhteistyönä ilmasto-ohjelma. Konsulttina ilmasto-ohjelmatyössä on toiminut WSP. 3.4.2023 valtuusto piti lähetekeskustelun ilmasto-ohjelmasta. 

Ilmasto-ohjelman laadinta sisältyy vuosien 2021-2023 kehitystyöhön. Mallin mukainen toiminta aloitettiin vuoden 2023 aikana. Ilmasto-ohjelma ja kuntaorganisaation kasvihuonekaasulaskelma laadittiin loppuvuodesta 2022. Laskelman tiedot ovat vuodelta 2021. Laskelma tehtiin ensimmäistä kertaa ja se ohjaa toimintaamme kohti vaikuttavimpiin toimenpidetarpeisiin.

Kunnan ilmastotyössä tarkastelutasoina ovat sekä kuntaorganisaatiotaso että alueellinen taso. Kuntaorganisaatiolla tarkoitetaan kuntayhteisöä ilman liikelaitoksia. Ilmasto-ohjelman rakenne ja toimenpiteet perustuvat kuuteen pääryhmään: ilmastovastuu, energia, rakentaminen, liikenne, sopeutuminen sekä hiilinielut ja -varastot. Ilmastovastuuseen sisältyvät esimerkiksi hankinnat, yritysyhteistyö, viestintä, ilmastokasvatus ja asukasyhteistyö.

Ilmasto-ohjelmassa esitetään Tuusulan kunnan ilmastotavoite, toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi ja Tuusulan kunnan suorien ja epäsuorien päästöjen vähentämiseksi tavoitevuoteen 2035. Välillisten päästöjen osalta tavoitevuodeksi esitetään vuotta 2040. (Scope 1-3 ks. alla). Ohjelmassa kuvataan toimenpiteet ryhmittäin tiiviinä kuvauksina. Lisäksi ohjelmassa kuvataan toimeenpano ja seuranta sekä ilmastoviestintä ja osallisuus. Toimenpiteet kuluvalle valtuustokaudelle 2023-2025 esitetään liitteessä.

Ilmasto-ohjelma päivitetään valtuustokausittain eli täsmennetään työ kullekin kaudelle konkreettisiksi toimenpidekorteiksi vastuutahoineen. Hyväksymällä ilmasto-ohjelman ohjeellisena, kunta päättää kansalliseen sekä maakunnalliseen kehykseen sovittuvasta realistisesta kokonaistavoitteesta sekä ilmasto-ohjelmasta kuluvalle valtuustokaudelle. Kokonaistavoite Tuusulan kuntaorganisaatiolle on saavuttaa hiilineutraalius suorien (scope 1) ja epäsuorien (scope 2) päästöjen sekä työasiamatkojen, jätteiden, leasing-ajoneuvojen ja taksimatkojen osalta viimeistään vuonna 2035. Mahdollisesti tavoite voidaan saavuttaa jo aikaisemmin. Välillisten päästöjen (scope 3) osalta tavoitteena on vähentää päästöjä 70 % vuoden 2021 tasosta vuoteen 2035 mennessä ja saavuttaa hiilineutraalius niiden osalta vuoteen 2040 mennessä. Tavoitteet on asetettu nykyhetken näkökulmasta ja tiedoilla, ja tavoitteita tarkistetaan tulevien valtuustokausien ilmasto-ohjelmissa. Kuntaorganisaation päästöihin on laskettu rakentaminen ja kunnossapito, hankitut tuotteet ja palvelut olennaisin erin, ostoenergia, kunnan omat ajoneuvot ja leasing-ajoneuvot, työasiamatkat ja työntekijöiden työmatkat sekä toimintojen jäte. Vuoden 2021 tiedoilla laaditun laskelman perusteella olennaisten erien päästöt olivat 19 738 tCO2e.

Ilmasto-ohjelma päivitetään valtuustokausittain eli täsmennetään työ kullekin kaudelle konkreettisiksi toimenpidekorteiksi vastuutahoineen

Toimenpiteitä ja toimenpidekortteja on päivitetty: Viherkerroin -työkalun kehittäminen asemakaavoihin, Yleis- ja asemakaavojen ilmastovaikutusten arvioinnin kehittäminen, Julkisen rakennushankkeen ilmastovaikutusarviointi, Julkisen rakentamisen päästövähennystavoitteen määrittäminen, Kestävä purkaminen, Kiinteistöjen hallinnan tavoitteet, Päästötön työmaa, Työasiamatkojen matkustusohje kunnan työntekijöille,  Pyöräilyn edistämissuunnitelman päivitys, Taksimatkat - Tilannekuva ja Hankintaohje, Yhteiskäyttöpyörien tarveselvitys, Pyöräilyn ja kävelyn edistämisen viestintäsuunnitelma, Liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien julkisten jakelu- ja latauspisteiden tavoiteverkon määrittely, Hiilinielujen ja luonnon kompensaation periaatteiden määrittely.

Viherkerroin -työkalun kehittäminen asemakaavoihin

Viherkerroin on työkalu, joka on kehitetty ohjaamaan tonttien viherrakennetta. Useat kaupungit ja kunnat ovat laatineet oman viherkerrointyökalun käyttöönsä varmistamaan kestävän kaupunkirakenteen rakentumisen. Tutkimme viherkertoimen soveltuvuutta Tuusulaan.

Tehdään selvitys Tuusulalle sopivista viherkertoimen elementeistä, hulevesien hallinnan integroinnista viherkertoimeen ja tavoitetasoista erityyppisissä asemakaavoissa. Viherkerrointa pilotoidaan asemaakaavoissa 2024-2025. Tämän jälkeen se tulee osaksi kaavoitustyötä.

Vihertehokkuuden lisäämisellä saavutettavia hyötyä ovat mm.

·        Viihtyisämpi kaupunkiympäristö

·        Lämpösaarekeilmiön vähentäminen lisääntyneen haihduttavan kasvillisuuden avulla.

·        Puiden ja muiden suojaistutusten tarjoamat tuulensuojaiset ja varjoisat tilat oleskelulle.

·        Tulvariskin pieneminen tehokkaalla hulevesien hallinnalla.

·        Melun vaimennus ja pölyn ja ilmansaasteiden sitominen kasvillisuuden avulla.

·        Luonnon monimuotoisuuden tukeminen

·        Sopeutuminen ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin
 

Yleis- ja asemakaavojen ilmastovaikutusten arvioinnin kehittäminen

-        On arvioitu yleiskaavan asumisen laajanemisalueiden kaavataloudelliset- ja ilmastovaikutukset vaikutukset

-        Testataan erilaisia työkaluja

-        Mietitään kompensaatiokohteita asemakaavoissa

-        Tutkitaan asemakaavojen viherkerrointa

-        Benchmarkataan muihin kuntiin ja kaupunkeihin
 

Julkisen rakennushankkeen ilmastovaikutusarviointi

Määritetään konkreettiset päästöjen vähentämisen tavoitteet julkiselle rakentamiselle. Tehdään määritys osana palveluverkko-ohjelman kestävän kehityksen poikkileikkaavaa projektia. Tavoitteiden määrityksen yhteydessä määritetään myös keinot tavoitteisiin pääsemiseksi. Määrityksen jälkeen jalkautetaan tavoite myös ohjelman ulkopuoliseen julkiseen rakentamiseen. Tavoiteohjelmaan sisältyy mm. elinkaarilaskenta ja E-lukutavoite sekä hiilijalanjälkilaskenta jokaisessa projektissa. 

Julkisen rakentamisen päästövähennystavoitteen määrittäminen

Määritetään konkreettiset päästöjen vähentämisen tavoitteet julkiselle rakentamiselle. Tehdään määritys osana palveluverkko-ohjelman kestävän kehityksen poikkileikkaavaa projektia. Tavoitteiden määrityksen yhteydessä määritellään myös keinot tavoitteisiin pääsemiseksi. Määrityksen jälkeen jalkautetaan tavoite myös ohjelman ulkopuoliseen julkiseen rakentamiseen. Lopputuloksena on päästöjen vähentämisen tavoiteohjelma julkiselle rakentamiselle sekä rakentamisen hiilineutraalisuuden prioriteettilistaus. Tavoiteohjelmaan sisältyy mm. elinkaarilaskenta ja E-lukutavoite sekä hiilijalanjälkilaskenta jokaisessa projektissa.

Kunnallistekniikan näkökulman sisällyttämistä arvioidaan ennen työn käynnistymistä.

Kestävä purkaminen

Tehdään koehanke, jossa selvitetään materiaalien kierrätyspotentiaalia. Selvitetään Kestävän purkamisen toimenpiteiden kustannusvaikutus.

Otetaan käyttöön Purkukartoitus - opas laatijalle (YM 2019/30) sekä muut Ympäristöministeriön oppaat. Kuvataan tarkemmin Kestävän purkamisen määritelmä, tavoitteet ja vaatimukset kunnan purkutyömailla. Selvitetään syntyneiden jakeiden käyttömahdollisuudet. Asetetaan kierrätysasteelle tavoitteet. Kirjataan vaatimus tavoitteista kaikkiin kunnan urakoiden tarjouspyyntöihin.

Asetetaan Kestävä purkaminen -vaatimus kunnan purkutyömaille.
 

Kiinteistöjen hallinnan tavoitteet

Laaditaan kunnan kiinteistöjen hallinnan pitkän aikavälin tavoitteet, joissa otetaan kantaa kunnan kiinteistöomaisuuden hallinnan, hoidon ja kehittämisen tavoitteisiin. Kiinteistöstrategia on omistamisen ja ylläpidon suunnitelma, jossa ensin määritellään tavoitteet ja sen jälkeen keinot, joilla tavoitteisiin päästään. Strategia laaditaan sekä lyhyelle että pitkälle aikavälille.

Kiinteistöstrategian lähtökohtana on kunnan kiinteistöomaisuuden hallinta ja hoitaminen tehokkaalla, kestävällä ja kunnan kokonaisedun varmistavalla tavalla. Kunnan kokonaisedulla tarkoitetaan taloudellisten vaikutusten lisäksi sosiaalisia ja ympäristöllisiä vaikutuksia, huomioiden kulttuuriperintö, kokonaisturvallisuus, ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuus. Kunnalle tarpeettomasta omaisuudesta luovutaan noudattaen avoimia ja syrjimättömiä menettelyjä ja kunnan kokonaisedun mukaisesti. Ennen omaisuuden luovuttamista sen kehittämismahdollisuudet selvitetään. Kunta hankkii omistukseensa kiinteistöjä hyvin harkiten. Kunnan kiinteistöomistuksia koskevien tietojen kattavuutta ja oikeellisuutta perusrekistereissä kehitetään edelleen. Kunta toimii edelläkävijänä hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi.

Kiinteistöstrategian laatimisessa hyödynnetään jo olemassa olevia selvityksiä: kehitettävien kiinteistöjen lista, palveluverkkoselvitys jne. Strategian tavoitteena on mm. määritellä kiinteistöjen salkutus, ennakoida tulevia tilatarpeita, laatia tilatehokkuuden ja kiinteistöomaisuuden elinkaarisuunnitelma sekä selkeyttää rakennuttamisen ja kiinteistön ylläpidon tavoitteita.

Laatimisen jälkeen kiinteistöstrategia käsitellään ja hyväksytetään kunnan päättävissä elimissä (tekninen lautakunta, kunnanhallitus), jonka jälkeen se toimii linjauksena kunnan kiinteistöomaisuuden hallinnalle, hoitamiselle ja kehittämiselle.

Päästötön työmaa

Tehdään yhdessä yhdyskuntatekniikan kanssa pilotti päästöttömästä työmaasta ja arvioidaan sen perusteella kustannus- ym. vaikutukset

Pilotin pohjalta asetetaan Päästötön työmaa -vaatimus kunnan työmaille. Täsmennetään Päästöttömän työmaan määritelmän ja vaatimusten sisältöä. Tavoitteena on, että vuoden 2025 alusta käynnistyvät työmaat ovat fossiilittomia, eli niillä ei käytetä fossiilisia polttoaineita. Työmaiden päästöihin luetaan työkoneiden, sähkön, lämmityksen ja vaiheittain kuljetusten päästöt.

Päästöttömän työmaan vaatimus kirjataan kaikkiin urakoiden tarjouspyyntöihin ja niitä noudatetaan omassa toiminnassa.
 

Työasiamatkojen matkustusohje kunnan työntekijöille

Edistetään julkisia kulkuvälineitä työasiamatkoissa ja työasiamatkustamisessa. Työasiamatkustamiseen yhteiskäyttöautoja, yhteiskäyttöpyöriä jne.

Selvitetään yhteiskäyttökulkuneuvojen (sähkökäyttöisiä / -avusteisia) hankintaa kunnan toimipisteisiin ja kannustetaan käyttämään niitä oman auton sijaan.

Muodostetaan hallinnossa linjaukset matkustamiseen ja hybridityöhön huomioiden ilmastovaikutukset. Esimerkiksi vältetään lentämistä ja laivalla matkustamista.

Palvelualueet selvittävät työasiamatkustamiseen liittyvän nykyisen ajon määrää ja arvioivat sen tarpeellisuutta. Pitävät työpajan, jossa kartoitetaan työasia-autoilun nykyiset tarpeet ja innovoivat voiko autolla ajamista vähentää, esimerkiksi katunäkymä- tai työkohdekuvausten hyödyntäminen. 

Pyöräilyn edistämissuunnitelman päivitys

Päivitetään vuonna 2018 hyväksytty pyöräilyn edistämissuunnitelma.

Sisältää mm pyöräliikenteen tavoiteverkon suunnitelman sekä esimerkkikohteina keskusta-alueiden kehittämistoimenpidetarkastelun.

Taksimatkat - Tilannekuva ja Hankintaohje

Selvitetään millaiset sopimukset ovat palvelun tarjoajien kanssa nyt ja miten kilpailutuksessa voidaan huomioida vähäpäästöisyys tulevaisuudessa.

Puhtaiden ajoneuvojen laissa (740/2021) säädettyä julkisten ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksia!

Aikataulu yhteensovitetaan koulutaksihankinnan kanssa:

-   Oppilaskuljetusten hankinta lukuvuosille 2021-2022 ja 2022-2023, optio lukuvuosille 2023-2024 ja 2024-2025 käytettä

-   Uusi hankintakierros vuodenvaihteessa 2024-2025

Yhteiskäyttöpyörien tarveselvitys

Selvitetään, tuleeko ja kannattaako Tuusulan olla mukana seudullisessa yhteiskäyttöpyöräjärjestelmässä, mikäli seudullisen yhteiskäyttöpyöräjärjestelmän hankinta HSL-alueella etenee siten, että mukana olevien kuntien joukko laajenee nykyisestä (Helsinki, Espoo, Vantaa). Kaupunkien nykyisten kaupunkipyöräpalveluiden sopimuksen päättyvät vuoden 2025 lopussa.  HSL-alueen uusi seudullinen järjestelmä tulisi käyttöön keväällä 2026. Hankintakauden pituus on 5-10 vuoden välillä. Sitä ennen selvitys- ja hankintavaiheeseen kuluu tn. noin kaksi vuotta.

HSL käynnistää uuden järjestelmän määrittelytyön 11/2023. Tarveselvitysvaiheen aloitus uusien järjestelmästä kiinnostuneiden kuntien kanssa on ajankohtainen 11/2023 ja tarveselvitystyö jatkuu 2/2024 asti. Mukaan lähtöä suunnittelevien kuntien kuntakohtaisessa tarveselvityksessä muodostetaan materiaali, jonka perusteella kukin kunta voi arvioida ja päättää osallistumisestaan hankintaan. Tarveselvitysvaiheen jälkeen kunnan tulee sitoutua hankintaan, kk 2-3/2024 mennessä.

-         Selvitetään millainen kaupunkipyöräpalvelu sopisi mukaan haluaviin kuntiin/Tuusulaan, mitä alueita sen olisi järkevä/tulisi kattaa

-         Yhteiskäyttöpyöräjärjestelmän malli (asemallinen, asematon, yhdistelmä) ja kustannustasoarvio

-         Pyörätyyppi (normaali, sähköavusteinen vai molempia)

-         Mahdollisesti kysely/selvitys asukkaiden tarpeista/toiveista

-         Kunnan osallistumisesta päätös luottamuselinkäsittelyllä

-         Kaupunkipyöräpalvelun kattavuuden kannalta Tuusulalle on oleellista, että myös Kerava ja Vantaa lähtevät mukaan samaan järjestelmään seudun keskuskaupunkien kanssa.

Pyöräilyn ja kävelyn edistämisen viestintäsuunnitelma

Tehdään pyöräilyn ja kävelyn edistämisestä viestintäsuunnitelma ja markkinointikampanja pyöräilyn edistämissuunnitelman päivittämisen jälkeen.

Liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien julkisten jakelu- ja latauspisteiden tavoiteverkon määrittely

Määritellään liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien julkisten jakelu- ja latauspisteiden tavoiteverkko.

Määritellään erityisesti tieliikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakelun tavoiteverkko, -määrä ja –laatu seuraavalle 5-10 vuodelle.

Määritellään kunnan toimenpiteet tieliikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkon parantamiseksi ko. ajanjaksolla.

Edistetään vuonna 2024 myös sopivaa latausinfrapilottia.

Julkinen sähköautojen latausverkosto vaikuttaa koti- ja työpaikkalatauksen ohella sähköautojen yleistymiseen.

Hiilinielujen ja luonnon kompensaation periaatteiden määrittely

Määritetään periaatteet metsityskompensaatioita ja -kohteita koskien. Edistetään kompensaatiopilottien toteutusta. Kompensaatiokohteet voivat olla esim. hiilinieluja, luontotyyppejä ja eliöiden elinympäristöjä.

Tuusulan kunta on mukana kompensaation kokeiluhankkeissa, joissa sovelletaan ympäristöhallinnon ohjeistusta kompensaatiosta.

Hiilinielujen lisääminen tarkoittaa toimenpiteitä, joilla metsään, kasvillisuuteen ja maaperään lisätään hiilivarastoja eli vähennetään ilmakehässä olevan hiilidioksidin määrää. Päästökompensaatio tarkoittaa puolestaan hyvitystä, joka ostetaan tai toteutetaan korvauksena alueella aiheutuneista kasvihuonekaasupäästöistä.