Kuntakehityslautakunta, kokous 19.9.2018

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 92 Suutarintie, asemakaavan muutos

TUUDno-2018-305

Aikaisempi käsittely

Kuntakehityslautakunta, 21.3.2018

Valmistelija

Asko Honkanen, kuntasuunnittelupäällikkö, asko.honkanen@tuusula.fi

Perustelut

Aikaisempi käsittely kuntakehityslautakunta 3.2.2016 § 14

Suunnittelualue

Alueella sijaitsevat Hyrylän paloasema sekä Rapsikanmäki, entinen Hyrylän/kirkonkylän alakansakoulu. Lisäksi suunnittelualueeseen kuuluu Tuusulanjokeen rajautuva Jokipuiston puistoalue, "monttu", valaistuine kävelyreitteineen.

Aloite, sopimukset ja maanomistus

Asemakaavan muutos on kunnan hanke. Tuusulan paloaseman siirtyminen uusiin tiloihin on käynnistänyt alueen käyttötarkoituksen muutoksen suunnittelun.

Asemakaava ja asemakaavan muutos sisältyy kärkihankkeena kunnanvaltuuston hyväksymään kaavoitussuunnitelmaan 2016-2020.

Kaava-alue on suurimmalta osin kunnan omistuksessa. Asemakaavoittamaton osa Koskenmäentien varrella on yksityisessä omistuksessa.

Kaavan laatimisen tarkoitus ja tavoite

Alueelle pyritään kaavoittamaan keskustamaisia asuinkerrostalojen korttelialueita. Jokipuiston roolia paikallisesti merkittävänä puistoalueena tarkastellaan, kuten Hyryläntien varrella sijaitsevan vanhan rakennuksen sekä paloaseman suojelutarvettakin.

Hyrylän ydintaajaman tiivistyminen edellyttää pysäköinnin eri rakenteellisten vaihtoehtojen tutkimista ja kevyen liikenteen jouhevien yhteyksien järjestämistä keskustan alueella.

Kunnan tavoitteena on etsiä yhteistyökumppaniksi rakennuttaja, jotta kaavatyö voidaan viedä loppuun hankekaavana.

Asemakaava on osa Hyrylän keskustan kehittämistyötä.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Suutarintien asemakaavan ja asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asetettiin nähtäville 19.11.2015. OAS on nähtävillä Tuusulan internetsivuilla koko suunnitteluprosessin ajan ja siihen on mahdollisuus ottaa kantaa, kunnes asemakaavaehdotus tulee nähtäville. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään asemakaavatyön edetessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta annetut mielipiteet ja lausunnot sekä niistä annetut vastineet ovat kaavaselostuksen erillisenä liiteasiakirjana.

Kaavoitustilanne

Kaavaa laadittaessa tai muutettaessa on otettava huomioon maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava. Vahvistetussa maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen ja keskustatoimintojen aluetta ja alue ei ole lentomelualuetta. Suunnittelualue on pohjavesialueella (pv). Tuusulanjoen varren viheryhteystarve on osoitettu Tuusulanjokilaaksosta Tuusulanjärven eteläpäähän saakka. Suunnittelualue on myös kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeällä alueella. Ympäristöministeriö vahvisti 2. vaihemaakuntakaavan 30.10.2014. Vireillä oleva 4. vaihemaakuntakaava on ollut luonnoksena nähtävillä 20.1.-20.2.2015.

Alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Kunnanvaltuuston hyväksymässä Tuusulan yleiskaava 2010 suunnittelualue on osoitettu julkisten palveluiden ja hallinnon alueena (PY) ja lähivirkistysalueena (VL); alueella sallitaan ulkoilua ja muuta yleistä virkistystoimintaa palveleva rakentaminen. Alueen läpi on osoitettu kunnan sisäisen ulkoilun pääreitti.

Tuusulan yleiskaava 2040 on tekeillä ja se on ollut kaavaluonnoksena julkisesti nähtävillä 11.8. - 30.9.2014. Suutarintien alue on osoitettu yleiskaavaluonnoksessa keskustatoimintojen alueeksi (C), alueen tavoitetehokkuus ea=0,20 ja viheralueeksi (VL).

Hyrylän laajentumissuuntien osayleiskaavassa rakennuspaikan kohdalla ei ole kaavassa käyttötarkoitusmerkintää tai muuta alueen käyttöä ohjaavaa merkintää. Suunnittelualue on osoitettu pohjavesialueen alueenosamerkinnällä (pv-1), vedenhankintaa varten tärkeää pohjavesialuetta. Suunnittelualueen läpi on osoitettu ulkoilureitti.

Asemakaavan muutos kohdistuu seuraaviin asemakaavoihin ja käyttötarkoituksiin:

Hyrylän keskustan asemakaava: Suutarintien katualue sekä kortteli 33070, joka on osoitettu Yleisten rakennusten korttelialueeksi (YT)
Hyrylinnan alue: Osa korttelista 2017, joka on osoitettu Yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y) sekä istutettavaa puistoaluetta (Pl) eli Jokipuiston alue
Hyrylän keskusta asemakaavan muutos: Osa korttelista 33078 (L) ja pysäköintiin osoitettu alue (LP), sekä puistoalue (P)
Seurakuntakeskuksen asemakaavan muutos: Hyryläntien katualuetta.
Terveyskeskuksen ympäristön asemakaava: Hyryläntien katualuetta.

Kaava-alueeseen kuuluu lisäksi kaavoittamatonta aluetta Tuusulanjoen alkupäässä Koskenmäen eteläpuolella.

Asemakaavaluonnos

Valmisteluvaiheessa laadittiin neljä vaihtoehtoista asemakaavaluonnosta (Vaihtoehdot A-D). Luonnosvaihtoehdoissa tarkasteltiin ja vertailtiin ratkaisuja liittyen mm. aluevarausten rajoihin, rakennusoikeuksiin, kerroskorkeuksiin, ja kaavamerkintöihin sekä -määräyksiin.

Asuinrakentamisen korttelialueet on osoitettu kaavamerkinnällä AK-45, yleisten rakennusten korttelialue kaavamerkinnällä Y, jossa sijaitsevilla rakennuksilla on sr-merkintä.

Osa suunnittelualueella olevista pysäköintialueista muuttuu asuinrakentamisen korttelialueeksi. Hyrylän ydintaajaman tiivistyminen ja kaupallisten palvelujen lisääntyminen edellyttää toimivia pysäköintiratkaisuja. Yleisten pysäköintilaitosten korttelialueelle LPY-1 voidaan osoittaa osa asuinkerrostalojen vaadittavista autopaikoista ja osa autopaikoista varataan yleiseen pysäköintiin.

Lisäksi kaavassa varataan alueita lähivirkistysalueille (VL) ja kaduille.

Suunnittelualue sijaitsee pohjavesialueella (/pv), jolloin pohjaveden suojelumääräykset on otettu osaksi kaavamääräyksiä.

Alue tukeutuu valmiiseen katuverkkoon, jonka runkona on Hyryläntie. Asemakaavan aiheuttama liikennemäärän kasvu ei aiheuta kapasiteetti- ja toimivuusongelmia. Kaavaratkaisun tarkentuessa kaavaehdotusvaiheessa laaditaan tarkemmat liikenne-ennusteet ja varmistetaan liikenteen toimivuus.

Jokipuiston lähivirkistysalueen saavutettavuutta on parannettu osoittamalla ohjeellinen kevyen liikenteen yhteys Koskenmäentieltä. Jokipuiston puistosuunnitelmaa tarkistetaan asemakaavan ehdotusvaiheessa.

Mitoitus

Asemakaava-alueen pinta-ala on kokonaisuudessaan noin 4,1 hehtaaria. Rakennusoikeus on osoitettu kerrosalaneliömetreinä rakennusalalla. Asemakaava-alueen rakennusoikeus vaihtelee vaihtoehtoluonnoksista riippuen seuraavasti.

Vaihtoehto A: Rakennusoikeutta AK-korttelialueella yhteensä 9 600 k-m2. Korttelitehokkuus ek=1,44. Suurin sallittu kerrosluku V.

Vaihtoehto B: Rakennusoikeutta AK-korttelialueella yhteensä 13 600 k-m2. Korttelitehokkuus ek=1,27. Suurin sallittu kerrosluku III-VIII.

Vaihtoehto C: Rakennusoikeutta AK-korttelialueella yhteensä 13 500 k-m2. Korttelitehokkuus ek=1,45. Suurin sallittu kerrosluku IV-VIII.

Vaihtoehto D: Rakennusoikeutta AK-korttelialueella yhteensä 12 000 k-m2. Korttelitehokkuus ek=1,29. Suurin sallittu kerrosluku II-VII.

Kaikissa luonnosvaihtoehdoissa yleisten rakennusten korttelialueella sijaitsevat rakennukset on merkitty suojeltaviksi (sr) eikä tontille ole osoitettu rakennusoikeutta. Pysäköintitalon rakentamiseen (LPY-1) on osoitettu rakennusoikeutta 6 000 k-m2. Jokipuisto lähivirkistysalueen pinta-ala vaihtelee välillä noin 17 047 m2 - noin 20 008 m2. Rakennusoikeutta alueen käyttöön on osoitettu kaikissa vaihtoehtoluonnoksissa 80 k-m2.

Kaavataloudelliset vaikutukset

Asemakaavan muutosalue tukeutuu olemassa olevaan katuverkkoon, jolloin uutta katua ei tarvitse rakentaa. Infran osalta kustannuksia tuo ainoastaan mahdollisen jalkakäytävän rakentaminen Suutarintien laitaan. Uusi rakentaminen voi kuitenkin edellyttää kunnallisteknisen verkoston uusimista tai johtojen siirtämistä.

Kustannuksia aiheuttaa Jokipuistoon rakennettava leikkipuisto, polkuvalaistuksen parantaminen ja uusien polkujen rakentaminen. Kustannuksia aiheuttaa myös vanhan paloaseman purkaminen.

Pysäköintitalon rakentamisen kustannusten jakamisesta sovitaan rakentamishankkeen käynnistyessä. Noin puolet rakennettavista autopaikoista tulee osoittaa yleiseen pysäköintiin ja loput voidaan osoittaa viereisten asuinkerrostalojen tarpeisiin. Jos pysäköintitaloon rakennetaan 220 autopaikkaa, tällöin yleisen pysäköinnin kustannukset kunnalle 110 autopaikasta ovat arviolta noin 2,2 - 2,75 milj. euroa.

Jos asuintonttien rakennushankkeet toteutuvat, tuottavat ne kunnalle tontinmyyntituloja vaihtoehdosta riippuen vähintään noin 2,4 - 2,8 milj. euroa. Jos hankkeet kilpailutetaan, myyntitulo voi olla arviolta 3,84 - 5,44 milj.. Arviot tarkistetaan kaavan ehdotusvaiheessa.

Lisätietoja:

kaavasuunnittelija Teija Hallenberg p. 040 314 3039

Sähköisesti: Kaavaselostus liitteineen sekä asemakaavaluonnosvaihtoehdot A, B, C ja D , mittakaavassa 1:2000 sekä asemakaavamääräykset.

Ehdotus kp

Kuntakehityslautakunta päättää

asettaa asemakaavan ja asemakaavan muutoksen luonnosvaihtoehdot A, B, C ja D MRA 30 §:n mukaisesti nähtäville mielipiteiden esittämistä varten.

---

Kokouksessa jaettiin luonnosvaihtoehto E:

Vaihtoehto E: Rakennusoikeutta AK-korttelialueella yhteensä 16 100 k-m2. Korttelitehokkuus ek=1,74. Suurin sallittu kerrosluku IV-VIII.

Muutettu päätösehdotus kp

Kuntakehityslautakunta päättää

asettaa asemakaavan ja asemakaavan muutoksen luonnosvaihtoehdot A, B, C, D ja E MRA 30 §:n mukaisesti nähtäville mielipiteiden esittämistä varten.

Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

Lisäksi kuntakehityslautakunta päätti:

Kuntakehityslautakunta edellyttää asemakaavaluonnoksen nähtävillä olon aikana erityistä rakentajien, rakennuttajien ja alan asiantuntijoiden kuulemista vuorovaikutteisella tavalla esimerkiksi Hyrylän suunnitteluseminaarin tai Rykmentinpuiston kutsuntojen tyyppisellä tapahtumalla, jossa myös lautakunnan jäsenillä on mahdollisuus olla mukana ja jossa esillä on niin luonnoksen sisältö kuin hankkeen tuleva prosessi.
Kuntakehityslautakunta edellyttää edelleen lautakunnan 20.5.2015 pysäköintinormin päättämisen yhteydessä päättämää jatkovalmistelua liityntäpysäköinnistä, liittymisestä joukkoliikennestrategiaan ja sen tavoitteisiin, pysäköinnin valvonnan järjestämiseen sekä velvoitepysäköinnin tarpeeseen ja mahdollisuuksiin.
Tässä yhteydessä selvitetään myös kunnanvaltuuston 7.12.2015 päättämä vuositavoite 8.3 Linjaamme Tuusulan kunnan pysäköintipolitiikan, jossa Hyrylän julkisen pysäköinnin tarve selvitetään sekä liityntäpysäköinnin tarjonta ja toimivuus varmistetaan. Tähän liittyen Suutarintien pysäköintiratkaisu on keskeinen tarkastelun kohde.

Merkittiin, että Liisa Sorri ei osallistunut asian käsittelyyn ja päätöksentekoon intressijääviyden vuoksi.

Nuorisovaltuuston edustaja Daniel Levander poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo 18.00

__________

Kuntakehityslautakunta 21.3.2018

Suunnittelualue

Suunnittelualue sijoittuu Tuusulan keskuksen Hyrylän kunnanosaan. Kaava-alue koskee Hyryläntien, Suutarintien, Tuusulanjoen, Koskenmäentien ja Koskensillantien rajaamaa aluetta. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 3,84 hehtaaria. Alueella sijaitsevat purkupäätöksen saanut Hyrylän vanha paloasema sekä Rapsikanmäki, jossa toimii Hyrylän kudonta-asema. Suunnittelualueeseen kuuluu Tuusulanjokeen rajautuva Jokipuiston puistoalue.

Suutarintien asemakaavan ja asemakaavan luonnosvaiheessa laadittiin alueelle viisi vaihtoehtoa, vaihtoehdot A – E. Luonnokset olivat nähtävillä 25.2.2016 – 31.3.2016 välisenä aikana. Luonnoksia esiteltiin yleisötilaisuudessa 17.3.2016.

Kunnan tavoitteena on ollut löytää yhteistyökumppaniksi rakennuttaja, jotta kaavatyö voidaan viedä loppuun hankekaavana. Yhteistyökumppania etsittiin suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailun avulla. Tontinluovutuskilpailua esiteltiin workshopissa 31.5.2016 ja kilpailu käytiin 1.7. – 30.9.2016 välisenä aikana. Kilpailuun ei jätetty osallistumisilmoituksia.

Luonnosten nähtävilläolon aikana jätettiin 12 lausuntoa ja kolme mielipidettä, joihin on laadittu vastineet.

Suutarintien asemakaava-aluetta koskevan palautteen pääkohdat olivat:

suunnittelualue on maisemallisesti arvokas ja paikalla olevilla rakennuksilla on kulttuuri- ja paikallishistoriallisia arvoja jotka on huomioitava.
kiinnitettävä huomiota rakentamisen sijoitteluun mittakaavaan ja massoitteluun
paloaseman säilyminen toivottavaa
Jokipuisto aktiivisempaan käyttöön, virkistysarvojen huomioiminen sekä ekologisten yhteyksien säilyminen
pohjavesialueen huomioiminen ja hulevesien huomioiminen pohjavesialueella.

Asemakaavan kehittäminen luonnoksesta ehdotukseksi

Julkisen nähtävilläolon jälkeen otettiin yhteyttä potentiaaliseen yhteistyökumppaniin, edelleen toiveena saada asemakaavan muutos valmisteltua yhteistyökumppanin kanssa. Tuolloin saatiin neuvottelu alueen toteuttamisesta käyntiin Lujatalo Oy:n kanssa. Asemakaavaehdotusta on laadittu yhteistyössä Lujatalo Oy:n ja arkkitehtikonsulttinsa Arkkitehtitoimisto Mika Päivärinne Oy:n kanssa. Samalla on valmisteltu kumppanuuskaavoitussopimusta, mutta tätä ei vielä ole hyväksytty. Neuvottelut ovat edenneet sopimuksen osalta hyvässä hengessä.

Kaavan yleiskuvaus

Suutarintien asemakaava tiivistää Hyrylän nykyistä keskusta-aluetta. Samalla tiivistyvälle keskustalle luodaan eri aikakausien rakennuskantaa hyödyntävää imagoa. Alue muodostuu asuinkerrostalokorttelista, yleisten rakennusten korttelialueesta sekä yleiselle pysäköintilaitokselle osoitetusta korttelialueesta. Kaava-alue Hyryläntiehen, Suutarintiehen sekä Koskensillantiehen. Muilta osin korttelialueet rajautuvat Jokipuiston virkistysalueeseen.

Asemakaavalla muodostuu kerrosalaa asuinrakentamiseen 16 800 k-m2 josta liikerakentamisen osuus on 250 k-m² sekä kerrosalaa pysäköintitalon rakentamiseen 6 000 m². Asukasmääräksi on arvioitu noin 420 asukasta (1 as / 40 kem2). Asuinkerrostalokorttelin toteuttaminen edellyttää vanhan paloaseman purkamista.

Asuinkerrostalojen kortteliin kuuluu myös vanhaa säilyvää rakennuskantaa, joka on asemakaavaehdotuksessa merkitty palvelurakennusten korttelialueeksi (P). Uutta kerrosalaa tälle palvelurakennusten tontille ei ole osoitettu, olevat rakennukset esitetään suojeltaviksi kulttuurihistoriallisin ja kaupunkikuvallisin syin. Lisäksi muodostuu virkistys- ja katualueita.

Asuinrakennusten korttelialueet

Asuinrakennusten korttelialueita on n. 24% kaava-alueesta.

Tehokas asuinkerrostalorakennusten korttelialue. (AK-46)

Alue on osoitettu pääasiassa korttelialueeksi. Hyryläntien varteen rakennettavaan asunkerrostaloon tulee ja Suutarintien varteen rakennettaviin asuinkerrostaloihin saa tehdä myös liiketilaa. Korttelialueen pinta-ala on noin 9 310 m².

Muut korttelialueet

Palvelurakennusten korttelialue (P)

Alueelle sijaitsee suojeltu (sr-27) rakennus ja talousrakennus. Korttelialueen pinta-ala on 1 274 m². Kaavamerkintä mahdollistaa monipuolisten toimintojen, palvelujen ja myymälätilojen sijoittamisen suojeltuun rakennukseen ja siten pitää Rapsikanmäen että ympäröivän alueen elävänä.

Yleiset alueet

Virkistysalueet

Kaava-alueen alasta virkistysalueita on n. 40 % ja pinta-ala noin 15 390 m².

Kaava-alueen virkistysalueet on osoitettu lähivirkistysalueina (VL-4). Näille viheralueille on osoitettu yhteystarpeet pyöräilyä ja jalankulkua varten.

Liikennealueet

Asemakaava-alueesta katualuetta n. 8 800 m², joka vastaa noin 23 % kaava-alueen alasta.

Asemakaava-alueen katuverkko on valmis, mutta tarpeen mukaan katusuunnitelmiin tehdään muutoksia, jotka laaditaan erikseen.

Muodostuvat korttelit ovat yhteydessä Hyryläntiehen ja sitä kautta seututeihin.

Muuta

Asuinkerrostalokorttelin toteuttaminen edellyttää pysäköintitalon rakentamista. Koska asuinrakentamisen sijoittuminen osittain Hyrylän ydintaajaman nykyisille pysäköintialueille että rakennettavien asuntojen lukumäärä ja sen vaatimat autopaikat, edellyttävät kaikkiaan yli 500 autopaikkaa, joista noin 90 on suunniteltu toteutettavan asuinkorttelissa. On suunniteltu, että kunta korvaa suunnitellun rakentamisen myötä poistuvia pintapysäköintipaikkoja merkitsemällä pysäköintitalosta noin 280 autopaikkaa kunnan tarpeisiin. Nämä paikat on suunniteltu myytävän eteenpäin lähistöön rakennettaville asuinkerrostalojen asunto-osakeyhtiöille, kun esim. kunnantalon toiminnot voidaan sijoittaa toisaalle.

Kaava-alue sijaitsee pohjaveden muodostumisalueella ja pohjavesialueella. Asemakaavamääräyksillä pyritään siihen, ettei pohjaveden laatu eikä riittoisuus vaarannu. Myös hulevesien käsittelyn osalta on annettu määräyksiä.

Lisätietoja:

kuntasuunnittelupäällikkö Asko Honkanen p. 040 314 2012 ja kaavasuunnittelija Teija Hallenberg p. 040 314 3039

Ehdotus

Esittelijä

Asko Honkanen, kuntasuunnittelupäällikkö, asko.honkanen@tuusula.fi

Kuntakehityslautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus

hyväksyy laaditun Suutarintien asemakaavan muutosehdotuksen ja luonnosvaiheessa saatuihin mielipiteisiin ja lausuntoihin laaditut vastineet
asettaa asemakaavaehdotuksen MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville muistutusten ja lausuntojen esittämistä varten.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Lisäksi kuntakehityslautakunta päätti

tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta kokouksessa.

Merkittiin, että Liisa Sorri ei osallistunut asian ja käsittelyyn ja päätöksentekoon intressijääviyden vuoksi. Sorrin tilalla oli varajäsen Anne Vähätalo.

Kuntakehityslautakunnan kokous keskeytettiin neuvottelutauon ajaksi klo 17.55 - 18.04.

Merkittiin, että Hannu Kantola ja Jussi Salonen poistuivat kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen klo 18.06

Esteellisyys

Liisa Sorri

Kunnanhallitus, 26.3.2018

Valmistelija

Asko Honkanen, kuntasuunnittelupäällikkö, asko.honkanen@tuusula.fi

Perustelut

Ehdotus

Esittelijä

Harri Lipasti, vt. hallintojohtaja

Kunnanhallitus päättää

hyväksyä laaditun Suutarintien asemakaavan muutosehdotuksen ja luonnosvaiheessa saatuihin mielipiteisiin ja lausuntoihin laaditut vastineet
asettaa asemakaavaehdotuksen MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville muistutusten ja lausuntojen esittämistä varten.

---

Puheenjohtajan avattua asiassa keskustelun Jussi Salonen Kari Frimanin ja Veikko Seunan kannattamana teki seuraavan palautusesityksen:

”Ehdotan asiaa palautettavaksi uudelleen valmisteltavaksi siten, että valmistellaan päätöksentekoon myös vaihtoehto, jossa

1
Pysäköintiä ei toteuteta ak-ehdotuksessa esitetyllä rakennettavan pysäköintitalon tavalla, vaan pysäköintitalon kohdalle suunnitellaan sijoitettavaksi asuntorakentamista kuitenkin siten, että nyt esillä olevasta pohjaehdotuksesta poiketen tärkeä itä-länsisuuntainen viheryhteys säilyy visuaalisestikin leveänä ja houkuttelevana. Tällä alueella pitää tarkastella yhden tai kahden pistetalon tai muuta kohdalle sopivaa ratkaisua.

2
Pysäköintitalon sijasta on tutkittava ratkaisua, jossa maanalainen pysäköinti sijoitetaan joko Hyryläntien länsipuolelle Suutarintien korttelialueelle, myös ehdotettujen rakennusten alle tai kunnan tarvitsemien pysäköintitilojen kanssa Hyryläntien itäpuolelle tai näiden yhdistelmänä.

3
Nyt esillä olevan pohjaesityksen monotonisuus ja raskaus korvataan kunnianhimoisella, ilmavalla, uudenlaista tilaa luovalla ratkaisulla, joka rakentaa Tuusulan uutta vetovoimaa, myös symbolisesti tälle Hyrylän parhaalle paikalle.

4
Nyt KH:ssa 26.3.2018 pohjaehdotuksena olevasta ja tämän palautusehdotuksen mukaisesta vaihtoehdosta tehdään vertailu laskelmineen ja arviointi sopivuudesta alueelle myös Tuusulan vetovoimaisuuden kannalta.

Tämän jälkeen tehdään valinta, kumpi vaihtoehto asetetaan nähtäville.”

Koska oli tehty kannatettu palautusesitys, oli asia ratkaistava äänestämällä. Kunnanhallitus hyväksyi puheenjohtajan äänestysesityksen, jonka mukaan ne, jotka kannattavat asian käsittelyä tässä kokouksessa äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Salosen tekemää palautusesitystä, äänestävät "ei".
Suoritetussa äänestyksessä annettiin 8 jaa-ääntä (Huusko, Koivunen, Mäki-Kuhna, Peltonen, Salmi, Sipiläinen, Tamminen ja Lindberg) ja 5 ei-ääntä (Friman, Seuna, Nyman, Heikkilä ja Salonen).
Puheenjohtaja totesi, että asia käsitellään tässä kokouksessa.

Päätös

Kunnanhallitus päätti

hyväksyä laaditun Suutarintien asemakaavan muutosehdotuksen ja luonnosvaiheessa saatuihin mielipiteisiin ja lausuntoihin laaditut vastineet
asettaa asemakaavaehdotuksen MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville muistutusten ja lausuntojen esittämistä varten.

Jussi Salonen jätti päätöksestä seuraavan eriävän mielipiteen:

"Asia olisi pitänyt palauttaa uudelleen valmisteltavaksi tekemäni palautusehdotuksen siten, että päätöksentekoon valmistellaan myös vaihtoehto, jossa

Tämän jälkeen tehdään valinta, kumpi vaihtoehto asetetaan nähtäville.

Keskellä Hyrylää Palokunnanmäellä, Tuusulanjoen ääressä sijaitseva Suutarintien asemakaava-alue on Hyrylän, kenties koko Tuusulan paras ja arvokkain rakennuspaikka keskustarakentamisessa. Aloituksella on suuri merkitys. Se taso, jolla suunnittelemme ja rakennamme tämän alueen ensimmäiset kohteet, määrittää myös sitä seuraavan, tulevan tason. Tässä meillä on oltava kunnianhimoa ja halu laatuun, korkeatasoiseen suunnitteluun. Laadun ja korkeatasoisen suunnittelun puute tulee kalliiksi monellakin tapaa. Mikäli alku on keskinkertainen, turha on enää odottaa jatkossa mitään parempaa. Tämä on useasti kaupunkirakentamisessa todettu.

Tässä meidän on seurattava vaikkapa ruotsalaisten esimerkkiä. Volvo esittelee aina uuden mallistonsa huipputuotteella. Sen jälkeen seuraa ne tavallisemmat ja suuremmalle joukolle mahdolliset mallit. Tällä tavalla toimimalla herätämme alueeseen ja tapaamme toimia mielenkiintoa, houkuttelevuutta. Vetovoimamme kasvaa, erotumme joukosta myönteisesti.

Suutarintien nyt käsittelyssä oleva asemakaavaehdotus havainnekuvineen on valitettavasti sitä samaa mitä muuallakin. Siinä ei ole mitään sellaista, joka herättäisi alueeseen minkäänlaista intohimoa eikä erottavuutta. Kaavamateriaalista perusteluineen välittyy tavoite kustannusten alentamiseen, jotta hanke olisi mahdollinen. On vaarallista ajatella, että parempi nyt vain on hyväksyä tämä kohtalainen suunnitelma, jotta jotain saisimme alkuun.

Keskeisiä kritiikin kohtia:

1
Itä-länsisuuntainen Rykmentinpuistosta Hyrylän kautta Tuusulanjoen laaksoon kulkeva tärkeä viher/kävelyyhteys kaventuu vaarallisella tavalla ehdotetun pysäköintitalon takia. Esitetty Suutarintien pysäköintitalo esitetään sijoitettavaksi kunnantalon eteläpäähän, Hyrylän lähes parhaimmalle paikalle, Tuusulanjoen laakson puiston ääreen. Tässä sijainnissa massiivinen, nelikerroksinen rakennus estää kaikissa Hyrylän keskustan kehittämistöissä tärkeänä pidetyn ja edistettävän itä-länsisuuntaisen kävely/vihervyöhykkeen toteutumisen katkaistessaan lähes kokonaan yhteyden Tuusulanjoen laaksoon. Ehdotettu pysäköintitalo on huono kaupunkikuvallisestikin - suuri, korkea, leveä ja pitkä - tämän myöntää myös kuntasuunnittelupäällikkömmekin.

2
Ehdotettu pysäköintitalo poikkeaa myös valtuuston aiemmasta 11.12.2017 päätöksesta - maanalaista pysäköintiä keskustassa, vain jos ei riitä, niin pysäköintitalo - sekä aiemmin tehdyistä pysäköintiselvitysten periaatteista.

3
Ehdotettu pysäköintitalo on myös Tuusulan kunnan ja Hyrylän keskustan kehittämisen kannalta kallis. Menetämme maanmyyntituloja 2-2,5 meuroa, vuotuisia kuntaveroja 500-600.000 euroa. Samalla mahdollisuus saada liikkeelle Hyrylän kaupallinen keskus osallistumalla pysäköintiratkaisuun vaikeutuu. Tällä uudella vaihtoehdolla saisimme järjestymään myös liityntä-asiointipysäköinnin, myös mahdollisesti toteutuvan, mutta jo nyt ennakoidun Monion pysäköintitilojen vähyyden ratkaistuksi.

Pysäköintitalon sijasta on tutkittava ratkaisua, jossa maanalainen pysäköinti sijoitetaan joko Hyryläntien itäpuolelle tai Suutarintien korttelialueelle ehdotettujen rakennusten alle tai näiden yhdistelmänä. Kunnalle tulevat pysäköintipaikat on ensisijaisesti sijoitettava Hyrylän itäpuolelle joko nyt YIT:n varausalueelle tulevaan kortteliin ja/tai mahdollisen kaupallisen keskuksen K-Hyrrä + tyhjä S-Market alueelle.

Tässä viittaan myös kh 26.2.2018 pykälässä "§ 63 Keskustan yleissuunnitelma, hyväksyntä" jättämääni eriävään mielipiteeseen.

4
Ehdotettu ak-ehdotus on monotoninen, raskas ja tuottaa tavanomaista asuinrakentamista. Siinä olevat kerroskorkeudet 6-8 eivät muodosta mielenkiintoista, vaihtelevaa eikä houkuttelevaa näkymää. Havainnekuvassa olevat viistotut katot eivät näy kuin ilmassa liikkuvalle.

5
Kuntakehitys ei ole noudattanut asian valmistelussa kuntakehityslautakunnan 3.2.2016 §14 päättämää hyväksi todettu suunnitteluseminaarimenettelyä, ei myöskään päätettyä jatkovalmistelua velvoitepysäköinnin tarpeesta ja mahdollisuuksista.

• "Kuntakehityslautakunta edellyttää edelleen lautakunnan 20.5.2015 pysäköintinormin päättämisen yhteydessä päättämää jatkovalmistelua liityntäpysäköinnistä, liittymisestä joukkoliikennestrategiaan ja sen tavoitteisiin, pysäköinnin valvonnan järjestämiseen sekä velvoitepysäköinnin tarpeeseen ja mahdollisuuksiin.
• Tässä yhteydessä selvitetään myös kunnanvaltuuston 7.12.2015 päättämä vuositavoite 8.3 Linjaamme Tuusulan kunnan pysäköintipolitiikan, jossa Hyrylän julkisen pysäköinnin tarve selvitetään sekä liityntäpysäköinnin tarjonta ja toimivuus varmistetaan. Tähän liittyen Suutarintien pysäköintiratkaisu on keskeinen tarkastelun kohde."

Valmistelija

Teija Hallenberg, kaavasuunnitelija, teija.hallenberg@tuusula.fi

Perustelut

Perustelut

Suutarintien asemakaavan muutoksen ehdotus oli nähtävillä 19.4.-21.5.2018. Ehdotuksesta jätettiin viisi muistutusta ja 11 lausuntoa. Saatuihin muistutuksiin ja lausuntoihin on laadittu vastineet. Asemakaavaehdotukseen on tehty tarkistuksia saadun palautteen perusteella. Tarkistukset ovat luonteeltaan teknisluonteisia ja vähäisiä eivätkä ne vaikuta olennaisesti kaavan sisältöön tai haitallisesti sen toteutettavuuteen tai toteutuksen laatuun.

Tarkistusten pääkohdat ovat:

Korttelin 8069 aluerajausta on muutettu vastaamaan entistä paremmin tontille suunniteltua pysäköintitaloa.
Tonttinumerointia on tarkistettu.
Maanalaisiin tiloihin johtava ajoliuska on lisätty kaavakartalle sekä määräyksiin.
Melusuojauksesta Hyryläntietä vasten on annettu tarkempia määräyksiä.
Tärkeän ekologisen reitin rajaus on muutettu ohjeelliseksi.
Yleismääräyksiä pohjaveden laadun ja määrän suojelemisesta osalta on tarkennettu.
Yleismääräyksiä hulevesien käsittelystä on tarkennettu.

Suutarintien asemakaava tiivistää Hyrylän nykyistä keskusta-aluetta lisäämällä alueelle asuntoja ja jonkin verran liiketilaa. Samalla täydentyvälle keskustalle luodaan eri aikakausien rakennuskantaa hyödyntävää imagoa, kun Rapsikanmäkenä tunnettu kudontakeskusrakennus jää muistuttamaan Hyrylän historiasta.

Suutarintien asemakaava korostaa Jokipuiston roolia Hyrylän merkittävänä puistoalueena. Puistosuunnitelman päivittäminen on käynnistynyt. Tuusulan ja Hyrylän alueelle on tekeillä taideohjelma, jossa Jokipuisto sekä alueelle suunniteltu pysäköintitalo tulevat olemaan taiteen sijoituskohteina.

Asemakaava mahdollistaa pysäköintitalon rakentamisen. Pysäköintitalo tarjoaa autopaikkoja viereisen korttelin asukkaille, kunnan työntekijöille ja kunnassa asioiville. Pysäköintitalon mitoituksessa on huomioitu Hyrylän kasvu ja vapautuvia autopaikkoja voidaan tulevaisuudessa tarjota myös muulle lähialueelle rakennettavien uusien kerrostalojen tarpeisiin.

Suutarintien asemakaava muodostuu asuinkerrostalojen sekä palvelurakennusten korttelialueesta, pysäköintilaitoksen korttelialueesta sekä Jokipuiston viheralueesta. Asuinkerrostalojen tontti sijoittuu Hyryläntien sekä Suutarintien varteen, palvelurakennusten tontti näiden kulmaukseen. Kortteli sijoittuu entisen paloaseman paikalle Hyrylänharjun lounaisrinteeseen. Kortteli muodostaa viihtyisän asuinympäristön Hyrylän ydintaajaman kupeessa.

Tiivistyvä kaupunkirakenne edellyttää rakenteellisen pysäköinnin järjestämistä. Osa asuinkorttelien tarvitsemista autopaikoista toteutetaan tontille rakenteellisena ja osa korttelin lähituntumaan rakennettavaan pysäköintilaitokseen. Pysäköintilaitokseen tulee osoittaa pysäköintitilaa myös kunnan tarpeisiin. Uutta katualuetta ei muodostu.

Rakennusten sijoittelussa on huomioitu Rapsikanmäki, alueen maasto-olosuhteet ja sijainti Hyrylän taajamassa siten, että asuinkerrostalojen kerroskorkeudet ovat matalimmillaan Rapsikanmäen ja katujen varsilla ja kasvavat harjun lakialueella. Asuinkerrostalokorttelissa on huomioitu viihtyisän ja yhtenäisen piha-alueen muodostuminen tonttijaosta huolimatta.

Asemakaavalla muodostuu kerrosalaa noin 16 800 k-m2, joka sisältää liiketilaa 250 k-m2. Asuinkerrostalojen kortteliin kuuluu myös palvelurakennusten korttelialuetta, jolla olevat rakennukset merkitään suojeltavaksi kulttuurihistoriallisin ja kaupunkikuvallisin syin. Pysäköintitalon rakentamiseen osoitetaan kerrosalaa 6 000 k-m2. Lisäksi muodostuu virkistys- ja katualueita. Kokonaismitoitus tällä kaava-alueella vastaa likimain aluetehokkuutta 0,6.

Asuinrakennusten korttelialueet

Asuinrakennusten korttelialueita on n. 24 % kaava-alueesta.

Asuinkerrostalojen korttelialue (AK-47)

Alueelle voidaan rakentaa asuinkerrostaloja. Rakennuksen katutasossa saa olla liike-, toimisto- tai niihin verrattavaa tilaa niillä tontinosuuksilla, jotka rajoittuvat Hyryläntiehen.

Hyryläntien ja Suutarintien varsille osoitettuun asuinkerrostalokortteliin on osoitettu rakennusalat viidelle asuinkerrostalolle.

Asuinkerrostalojen kerroskorkeus vaihtelee ½VI – VIII. Korkeimmat rakennukset sijoittuvat Hyrylänharjun korkeimmalle kohdalle ja matalimmat katujen varteen. Pistetaloilla saavutetaan ilmavuutta sekä avoimia näkymiä Jokipuistoon ja yli Hyrylän taajaman.

AK-47 -korttelialueita on yhteensä n. 0,93 ha.

Muut korttelialuee

Palvelurakennusten korttelialue (P)

Tontilla olevat rakennukset merkitään suojeltavaksi kulttuurihistoriallisin ja kaupunkikuvallisin syin.

Sr-27 määräys: Kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus, jota ei saa purkaa. Korjaus- ja muutostöiden yhteydessä rakennuksen historiallinen arvo tulee säilyttää. Rakennukset ja pihapiiri ovat kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas osa Hyrylän keskustan rakennettua ympäristöä.

P -korttelialueita on yhteensä n. 0,13 ha.

Yleisten pysäköintilaitosten korttelialue (LPY-1)

Alueelle rakennetaan pysäköintitalo, johon osoitetaan se osa asuinkorttelin autopaikoista, jotka eivät mahdu tonteille rakennettavaan pysäköintilaitokseen ja muu osa autopaikoista osoitetaan kunnan tarpeeseen, taajamassa työskenteleville ja yleiseen tarpeeseen.

LPY-1 -korttelialuetta on yhteensä n. 0,35 ha

Yleiset alueet

Viheralueet

Kaava-alueen alasta viheralueita on n. 40% ja pinta-ala yhteensä noin 1,56 ha.

Kaava-alueen viheralueet on osoitettu lähivirkistysalueina (VL). Viheralueille on osoitettu yhteystarpeet pyöräilyä ja jalankulkua varten.

Liikennealueet

Asemakaava-alueesta on katualuetta n. 0,9 ha, joka vastaa noin 23% kaava-alueen alasta.

Ehdotus

Esittelijä

Asko Honkanen, kuntasuunnittelupäällikkö, asko.honkanen@tuusula.fi

Kuntakehityslautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus

hyväksyy laaditun asemakaavan muutoksen
hyväksyy lausuntoihin ja muistutuksiin laaditut vastineet
ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

hyväksyä Suutarintien asemakaavan muutoksen.

----

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun Margita Winqvist Jari Anttalaisen kannattamana esitti seuraavan palautusesityksen:

"Suutarintien asemakaavan alue, Rapsikanmäki, on Hyrylän portti Tuusulanjärvelle ja Tuusulan Jokipuistoon, joka on Hyrylän tärkein virkistysalue keskustassa. Tämä alue vaatii korkeatasoista suunnittelua niin kaavoituksessa kuin rakentamisessa. Juuri tätä aluetta pitäisi suunnitella taidolla, kun ajatellaan Hyrylän keskustan tulevaisuutta ja vetovoimaisuutta. Asemakaavaehdotuksesta kuntalaisten ja yhteisöjen antamissa mielipiteissä on noussut etenkin kaksi asiaa esille:

1. asemakaavan massiivisuus ja

2. huoli ympäristöstä, Jokipuistosta ja tärkeän itä-länsisuuntaisen viheryhteyden kaventumisesta, lähes kokonaan katkeaminen.

Näiden huolien sekä omien näkemystemme perusteella ehdotamme, että Suutarintien asemakaavaehdotus palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että

1. Ympäristön arvot ja tärkeä itä-länsisuuntainen viheryhteys säilyy visuaalisestikin leveänä ja houkuttelevana. Rakentamista ei toteuteta viheryhteyden lähes katkaisevalla viisikerroksisella pysäköintitalolla ja sen toisella puolella olevalla kuusikerroksisella asuintalolla. Pysäköinnillä etsitään muu ratkaisu kuin esitetty.

2. Nyt esillä olevan asemakaavaehdotuksen monotonisuus ja raskaus korvataan kunnianhimolla, ilmavalla, uudenlaista tilaa luovaa ratkaisulla, joka rakentaa Tuusulan uutta vetovoimaa, myös symbolisesti tälle Hyrylän parhaalle paikalle."

Koska oli tehty kannatettu palautusesitys, oli asia ratkaistava äänestämällä.

Kuntakehityslautakunta hyväksyi puheenjohtajan äänestysesityksen, että ne jotka kannattavat asian käsittelyä tässä kokouksessa äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Winqvistin tekemää palautusesitystä, äänestävät "ei".

jaa-äänen antoivat: Mika Mäki-Kuhna, Päivö Kuusisto, Tiia Kaukolampi, Johanna Sipiläinen, Vesa Lundberg, Kirsi Viitanen, Ulla Palomäki, Klaus Koivunen, Jari Raita
ei-äänen antoivat :Margita Winqvist, Anne Vähätalo, Jari Anttalainen
tyhjän äänen antoi: Lars Winqvist

Puheenjohtaja totesi kuntakehityslautakunnan päättäneen äänin 9 - 3, 1 tyhjä, käsitellä asian tässä kokouksessa.