Perustelut
Tausta
Väylävirasto pyytää lausuntoa luonnoksesta valtion väyläverkon investointiohjelmaksi vuosille 2022–2029. Lausunto on pyydetty toimittamaan www.lausuntopalvelu.fi -sivuston kautta 15.9.2021 mennessä.
Väylävirasto laatii vuosittain valtion väyläverkon 8-vuotisen investointiohjelman osana valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman, Liikenne 12 -suunnitelma, toimeenpanoa. Vuosien 2022–2029 investointiohjelma on Väyläviraston tietoon perustuva ehdotus rata-, maantie- ja vesiväylähankkeiden toteuttamisesta ja niiden vaikutuksista.
Investointiohjelmaa hyödynnetään mm. talousarvioesityksen valmistelussa. Investointiohjelma sisältää isoja kehittämishankkeita, isoja peruskorjaushankkeita ja hankekokonaisuuksia sekä pienempiä parantamishankkeita. Jo päätetyt kehittämishankkeet sekä osa perusväylänpidon toimenpiteistä eivät sisälly investointiohjelmaan.
Investointiohjelma päivitetään vuosittain ennen seuraavan vuoden talousarviovalmistelua, sekä aina Liikenne 12 -suunnitelman päivittämisen yhteydessä.
Lausuntopyyntö on muotoiltu joukoksi kysymyksiä. Lausunto on laadittu listaukseksi kysymyksiin annettavia vastauksia.
Lausunto
Onko investointiohjelmassa kuvattu ymmärrettävästi sen valmisteluperiaatteet?
Investointiohjelman valmisteluperiaatteet ja rooli Liikenne 12 -suunnitelman toimeenpanossa on kuvattu selkeästi ja ymmärrettävästi. Läpinäkyvyyden turvaamiseksi ohjelmassa tulisi kuitenkin kuvata vielä laajemmin, miten ja millä perusteilla hankkeita on valittu, vertailtu ja priorisoitu.
Investointiohjelman laatimista ovat ohjanneet Liikenne 12 –suunnitelman lähtökohdat, tavoitteet, strategiset linjaukset ja toimenpiteet. Onko mielestänne investointiohjelmassa kokonaisuutena onnistuttu vastaamaan sille asetettuihin tavoitteisiin? Ovatko investointiohjelman perustelut vaikutusten kautta tasapuoliset ja selkeät?
Investointiohjelman vaikutuksia on arvioitu suhteessa Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteisiin. Ohjelmaluonnoksessa esitetty sanallinen arviointi sekä osasta hankkeista olemassa olevien yhteiskuntataloudellisten laskelmien pohjalta PRIO-työkalulla lasketut investointiohjelman hyödyt osoittavat, että ohjelmalla on oikean suuntaisia vaikutuksia ja ohjelmalla on pystytty vastaamaan asetettuihin tavoitteisiin. On kuitenkin vaikea hahmottaa kokonaisuutena tasoa, jolla investointiohjelma vastaa tavoitteisiin.
Ohjelmaraportoinnin perusteella ei voi päätellä onko koottu ohjelma vaikutuksiltaan paras tai optimaalisin hankkeiden yhdistelmä. Hankekokonaisuuden kokoamiseen tarvittaisiin lisää läpinäkyvyyttä. Alueiden välistä oikeudenmukaisuutta ja tarkoituksenmukaista kohtelua ei investointiohjelman sisällön perusteella pysty hyvin arvioimaan. Perustelut tulisi esittää myös ohjelman ulkopuolelle jääneiden hankkeiden osalta.
Tuusulan kunta korostaa, että kasvavan ja kansantalouden näkökulmasta merkittävän Helsingin seudun rooli ja tarpeet tulee ottaa huomioon investointiohjelman valmistelussa.
Onko mielestänne ohjelmaa mahdollista muuttaa Liikenne 12 –suunnitelman talousraamin puitteissa siten, että valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteet toteutuisivat paremmin ja kokonaisvaikutusten arvioinnin mukaan tulos olisi parempi? Miten muuttaisitte ohjelmaa ja miten perustelette paremmat vaikutukset?
Helsingin seudulle yhteisesti laadittu maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelma MAL 2019 sekä kuntien ja valtion kesken solmittu MAL-sopimus toimivat seudun yhteisenä tahdonilmauksena ja lähtökohtana kasvavan metropolialueen kestävälle kehittämiselle. MAL 2019 -suunnitelman hankekorien ja MAL-sopimuksen asettamien reunaehtojen tulee olla lähtökohtina investointiohjelman valmistelussa.
Tuusulan kunta pitää tärkeänä seuraavien näkökohtien huomioon ottamista valtion väyläverkon investointiohjelman valmistelussa:
- Pääradan kapasiteetin lisäämisen kolmas vaihe (Pasila - Riihimäki) tulee käynnistää toisen vaiheen toteuttamisen rinnalla.
- Valtion tulee osoittaa pitkäjänteisesti rahaa liikenneinfran pieniin kehittämishankkeisiin (KUHA) ja sitoutua liityntäpysäköintihankkeiden toteuttamiseen MAL 2019 -suunnitelmassa linjatun mukaisesti. Valtion vuosittainen KUHA-rahoitus Helsingin seudulle tulee nostaa 15 miljoonaan euroon vuodesta 2023 alkaen.
- Valtakunnallisesti ja seudullisesti tärkeää, MAL 2019 -suunnitelmaan sisältyvää valtateiden 3 ja 4 välistä Keski–Uudenmaan pohjoista logistiikan poikittaisyhteyttä (Järvenpää–Nurmijärvi) tulee edistää.
- Valtakunnallisesti ja seudullisesti tärkeää, MAL 2019 -suunnitelmaan sisältyvää Kehä IV -yhteyttä (maantie 152 välillä Hämeenlinnanväylä–Tuusulanväylä) tulee edistää. Hanke kehittää lentokenttäaluetta ympäröivien logistiikka-alueiden yhteyttä valtatien 3 suuntaan.
- Kehä IV -poikittaisyhteyteen kytkeytyviä, laadukkaan valtateiden 3 ja 4 välisen poikittaisyhteyden muodostamiseksi tarvittavia ja edistämistä vaativia hankkeita ovat lisäksi Tuusulan itäväylän (mt 11466) kehittäminen sekä maantien 148 kapasiteetin turvaaminen.
- Tuusulan kunta vastustaa ruuhkamaksujen/tietullien käyttöönottoa.
Liikenteen infrastruktuurin pienten kehittämishankkeiden (KUHA) rinnalla myös paitsioon jääneet keskisuuret, maankäytön kehittämistä ja asumisen lisäämistä tukevat tie- ja liittymähankkeet tulee ottaa huomioon. Valtio edellyttää MAL-sopimuksissa kunnilta asuntotuotantotavoitteiden täyttämistä ja maankäytön lisäämistä. Kunnat pyrkivät ohjaamaan maankäyttöä kestävää liikkumista tukeville alueille kuten asemanseuduille ja joukkoliikenteen reiteille, mutta tämän lisäksi tarvitaan myös nykyisten liittymien ja väyläjaksojen kehittämistä, joissakin tapauksissa uusia liittymiäkin.
Tuusulan kunta pitää Liikenne 12 -suunnitelmassa esitettyä yhteisrahoitusmallia ja sen sisältämää periaatetta, jonka mukaan valtion kustannusosuus olisi maksimissaan 50 % valtion verkolla toteutettavissa kaupunkiseudun liikennejärjestelmää parantavissa tie-, raide- ja muissa mahdollisissa hankkeissa, kohtuuttomana. Lähtökohtana tulee olla, että valtio vastaa valtion väylistä ja niiden kustannuksista ja kunnat katuverkosta.
Miten kehittäisitte investointiohjelman laatimisen prosessia, sen päivittämistä ja seurantaa? Saako Väylävirasto riittävästi ja oikea-aikaisesti tietoa väyläverkon kunnossapito- ja kehittämistarpeista mm. alueellisen liikennejärjestelmätyön, väylien suunnittelun ja asiakkuusyhteistyön avulla?
Väyläverkon investointiohjelman luonnos on valmisteltu Väyläviraston sisäisenä työnä. Tuusulan kunta katsoo, että jatkossa kunnat ja seudut tulee ottaa mukaan ohjelman valmisteluun. Keskinäisen yhteistyön kautta voidaan varmistaa, ettei liikenneverkon kehitys eriydy maankäytön ja asumisen kehityksestä ja näihin liittyvistä tarpeista.
Miten muuten haluatte kommentoida investointiohjelmaa?
Vuosittain päivitettävä investointiohjelma tukee osaltaan väyläverkon kehittämisen ja ylläpidon pitkäjänteisyyttä ja luo samalla näkymää tuleville vuosille. Tuusulan kunta pitää tärkeänä, että investointiohjelman ulkopuolelle jääneiden, Liikenne 12 -tavoitteita tukevien hankkeiden suunnitelmavalmiutta edistetään ja mahdollistetaan näiden toteuttaminen jatkossa.