Tekninen lautakunta, kokous 18.9.2018

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 80 Arviointikertomus 2017, tekninen lautakunta

TUUDno-2018-641

Valmistelija

  • Petri Juhola, yhdyskuntatekniikan päällikkö, petri.juhola@tuusula.fi
  • Ritva Lappalainen, projektijohtaja

Perustelut

Tuusulan kunnanvaltuusto on 7.5.2018 § 42 käsitellyt tarkastuslautakunnan arviointikertomusta vuodelta 2017 ja velvoittanut kunnanhallitusta ryhtymään toimiin esitettyjen huomioiden johdosta ja raportoimaan niistä valtuustolle viimeistään lokakuun 2018 aikana.

Tarkastuslautakunta toteaa vuoden 2017 arviointikertomuksessaan seuraavat suositukset teknisen lautakunnan alaiselle toiminnalle:

Yhdyskuntatekniikka, kunnallistekniikan suunnittelu:

  • Suunnittelukohteiden vaatimasta työpanostuksesta johtuen muu kunnallistekninen kehitystyö kärsii. Valmiuksia ottaa käyttöön hulevesimaksu koko kunnan alueella ei tällä hetkellä ole. Kadunvarsiojien kunnostuksen suunnitteluun ja kunnostuksen toteuttamiseen ei tällä hetkellä ole osoittaa resursseja. Kunnallistekniikan suunnitteluun pitää varata lisää määrärahoja sekä henkilökuntaresursseja.
     
    • Suunnittelun ja investointien aiheuttama kuormitus on ollut noin kahden viime vuoden aikana poikkeuksellisen suuri johtuen valtaosin siitä, että kunnassa on vahvistunut yhtä aikaan monta asemakaavaa ja kaikki kohteet on haluttu tonttituotantotavoitteiden vuoksi rakentaa samanaikaisesti. Odotettavissa on, että vuoteen 2020 mennessä suunnittelun ja rakentamisen intensiteetti tasaantuu kestävämmälle tasolle asuinalueiden osalta. Tosin on olemassa vaara, että suunnittelun ja rakentamisen henkilöstö- ja talousresurssit on kohdennettava vuoden 2020 tienoilla työpaikka-alueiden rakentamiseen, jos valmisteilla olevat työpaikka-asemakaavat halutaan toteuttaa kaikki yhtä aikaa.
       
    • Suunnittelun ja rakentamisen suuri määrä ei yksistään ole vaikuttanut siihen, että kunnallistekninen kehitystyö on kärsinyt. Siihen on vaikuttanut myös henkilöstössä tapahtunut varsin voimakas nuorentuminen. Uuden henkilökunnan rekrytointiin ja sen jälkeiseen työnohjaukseen on jouduttu käyttämään enemmän aikaa. Myös lisääntyneet hallintotehtävät ja niihin liittyvät keskijohdolle annetut toimeksiannot ovat suoraan poissa substanssipuolen kehittämisestä. Resurssipula on kokeneista työntekijöistä, joilla on riittävän laaja-alainen näkemys ja tuntemus alasta, jotta he olisivat kykeneviä itsenäisiin toimialan selvitys- ja kehitystehtäviin. Nykyisillä työmarkkinoilla tällaisia henkilöitä on erittäin vaikea saada. Kunnallistekniikan suunnitteluun osallistuvan henkilöstön määrä on periaatteessa riittävä, mutta työkokemus on vielä suhteellisen pieni tai henkilöt ovat korvamerkityt aluekehityshankkeisiin siten, että ao. tahoja ei voi käyttää muihin tehtäviin. Kunnallistekniikan rakentamiseen on esitetty rakennuttajainsinöörin virkaa, joka lisäisi resursseja sekä rakentamiseen että suunnitteluun.
       
  • Tarkastuslautakunta pitää mittauspalveluiden työtapaa, jossa henkilöresursseja on kiireaikana kesällä enemmän, hyvänä työtapana joka tulisi laajentaa muihinkin palveluihin.
     
    • Mittauspalveluissa toimintatapa on osoittautunut hyväksi. Menettelyä on syytä harkita vapautuvia virkoja/toimia täytettäessä kaikissa sellaisissa toiminnoissa, joissa esiintyy kausivaihtelua työmäärän suhteen. Kunnallistekniikan rakentamisessa ja viheralueiden hoidossa on ollut vastaava järjestelmä käytössä sovellettuna.
       
  • Henkilöstöresurssit tulee mitoittaa kunnallistekniikan suunnittelussa siten, että henkilöiltä ei jää seuraajan palkkausta hankaloittavaa vuosilomaa. Pitämättömät vuosilomat voivat viitata myös siihen, että henkilökunta väsyy ja sairastuu helpommin.
     
    • Vuosilomien siiroista lomakauden ulkopuolelle tulisi tehdä yhtenäinen linjaus koko kunnassa työehtosopimusten sallimissa puitteissa. Näiltä osin yhdyskuntatekniikan tulosalue yhtyy tarkastuslautakunnan näkemykseen.
       
  • Asiantuntijapalveluiden budjettiylityksiä voitaisiin hillitä oman henkilökunnan osaamista ja tietotaitoa kehittämällä ja huomioimalla tulevaisuuden tarpeet myös uusia henkilöitä palkattaessa.
     
    • Suurin osa asiantuntijapalkkioista on sellaista palkkiota, johon ei kannata hankkia eritysosaamista joko sen takia, että tarve ao. eritysosaamiselle on niin vähäistä, että panostus tieto-taidon jatkuvaan ylläpitoon tulisi kalliimmaksi, tai erityisosaaminen vaatisi myös kalliita laite- tai koneinvestointeja, joiden käyttöaste jäisi kuitenkin alhaiseksi. Osa asiantuntijapalveluista maksettavista palkkioista on myös useamman kunnan tai yksikön yhteisselvityksiä, joihin Tuusulan kuntaa tai yhdyskuntatekniikan tulosaluetta on pyydetty mukaan. Yhteisselvityksiin on viime aikoina suhtauduttu kriittisemmin kustannusten hillitsemiseksi.

Yhdyskuntatekniikka, kunnallistekniikan rakentaminen:

  • Tarkastuslautakunta pitää erittäin tärkeänä, että kunnan rakentamisessa noudatetaan turvallisuusmääräyksiä ja suoritetaan asianmukaista laaduntarkkailua erilaisten jälkipuintien ja lisäkustannusten välttämiseksi.
     
    • Työsuojeluun ja rakennuttamisen valvontaan panostetaan ja niitä kehitetään jatkuvasti. Näiltä osin yhdyskuntatekniikan tulosalue yhtyy tarkastuslautakunnan näkemykseen.
       
  • Henkilöstömäärää täytyy suhteuttaa rakennushankkeiden määrän ja vaativuuden kasvuun.
     
    • Yhdyskuntatekniikan tulosalue yhtyy tarkastuslautakunnan näkemykseen. Rakennuttamisen henkilöstöresursseja on lisätty ja pyritään edelleen lisäämään. Ulkopuolista rakennuttajavalvontaa on hyödynnetty erikoisosaamista vaativissa kohteissa. Omat henkilöstöresurssit on kustannustehokkainta mitoittaa jatkuvalle, kohtuullisen vakaalle investointimäärälle, mikä edellyttää kunnalta priorisointia sen suhteen, mitä alueita rakennetaan ja saneerataan ja missä järjestyksessä. Hetkelliset piikit kannattaa kompensoida ostopalveluina.
       

Yhdyskuntatekniikka, kunnossapito ja viheralueet:

  • Tarkastuslautakunta suosittaa henkilömäärän nostoa siten että henkilöstö ei väsy eikä aiheudu kustannuksia sairaspoissaoloina.
     
    • Viheralueet-yksikköön on palkattu lisää henkilökuntaa määräaikaisin sopimuksin. Kunnossapitoyksikön organisaatiota on pyritty kehittämään siten, että katuinsinöörillä (ent. tiemestari) on käytettävissään enemmän aikaresursseja yksikön toimintojen kehittämiseen yhdessä tuloalueen päällikön kanssa. Katuinsinöörillä ei ole jatkossa lainkaan suoria alaisia, jolloin aikaa vapautuu henkilöstöjohtamisesta ja siihen liittyvistä hallinnollisista tehtävistä. Katuinsinöörin rekrytointi on parhaillaan käynnissä.
  • Henkilöresurssit tulisi turvata pitkällä tähtäimellä, jotta ei aiheutuisi yllätyksiä budjetoinnissa, kun joudutaan hankkimaan runsaasti ostopalveluita.
     
    • Yhdyskuntatekniikan tulosalue yhtyy tarkastuslautakunnan näkemykseen. Omat henkilöstöresurssit on kustannustehokkainta mitoittaa jatkuvalle, kohtuullisen vakaalle investointi- ja työmäärälle, mikä edellyttää kunnalta priorisointia sen suhteen, mitä alueita rakennetaan, saneerataan ja kehitetään ja missä järjestyksessä. Hetkelliset piikit kannattaa kompensoida ostopalveluina. Työohjelmien ulkopuolelta tuotavat pikatoimeksiantoluonteiset tehtävät on pakko teetättää ostopalveluna, jos ne halutaan toteuttaa pyydetyssä aikataulussa.
       
  • Rekrytointien ennakointiin sekä kilpailuun osaavista ammattilaisista on kiinnitettävä huomiota, jotta rekrytoinnit saataisiin hoidettua ajoissa ja palvelutaso turvattua.
     
    • Nykyinen työllisyystilanne vaikeuttaa halutun laisen henkilökunnan rekrytointia. Hakuprosessia käytetään usein palkkaneuvottelukeinona työnantajaa kohtaan. Kuntien vetovoima työnantajana on hiipunut.
       
  • Yleinen raamikorotus käyttötaloudessa ei todennäköisesti tule riittämään vaan korotuksessa on otettava huomioon kunnossapidettävän pinta-alan kasvu.
     
    • Yhdyskuntatekniikan tulosalue yhtyy tarkastuslautakunnan näkemykseen. Hoidettavien pinta-alojen ja kohteiden määrän kasvu on otettava huomioon vuoden 2020 budjettia laadittaessa, kun parhaillaan työn alla olevat uudet kaava-alueet valmistuvat. Kustannuspainetta kunnossapitoon tuovat erityisesti hulevesien hallintaan tarkoitetut rakenteet.
       

Tilakeskus:

  • Tulevien vuosien talousarviota laadittaessa on otettava huomioon määrärahojen riittävyys kunnostettavien ja uusien viheralueiden hoidossa.
     
    • Viheralueet kuuluvat yhdyskuntatekniikan alle, ks.yllä
       
  • Toimialan ilmoittama aliresursointi ratkaistaan joko resursseja lisäämällä tai toimintaa kehittämällä.
     
    • Tilakeskus esitti vuoden 2017 talousarvioesityksessään palkattavaksi kuntaan määräaikainen sisäilma-asiantuntija. Viittaus: pormestariohjelman ja kuntastrategian mukainen 0-toleranssi sisäilma-asioissa.  Tarve on entisestään lisääntynyt, ja tilakeskus uusii TAE 2019:ssa sisäilma-asiantuntijan palkkaamista kuntaan.
       
    • Lisäksi tilakeskus esittää esi-, tarve- ja hankesuunnitteluun yhden hankesuunnittelijan lisäystä, jotta palveluverkon edellyttämät peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeet saadaan määriteltyä ja valmisteltua päätöksentekoa varten suunnitteluissa aikatauluissa. Viite: hyväksytyt varhaiskasvatuksen ja koulujen palveluverkkoselvitykset sekä 10 vuoden investointiohjelman (n. 140-150 M€) toteuttaminen. Tähän liittyen tilakeskus esittää TAE 2019:ssa myös lisäresurssia rakennuttamiseen, jossa tarvitaan myös lisäkapasiteettia tulevien eläköitymisten ja vuosilomien edellyttämässä määrin.
       
    • Toiminnan kehittämisen ja tehostamisen perusedellytys on kiinteistödokumenttien, laajuustietojen ja piirustusaineistojen saattaminen digitaaliseen muotoon, arkistojen päivitys ja erityisesti rakennusten toteutusvuosien ja pinta-ala- sekä tilavuustietojen ajantasaistamien. Tätä varten tilakeskus esittää TAE 2019:ssa vuoden projektityöntekijän palkkaamista.     
       
  • Laatutason laskeminen ei ole toivottava keino ratkaista resurssien käyttöongelmia.
     
    • Tilakeskus yhtyy tarkastuslautakunnan näkemykseen. Työn laatutaso laskee väistämättä, virheiden määrä kasvaa ja riskienhallinta vaikeutuu jos henkilökunta työskentelee jatkuvasti ylikuormittuneena.  Lisäksi lainsäädäntö edellyttää lukuisia eri toimintoja, raportointeja ja selvityksiä sekä työläitä kilpailutuksia, joiden kohdalla työn laatutason laskeminen saattaa aiheuttaa kunnalle vakavia taloudellisia seuraamuksia.
       

Tilakeskus, kiinteistöjohtaminen:

  • Kunnalla tulisi olla hyväksytty kiinteistöstrategia, arkkitehtuuripoliittisen ohjelman alaohjelma. Näin vältyttäisiin jatkossa nykyisenkaltaisten sisäilmaongelmien kaltaisilta suurilta yhtäkkisinvestoinneilta, jotka asettavat suuria kustannuspaineita.
     
    • Kiinteistöstrategialla määritellään omistajan kiinteistöihin kohdistuva omistamisen tahtotila sekä kiinteistömassan kehittämisen suuntaviivat ja noudatettavat periaatteet. APOLI eli arkkitehtuuripoliittista ohjelmaa laaditaan KETEK:n eri toimialojen yhteistyönä syystalven 2018 aikana.
       
    • Pormestariohjelmassa ja kuntastrategiassa on sisäilma-asioiden osalta kirjattu 0-toleranssi, josta seuraa nopean puuttumisen malli akuuteissa tilanteissa. Tämän lisäksi päivitetään ennakoivaa PTS:ä (pitkän tähtäimen suunnitelma) korjausten ohjelmoimiseksi. Valitettavasti paraskin strategia tai PTS ei poista yllättäviä ja akuutteja sisäilmaongelmia, mutta systemaattisella seurannalla ja rakennusten kuntokartoituksilla voidaan kohtalaisen hyvin ennustaa peruskorjaustarpeiden ajallinen konkretisoituminen.
       

Tilakeskus, tilahallinta ja suunnittelu:

  • Tulevassa strategiassa sisäilmaongelmiin puuttuminen on mainittu erikseen. Strategian tavoitteiden täyttämiseksi kunnan toimijat tarvitsevat riittävää resursointia sekä asiantuntemusta, jonka ostaminen kiireessä ostopalveluna voi kostautua lisäkustannuksina. Kunnan tilojen ajanmukainen ja uusien vaatimusten mukainen, sisäilmaturvallinen rakentamis- ja hoitotapa vaatii lisäresursseja työn tilaamiseen sekä valvontaan.
     
    • Tilakeskus yhtyy tarkastuslautakunnan näkemykseen. Edellä on todettu tilakeskuksen henkilöstöresurssien esitykset TAE 2019:n. Tämän lisäksi tilakeskuksessa on lisätty merkittävästi ammatillista koulutusta, mm. kiinteistönhoitajien ammattitutkinto ja tilasuunnittelun puurakentamisen ja uusien oppimisympäristöjen seminaarit ja koulutusmatkat.
       
  • Sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi ostettujen asiantuntijapalvelujen kustannuksia seurataan tarkasti.
     
    • Kaikki kustannukset löytyvät kirjanpidosta. Osa asiantuntijapalveluista tosin on hankalaa eriyttää, jos ne ilmenevät ja kohdistuvat esimerkiksi jo käynnistyneen koulukeskuksen peruskorjaushankkeeseen. Näin on käynyt mm. Kirkonkylän, Hyökkälän ja Riihikallion koulukeskusten strategisten kehittämishankkeiden kuluessa, kun ja samanaikaisesti on ilmennyt akuutteja väistötilojen ratkaisemistarpeita.

Ehdotus

Esittelijä

  • Petri Juhola, yhdyskuntatekniikan päällikkö, petri.juhola@tuusula.fi
  • Ritva Lappalainen, projektijohtaja

Tekninen lautakunta päättää antaa kunnanhallitukselle ja edelleen VALTUUSTOLLE yllä olevan selvityksen tarkastuslautakunnan antamaan vuoden 2017 arviointikertomukseen.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Tekninen lautakunta, Kuntakehitys ja tekniikka henkilöstö