Kunnanhallitus, kokous 11.9.2023

§ 349 Seepsula Oy:n Senkkerin luoteisosan louhintaa ja maanvastaanottoa koskeva YVA, ympäristövaikutusten arviointiselostus, Tuusulan kunnan lausunto

TUUDno-2022-826

Aikaisempi käsittely

Kunnanhallitus, 21.11.2022

Valmistelija

Sakari Eskelinen, lakimies, sakari.eskelinen@tuusula.fi
Jukka-Matti Laakso, liikenneinsinööri, jukka-matti.laakso@tuusula.fi
Henna Lindström, yleiskaavasuunnittelija, henna.lindstrom@tuusula.fi
Petteri Puputti, projektipäällikkö, petteri.puputti@tuusula.fi

Perustelut

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on ilmoittanut Seepsula Oy:n Senkkerin luoteisosan louhintaa ja maanvastaanottoa koskevan ympäristövaikutusten arviointiohjelman (YVA-ohjelman) vireilläolosta (Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä; 252/2017) ja pyytää asiassa Tuusulan kunnanhallituksen lausuntoa.

Uudenmaan ELY-keskus myöntää Tuusulan kunnalle lisäajan 22.11.2022 saakka lausunnon antamiseen.

Ely-keskus pyytää lähettämää kunnan lausunnon ELY.keskuksen kirjaamon lisäksi myös suoraan Emmi Hänniselle emmi.hanninen(at)ely-keskus.fi. 

Hanke

Seepsula Oy suunnittelee nykyisen louhinta-alueen laajentamista luoteeseen sekä suojavallin rakentamista pilaantumattomista ylijäämämaista hankealueelle. Suojavallin pohjoisosan tukiranka rakennetaan louheesta ja osassa vaihtoehdoista myös betoni- ja tiilijätteestä. Hankealue sijaitsee Tuusulan kunnan Ruotsinkylässä lähellä Vantaan kaupungin rajaa.

Arvioitavat vaihtoehdot

Arviointiohjelma on hankkeesta vastaavan laatima suunnitelma ympäristövaikutusten arvioinnissa tarvittavista selvityksistä sekä arviointimenettelyn järjestämisestä.

Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan ja vertaillaan seuraavia vaihtoehtoja:

  • Vaihtoehto 0 (VE0): hankealuetta ei louhita eikä sille sijoiteta ylijäämämaita.
  • Vaihtoehto 1 (VE1) Otto (+5) hankealueen eteläosasta ja matala täyttö kauttaaltaan (+90), ylijäämämaiden vastaanotto ja niiden hyödyntäminen suoja- /aurinkovoimavalliksi.
  • Vaihtoehto 2 (VE2) Otto (+5) hankealueen eteläosasta ja korkea täyttö kauttaaltaan (+120), ylijäämämaiden vastaanotto ja niiden hyödyntäminen suoja- /aurinkovoimavalliksi. 1/3 vallin pohjoisosan tukirakenteen louheesta korvataan betoni- ja tiilijätteellä suunnitelluilta kohdin ns. spotteina sekoittamatta louherakenteen kanssa.
  • Vaihtoehto 3 (VE3) Otto (+5) hankealueen eteläosasta ja eteläosan jättäminen teollisuusalueeksi sekä matala täyttö hankealueen pohjoisosassa (+90), ylijäämämaiden vastaanotto ja niiden hyödyntäminen suoja-/aurinkovoimavalliksi. 1/3 vallin tukirakenteen louheesta korvataan betoni- ja tiilijätteellä sekoitettuna louhetukirankaan.
  • Vaihtoehto 4 (VE4) Otto (+5) hankealueen eteläosasta ja eteläosan jättäminen teollisuusalueeksi sekä korkea täyttö hankealueen pohjoisosassa (+120), ylijäämämaiden vastaanotto ja niiden hyödyntäminen suoja- /aurinkovoimalavalliksi.

Arviointiohjelma ja kuulutus löytyvät osoitteesta: www.ymparisto.fi/SeepsulaSenkkerinluoteisosaYVA .

Maankäytöllinen ja kaavallinen tilanne

Alueella on lainvoimainen Ruotsinkylä - Myllykylä II osayleiskaava, jossa hankealue on maa-ainesten ottoaluetta (EO) sekä maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M-11). Kaavassa alueelle on osoitettu myös lentomeluvyöhykkeet, ylijäämämaiden loppusijoitukseen varattua aluetta ja suoja-aluetta (SV). Kaavassa on lisäksi osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo-2), jonka luontoarvot ovat kuitenkin vuonna 2017 tehdyn maastokäynnin mukaan kadonneet hakkuiden seurauksena (Ympäristötutkimus Yrjölä, 2017).

Hankealueen kiinteistöllä 858-411-2-342 oleva osa kuuluu Nahkela-Siippoo-Rusutjärvi osayleiskaavan maa- ja metsätalousalueelle (MT-3).

Tuusulan valtuusto hyväksyi Tuusulan yleiskaavan 2040 kokouksessaan 14.11.2022 § 133. Kaava ei ole vielä lainvoimainen. Kaavassa hankealueelle on osoitettu yhdyskuntateknisen huollon kohdemerkintä, jonka laajuus ratkaistaan tarkemmassa suunnit­telussa. Merkintä perustuu ”Ylijäämämaiden vastaanottoalueen etsintä Etelä- ja Keski-Tuusulan alueelta” (FCG 2014) -selvitykseen, jossa etsittiin vaihtoehtoisia alueita Etelä-Tuusulassa syntyvien ylijäämämaiden läjittämiseen. Selvityksessä löydettiin seitsemän toiminnan kannalta potentiaalista kohdetta, joista yksi Senkkerin maa-ainesalueen pohjoisosasta Raatipellolta. Yleiskaavaselostuksen mukaan alueelle voidaan sijoittaa maa-ainesten käsittelyä, varastointia ja ylijäämämaiden loppusijoittamista sekä niihin liittyvää toimintaa.

Lisäksi kaavaan on merkitty lentokonemeluvyöhykkeet ja raideliikenteen yhteystarve, jonka kaavamääräyksen mukaan: ”Merkinnällä osoitetaan maakuntakaavan Tallinna-tunneliin liittyvät liikenteen yhteystarpeet. Kehittämisperiaatemerkinnällä osoitetaan liikenteen yhteystarpeet, joiden tarkka sijainti tai toteutustapa vaatii tarkempaa selvittämistä. Nuolen sijainti ei ole kartalla yksiselitteinen. Yhteyden sijainti tarkentuu yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota seudullisiin ulkoilu-, virkistys- ja viheryhteystarpeisiin, luonnonsuojeluun, kulttuuriympäristöön ja kulttuuriperintöön, maisemaan, pohja- ja pintavesien suojeluun sekä lajiston liikkumiseen. Lisäksi on pyrittävä minimoimaan liikenteestä aiheutuvia melu-, tärinä- ja päästöhaittoja. Alueen tarkemmassa suunnittelussa on varauduttava yhteystarpeeseen kytkeytyviin terminaali- ja varikkotoimintoihin, muihin niihin liittyviin toimintoihin sekä muihin liikennejärjestelyihin. ”

Uusimaa kaavassa 2050 alueelle on osoitettu tuotannon ja logistiikkatoimintojen kehittämisalue: ”Kohdemerkinnällä osoitetaan taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeiden ulkopuolella olevat laajat tuotannon ja logistiikkatoimintojen kehittämisalueet. Alueita osoitetaan sellaisia toimintoja varten, jotka toimintansa laadun, laajuutensa, ympäristövaikutusten tai muun syyn vuoksi eivät voi sijaita asutuksen välittömässä läheisyydessä. Alueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa tarkempien selvitysten perusteella ympäristövaikutuksiltaan merkittäviä teollisuuslaitoksia, vaarallisia kemikaaleja käsitteleviä laitoksia, logistiikkakeskuksia, logistiikkaintensiivistä teollisuutta ja niitä tukevia toimintoja, maa-aineshuoltoon liittyviä toimintoja sekä kiertotaloustoimintoja.”

Lisäksi maakuntakaavassa on esitetty alueelle liikenteen yhteystarve, jonka tarkka sijainti tai toteutustapa vaatii tarkempaa selvittämistä sekä lentokonemelualueet. Tuusulan yleiskaava 2040 toteuttaa maakuntakaavan tavoitteita.

Ympäristövaikutusten ja liikennevaikutusten arviointi

Liikenteen osalta ympäristövaikutusten arviointityössä tulee tarkastella myös arvioitavaan toimintaan liittyvän liikenteen suuntautuminen.

Hankkeen vaikutusalueen maantieverkko kuormittuu joiltain osin nykyisin siten, että mm. tiepäällysteet kuluvat nopeasti. Liikenteen kuluttava vaikutus näkyy myös Etelä-Tuusulan taajama-alueiden katuverkon päällysteissä ja väylärakenteissa. Vaikutusarvioinnissa tulee tarkastella toiminnan vaikutusta väylästön kuormittumiseen ja kuntoon. Erityisesti katuverkon osalta kunnan toteuttamat liikennettä rajoittavat toimet voivat tulla tulevaisuudessa kyseeseen liikenteestä aiheutuvien haittoja lieventämiskeinona. Kunnan kannalta on tärkeää, että hankkeen valmistelun jatkuessa kiinnitetään huomiota siihen, että liikenteen haitat minimoidaan, niiden vähentämiseksi esitetään ja toteutetaan toimenpiteitä ja erityisesti seudullinen raskas liikenne ohjautuu katuverkon sijasta seudullisen liikenteen väylille.

Liikenneverkolliset tarkastelut tulee ulottaa riittävän laajalle siten, että tarkastelut kattavat arvioitavan hankkeen tuottaman liikenteen vaikutukset kaikissa ilmansuunnissa vähintään lähimmälle seudullisen liikenteen väylästölle asti. Vaikutusarviointia ei tule rajata vain maantieverkkoon. Mm. arviointiohjelmassa mainittu Lahelantien on pohjoisosaltaan nykyisin kunnan katua, joka kulkee tiivistyvän asuinalueen halki. Kadun liikennemäärän on kunnan omissa laskennoissa havaittu olevan tietyissä kohdissa nykytilanteessa yli 7000 ajoneuvoa arkivuorokaudessa ja raskaan liikenteen osuuden on laskettu olevan noin 11%.

Tuusulan kunnassa on vuonna 2022 laadittu ilmastojohtamisen toimintaohjelma. Kunnan ilmastotyö jatkuu ilmasto-ohjelman laadinnalla sekä toimenpideohjelman laadinnalla. Päämääränä on mm. se, että Tuusula on hiilineutraali aluetasolla vuoteen 2035 mennessä. Kunnan tavoite tulee ottaa huomioon hankkeessa ja sen vaikutusten arvioinnissa.

 

TUUSULAN KUNNAN LAUSUNTO

Nyt kyseessä oleva Senkkerin luoteisosan louhinta ja maanvastaanoton YVA-menettely on yksi monista saman toimijan samaa louhinta-aluetta koskevista ympäristövaikutusten arviointiprosesseista. Ohjelman mukaan alueelle on tehty kolme aiempaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sekä kolme arviointimenettelyn ajantasaisuuspäätöstä. Lisäksi alueelle on haettu toiminnan mahdollistamia maa-aines- ja ympäristölupia. Vaikutusten arvioinnin kannalta nämä toisiinsa suoraan liittyvät toiminnat olisi menettelyn selkeyden vuoksi hyvä suunnitella ja arvioida yhtenä kokonaisuutena, jota täydennetään muutostarpeiden mukaan. Nykymuotoinen osakokonaisuuksiin keskittyvä menettelytapa hämärtää kokonaiskuvan muodostumista. Tämä vaikeuttaa erityisesti liikennevaikutuksien arviointia.

Hankealue sijoittuu kahden eri voimassa olevan osayleiskaavan alueelle: Ruotsinkylä-Myllykylä II ja Nahkela-Siippoo-Rusutjärvi osayleiskaava. Näistä jälkimäistä ei ole mainittu ohjelma-aineistossa. Hankealueen pohjoisosa on molemmissa osayleiskaavoissa maa- ja metsätalousaluetta (MT-3, M-11) ja näistä molemmat aluevaraukset sallivat periaatteessa asuinrakentamisen, mutta lentokonemelu voi muodostua rakentamisen esteeksi lupaa mahdollisesti haettaessa. Rakentamisen edellytyksiä, ja mm. kantatilamitoitusta, ei tämän lausunnon yhteydessä ole tarkemmin tutkittu. Nyt esitetty maa-ainesten sekä betoni- ja tiilijätteen läjittäminen suojavalliksi ei ole kaavassa esitetyn maa- ja metsätalousaluemääräyksen mukaista toimintaa. Hankealueen eteläosa sen sijaan sijoittuu Ruotsinkylä - Myllykylä II osayleiskaavan alueelle, joka on maa-ainesten ottoaluetta (EO). Alue on osoitettu myös ylijäämämaiden loppusijoitukseen. Tältä osin toiminta on osayleiskaavan mukaista.

Tuusulan yleiskaava 2040 on hyväksytty kunnan valtuustossa (14.11.2022 § 133), mutta kaava ei ole vielä lainvoimainen. Uudessa yleiskaavassa hankealueelle on osoitettu yhdyskuntateknisen huollon kohdemerkintä, jonka laajuus ratkaistaan tarkemmassa suunnit­telussa. Merkintä perustuu ”Ylijäämämaiden vastaanottoalueen etsintä Etelä- ja Keski-Tuusulan alueelta” (FCG 2014) -selvitykseen, jossa etsittiin vaihtoehtoisia alueita Etelä-Tuusulassa syntyvien ylijäämämaiden läjittämiseen. Selvityksessä löydettiin seitsemän toiminnan kannalta potentiaalista kohdetta, joista yksi Senkkerin maa-ainesalueen pohjoisosasta Raatipellolta. Yleiskaavaselostuksen mukaan alueelle voidaan sijoittaa maa-ainesten käsittelyä, varastointia ja ylijäämämaiden loppusijoittamista sekä niihin liittyvää toimintaa. Yleiskaavan kohdemerkintä sinänsä tukee toiminnan sijoittamista alueelle, muttei kuitenkaan kumoa osayleiskaavoissa esitettyjä aluevarauksia.

Esitetty suojavalli on korkea, joten jatkosuunnittelussa täyttömäen havainnemateriaaliin tulee kiinnittää huomiota. Läheisimpien asuinpihojen korkeusasemat ovat pohjakartan mukaan tasolla noin + 45-50 m mpy ja suojavallin korkeus on enimmillään + 120 m mpy, korkeuseroa siis on paikoin jopa 75 m. Vallin istuminen kauko- ja lähimaisemaan tulee havainnollistaa sekä esittää mahdolliset varjostusvaikutukset eri vuodenaikoina. Vallin rakentaminen kestää ohjelmassa esitetyn arvion mukaan noin 9-24 vuotta. Mikäli vallin rakentamisessa on yksinomaan kyse etäpuoleisten toimintojen aiheuttamien melu- ja muiden haittojen suojaamisesta, tulee vallin korkeustaso ja sen tuomat melunvaimennusominaisuudet suhteuttaa vaikutusten arvioinnissa rakentamisaikaisiin vaikutuksiin ja hankealueen muihin vaikutuksiin sopivan korkeustason löytämiseksi. Suojavallin kokoon vaikuttanee tällöin myös sen eteläpuolelle aiotun toiminnan laatu.

Hankevaihtoehdoissa 3 ja 4 on esitetty teollisien toimintojen sijoittamista suojavallin eteläpuolelle. Vaihtoehtojen arvioimiseksi olisi tärkeää tietää mitä hankealueen eteläpuolelle (ulkopuolelle) suunnitellaan.  Asiakirjoissa tulisi esittää onko alueen eteläpuolelle tulossa myös teollista toimintaa vai ylijäämämaiden vastaanottoa ja miten koko kokonaisuus toimii yhteen. Tuusulan kunta on lähdössä suunnittelemaan Kiila-Senkkerinmäen alueen maankäyttöä yhdessä Vantaan kaupungin kanssa. Tässä yhteydessä myös hankealueen suunnitteluun voidaan ottaa kantaa. Näillä näkymin suunnittelu käynnistyy vuoden 2023 aikana taustaselvityksien laadinnalla. Suunnittelun aikataulu tarkentuu alkuvuodesta.

Liikenteen osalta ympäristövaikutusten arviointityössä tulee tarkastella myös arvioitavaan toimintaan liittyvän liikenteen suuntautuminen, ja vaikutusarvioinnissa tulee tarkastella toiminnan vaikutusta väylästön kuormittumiseen ja kuntoon. Lisäksi liikenneverkolliset tarkastelut tulee ulottaa riittävän laajalle. Vaikutusarviointia ei tule rajata vain maantieverkkoon.

Kunnan kannalta on tärkeää, että hankkeen valmistelun jatkuessa kiinnitetään huomiota siihen, että liikenteen haitat minimoidaan, niiden vähentämiseksi esitetään ja toteutetaan toimenpiteitä ja erityisesti seudullinen raskas liikenne ohjautuu katuverkon sijasta seudullisen liikenteen väylille.

Kunnan ilmastotavoitteet tulee ottaa huomioon hankkeessa ja sen vaikutusten arvioinnissa.

Kunnanhallituksella ei ole muuta huomautettavaa YVA-ohjelmasta.

Ehdotus

Esittelijä

Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • antaa perusteluosan mukaisen lausunnon Seepsula Oy:n Senkkerin luoteisosan louhintaa ja maanvastaanottoa koskevasta ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta Uudemaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle toimitettavaksi
  • tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa.

Päätös

Ehdotus hyväksyttin.

Kuntakehitysjohtaja Heikki Lonka selosti asiaa kokouksessa.

Valmistelija

  • Jukka-Matti Laakso, liikenneinsinööri, jukka-matti.laakso@tuusula.fi
  • Petteri Puputti, projektipäällikkö, petteri.puputti@tuusula.fi
  • Henna Lindström, yleiskaavasuunnittelija, henna.lindstrom@tuusula.fi

Perustelut

Perustelut 

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue pyytää Tuusulan kunnanhallituksen lausuntoa Seepsula Oy:n Senkkerin luoteisosan louhintaa ja maanvastaanottoa Tuusulassa koskevasta ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Lausunnot tulee toimittaa viimeistään 14.9.2023. 

Tuusulan kunnanhallitus on lausunut YVA-ohjelmasta 21.11.2022 § 411.  

Hanke ja arvioidut vaihtoehdot 

Seepsula Oy suunnittelee nykyisen louhinta-alueen laajentamista luoteeseen sekä suojavallin / aurinkopaneelivallien rakentamista pilaantumattomista ylijäämämaista uuden louhinta-alueen pohjoispuolelle hyödyntäen betonimursketta suojavallien tukirakenteissa. Hankealue sijoittuu Tuusulan kunnan alueelle lähelle Vantaan kaupungin rajaa.  

Vuotuinen ylijäämämaa-ainesten vastaanottomäärä tulee olemaan enintään 2 milj. m3 ja vuotuinen louhintamäärä n. 2 milj. m3. Hankealueen koko on noin 67 hehtaaria. Seepsula Oy:n nykyisellä toiminnalla on maa-aines- ja ympäristöluvan yhteiskäsittelypäätös vuodelta 2021. 

Ympäristövaikutusten arvioitimenettelyssä on tarkasteltu ja arvioitu seuraavat vaihtoehdot:  

• VE0 Hankkeen toteuttamatta jättäminen.  

• VE1 Otto (+5) hankealueen eteläosasta ja matala täyttö kauttaaltaan (+90), ylijäämämaiden vastaanotto maa-ainesasemalla ja niiden hyödyntäminen suoja-/aurinkovoimavalliksi.   

• VE2 Otto (+5) hankealueen eteläosasta ja korkea täyttö kauttaaltaan (+120), ylijäämämaiden vastaanotto maa-ainesasemalla ja niiden hyödyntäminen suoja-/aurinkovoimalavalliksi. 1/3 vallin pohjoisosan tukirakenteen louheesta korvattaisiin betoni- ja tiilijätteestä prosessoidulla materiaalilla sekoittamatta louherakenteeseen.   

• VE3 Otto (+5) hankealueen eteläosasta ja eteläosan jättäminen teollisuusalueeksi sekä matala täyttö hankealueen pohjoisosassa (+90), ylijäämämaiden vastaanotto maa-ainesasemalla ja niiden hyödyntäminen suoja-/aurinkovoimavalliksi. 1/3 vallin tukirakenteen louheesta korvataan betoni- ja tiilijätteellä sekoitettuna louhetukirankaan. Maa-ainesaseman yhteydessä toteutetaan betonin käsittelyä.   

• VE4 Otto (+5) hankealueen eteläosasta ja eteläosan jättäminen teollisuusalueeksi sekä korkea täyttö hankealueen pohjoisosassa (+120), ylijäämämaiden vastaanotto maa-ainesasemalla ja niiden hyödyntäminen suoja-/aurinkovoimalavalliksi.   

 

Tuusulan kunnanhallitus lausui YVA-ohjelmasta 21.11.2022 § 411 tiivistetysti seuraavaa: 

  • Aluetta tulisi suunnitella ja arvioida yhtenä kokonaisuutena, joka helpottaisi mm. liikennevaikutusten arviointia 

  • Nahkela-Siippoo-Rusutjärvi osayleiskaava tulee lisätä lähtötietoihin 

  • Suojavallin istuminen kauko- ja lähimaisemaan tulee havainnollistaa sekä esittää mahdolliset varjostusvaikutukset eri vuodenaikoina 

  • Vallin korkeustaso ja sen tuomat melunvaimennusominaisuudet tulee suhteuttaa vaikutusten arvioinnissa rakentamisaikaisiin vaikutuksiin ja hankealueen muihin vaikutuksiin sopivan korkeustason löytämiseksi 

  • Tulee tarkastella liikenteen suuntautuminen  

  • Tulee tarkastella toiminnan vaikutusta väylästön kuormittumiseen ja kuntoon 

  • Liikenneverkolliset tarkastelut tulee ulottaa riittävän laajalle 

  • Vaikutusarviointia ei tule rajata vain maantieverkkoon  

  • Liikenteen haitat tulee minimoida ja niiden vähentämiseksi tulee esittää toimenpiteitä  

  • Kunnan ilmastotavoitteet tulee ottaa huomioon 

 

Tuusulan kunnanhallituksen lausunto ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta

Yleistä

Tuusulan kunnanhallitus suhtautuu hankkeeseen pääosin myönteisesti ja toteaa yleisellä tasolla, että maanläjitystoiminnan keskittäminen kiviainestenottotoiminnan läheisyyteen on kannatettavaa, jotta uusien vastaavien alueiden perustamista neitseellisille alueille voidaan välttää. Kunnanhallitus kuitenkin toistaa YVA-ohjelmasta lausumansa kritiikin kokonaiskuvan hahmottamisen vaikeudesta ja toteaa, että aineistossa on tältä osin edelleen puutteita. Suunnitelmista ei täysin avaudu hankkeen suhde muihin alueen suunnitelmiin, vaikka ne liittyvät toiminnallisesti kiinteästi toisiinsa. Vantaan puolelle sijoittuvassa aiemmin valmistelussa olleessa Massaholmin kiviainesalueen ja maankaatopaikan YVA-menettelyssä oli havainnollistettu läjitysalue yhdessä Tuusulan puoleisen ns. nykyisen kiviaseman YVA:n läjitysalueen kanssa. Vastaava menettely olisi ollut vaikutusten arvioinnin kannalta tarpeellinen myös tässäkin yhteydessä.

Tuusulan kunnassa on vuonna 2022 laadittu ilmastojohtamisen toimintaohjelma. Kunnan ilmastotyö jatkuu ilmasto-​ohjelman laadinnalla sekä toimenpideohjelman laadinnalla. Päämääränä on mm. se,​ että Tuusula on hiilineutraali aluetasolla vuoteen 2035 mennessä. Kunnan tavoite tulee ottaa huomioon hankkeessa ja sen vaikutusten arvioinnissa.

Maisema ja varjostus

Hankkeen maisemakuvassa tapahtuvia muutoksia on havainnollistettu valokuvasovitteilla ja näkemäanalyysikartoilla. Kunnanhallitus pitää esitystapaa hyvänä. Aineistosta voi kuitenkin todeta, että varsinkin korkeatäyttöisten vaihtoehtojen (VE2,VE4) maisemavaikutukset ovat todella suuret ja kauaskantoiset. Täyttöalueen lakipinta nousee erottuvasti puurajan yläpuolelle. Selostuksessa todetaan: ”suojavalli muodostaa maisemaan lähes vuorimaisen kohouman, jonka näkyminen valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle muuttaa pienipiirteisen maalaismaiseman taustamaisemaa teollisemmaksi ja ihmisperäisemmäksi.” Maisemavaikutusten kannalta matala täyttö on selkeästi parempi ja maisemaan soveltuvampi vaihtoehto.

Maisemavaikutuksia on arvioitu selostuksessa sinänsä kattavasti, mutta kunnan toivomia varjostusvaikutuksia ei YVA-aineistoon ole lisätty. Kunnanhallitus pyytää kiinnittämään huomiota, että hankealueen pohjoispuolella Raatinniituntie ja Raatinraitin varrella on asuinkiinteistöjä. Pohjakartan mukaan näiden asuinpihojen korkeusasemat sijoittuvat pääasiassa korkeustasolle 44-53 m (mpy). YVA:n hankevaihtoehdoissa täyttötasojen lakipisteet ovat +90 m ja +120 m korkeudella. Korkeimmassa vaihtoehdossa korkeuseroa voi siis olla jopa 76 m asuinpihoihin nähden. Täyttömäen varjon pituus talvella voi olla yli 600 m, joka siis riittäisi varjostamaan läheisiä asuinkiinteistöjä.

Selostuksen mukaan vaikutuksia maisemaan ja kulttuuriympäristöön voidaan lieventää maisemoimalla suojavallin rinteet sopivalla metsityksellä ja istutuksilla. Kunnanhallitus näkee tämän ehdottoman tarpeellisena ja lisää, että vallin maisemointia tulisi toteuttaa mahdollisuuksien mukaan samanaikaisesti hankkeen edetessä. Varsinkin aurinkopaneelien näkyminen kulttuurimaisemaan tulee estää istutuksin. Uusi puu- tai pensasraja tulee kuitenkin sovittaan niin, ettei se lisää merkittävästi em. varjostusvaikutuksia.

Selostuksessa on todettu, että maisema muuttuu hankealueen ympäristössä Massaholmin ja tämän hankkeen toiminnan myötä, mikä voi vaikuttaa alueen viihtyvyyteen. Viereisen Massaholmin maanläjityksen enimmäistäyttö on suunniteltu ko. hankealueen kanssa likimain samaan korkeustasoon. Kumman tahansa hankkeen täysimääräinen toteutuminen johtaisi jo yksistään maisemavaurioon, joten näiden hankkeiden maisemavaikutusten yhteismallintaminen tulisi huomioida jatkosuunnittelussa paremmin.

Liikenne

Liikenne hankealueelle kulkee Senkkerin metsätie-Hanskalliontie-Katriinantie sekä Senkkerin metsätie-Myllykyläntie-Lahelantie tai Maisalantie kautta.

Seepsulan toiminnan liikennemäärä on tällä hetkellä noin 400 raskasta ajoneuvoa ja 50 henkilöautoa vuorokaudessa. Liikennemäärät kasvavat hankkeen toteutuessa ja raskaiden ajoneuvojen määrä vuorokaudessa kasvavaa noin 630–850 ajoneuvolla. Liikennöintimäärän kasvu riippuu toteutettavasta vaihtoehdosta ja hankkeen toteutuksen vaiheesta. Liikenteen suuntautumisesta esitetyn arvion mukaan noin 80% liikenteestä suuntautuu Katriinantielle (kasvusta 500-680 raskasta ajon/vrk), noin 15% Myllykyläntien pohjoiselle osuudelle (kasvusta noin 95-128 raskasta ajon/vrk) jakautuen tasan Lahelantien (7,5%) ja Maisalantien välille (7,5%). 5% liikenteestä arvioidaan suuntautuvan Katriinantietä Seutulan suuntaan (kasvusta noin 31-43 raskasta ajon/vrk).

Yleisesti kun arviointiselostuksessa listataan liikennemäärien prosentuaalisia muutoksia väylittäin tulee kattavasti kirjata muutokset myös absoluuttisina määrinä, jotta tilannetta voi yksinkertaisemmin arvioida myös niissä tilanteissa, joissa väyläverkon nykyinen liikennemäärätieto päivittyy selostukseen kirjatusta.

Kunta katsoo, että vaikutusarvioinnissa tulisi esittää ja arvioida myös toimenpiteitä, joilla hankealueen toimija voi mm. ohjata toimintaan liittyvän liikenteen reitinvalintaa ja liikenteen ajoittumista liikenteen haittojen minimoimiseksi.

Väyläviraston vuoden 2022 liikennemäärätieto Katriinantielle Myllykyläntieltä etelään on n. 4660 ajon/vrk, josta raskasta liikennettä 955 ajon/vrk (20,5%), Katriinantiellä Myllykyläntieltä pohjoiseen noin 1500 ajon/vrk, josta raskasta liikennettä 186 ajon/vrk (12,4%), Myllykyläntiellä noin 3360 ajon/vrk, josta raskasta liikennettä 291 ajon/vrk (8,7%), Lahelantien eteläpäässä noin 3930 ajon/vrk, josta raskasta liikennettä 346 ajon/vrk (8,8%) ja Maisalantiellä noin 4000 ajon/vrk, josta raskasta liikennettä 507 ajon/vrk (12,7%).

Arvioitavan hankkeen tuottamia liikennemäärien muutoksia voi pitää merkittävinä erityisesti kun kasvu muodostuu raskaan ajoneuvokaluston liikenteestä. Vaikutusarvioinnissa ei arvioida raskaan liikenteen lisääntymisen aiheuttamaan kuormitusta hankealueetta ympäröivien väylien rakenteille. Tämä olisi oleellista eriyisesti kun hankkeessa pyritään tehokkuuteen, jossa kuormat kulkevat niin hankealueen suuntaan kuin sieltä pois. Tuusulan kunta kiinnittää huomiota mm. Myllykyläntien ja Lahelantien maanteiden ajoratojen nykyiseen kuntoon, joka urautumisen ja päällysteen vaurioitumisen myötä kielii siitä, etteivät väylät erityisen hyvin kestä nykyistä liikenteen kuormitusta.

Kunnan kannalta on tärkeää, että hankkeen valmistelun jatkuessa kiinnitetään huomiota siihen, että liikenteen haitat minimoidaan, niiden vähentämiseksi esitetään ja toteutetaan toimenpiteitä sekä erityisesti seudullinen raskas liikenne ohjautuu asuinalueiden katuverkon sijasta seudullisen liikenteen väylille.

Selostuksen luvussa 15.5. käsitelty Nahkelan koulun tarkastelu vaikuttaa suppealta hankkeen vaikutusten ajoittumista ja painottumista ajatellen ilman arviota hankkeen vaikutuksista Ruotsinkylän, Klemetskogin tai Lahelan myöhemmin toteutuvan koulun toimintaan. Vaikutuksia tulee täydentää ja tarkistaa tältä osin tarkemmassa suunnittelussa. Tuusulan kunta katsoo, että koulut, joihin matkaavien koululaisten liikkumiseen hankealueen liikenne ensisijaisesti vaikuttaa sekä liikenteen muut haitat kohdistuvat, ovat nykyisin Ruotsinkylän koulu ja Klemetskogin koulu Nahkelan koulun ohella. Kun kunnan kouluverkko muuttuu ja Lahelan koulu tulee käyttöön, koululaisten liikkuminen ohjautuu Myllykyläntien ja Maisalantien suunnista selvemmin myös Lahelantien käytävään. Tällöin mm. liikenteen haittojen torjumiseen ja liikenneturvallisuuden varmistamiseen liittyvät toimet väyläverkolla tulee kohdentaa tältä osin uuden tilanteen mukaisesti.

Suunnittelutilanne

Kunnanhallitus toteaa, että alueen kaavallinen tilanne on pysynyt edelliseen lausuntoon nähden ennallaan, eikä Tuusulan yleiskaava ole vielä oikeusvaikutteinen.

Yleiskaavaratkaisuun pohjautuva yksityiskohtaisempi maankäytöllinen suunnittelu on tarkoitus käynnistää vuoden 2024 aikana. Kunnan tavoitteena on laatia alueelle maankäytön yleissuunnitelma tai jokin muu kokonaissuunnitelma yhdessä Vantaan kanssa, joka tarkentaa yleiskaavaa sekä auttaa suunnittelemaan ja hahmottamaan alueelle kehittyvää eri toimintojen muodostamaa kokonaisuutta.

Kunnanhallituksella ei ole muuta huomautettavaa YVA- selostuksesta.

Ehdotus

Esittelijä

  • Markku Vehmas, vt.kansliapäällikkö, markku.vehmas@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • antaa perusteluosan mukaisen lausunnon Seepsula Oy:n Senkkerin luoteisosan louhintaa ja maanvastaanottoa koskevasta ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Uudemaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle toimitettavaksi
  • tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa.

Päätös

Kunnanhallitus päätti

  • antaa perusteluosan mukaisen lausunnon Seepsula Oy:n Senkkerin luoteisosan louhintaa ja maanvastaanottoa koskevasta ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Uudemaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle toimitettavaksi
  • tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa.

 

Kokouskäsittely

Puheenjohtaja Kalle Ikkelä ilmoitti olevansa hallintolain 28.1 pykälän kohdan 7 mukaisesti esteellinen (yleisjäävi) ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.

Puheenjohtajana toimi 1. varapuheenjohtaja Anna Yltävä. 

Käsittelyn aikana esittelijä muutti ehdotustaan siten, että lause "Selostusta tulee täydentää ja tarkistaa tältä osin." muutettiin muotoon: "Vaikutuksia tulee täydentää ja tarkistaa tältä osin tarkemmassa suunnittelussa." 
Muutokset huomioitu pöytäkirjassa. 

Käsittelyn aikana kunnanhallitus päätti yksimielisesti lisätä ilmastotoimien tavoitteita koskevan kirjauksen lausuntoonsa. Kirjaus on huomioitu perusteluosassa.

Asiaa selostivat kokouksessa projektipäällikkö Petteri Puputti ja asiantuntijoina toimi liikenneinsinööri Jukka-Matti Laakso ja yleiskaavasuunnittelija Henna Lindström. 

Henkilöstöjohtaja Satu Kuivasto saapui klo 17.21 tämän asian käsittelyn aikana. 

Tiedoksi

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (kirjaamo.uusimaa@ely-keskus.fi, emmi.hanninen@ely-keskus.fi)

Liitteet

Uudenmaan ELY-keskus, Lausuntopyyntö Seepsula Oy_n Senkkerin YVA-selostuksesta, khall 11.9.2023.pdf (pdf, 79 kt)
Kuuntele Uudenmaan ELY-keskus, Lausuntopyyntö Seepsula Oy_n Senkkerin YVA-selostuksesta, khall 11.9.2023.pdf