Perustelut
Kauppatien-Hyryläntien perusparannussuunnitelmaehdotus, piir.no 2055/1,2,5 on ollut yleisesti nähtävillä 23.3.-5.4.2023.
Lähtökohdat
Katusuunnitelmaehdotus koskee Kauppatien-Hyryläntien perusparantamista korttelin 8023 korttelin ympäristössä. Kauppatien-Hyryläntien perusparannuskohde sijoittuu Etelä-Tuusulaan, Hyrylän keskustaan. Korttelin 8023 rakentumisen myötä on tullut tarve saneerata korttelin katuympäristö.
Hankkeen toteutus alustavasti touko-kesäkuussa 2023.
Maaperä
Maanpinta vaihtelee alueella välillä +48,70…+52,60. Maaperä koostuu täyttömaasta, hiekasta ja moreenista. Alue sijaitsee pohjavesialueella.
Liikenne- ja katutekniset ratkaisut
Kauppatielle toteutetaan 5 uutta kadunvarsipaikkaa Kauppatie 6 kiinteistön asiakkaille. Pysäköintiruudut ovat mitoiltaan 3 metriä x 6 metriä. Kevyen liikenteen väylän leveys vaihtelee n. 1,5-4 metriin.
Samalla yhdenmukaistetaan alueen pysäköintirajoitukset liikennemerkein. Kadunvarsipysäköintiä rajoitetaan alueella lisäkilvin 2h pysäköintikiekolla ja aikavälillä 8-18.
Päällysteet ja istutukset
Uusien kadunvarsipaikkojen rakennekerrospaksuus on 0,24 metriä. Ajorata päällystetään asfaltilla. Kevyen liikenteen väylien rakennekerrospaksuus on 0,19-0,28 metriä riippuen päällysteestä (asfaltti/kiveys). Kauppatien korttelin 8023 puoleinen uusi kevyen liikenteen väylä toteutetaan kiveyksin. Muutoin uusitaan nykyiset asfaltit ja kivekset suunnitelman mukaisesti.
Vesihuolto ja kaapelit
Uutta vesihuoltoa ei ole suunniteltu eikä vanhaa saneerata tässä hankkeessa.
Alueella sijaitsee Tuusulan Veden vesihuollon lisäksi nykyisin Elisan, Carunan ja DNA:n kaapeleita sekä Vantaan Energian kaukolämpöputkia. Lisäksi maan alla on myös kunnan katuvalaistuksen kaapeleita.
Kuivatus
Uusia kuivatusjärjestelyjä ei ole suunniteltu. Kuivatus perustuu pintakaltevuuksiin ja nykyisiin hulevesiviemäreihin.
Valaistus- ja sähköistys
Uutta valaistusta ei ole suunniteltu. Nykyisiä valaisimia siirretään uusille kiveysalueille suunnitelman mukaisesti.
Esteettömyys
Alueen suojateihin on suunniteltu lisättävän esteettömyysohjeiden mukaisesti kiveysraidat.
Katusuunnitelmaehdotuksesta on jätetty 1 muistutus nähtävillä olon aikana.
Muistutus 1, Keski-Uudenmaan polkijat ry
"Olemme tutustuneet Kauppatie-Hyryläntien suunnitelmaehdotukseen, ja verranneet käytettyjä ratkaisuja Tuusulan pyöräilyn edistämissuunnitelmaan sekä Väyläviraston ohjeeseen 18/2020: Pyöräliikenteen suunnittelu. Tuusulan kunnanvaltuusto on 12.11.2018 hyväksynyt pyöräilyn edistämissuunnitelman, ja toimenpideohjelmaa toteutetaan erillisten päätösten kautta. Nyt päätettävänä olevan suunnitelman tulisikin olla myös pyöräilyn edistämissuunnitelmaan toteuttava toimi, eikä sisältää ristiriitaisia ja vääränlaisia liikenteellisiä ratkaisuja.
Suunnitelmassa on esitetty toteutettavaksi “Kevyen liikenteen väylä”, jonka leveys on kapeimmillaan vain 1,5 metriä. Sen sijaan toteutettavat uudet pysäköintiruudut ovat 3,0 m leveät, joka on tyypillisiä 2,0-2,5 m leveitä pysäköintiruutuja selvästi leveämpi. Liikennemerkkien perusteella “kevyen liikenteen väylä” on tässä tapauksessa tulkittava yhdistetyksi kaksisuuntaiseksi pyörätieksi ja jalkakäytäväksi. Ylipäätään yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä sopii huonosti tiiviimmin rakennettuun ympäristöön eikä Tuusulan pyöräilyn edistämissuunnitelma pidä tällaista tavoiteltavana tilana. Suunnitelmaehdotuksessa e.m. väylän pintamateriaalina on betonikiveys eikä asfaltti. Tyypillisesti kiveä käytetään pintamateriaalina jalkakäytävällä, jolloin se toimii materiaalierotteluna asfaltoidusta pyörätiestä. Väyläviraston suunnitteluohjeessa yhdistetyn pyörätien jalkakäytävän päällysteen vähimmäisleveys on 3,0 m. Esitetty 1,5 m on yksinkertaisesti käyttökelvoton.
Erikoista on, että jo vuonna 1999 on Kauppatielle suunniteltu pyörätie ja jalkakäytävä rinnakkain ts. kulkumuotojen erottelu. Jalankulun ja pyöräliikenteen erottelu välttää vastakkainasettelua eri käyttäjäryhmien välillä, ja tämän vastakkainasettelun välttäminen onkin yksi Tuusulan pyöräilyn edistämissuunnitelman kirjattu tavoitetila. (Kuva: Nappulakadun kaava-alue, asemapiirustus 1358/10; 15.3.1999) Tämä mainittu aiempi suunnitelma liittyy Kauppatien suunnitelmaehdotukseen Luurikujan kohdalla, mutta ei näy ehdotuksessa, joka rajautuu ajorataan.
Tieliikennelain mukaan pyörätie tulee aina olla liikennemerkillä osoitettu. Suunnitelmassa e.m. “kevyen liikenteen väylää” ei ole osoitettu pyörätieksi tultaessa Ostosraitilta Kauppatielle. Suunnitelman liikenteenohjaus on siten ristiriitainen itsessään kun kadun osa osoitetaan liikennemerkillä D6 yhdistetyksi 2-suuntaiseksi pyörätieksi yhdestä suunnasta, mutta ei toisesta.
Yleisvaikutelma suunnitelmaehdotuksesta onkin, ettei siinä ole ymmärretty jalkakäytävän ja pyörätien eroa. Hyryläntiellä kuitenkin suunnitelmaehdotuksen asfaltoitu pyörätieosuus päättyy suunnitelmarajalla jalkakäytävään, ja jalkakäytävän liikennemerkki näkyy suunnitelmaehdotuksessa suunnittelualueen ulkopuolella. Itse asiassa suurin osa Kauppatie-Hyryläntien kortteleista on reunustettu jalkakäytävällä, ei pyörätiellä tai “kevyen liikenteen väylällä”. Kauppatiellä on 30 km/h nopeusrajoitus, joka soveltuu rauhallisilla kaduilla myös sekaliikenteelliseksi kaduksi, jossa pyöräliikenteen paikka on ajoradalla.
Suunnitelmaehdotus kaipaakin nyt selkeitä liikenteellisiä korjauksia. Yksi suositeltava korjaus on osoittaa ehdotuksen betonikivetyt osat jalkakäytäviksi eikä “kevyen liikenteen väyliksi”. Laadullinen parannus olisi myös antaa jalankululle enemmän tilaa kaventamalla ylileveät pysäköintiruudut tavanomaisempaan 2,5 m leveyteen."
Vastine 1
Kadunvarsipaikkojen kavennus ja kevyen liikenteen väylän levennys: kavennetaan uusien kadunvarsipaikkojen leveys 2,5 metriin ja levennetään kevyen liikenteen väylää samassa kohtaa puolestaan 2 metriin. Muutoksella parannetaan laadullisesti kevyen liikenteen väylää ja sen käyttöä.
Yhdistettyjen pyöräteiden ja jalkakäytävien muuttaminen jalkakäytäviksi Kauppatien ympäristössä: Yhdistettyjen pyöräteiden ja jalkakäytävien muuttaminen jalkakäytäviksi Kauppatien nykyisessä rakennetussa ympäristössä vaatisi laajempaa tarkastelua ja kunnan yleistä linjausta miltä osin jalkakäytävät toteutetaan, jotta ei aiheuteta sekavaa kevyen liikenteen ympäristöä käyttäjien näkökulmasta. Tilannetta tulisi siis tarkastella laajemmalta alueelta kuin nähtävillä ollut perusparannussuunnitelma ulottuu. Kevyen liikenteen väylien toteuttaminen jalkakäytävinä Kauppatien ympäristössä tulisi ottaa huomioon jo kaavoituksesta lähtien, jotta voidaan tulevaisuudessa toteuttaa yhtenäinen ja looginen kevyen liikenteen ratkaisu. Hyrylän keskustasta on myös kaavahanke käynnissä, jonka yhteydessä kevyen liikenteen reittejä voidaan pohtia tarkemmin, jotta ne ovat kaavallisesti loogiset ja yhtenäiset. Yhdistettyjen jkpp:den muuttaminen jalkakäytäviksi tarkoittaa myös kunnossapitovastuiden siirtämistä kunnalta siihen rajoittuville kiinteistöille, jos kunta ei tekisi erillistä päätöstä säilyttää jalkakäytävien kunnossapitoa omalla vastuullaan. Kunnossapitovastuiden siirtäminen kiinteistöille tulisi aina keskustella ja sopia etukäteen vaikutusalueelle jäävien kiinteistöjen kanssa. Jos kunta säilyttäisi kunnossapitovastuun itsellään tulisi sekin keskustelu käydä ensin kunnan sisäisesti sekä laatia yhtenäinen linjaus jatkoa varten tämän tyyppisille toimenpiteille. Hyrylän keskustan jkpp:den muuttaminen tulevaisuudessa osin jalkakäytäviksi ja pyöräilijöiden siirtäminen ajoradalle voidaan toki ottaa harkintaan alueen laajemman tarkastelun ja keskustan kehittämisen yhteydessä, mutta sitä asiaa ei pystytä nyt tämän perusparannussuunnitelman yhteydessä päättämään.