Perustelut
Lausuntopyyntö
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt 16.2.2023 Tuusulan kunnan ja Järvenpään kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisilta lausuntoja seuraavista Keski-Uudenmaan Vesi Kuntayhtymän vesilain mukaisista hakemuksista:
· Vähänummen ja Kaunisnummen pohjavedenottamoiden suoja-aluepäätöksen lähi- ja kaukosuojavyöhykkeiden rajausten ja suoja-aluemääräysten muuttaminen Nummenkylän pohjavesialueella, Järvenpää ja Tuusula (ESAVI/17256/2022)
· Kellokosken sairaalan pohjavedenottamon suoja-aluepäätöksen lähisuojavyöhykkeen rajauksen ja suoja-aluemääräysten muuttaminen Nummenkylän pohjavesialueella, Tuusula (ESAVI/17759/2022)
Kuulutukset ja hakemusasiakirjat ovat luettavissa osoitteessa https://ylupa.avi.fi. Lausuntojen toimittamiseen on saatu lisäaikaa 24.4.2023 asti. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta antaa vesilain mukaisista lupahakemuksista ESAVI/17256/2022 ja ESAVI/17759/2022 yhden yhteisen lausunnon.
Hakemukset
Keski-Uudenmaan Vesi Kuntayhtymällä on Nummenkylän pohjavesialueella (0118651) toiminnassa neljä pohjavedenottamoa: Vähänummen, Kaunisnummen, Tujusen ja Kellokosken sairaalan ottamot.
Vähänummen ja Kaunisnummen ottamoilla on Länsi-Suomen vesioikeuden 7.11.1980 ja korkeimman hallinto-oikeuden 9.12.1981 vahvistama suoja-alue. Niiden suoja-alue muodostuu lähisuojavyöhykkeistä ja yhteisestä kaukosuojavyöhykkeestä. Ottamot on nimetty suoja-aluepäätöksessä Nummenkylä I (Vähänummen ottamo) ja Nummenkylä II (Kaunisnummen ottamo).
Nummenkylän pohjavesialueen pohjoisosassa sijaitsevalla Kellokosken sairaalan ottamolla on Länsi-Suomen vesioikeuden antama suoja-aluepäätös 13.10.1978, jonka mukaan sairaalan ottamon suoja-alue muodostuu vedenottamoalueesta ja lähisuojavyöhykkeestä.
Suoja-alueilla on pohjaveden laatua vaarantavia riskitoimintoja rajoitettu määräyksillä, jotka ovat sitovia. Nummenkylän pohjavesialueen suojelusuunnitelman päivittämisen yhteydessä (Vantaanjoen ja Helsingin Seudun Vesiensuojeluyhdistys ry:n raportti 17/2020) todettiin, että suoja-aluemääräykset ovat joiltain osin vanhentuneita ja ne on syytä päivittää. Keski-Uudenmaan Vesi Kuntayhtymä hakee Etelä-Suomen aluehallintovirastolta tarvittavilta osin muutoksia suoja-alueen suojavyöhykkeiden rajauksiin sekä suoja-aluemääräyksiin. Uudistettujen suoja-aluemääräysten tavoitteena on rajoittaa kriittisiä riskitoimintoja siten, että pohjaveteen ei pääse kulkeutumaan haitallisia aineita ja yhdisteitä ja pohjavedenottamoiden veden laatu säilyy hyvänä.
Pohjavedenottamoiden kaivoalueiden sieppausalueita ja veden viipymää lähisuojavyöhykkeiden rajalta vedenottokaivoille on arvioitu laskennallisesti. Laskentatulosten perusteella ehdotetaan lähisuojavyöhykkeiden rajauksiin pieniä tarkistuksia. Kaukosuojavyöhykkeen rajausta ehdotetaan muutettavaksi noudattamaan paremmin kiinteistöjen ja pohjavesialueen rajoja.
Nummenkylän pohjavesialue ja pohjaveden ottomäärät
Nummenkylän vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (tunnus 0118651) sijoittuu sekä Järvenpään kaupungin että Tuusulan kunnan alueelle. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 3,57 km² ja pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala 1,11 km². Muodostumisalueen pinta-alan ja keskimääräisen vuosisadannan perusteella on arvioitu muodostuvan pohjaveden määräksi 2200 m³/d. Pohjavesialueen määrällinen ja kemiallinen tila on luokiteltu hyväksi, mutta alue on kemiallinen riskialue (syke.fi/avointieto, pohjavesialuetietojärjestelmä). Pohjavesialueen kemiallista tilaa heikentävät klooratut hiilivedyt, erityisesti trikloorieteeni, jota on toistuvasti havaittu pieninä pitoisuuksina useassa havaintopaikassa.
Pääasialliset maankäyttömuodot Nummenkylän pohjavesialueella ovat metsäalueet ja harvapuustoiset alueet, rakennetut asuinalueet, peltoalueet ja liikennealueet. Nummenkylän pohjavesialueelle kohdistuu uusien työpaikka-alueiden, asuinalueiden ja tielinjojen rakentamisen paineita. Järvenpään yleiskaavassa 2040 on pohjavesialueen eteläosaan ehdotettu pientalovaltaisen asuinalueen laajentamista sekä työpaikkojen ja elinkeinojen aluetta. Suunnitteilla on lisäksi pohjavesialueen eteläosan poikki kulkevan maantien 1452 (Vähänummentie) parantaminen välillä Purola - maantie 140. Rakentamiseen liittyvä läpäisemättömien pintojen lisääntyminen sekä hulevesien keruu ja muualle johtaminen vähentävät pohjaveden muodostumista. Toisaalta tiealueilta ja työpaikka-alueilta kertyvät hulevedet sisältävät haitta-aineita, jotka voivat kulkeutua pohjaveteen.
Kaunisnummen ja Vähänummen vedenottamoilla on vedenottolupa 1400 m³/d yhteenlasketulle vedenottomäärälle. Vedenottoluvassa on lisäehtona esitetty Kaunisnummen ottamolle lupa enintään 500 m³/d ottomäärälle. Kaikkien Nummenkylän pohjavesialueella sijaitsevien pohjavedenottamoiden vedenottolupien yhteenlaskettu suurin sallittu vedenottomäärä on 2600 m³/d. Nykyisellään kokonaisvedenottomäärä on noin 89 % edellä mainitusta sallitusta maksimimäärästä.
Pohjavesialueen riskitoiminnat
Pohjaveden laatua ja määrää uhkaavia riskitekijöitä Nummenkylän pohjavesialueella ovat mm. rakentaminen, pilaantuneet maa-alueet, yritystoiminta ja vaarallisten kemikaalien varastointi, öljysäiliöt, energiakaivot, jätevedet ja tieliikenne.
Nummenkylän pohjavesialueella ei ole yrityksiä, joiden toiminta vaatisi ympäristöluvan. Kaunisnummen-Vähänummen kaukosuojavyöhykkeelle sijoittuu yksi kiinteistö, jolla on autopurkaamo ja romujen varastointia. Pohjavesialueella on käytössä niin maanalaisia kuin maanpäällisiä öljysäiliöitä. Lämmitysöljysäiliöiden lisäksi alueella on käytössä joitain maanpäällisiä työkoneiden polttoainesäiliöitä. Kaikki kiinteistöt eivät ole liittyneet vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriverkostoon.
Järvenpään rakennusjärjestyksessä on kielletty tammikuusta 2019 alkaen maalämpöjärjestelmien rakentaminen pohjavesialueille. Tuusulan rakennusjärjestyksessä maalämpöjärjestelmän rakentaminen pohjavesialueelle on kielletty ilman vesilain mukaista lupaa.
Liikennemäärät Nummenkylän pohjavesialueelle kulkevilla tieosuuksilla ovat lisääntyneet merkittävästi viimeisten 20 vuoden aikana. Vähänummentien ja Vanhan Valtatien risteysalue sijaitsee Vähänummen vedenottamoalueen välittömässä läheisyydessä. Risteysalue on riskialtis ja risteyksessä on tapahtunut onnettomuuksia. Liikenneonnettomuuksiin liittyvät polttoainevuodot ja mahdolliset muiden vaarallisten aineiden vuodot aiheuttavat erittäin merkittävän riskin Vähänummen pohjavedenottamolle. Tulevaisuudessa raskaan liikenteen määrä Vähänummentiellä tulee lisääntymään edelleen ja tietä levennetään.
Hakemusten suoja-alueiden rajauksiin liittyvät muutosehdotukset
Vähänummen ja Kaunisnummen vedenottamoiden kaukosuojavyöhykkeeseen ehdotetaan rajauksen yhteensovittamista kiinteistörajojen ja pohjavesialueen rajauksen kanssa, sikäli kun se on mahdollista. Kaukosuojavyöhykettä ehdotetaan laajennettavan itä- ja länsireunoiltaan nykyisten kiinteistörajojen mukaisesti. Soveltuvissa paikoissa myös pohjavesialueen rajaa on käytetty kaukosuojavyöhykkeen rajauksen muutosehdotuksessa. Pohjoisosassa kaukosuojavyöhykettä hieman supistetaan Kellokosken sairaalan ja Tujusen kaivon lähisuojavyöhykkeen päällekkäisyyden vuoksi.
Suoja-alueiden lähisuojavyöhykkeiden rajausten päivitystarvetta on arvioitu sieppausalue- ja viipymälaskelmien sekä geologisen rakenneselvityksen tulosten perusteella. Rajausmuutokset on tehty siten, että lähisuojavyöhykkeen raja kulkee pääsääntöisesti kiinteistöjen rajojen mukaisesti. Niiden kiinteistöjen osalta, jotka aikaisemmin kuuluivat osittain lähisuojavyöhykkeelle, on rajausta muutettu siten, että koko kiinteistö mahdollisuuksien mukaan sijaitsee lähisuojavyöhykkeellä.
Hakemusten suoja-aluemääräyksiin liittyvät muutosehdotukset
Vähänummen ja Kaunisnummen ottamoiden kaukosuojavyöhykkeen suoja-aluemääräyksiin ehdotetaan useita muutoksia. Lisäksi ehdotetaan, että Vähänummen ja Kaunisnummen ottamoiden lähisuojavyöhykkeen sekä Kellokosken sairaalan ja Tujusen ottamoiden lähisuojavyöhykkeen suoja-aluemääräykset yhtenäistetään. Molemmilla lähisuojavyöhykkeillä noudatettaviin suoja-aluemääräyksiin ehdotetaan useita muutoksia.
Vedenottamon suoja-alueesta ja suoja-aluemääräyksistä vesilaissa
Vesilain 4 luvussa säädetään veden ottamisesta, vedenottamon suoja-alueesta ja suoja-aluemääräyksistä. Vesilain 4 luvun 11 §:n mukaan lupaviranomainen voi veden ottamista koskevassa päätöksessä tai erikseen määrätä pohjaveden ottamon ympärillä olevan alueen suoja-alueeksi. Suoja-alue voidaan määrätä, jos alueen käyttöä on tarpeen rajoittaa veden laadun tai pohjavesiesiintymän antoisuuden turvaamiseksi. Suoja-aluetta ei saa määrätä laajemmaksi kuin on välttämätöntä. Vaatimuksen tai hakemuksen suoja-alueen määräämisestä voi tehdä hankkeesta vastaava, valvontaviranomainen tai asianosainen.
Saman luvun 12 §:n mukaan suoja-alueen määräämistä koskevassa päätöksessä on annettava vedenoton turvaamiseksi tarpeelliset määräykset suojatoimenpiteistä, muista suoja-alueen käytön rajoituksista ja määräysten noudattamisen valvonnasta (suoja-aluemääräykset). Määräykset eivät saa olla ankarampia kuin on välttämätöntä. Määräyksistä toiselle johtuva edunmenetys on vedenottamon omistajan tai haltijan korvattava.
Ehdotus
Esittelijä
-
Marjo Alho, ympäristövalvontapäällikkö, marjo.alho@tuusula.fi
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää antaa vesilain mukaisista lupahakemuksista Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon:
Lausunto
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että vedenottamoita koskevat suoja-aluemääräykset ovat pohjaveden laadun ja määrän sekä vedenhankinnan turvaamiseksi yksi tärkeimmistä suojelumääräyksistä. Vireillä olevissa muutoshakemuksissa on esitetty arvio muutosten vaikutuksista kiinteistöjen nykyisiin toimintoihin. Suojelumääräyksiä uudistettaessa olisi ollut hyvä tehdä myös nykyisille oikeudellisesti sitoville suoja-aluemääräyksille toimivuustarkastelu. Nykyisten suoja-aluemääräysten toimeenpano ei ole ollut kovin tehokasta. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen tiedossa ei ole esimerkiksi, miten nykyisissä suoja-aluemääräyksissä määrätty ilmoitusvelvollisuus maaleikkauksista (Järvenpään kaupungille) on toteutunut ja minkälaisia ohjeita ilmoituksen johdosta on annettu.
Kellokosken sairaalan suoja-aluepäätöksen päivitys on hakemuksen perusteella laajennettu koskemaan myös Tujusen vedenottamoita. Laajennuksen tulisi käydä ilmi myös suoja-aluepäätöksen nimessä. Lisäksi kulkeutumisalue- ja sieppausaikalaskelmat on syytä laskea myös Tujusen uusille vedenottamoille viimeistään niiden tullessa tuotantokäyttöön. Alkuvuodesta voimaan tulleessa valtioneuvoston asetuksessa talousveden tuotantoketjun riskienhallinnasta ja omavalvonnasta (7/2023) riskienhallintasuunnitelmaan vaaditaan lisättäväksi mm. selvitys vedenottopisteiden vedenmuodostumisalueiden maankäytöstä, valumasta, vedenmuodostumisprosesseista ja ihmisen toiminnan vaikutuksesta veden laatuun.
Hakemuksissa on esitetty sekä kauko- että lähisuojavyöhykkeen rajan muutosta pienempialaisten kiinteistöjen osalta siten, että suoja-alueen raja ei kulkisi kiinteistön poikki. Uudet rajat kulkisivat kiinteistön rajoja myötäillen, vaikka suoja-alue ulottuisi pohjavesialueen rajan ulkopuolelle. Vesilain valvonnan kannalta pohjavesialueen suojelumääräykset virallisen pohjavesialuerajauksen ulkopuolella ovat osoittautuneet ongelmallisiksi. Vesilain mukaisen pohjaveden muuttamista koskevan vesilupatarpeen harkinnassa, esimerkiksi energiakaivojen toteuttamiseksi, vain virallisen pohjavesialueen raja on muodostunut lopulta ratkaisevaksi. Suojavyöhykkeiden rajausten muutosta koskevassa ratkaisussa tulee harkita, voidaanko suoja-aluemääräykset ulottaa virallisen pohjavesialueen ulkopuolelle ja miten pohjavesialueen ulkopuolisia alueita tulkitaan vesilain ja ympäristönsuojelulain mukaisessa valvonnassa.
Vähänummen ja Kaunisnummen nykyisiä kaukosuojavyöhykemääräyksiä haetaan muutettaviksi siten, että ”kaukosuojavyöhykkeellä rakentamisen ja muun väliaikaisen maankaivun aikana jätetään pohjaveden ylimmän pinnan ja maanpinnan väliin vähintään kaksi metriä paksu suojakerros. Ylimmän pohjaveden pinnan määrittämiseksi pitää pohjaveden painetason mittaustuloksia olla eri vuodenajoilta. Mikäli rakentamiseen liittyy paalutustöitä, pontitustöitä tai syvästabilointia, on työvaiheen vaikutuksia pohjaveden pinnankorkeuteen ja laatuun tarkkailtava kunnan ympäristönvalvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla”.
Muutetun määräyksen mukaan pohjavettä suojaavan maakerroksen jäädessä maankaivussa alle kahteen metriin, olisi toimenpiteelle haettava vesilain 3 luvun 12.2 §:n tarkoittama suoja-aluemääräyksestä poikkeaminen. Paalutukset, pontitukset ja stabiloinnit voitaisiin määräyksen mukaan tehdä vain hyväksytyllä pohjaveden tarkkailusuunnitelmalla. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että erilaisista maanvahvistus- ja pohjarakentamistekniikoista voi kuitenkin aiheutua pohjaveden laatuun tai määrään merkittävästi suurempi riski kuin tavanomaisesta maankaivamisesta. Esimerkiksi Vähänummen vedenottamon läheisyyteen (vedenottoluvan salliman enimmäismäärän mukaisen sieppausalueen reunalle) toteutetussa rivitalon paalutustyössä on rakennuspaikan pohjavedessä todettu rakentamisen aiheuttamia muutoksia pohjaveden sameudessa, typpiyhdisteissä ja hygieenisessä laadussa, vaikka paalutus toteutettiin pienillä (90 mm) teräspaaluilla.
Pohjavettä suojaavan maakerroksen paksuuden osoittaminen suoja-aluemääräyksissä on perusteltua ja se helpottaa rakentamisen suunnittelua, luvitusta ja valvontaa. Muiden maa- ja pohjarakentamistoimenpiteiden toteuttaminen tulisi perustaa tapauskohtaisiin pohjavesiselvityksiin. Tässä tarkoitettuja pohjarakentamistoimenpiteitä voisivat olla erilaiset paalutukset, pontitukset, stabiloinnit, injektoinnit, tukiseinät, pohjaveden pinnan tilapäinen tai pysyvä alentaminen jne. Pohjavesiselvitykset tulisi toteuttaa pohjavesiasiantuntijalla ja niissä olisi esitettävä paitsi hankkeen pohjavesivaikutukset, myös keinot näiden vaikutusten vähentämiseen. Edelleen pohjavesiselvityksissä tulisi esittää pohjavesivaikutusten tarkkailusuunnitelma. Pohjavesiselvityksen perusteella ELY-keskuksen tulisi arvioida vesilain valvontaviranomaisena hankkeen vesilain mukainen lupatarve, pohjavesitarkkailun riittävyys ja muut pohjaveden suojelutarpeet. Muutoshakemuksen mukaan paalutukset, pontitukset ja stabiloinnit ovat kiellettyjä lähisuojavyöhykkeellä. Näiden toteuttaminen edellyttäisi suoja-aluemääräyksestä poikkeamista. Poikkeamishakemuksessa tulisi esitettäväksi edellä esitetty pohjavesiselvitys tarkkailusuunnitelmineen.
Mikäli suoja-aluemääräyksissä edellytetään erillisiä viranomaisten hyväksymismenettelyjä, tulisi muutospäätöksessä osoittaa tähän liittyvä erityislainsäädännön mukainen hallintomenettely (toimivaltainen viranomainen, hakemuksen/suunnitelman käsittely, asianosaisuus, muutoksenhaku jne.).
Vähänummen ja Kaunisnummen nykyisiä kauko- ja lähisuojavyöhykemääräyksiä haetaan muutettaviksi erilaisten toimintojen sijoittamisen osalta. Muutetun määräyksen mukaan kaukosuojavyöhykkeellä olisi kielletty teolliset ja laajamittaiset toiminnat, joihin liittyy pohjaveden laadulle haitallisten aineiden tai jätteiden käsittelyä tai varastointia. Kaatopaikan, jätteenkäsittelylaitoksen ja jätevedenpuhdistamon perustaminen on kielletty. Suoja-aluemääräystä muutettaessa tulisi tarkentaa, minkälaista teollista ja laajamittaista toimintaa määräyksellä tarkoitetaan ja onko määräyksessä esitetty laitosluettelo tyhjentävä.
Kauko- ja lähisuojavyöhykettä koskevia määräyksiä esitetään muutettaviksi myös siten, että vaarallisten kemikaalien laajamittainen teollinen käsittely ja varastointi on kielletty. Lisäksi vaarallisten kemikaalien vähäiselle teolliselle käsittelylle ja varastoinnille, jonka määrä ylittää pelastusviranomaiselle tehtävän kemikaali-ilmoituksen ilmoitusrajan, on asetettu kieltoja. Vähäiseen varastointiin tarkoitetut pohjaveden laadulle haitallisten aineiden varastot ja niiden laitteet on määräysten mukaan omistajan kustannuksella varustettava asianmukaisilla suojalaitteilla. Vaarallisten kemikaalien laajamittaisella teollisella käsittelyllä ja varastoinnilla tarkoitettaneen määräyksessä TUKES-luvallisia laitoksia. Vähäisen kemikaalien varastoinnin osalta suoja-aluemääräystä tulisi tarkentaa. Määräyksen mukaan ilmoituksenvarainen vähäinen kemikaalien säilytys on kielletty, mutta vähäistä varastointia voidaan harjoittaa tietyin edellytyksin. Esimerkiksi dieselöljyn varastointimäärä < 10 tonnia ei edellytä vähäisestä varastoinnista tehtävää kemikaali-ilmoitusta. Valvonnan kannalta epäselväksi jää myös palavien nesteiden ja syttyvien kaasujen hyvin vähäinen varastointi asuinrakennuksissa lähisuojavyöhykkeellä.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että kiinteistökohtaisen lämmitysöljysäiliön sijoittaminen myös kaukosuojavyöhykkeelle tulee kieltää. Kiinteistökohtaisiin öljylämmitysjärjestelmiin liittyvissä suoja-aluemääräyksissä tulee selvittää, voiko muutettuja määräyksiä soveltaa olemassa oleviin järjestelmiin ja mikä on muutettujen määräysten vesilain mukainen valvontamenettely. Päätöstä tehtäessä tulee harkita myös asianosaisten oikeusturva ja määräyksistä kuuleminen sekä määräyksistä toiselle johtuvan edunmenetyksen korvaaminen. Muutosten mahdolliset määräajat tulee määrätä tässä vesilain mukaisessa menettelyssä eikä jättää toisen viranomaisen ratkaistavaksi. Vanhan maanalaisen öljysäiliön siirtäminen sisätiloihin vertautuu uuden lämmitysöljysäiliön sijoittamiseen, joka on hakemuksen mukaan lähisuojavyöhykkeellä kielletty.
Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien osalta kaukosuojavyöhykettä koskevat harmaan veden käsittelyä koskevat lievemmät määräykset tuntuvat erikoisilta, jos puhdistetut harmaat vedet tulee kuitenkin johtaa kaukosuojavyöhykkeen ulkopuolelle. Valtaosa ympäristöä kuormittavista haitta-aineista on käymälävesissä. Puhdistetut harmaat vedet on yleensä katsottu voitavan johtaa pohjavesialueelle muuten paitsi imeyttämällä. Lisäksi kaukosuojavyöhykkeen ja pohjavesialueen ulkorajalla sijaitsevien kiinteistöjen osalta puhdistettujen jätevesien johtaminen suoja- ja pohjavesialueen ulkopuolelle tulisi jatkossakin sallia.