Konsernijaosto, kokous 24.4.2023

Perustelut

Tuusulan kunnan rahalaitoslainat 146 milj. euroa koostuvat tällä hetkellä 105 milj. euron pitkäaikaisista lainoista sekä lyhytaikaisista kuntatodistuksista 41 milj. euroa. Kuntatodistuksia on emittoitu pääsääntöisesti 2 - 8 viikon periodeissa. Lisäksi kunta käyttää irtaimen käyttöomaisuuden / kaluston hankinnoissa rahoitus- ja vuokraleasingia.

Taloussuunnitelman mukaan kunnan lainamäärän nopea kasvu jatkuu vuosina 2021 - 2025, koska tulorahoituksella ei pystytä kattamaan ajanjaksolle suunniteltuja, jopa noin 300 milj. euroon nousevia investointeja.

Kunnan rahoitus- sijoitus- ja takaustoiminnan periaatteissa on linjattu tavoitteeksi, että

• kunnan kiinteäkorkoisten tai korkoriskiltä suojattujen luottojen osuus olisi vähintään 50 % lainasalkusta (nyt 71,9 %)
• kunnan lainasalkun keskimääräinen lainaaika ja lainakannan tavoitejakauma, jonka mukaan vähintään 50 % kokonaislainamäärästä olisi lainoja, jotka erääntyvät maksettaviksi yli viiden vuoden päästä (nyt 61,6 %) ja vähintään 20 % erääntyisi yli seitsemän vuoden päästä (nyt 44,5%)
• kunnan tavoiteltu lainasalkun keskimääräinen lainaaika on 3-8 vuotta (nyt noin 6,5 vuotta; oletuksena kuntatodistusten juoksuaika 2 kk)
• kunnan lainasalkun suojausaste (pitkäaikaisten kiinteäkorkoisten luottojen ja/tai korkosuojausten osuus) on vähintään 50 % (nyt 60,6 %).

Kunnan nopeasti kasvava lainamäärä korostaa ennakoivan rahoitussuunnittelun ja rahoitus- ja korkoriskien hallinnan merkitystä. Lisäksi uuden pitkäaikaisen, kiinteäkorkoisen rahoituksen nostamista puoltavat seuraavat seikat:

• Kunnan rahoitusaseman vahvistaminen ja tuleviin investointeihin varautuminen
• Pitkien korkojen matalan korkotason hyödyntäminen; korkotason ennakoidaan nousevan ennen pitkää euroalueen talouskasvun vauhdittuessa ja EKP:n korkoelvytyksen supistuessa.

Kunnan korollisen velan määrän ennakoidaan asettuvan 2020 lopussa noin 140 milj. euroon. Talousarvion 2021 rahoituslaskelman mukaan kunta nostaisi uutta pitkäaikaista lainaa vuonna 2021 noin 30 milj. euroa, näin ollen 80 % lainarahoitustarpeesta katettaisiin pitkäaikaisella lainalla.  Uusi 30 milj. euron pitkäaikainen laina nostaisi pitkäaikaisten, kiinteäkorkoisten / korkosuojattujen lainan määrän osuuden lainasalkusta yli 80 %:n. Lähtökohtana on, että kunta maksaa nostettavalla pitkäaikaisella rahoituslainalla pois kuntatodistuksia.

Perustelut

Kunta pyysi 30 milj. euron tarjoukset viideltä rahalaitokselta 7, 10 tai 15 vuoden laina-ajoilla. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjousehtojen mukaisen tarjouksen tekivät Danske Bank A/S (7 ja 15 vuoden laina-ajat) ja Kuntarahoitus Oyj (10 vuoden laina-aika). 

Nostettavan pitkäaikaisen rahoituksen kokonaismääräksi esitetään 30 milj. euroa. Lainarahoitus esitetään jaettavan kahdeksi eri lainaksi seuraavasti:

• Kuntarahoitus Oyj, 15 milj. euroa, 10 vuotta
• Danske Bank A/S, 15 milj. euroa, 15 vuotta. 

Uudet pitkäaikaiset lainat sekä lainapääoman jakaminen kahteen osaan vahvistavat kunnan rahoitusasemaa sekä tukevat kunnan rahoitus- ja korkoriskien hallintaa.

Kunnan korollisen velan määrä nousee vuoden 2021 lopussa arviolta lähes 170 milj. euroon. Uudet 30 milj. euron pitkäaikaiset lainat nostavat pitkäaikaisten, kiinteäkorkoisten/korkosuojattujen lainojen määrän osuuden lainasalkusta noin 80 %:iin vuoden 2021 lopun tilanteessa. 

Perustelut

Tuusulan kunnan rahalaitoslainat 143,2 milj. euroa koostuvat tällä hetkellä 135,0 milj. euron pitkäaikaisista lainoista sekä lyhytaikaisista kuntatodistuksista 8,2 milj. euroa. Kuntatodistuksia on emittoitu pääsääntöisesti 2 - 8 viikon periodeissa. Lisäksi kunta käyttää irtaimen käyttöomaisuuden / kaluston hankinnoissa rahoitus- ja vuokraleasingia.

Taloussuunnitelman mukaan kunnan lainamäärän nopea kasvu jatkuu vuosina 2022-2025, koska tulorahoituksella ei pystytä kattamaan ajanjaksolle suunniteltuja, lähes noin 300 milj. euroon nousevia investointeja.

Kunnan rahoitus- sijoitus- ja takaustoiminnan periaatteissa on linjattu tavoitteeksi, että

• kunnan kiinteäkorkoisten tai korkoriskiltä suojattujen luottojen osuus olisi vähintään 50 % lainasalkusta (nyt 94,3 %)
• kunnan lainasalkun keskimääräinen lainaaika ja lainakannan tavoitejakauma, jonka mukaan vähintään 50 % kokonaislainamäärästä olisi lainoja, jotka erääntyvät maksettaviksi yli viiden vuoden päästä (nyt 73,3 %) ja vähintään 20 % erääntyisi yli seitsemän vuoden päästä (nyt 66,3 %)
• kunnan tavoiteltu lainasalkun keskimääräinen lainaaika on 3-8 vuotta (nyt noin 8 vuotta)
• kunnan lainasalkun suojausaste (pitkäaikaisten kiinteäkorkoisten luottojen ja/tai korkosuojausten osuus) on vähintään 50 % (nyt 94,3 %).

Kunnan nopeasti kasvava lainamäärä korostaa ennakoivan rahoitussuunnittelun ja rahoitus- ja korkoriskien hallinnan merkitystä. Lisäksi uuden pitkäaikaisen, kiinteäkorkoisen rahoituksen nostamista puoltavat seuraavat seikat:

• Kunnan rahoitusaseman vahvistaminen ja tuleviin investointeihin varautuminen
• Pitkäaikaisella ja kiinteäkorkoisella rahoituksella vähennetään kunnan rahoitus ja korkoriskiä. Kasvavan lainamäärän vuoksi kunnan korko- ja jälleen rahoitusriskien suojaamisen merkitys korostuu.
• Pitkien korkojen matalan korkotason hyödyntäminen; korkotason ennakoidaan nousevan ennen pitkää euroalueen talouskasvun vauhdittuessa, inflaation vauhdittuessa ja EKP:n korkoelvytyksen supistuessa.
   

Kunnan korollisen velan määrän ennakoidaan asettuvan 2022 lopussa noin 200 milj. euroon. Talousarvion 2022 rahoituslaskelman mukaan kunta nostaisi uutta pitkäaikaista lainaa vuonna 2022 21,5 milj. euroa, näin puolet lainarahoitustarpeesta katettaisiin pitkäaikaisella lainalla. 

Kilpailutettavaksi esitettävä 20 milj. euron pitkäaikainen laina säilyttäisi pitkäaikaisten, kiinteäkorkoisten / korkosuojattujen lainojen määrän korkealla tasolla. Lähtökohtana on, että kunta maksaa nostettavalla pitkäaikaisella rahoituslainalla pois kuntatodistuksia. Kunta arvioi seuraavan kerran mahdollisia uusia lainarahan tarpeita viimeistään vuoden 2022 alkusyksyn aikana.

Perustelut

Rahoitus- ja korkomarkkinoiden kehitys

Lyhyet korot ovat pysyneet vuoden 2021 aikana edelleen negatiivisina. Myös pitkät korot ovat pitkään pysyneet melko vakaina. Kuitenkin loppuvuodesta 2021 lähtien pitkät korot ovat olleet nousussa; esimerkiksi tällä hetkellä 10 vuoden korkonoteeraukset ovat noin 0,40 % korkeam-malla tasolla verrattuna joulukuun 2021 joulukuun tasoihin. 

Korkomarkkinoiden liikkeiden takana ovat odotukset inflaation noususta. Vuoden 2021 mittaan euroalueen inflaatio on nopeutunut, ja marraskuussa inflaatiovauhti oli 4,9 %. Inflaatiota ovat nopeuttaneet energian hintojen nousu, alhainen hintataso vertailuajankohtana sekä tuotannon pullonkaulat. 

Euroopan keskuspankin arvioidaan supistavan elvytystoimia asteittain vuosien 2022 ja 2023 aikana ja markkinakorkojen ennustetaan nousevan maltillisesti.

Kunnan rahoitusasema ja lainamäärän kehitys

Tuusulan kunnan maksuvalmius on säilynyt hyvänä. Kassavarat on pyritty pitämään mahdolli-simman pieninä, koska kunta joutuu maksamaan negatiivista korkoa konsernitilillä olevista suuremmista saldoista. Kunta käyttää tällä hetkellä ensisijaisesti kuntatodistuksia tasaamaan kassa-varannossa tapahtuvaa vaihtelua. Vuonna 2021 kuntatodistuksia oli liikkeellä keskimäärin 10 - 20 milj. euroa. Kunnalla on eri pankeissa käytettävissä kuntatodistuslimiittejä yhteensä 135 milj. euroa.

Kunnan korollisen velan määrä nousee tämän hetkisen arvion mukaan vuoden 2022 lopussa 180 - 200 milj. euroon. Huolimatta suunnitellusta uusien 20 milj. euron pitkäaikaisten lainojen nostosta pitkäaikaisten, kiinteäkorkoisten/korkosuojattujen lainojen määrän osuus lainasalkusta alenisi nykyisestä yli 90 %:n tasosta 70-80 %:iin kuluvan vuoden loppuun mennessä. Suojausasteen laskua selittää loppuvuoden aikana tapahtuva lisävelkaantuminen sekä se, että vuoden kesäkuussa 2023 erääntyvä 15 milj. euron laina lluetaan lyhytaikaisiin velkoihin kesäkuusta 2022 alkaen.

Kunnan pitkäaikaisen velan ennustetaan nousevan yli 300 milj. euron vuonna 2025 ja kääntyvän tämän jälkeen laskuun investointimäärien palautuessa alhaisemmille tasoille.    

Kunnan rahoitus- ja korkoriskien hallinta

Kunnan periaatteena on ollut hajauttaa lainakannan maturiteettijakaumaa sekä viitekorkope-rusteita, jotta mahdolliset muutokset varainhankinnan saatavuudessa ja markkinakoroissa heijastuisivat mahdollisimman vähän kunnan rahoituskuluihin. Lainakannan maturiteetin hajaut-tamisessa on otettu huomioon tiedossa oleva vuosien 2022 - 2025 mittava investointiohjelman rahoittaminen siten, että kunnan pitkäaikaiset lainat erääntyvät vaiheittain maksuun vasta vuoden 2025 jälkeen.

Korkoriskeiltä on suojauduttu ottamalla pitkäaikaiset lainat kiinteäkorkoisina. Pitkäaikaisella ja kiinteäkorkoisella rahoituksella vähennetään kunnan rahoitus- ja korkoriskiä. Lähivuosien nopean lainamäärän kasvun vuoksi kunnan korko- ja rahoitusriskien suojaamisen merkitys korostuu. Tällä hetkellä kunnan lainasalkun suojausaste (pitkäaikaisten kiinteäkorkoisten luottojen ja/tai korkosuojausten osuus koko lainasalkusta) on yli 90 %.

Korkoriskien hallinnassa voidaan käyttää kiinteään korkoon sidottujen lainojen ohella erilaisia johdannaissopimuksia. Koronvaihtosopimuksen avulla vaihtuvakorkoinen laina voidaan muuttaa kiinteäkorkoiseksi tai toisinpäin. Koronvaihtosopimukset mahdollistavat sekä olemassa olevien lainojen korkosidonnaisuuden muuttamisen vaihtuvasta korosta kiinteäksi koroksi, että tulevien korkoriskien suojaamisen ennen kuin tarvittava rahoitus tosiasiallisesti hankitaan. Koronvaihtosopimus on lainasta erillinen sopimus. Koronvaihtosopimus voidaan toteuttaa koko lainasalkulle tai tehdä lainakohtaisesti riippumatta lainanantajasta. 

Pitkäaikaisen rahoituksen nostaminen 

Kunta pyysi marraskuussa 2021 20 milj. euron tarjoukset viideltä rahalaitokselta 7, 10 tai 15 vuo-den laina-ajoilla. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjousehtojen mukaisen tarjouksen tekivät Kuntarahoitus Oyj (7 ja 10 vuoden laina-ajat) ja Danske Bank A/S (15 vuoden laina-aika).

Nostettavan pitkäaikaisen rahoituksen kokonaismääräksi määräksi esitetään 20 milj. euroa. Esi-tyksenä on, että kunta hyväksyy Kuntarahoitus Oyj:n tarjouksen 10 vuoden laina-ajalla. Lainarahoitus esitetään jaettavan kahdeksi eri lainaksi, 10 milj. euron vihreä laina ja + 10 milj. euron markkinaehtoinen laina, Kuntarahoituksen tarjousten mukaisesti. 

Kunnan ei ole tarkoituksenmukaista nostaa tässä vaiheessa suurempaa pitkäaikaista lainamäärää, koska suurista talletussaldoista kunnalta peritään 0,5 %:n negatiivista korkoa.

Korkosuojausten tekeminen

Kunnan tulevaa, nopeasti kasvavaa lainasalkkua on tarkoituksenmukaista suojata ennakoivasti korkojohdannaisilla, lainasalkkuun liittyvien korkoriskien hallitsemiseksi. 
Suunnitelmana on, että kunta tekee helmi-maaliskuussa 2022 yhteismäärältään 50 - 60 milj. eu-ron korkosuojaukset koronvaihtosopimuksia käyttäen. Yksittäisten koronvaihtosopimusten määrä olisi 20 - 30 milj. euroa ja sopimusten ja voimassaoloaika 5 - 10 vuotta. Koronvaihtosopimusten (6 - 10 vuotta) korkotaso on tällä hetkellä noin 0,6 - 1,0 %, sopimusten voimassaoloajas-ta riippuen.

Kunta tekee korkojohdannaiset suojaustarkoituksessa eikä tavoittele lainojen suojaamisella tuottoa, vaan haluaa varmistaa pitkällä aikavälillä investointien rahoittamisen kohtuullisella korkoriskillä sekä ennakoitavilla korkokustannuksilla.

Talousarviossa määritellään vuosittain lainanottovaltuus ja valtuudet talousarviovuoden suojaustoimenpiteille. Talousarviossa on edelleen todettu, että kunnan korkosuojauksia voi tehdä talousjohtaja yhdessä kansliapäällikön kanssa. Hallintosäännön liitteen "Toimivalta talousasioissa" perusteella talousjohtajalla on oikeus päättää korko- ja kurssiriskeiltä suojautumista koskevista sopimuksista kunnanhallituksen ohjeiden rajoissa.  

Perustelut

Talousjohtaja esittelee kokouksessa kunnan rahoitusasemaa ja toteutettuja korkosuojauksia.

Perustelut

Talousjohtaja esittelee kokouksessa markkinakorkojen ja kunnan rahoitusaseman kehitystä sekä jatkotoimenpiteitä.