Valmistelija
Susanna Pitkänen, johtajaylilääkäri
Perustelut
Pasi Huuhtanen ottaa 13.11.2017 tehdyssä aloitteessa kantaa Tuusulan hoitaja- ja lääkärivastaanottojen huonoon saatavuuteen. Aloite on käsitelty Valtuustossa 13.11.2017 § 212 ja kunnan johtoryhmässä 14.11.2017. Aloite siirrettiin Sosiaali- ja terveystoimen valmisteltavaksi.
”Me allekirjoittaneet teemme aloitteen ei niin kiireellisen päivystyksen tehostamiseksi. Nyt tapaukset rasittavat akuuttipäivystystä ja ruuhkauttavat sitä entisestään. Samoin ei kiireellisen hoitaja- tai lääkäriajan saaminen on ruuhkautunut ja aikoja pystytään tarjoamaan vasta kuukausien päästä.”
Vastaanottotoiminnassa on toteutettu useita peräkkäisiä rakennemuutoksia, jotka heijastelevat jossain määrin nykytoimintaan. Päivystyksen toimintaa supistettiin vuonna 2014 neljä tuntia illasta ja muutettiin vuonna 2015 akuuttivastaanotoksi. Samalla lakkautettiin viikonloppupäivystys ja ilta-aikoja supistettiin edelleen kahdella tunnilla. Neljä sairaanhoitajan tointa siirrettiin Akuuttikotihoidon (nykyisen Kotisairaalan) perustaksi. Päivystystoiminnan lakkauttamisen vuoksi laskennallisesti lisääntynyt lääkärityöpanos ei kohdentunut vastaanottopalveluihin, sillä Akuuttiosastolla aloitettiin samanaikaisesti viikonloppu- ja arkipyhien lääkäritakapäivystys. Sairaalapäivystyksen kasvun hillitsemiseksi vastaanottojen virka-aikaisen akuuttihoitoon on hiljalleen ollut tarvetta kohdentaa lisääntyvästi lääkäriresursseja ja tämän kierteen katkaisemiskesi on etsitty uusia toimintamuotoja, jolla kysyntää kiireettömille lääkärivastaanotoille voitaisiin hillitä. Tarkoituksenmukainen lääkäri / sairaanhoitaja -työnjako on toteutunut menestyksekkäästi pitkäaikaissairaiden seurannan osalta. Vastaavanlaista työnjaon muokkausta on tehty vuoden 2017 aikana akuuttihoidon osalta.
Akuuttivastaanoton kysyntä on lisääntynyt vuoden 2017 aikana ja tämä korostuu aina epidemiakausina ja mm. tapaturmille altistavilla säillä. Kysynnän huippuina henkilökunta tekee ylityötä. Pahiten tilanne kuormittuu silloin, kun henkilökunta sairastuu eikä sijaisia ole saatavilla, kuten lähes aina äkillisen sijaistamisen tarpeen ollessa kyseessä.
Kiireettömän ja 1-7 päivän aikana tapahtuneen hoidon käyntimäärien toteuma on nähtävissä taulukossa 1, jossa 1-7 päivän hoidon toteumat on jaettu sekä vastaanotolla että akuutissa tapahtuvaksi hoidoksi. Taulukossa on nähtävissä toteumat vuodelta 2016 ja 2017 sekä asiakkaiden määrä ko. vuonna.
Taulukko 1: Toteumat vuodelta 2016 ja 2017 sekä asiakkaiden määrä ko. vuonna (liitteenä)
Huomioitavaa on, että vuoden 2017 aikana akuuttivastaanoton hoitajavastaanoton painopiste on hieman siirtynyt akuuttivastaanotolle (802/5206 ja 1088/5250), jossa hoitajien käyntimäärä on lisääntynyt n. 8 %, kokonaiskäyntimäärien pysyessä lähes samana. Sama suunta on nähtävissä lääkäreiden kiirevastaanottokäynneissä, jossa akuutissa lääkärikäyntien määrä suhteessa vastaanoton kiirevastaanottoon on lisääntynyt n. 11 %:a (7517/15676, 8591/13675).
Akuuttivastaanoton toiminnan pullonkaulaefekti on tunnistettu ja ratkaisujen löytäminen on ollut vastaanottopalveluiden pääfokuksessa koko vuoden 2017. Toiminnan tehostamiseksi tehtiin kysynnän ja saatavuuden kartoitus ja yhteistyönä Helsingin yliopiston kanssa laadittiin suunnitelma uusista ajanvarauspohjista. Konsulttilääkäritoiminta aloitettiin tukemaan hoitajien itsenäistä akuuttivastaanottoa. Akuuttivastaanoton ruuhkanpurkukäytännöt on luotu eli suunnitelmallisesti myös ei akuuttiin sijoitettuja lääkäreitä voidaan kutsua purkamaan muodostuneita jonoja. Kiireettömän ja kiireellisen vastaanottotoiminnan liittämiseksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi valmistauduttiin aloittamalla hoitajien työnkierto, jonka tavoitteena on lisätä koko henkilökunnan ymmärrystä molempien vastaanottotapahtumien käytänteistä.
Toimenpiteet 1-7 päivän hoidon tehostamiseksi:
9/2017 aloitettiin Tuusulan vastaanottopalveluissa akuuttivastaanoton kehittämisprojekti. Projektin tarkoituksena oli luoda uusi toimintamalli 1-7 päivän sisällä hoitoa tarvitsevien potilaiden hoitoon. Projekti toteutettiin, sillä keväällä 2017 toteutetussa kysynnän ja tarjonnan mittauksessa tuli esille seuraavaa:
• Lääkäreiden työpanoksesta akuuttivastaanoton määrä on liian suuri kysyntään nähden ja suh-teessa hoitajien akuuttivastaanotonmäärään
• Ajanvarausjärjestelmä on monimuotoinen ja haastava niin asiakkaille kuin henkilökunnalle
• Resursseja kuluu siihen, että varmistetaan oikean asiakkaan olevan oikeassa paikassa oikeaan aikaan
• Hukkaa syntyy (kiireettömien vastaanottojen jono), kun ei ole tarjota palvelua potilaille
Akuuttivastaanoton kehittämisprojektille asetettiin seuraavat tavoitteet:
• Asiakaskokemus: perusajatus on se, että potilas ei ole koskaan väärässä paikassa
• Kustannustehokkuus: resurssit kohdennetaan niin, että toiminta on kilpailukykyistä asiakkaiden ja henkilökunnan näkökulmasta
• Väestön hyvinvointi paranee: palveluiden, erityisesti kohdennettujen palveluiden saatavuus pa-ranee
• Työviihtyvyys paranee: toimintatapoja selventämällä ja yksinkertaistamalla lisätään oman työn hallinnan tunnetta ja vähennetään työn kuormittavuutta
Projekti jaettiin viiteen työpakettiin, jotta asiakokonaisuudet saatiin pilkotuksi riittävän pieniksi, konkreettiseksi tavoitteiksi ja jotta henkilökunta pystyi osallistumaan oman työnsä ohessa työryhmien kokouksiin. Seuraaviin työpaketteihin perustettiin omat työryhmät 1) Akuuttivastaanoton nykytila-analyysi, 2) Päivystävän sairaanhoitajan, akuutin ja konsulttilääkärien työnkuvan kehittäminen, 3) Blokkiajanvarauksen käyttöönotto, 4) Sähköisen hoidon tarpeen arvioinnin ja sähköisen terveystarkastuksen käyttöönotto ja 5) työtilojen suunnittelu. Kaikki työryhmät saivat oman osuutensa aikataulussa valmiiksi. Projektin hallinta- ja viestintämalli kuvattiin.
Uusien toimintamallien käyttöönotto toteutetaan huhtikuussa 2018 ja käyttöönottoprojektisuunnitelman mukaisesti. Uuden toimintamallin avulla on tarkoitus vähentää akuuttivastaanoton jonotusaikoja siten, että jokainen sairaanhoitaja pitää omaa itsenäistä vastaanottoa ja heidän tukenaan on kaksi konsulttilääkäriä, jotka siirtyvät potilaan luo eikä potilasta siirretä jonoon odottamaan lääkäriä. Mallin avulla akuuttivastaanottoa toteutetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjäkuntayhtymän yhteisten, horisontaalisten kehittämishankkeiden mukaisesti: akuuttivastaanottoon liitetään fyysisesti fysioterapian suoravastaanottopalvelut ja huomioidaan myös pitkäaikaissairauksien hoito sekä terveydenedistämistoiminta entistä tehokkaammin. Tavoitteena on, että asiakkaan terveyttä ja sairauden hoitoa edistetään jokaisen yhteydenoton ja hoitokontaktin yhteydessä
Johtoajatuksena on, että akuuttivastaanottotoiminnan pullonkaulan purkautuessa vapautuu aikaisempaa enemmän lääkärityöpanosta kiireettömien vastaanottojen toteuttamiseen, mikä tulee näkymään nope-ampana hoitoon pääsynä (T3 aikatavoite 10 vrk).
Akuuttivastaanoton toimintaa tulee helpottamaan keväällä 2018 käyttöön otettava sähköinen hoidon tarpeen arviointijärjestelmä, joka mahdollistaa kuntalaisille 7/24 toteutettavan hoidon tarpeen arvioinnin. Järjestelmä antaa ehdotuksen hoidon kiireellisyydestä, tarvittaessa ohjaa ottamaan suoraan yhteyden sairaalapäivystykseen tai ehdottaa omahoito-ohjeistusta. Palvelun tuottajalle järjestelmä tekee näkyväksi vastaanottojen kysynnän ja tarjoaa mahdollisuuden ohjelmoida ja ohjeistaa potilasta tarvittavista tutkimuksista tai toimenpiteistä jo ennen vastaanottoa. Hoidon tarpeen arviointiin osallistetaan lääkärikonsultti. Lisäksi hoidon tarpeen arvioinnin tehostamiseksi ja välittömän potilasvastaanottoresurssien lisäämiseksi eläkkeelle siirtyvien lähihoitajien toimia muutetaan sairaanhoitajatoimiksi.
Kunnan oman hoidon tarpeen arvioinnin tukena tulee 3/2018 alkaen olemaan lisäksi Hyvinkään sairaalan alueellinen päivystyksen neuvontanumero 116 117, jonne potilaat ohjataan soittamaan ennen päivystykseen hakeutumista. Jatkossa päivystysnumero tulee laajenemaan valtakunnalliseksi päivystysnumeroksi ja Uudellamaalla tullaan ottamaan käyttöön reaaliaikainen päivystyksen kuormitusmittari, jotta potilaat voivat hakeutua vähiten kuormitettuun sairaalapäivystyspisteeseen.
Etelä-Tuusulan akuuttivastaanoton tilaratkaisut eivät tue akuuttivastaanoton toimintaa, vaan ne on aikanaan suunniteltu harvalukuisempien päivystyspotilaiden seuranta- ja hoitotiloiksi. Talousarviossa 2018 Hyrylän vastaanottopalveluiden toiminnalliseen tilaratkaisuremonttiin on varattu määrärahat ja remonttisuunnittelu on käynnistynyt yhdessä Tilakeskuksen kanssa. Tavoiteaikataulun mukaan remontti valmistuu syksyllä 2018, jolloin tilat tulevat mahdollistamaan ja tukemaan valittua toimintatapaa.
Määritelmiä:
Terveydenhuoltolain 50 §:n mukaan ”kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan äkillisen sairastumisena, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen edellyttämää välitöntä arviota ja hoitoa, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista. Kiireellisen hoidon antamista varten kunnan tai sairaanhoitopiirin on järjestettävä ympärivuorokautinen päivystys.”
Päivystys on erikoissairaanhoidon sairaalan päivystyspiste, jossa hoidetaan vain kiireellistä hoitoa vaativat potilaat. Päivystyksen tulee olla ympärivuorokautista toimintaa ja siellä on saatavana kaikki tarvittavat tukitoiminnot tutkimusten ja hoidon toteuttamiseksi. Yhteispäivystyksessä hoidetaan rinnan hoidettavuudeltaan eri tason potilaita. Terveydenhuoltolain mukaan päivystykseen voi hakeutua kotikunnasta riippumatta. Jos sairaus ei vaadi päivystyshoitoa, henkilö ohjataan muuhun vastaanottoon. Tuusulan kunnan osalta päivystyksellinen hoito toteutuu Hyvinkään sairaalassa.
Kiirevastanotto vastaa termiä akuuttivastaanotto ja on päivystysasetuksen käyttämä nimike lähipalveluna tuotettavalle perusterveydenhuollon lääkäri / hoitaja vastaanottotoiminnalle, johon hoidon tarpeen arvioinnin perusteella ohjataan alle viikon sisällä hoitoa vaativat vammat, vaivat ja oireet. Tämä on lähinnä aloitteen otsikon ”ei niin kiireellinen päivystys” tarkoittamaa vastaanottoa.
Tuusulan kunnan 1-7 päivän sisällä yhteydenotosta toteutuva hoito on järjestetty siten, että potilaille annetaan puhelimessa omahoitoneuvontaa tai heille varataan aika terveysasemien sairaanhoitajalle tai lääkärille. Nämä ajat on varattuna päiväohjelmiin siten, että niitä ei voida varata kuin samana päivänä. Silloin kun kiirevastaanottoaikojen kysyntä on suurempi kuin tarjonta, ohjataan potilas Hyrylän terveysaseman akuuttivastaanotolle joko sairaanhoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Tällä hetkellä akuuttivastaanotolla työskentelee neljä sairaanhoitajaa ja kaksi lääkäri.
Kiireettömälle vastaanotolle ohjataan hoidon tarpeen arvion perusteella kiireettömäksi arvioitujen oireiden tutkimus ja hoito, sisältäen kontrollivastaanotot, lausuntokäynnit, toimenpidekäynnit sekä kroonisten sairauksien seurantakäynnit. Hoitoon pääsy (T3, kolmas vapaa aika, laskettuna kalenteripäivinä) arvioidaan kiireettömien vastaanottojen saatavuuden perusteella. Hoitotakuun mukaisesti kiireettömälle vastaanotolle tulee päästä hoidon tarpeen arvioinnista viimeistään 3 kk kuluttua.
Lisätiedot
– johtajaylilääkäri Susanna Pitkänen, p. 040 314 3601
– sairaanhoidon ylilääkäri Päivi Mäkelä-Bengs, p. 040 314 3620