Perustelut
Tausta
Tuusula-Seura ry on tehnyt 16.12.2020 rakennussuojeluesityksen Tuusulan kunnantalon suojelemiseksi rakennusperintölain nojalla.
Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että koska kysymyksessä saattaa olla rakennusperinnön suojelemisesta annetussa laissa (498/2010) tarkoitettu rakennus, kieltää Uudenmaan ELY-keskus ryhtymästä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka vaarantavat rakennuksen ja sen lähiympäristön kulttuurihistoriallista arvoa vaarantamiskieltopäätöksen liitekartalla merkityllä alueella.
Kielto tulee voimaa, kun se on annettu tiedoksi. Kielto on voimassa, kunnes suojelua koskeva asia on lainvoimaisesti ratkaistu, jollei valitusviranomainen toisin määrää.
Rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) 6 § 4. mom. mukaan ELY -keskuksen on käsiteltävä suojelua koskeva asia kahden vuoden kuluessa kiellon antamisesta.
Vaarantamiskiellon aikana rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se täyttää terveellisyyden ja turvallisuuden vaatimukset, eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä.
Purkulupa
Päätöksen kohteena olevalle Tuusulan kunnantalolle on myönnetty jo 15.8.2018 § 274 lainvoiman saanut purkulupa. Päätöksestä ei valitettu koskaan.
Purkulupaa haettaessa purkamisaikomuksesta tiedotettiin MRA 67 §:n mukaisesti ELY -keskusta. ELY -keskus ei antanut asiasta lausuntoa tai ottanut muutenkaan kantaa asiaan. ELY -keskus ei valittanut myönnetystä purkuluvasta. Tämän on katsottava merkitsevän sitä, ettei ELY-keskus nähnyt olevan esteitä myönteiselle purkuluvalle ja siten rakennuksen purkamiselle. Rakennuksen säilyttämistarve on siten jo ratkaisu ja rakennuksen purkaminen tulee mahdollistaa.
Purkuluvan hakemisen yhteydessä esitettiin useita selvityksiä rakennuksen kunnosta. Rakennuksessa on todettu sisäilmaongelmia ja se on toiminnallisesti vanhentunut.
Purkuluvan myöntämisen jälkeen on laadittu lisää rakennuksen kuntoa koskevia selvityksiä. Esim. 11.4.2019 päivätyssä IndoorAid Oy / Tuula Putus raportissa ”RISKINARVIOINTILAUSUNTO TUUSULAN KAUPUNGINTALOSTA” todetaan seuraavasti:
”Rakennus on tyypillinen moniongelmainen kohde, jossa on vaurioita sekä katto-, seinä että lattiarakenteessa. Rakennuksessa on sekä tapahtunut vesivahinkoja ja niiden aiheuttamia mikrobivaurioita ja myös muita, ilmanvaihtoon liittyviä ongelmia. Lisäksi kohteessa on rakentamisajankohdalle tyypillisiä riskirakenteita, joiden riskit kosteusvaurion osalta ovat toteutuneet katon, seinien, kellaritilojen sekä paikoin myös henkilöhuoneiden seinä- ja lattiarakenteiden osalta. Rakenteissa on epäjatkuvuuskohtia, rakoja sekä halkeamia, joista sekä vesi että epäpuhtaudet pääsevät eristevillatilaan ja sieltä leviämään rakennuksen sisään. Olosuhteita on pahentanut puutteellisesti toimiva ilmanvaihto ja ilmanvaihtojärjestelmän alipaineisuus, epäpuhtaudet, pölyt ja kuidut. Kokonaisarvio henkilöstöön kohdistuvasta riskistä on ’sietämätön’.”
Sekä kunnantalon saneeraus, että pitkittyvä ylläpito vailla käyttöä tulisivat kalliiksi. Kunnantalon alustavaksi saneerauskustannukseksi on arvioitu 13,6 miljoonaa euroa. Samoin rakennuksen ylläpito vailla käyttötarkoitusta on huomattavan kallista. Esim. vuonna 2020 kustannukset olivat jopa 147 113 euroa.
Purkuluvan hakemisen yhteydessä hakija oli liittänyt hakemukseensa maakuntamuseon näkökannan tiedoksi saatuaan myös selvityksen rakennuksen rakennustaiteellisesta ja kulttuurihistoriallisesta arvosta. Selvityksen oli laatinut Tengbom Oy. Tämä merkitsee sitä, että myös rakennustaiteellinen ja kulttuurihistoriallinen näkökulma on huomioitu purkulupaprosessin yhteydessä.
Valitusoikeuden käyttäminen
Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että kunnantalon rakennushistorialliset ja suojeluarvot on ratkaistu purkuluvassa, jossa on huomioitu asianmukaisesti myös museoviranomaisen lausunto sekä rakennuksen kuntoa ja arvoa koskevat selvitykset. Jo purkuluvassa on selostettu näiden selvitysten sisältöä. Purkulupapäätös on annettu asianmukaisesti tiedoksi ELY -keskukselle, joka ei ole valittanut päätöksestä. Purkulupapäätöksen jälkeen laadittu selvitys vahvistaa aiempaa käsitystä rakennuksesta tyypillisesti moniongelmaisena kohteena. Suojeluasia on jo käsitelty asianmukaisesti, joten tällöin perusteita vaarantamiskiellon pysyttämiselle ei ole.
Keskustassa tyhjillään oleva rakennus on kuntakuvan kannalta ongelmallinen ja ilkivallalle altis. Asian nopea ratkaisu oikeusasteessa ja ELY -keskuksessa on välttämätöntä.
Kaiken edellä esitetyn perusteella on katsottava, että rakennusperintölain 6 §:n mukaiset edellytykset vaarantamiskiellon asettamiselle eivät täyty. Laaditut, myös rakennustaiteelliset ja kulttuurihistorialliset arvot käsittävät, selvitykset osoittavat lisäksi, että myöskään lain 8 §:n mukaisia suojelun edellytyksiä ei ole voitu osoittaa olevan olemassa.
Tämä vuoksi on tarpeen, että kunta valittamalla ELY -keskuksen päätöksestä käynnistää prosessin vaarantamiskieltoa koskeva päätöksen kumoamiseksi ja poistamiseksi lainvastaisena ja tarpeettomana.
Voidaan todeta lisäksi, että olisi yhteiskunnallisesti erittäin tärkeää saada nopeasti oikeuskäytäntöä rakennusperintölain ja maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen lainvoimaisen purkamisluvan suhteesta ja siksi on perusteltua, että valittamisen ohella kunta kiirehtii asian käsittelyä hallinto-oikeudessa.
Ehdotus
Esittelijä
-
Arto Lindberg, valtuuston puheenjohtaja, arto.lindberg@tuusula.fi
Kunnanhallitus päättää
- merkitä tiedoksi
- Uudenmaan ELY-keskuksen päätöksen 4.1.2021 nro UUDELY/14405/2020
- johtavan rakennustarkastajan kunnantalon purkulupapäätöksen 15.8.2018 § 274
- olevan valituskirjelmän liitteineen
- valittaa Uudenmaan ELY-keskuksen 4.1.2021 päätöksellä UUDELY/14405/2020 asettamasta väliaikaisesta vaarantamiskiellosta esityslistan liitteen mukaisella valituksella
- kiirehtiä valituksen käsittelyä Helsingin hallinto-oikeudessa
- tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta heti kokouksessa.
---
Puheenjohtajan avattua asiassa keskustelun Tuija Reinikainen esitti, ettei kunta valita Uudenmaan ELY-keskuksen päätöksestä. Esitys raukesi kannattamattomana.
Päätös
Kunnanhallitus päätti
- merkitä tiedoksi
- Uudenmaan ELY-keskuksen päätöksen 4.1.2021 nro UUDELY/14405/2020
- johtavan rakennustarkastajan kunnantalon purkulupapäätöksen 15.8.2018 § 274
- olevan valituskirjelmän liitteineen
- valittaa Uudenmaan ELY-keskuksen 4.1.2021 päätöksellä UUDELY/14405/2020 asettamasta väliaikaisesta vaarantamiskiellosta esityslistan liitteen mukaisella valituksella
- kiirehtiä valituksen käsittelyä Helsingin hallinto-oikeudessa
- tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta heti kokouksessa.
Tuija Reinikainen ilmoitti päätöksestä seuraavan eriävän mielipiteen:
"Tuusula-seuran tekemä aloite Kunnantalon suojelemisesta Hyrylässä on selvitettävä perusteellisesti.
On harmi, että laadukkaasta kaupunkikuvallisesti merkittävästä arkkitehtuurista tulee kertakäyttörakentamista eikä korjaamisen eteen nähdä vaivaa.
Kunnantalon purkaminen on ristiriidassa kestävän kehityksen periaatteiden kanssa. Mittavakin korjaaminen on ekologisempaa kuin uuden rakentaminen ja rakennukset, joissa on betonirunko tulisi korjata, ei purkaa.
Maakuntamuseon lausunnon mukaan rakennus on peruskorjauksen tarpeessa, mutta vaadittavat toimenpiteet ovat normaaleja ikääntyneen rakennuksen kunnostustoimenpiteitä. Keski-Uudenmaan maakuntamuseon näkemyksen mukaan esitetyt selvitykset eivät anna riittäviä perusteita rakennuksen purkamiselle, eikä se käy ilmi Rakennushistoriallisesta selvityksestäkään. "
Jussi Salonen poistui esteellisenä (yhteisöjäävi Tuusula-seuran johtokunnan jäsenenä) kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi.