Perustelut
SEEPSULA OY, LAUSUNTO ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTOLLE YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN MUKAISESTA YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA, TUUSULA
Lausuntopyyntö
Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) on pyytänyt Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen ja terveydensuojeluviranomaisen lausuntoa betoni- ja tiilijätteen käsittelyn ympäristölupahakemuksen johdosta. Lausunnon määräaika on 13.2.2023. Ympäristökeskus on pyytänyt lisäaikaa lausunnon jättämiseen 20.2.2023 asti. Lausuntopyynnön diaari AVI:ssa on ESAVI/25700/2022. Lupahakemukseen liittyvä vireilläolokuulutus ja hakemusasiakirjat ovat olleet sähköisesti nähtävillä osoitteessa ylupa.avi.fi.
Toiminnan sijoittuminen
Lupahakemuksessa esitetty toiminta sijoittuu Tuusulan Senkkerin louhinta-alueelle kiinteistöille 858-411-1-185 ja 858-411-3-140. Alueelle kuljetaan Tuusulan puolella sijaitsevan kiviainestehtaan pääportin kautta osoitteesta Senkkerin metsätie 111, 04360 Tuusula.
Lupahakemus
Ympäristölupaa haetaan betoni- ja tiilijätteen käsittelylle. Käsittelytoimintoja ovat murskaus, metallien erottelu magneettierottimella sekä varastointi. Syntyvä murske on tarkoitus toimittaa hyödynnettäväksi (ympäristöluvalla tai MARA-asetuksen mukaisesti) tai käytettäväksi asetuksen 466/2022 mukaisena tuotteena (EEJ). Murskausta sekä melua aiheuttavia kunnossapito-, huolto- ja valmistelutöitä tehtäisiin arkisin ma–pe klo 6–22. Kuormausta ja kuljetuksia on esitetty tehtävän edellä mainitun lisäksi myös lauantaisin 7–18. Betoni- ja tiilijätettä käsiteltäisiin yhteensä enintään 230 000 t/a. Käsittelemätöntä jätettä varastoitaisiin kerrallaan enintään 230 000 t ja murskeita yhteensä enintään 230 000 t. Kyseessä on uusi toiminta, jolle ei ole aiempia ympäristölupia.
Toiminta sijoittuu kiinteistöille 858-411-1-185 ja 858-411-3-140, toiminnassa olevan Senkkerin kiviainesalueen itäpuolelle. Käsittelykenttä rakennetaan tasoon + 42 mmp, samaan tasoon viereisen kiviainesalueen kanssa.
Toiminta-alueelle liikennöidään kiviainesalueen pääportin kautta. Kiviainesalueelle kuljetaan Senkkerin metsätietä. Liikenne suuntautuu pääosin länteen Katriinantielle ja edelleen kehä III:lle. Pienempi osa kuljetuksista voi suuntautua itään Myllykyläntielle. Toimintaan liittyvän liikennemäärän on arvioitu olevan enimmillään noin 30 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa. Toiminnassa aiheutuu melua ja pölyä. Melun leviämistä on selvitetty mallintamalla. Pölyn on arvioitu laskeutuvan pääosin toiminta-alueelle. Toiminnassa ei synny prosessijätevesiä. Jätteiden käsittelyyn käytettävä alue asfaltoidaan. Alueella muodostuvat hulevedet kootaan selkeytysaltaisiin ja johdetaan avo-ojaan (Koivistonoja).
Ehdotus
Esittelijä
-
Marjo Alho, ympäristövalvontapäällikkö, marjo.alho@tuusula.fi
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää
- antaa seuraavan lausunnon:
Seepsula oy:n nykyinen kiviainesalue Tuusulan kunnan puolella toimii Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan 8.6.2021 § 60 myöntämällä lainvoimaisella ympäristö- ja maa-ainesluvalla (yhteislupa). Yhteislupapäätös koskee kalliokiviaineksen ottoa sekä louhintaa ja murskausta. Seepsula oy on laittanut 1.9.2022 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnassa vireille lainvoimaisen yhteislupapäätöksen lupamääräysten muutoshakemuksen. Muutoshakemus koskee muualta nykyiselle kiviainestehtaalle tuotavan kivimäärän kasvattamista ja suolan käyttöä pölynsidonnassa. Muutoshakemus ratkaistaan Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan helmikuun 2023 kokouksessa.
Seepsula oy:n Senkkerin kiviainesalueen polttonesteiden jakeluasema on rekisteröity ympäristöhallinnon tietojärjestelmään 7.11.2019.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnassa on vireillä yksityishenkilön 16.9.2022 vireillepanema maa-ainesten ottolupa ja louhinnan ympäristölupahakemus (yhteislupa) kiinteistöille 858-411-1-185 ja 858-411-1-179. Yhteislupahakemuksen käsittelyä ei ole aloitettu. Seepsula oy:n aluehallintovirastossa vireillä olevan ympäristölupahakemuksen hakemusselosteessa esitetty toiminta-alueen tasaaminen louhimalla ja pohjoispuolen suojavalli ovat vastaavat, kuin mitä yksityishenkilön vireillepanemassa yhteislupahakemuksessa on esitetty. Tältä osin kentän tasaaminen louhimalla ja suojavallien toteutus ratkaistaan Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnassa vireillä olevassa yhteislupamenettelyssä.
Hakemusselosteen mukaan toiminta-alueen ja kentän pinta-ala on noin 8 hehtaaria ja kierrätyskenttä on tasolla +42 mmp (N2000), jolloin toiminta-alue on ympäröivää maanpintaa (+63…+56) noin 20 metriä alempana. Käsittelykentän pinta toteutetaan asfaltilla niiltä osin, joissa betoni- ja tiilijätettä käsitellään ja varastoidaan. Asfaltointia lisätään käyttötarpeen mukaan. Hakemusselosteessa esitetyn betonin käsittelykentän pohjoispuolelle on osoitettu joissakin suunnitelmakuvissa kiviaineksen varastointia. Kiviaineksen varastoinnin lupa- ja valvontaviranomaisuus on kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella. Betonijätteen käsittelyn valvontaviranomaisuus on Uudenmaan ELY-keskuksella. Tehokkaan valvonnan järjestämiseksi ympäristölupapäätöksessä tulee esittää selkeästi ne jätteiden käsittelyyn varatut alueet suojarakenteineen sekä vesien käsittely- ja poisjohtamisjärjestelyt, jotka koskevat nyt ratkaistavaa ympäristölupahakemusta. Lupahakemuksessa esitettyjen toimintojen sijoittuminen suunnittelualueelle on esitetty puutteellisesti. Toimintojen sijoittuminen tulee esittää lupahakemuksessa mittakaavaltaan riittävässä asemapiirroksessa. Laitoksen valvonnan kannalta pelkästään melumallinnuksen liitteissä esitetyt toimintojen sijoittumiset eivät ole riittäviä.
Ympäristölupahakemuksen mukaan suunnittelualueella vastaanotettavan purkubetonin ja -tiilen vuosittainen käsittelymäärä on 230 000 t/v. Hakemuksen mukaan alueella varastoidaan käsittelemätöntä betoni- ja tiilijätettä 230 000 t ja käsiteltyä betoni- ja tiilijätetuotetta yhteensä enintään 230 000 t. Alueella varastoivan tiili- ja betonijätteen kokonaismäärä on suuri ja sillä on vaikutuksia alueelta poispumpattavaan ja pohjoiseen purkupisteeseen johdettavan jäteveden laatuun. Jätteiden käsittelyalueelta poisjohdettava vesi on ympäristönsuojelulain 5 §:n määritelmän mukaisesti jätevettä. Ympäristölupahakemuksessa ei ole esitetty jätteen käsittelykentältä poisjohdettavan jäteveden laatutietoja. Jäteveden laatutietojen puuttuessa arvioimatta jäävät myös jätevesien vaikutus Koivistonojan vedenlaatuun ja eliöstöön sekä jätevesipäästön vähentämistä ja puhdistamista koskevista toimet. Hakemuksessa esitetyt viittaukset yleisiin käytössä oleviin puhdistustekniikoihin (öljynerotin, pH:n säätö) eivät täytä ympäristönsuojeluasetuksen 3 §:n tarkoittamia tietoja lupahakemuksen sisällöstä.
Hakemusselosteen mukaan asfaltoidun alueen kaadot toteutetaan selkeytysaltaiden suuntaan esim. pintakeruu-uomina, jolloin kaikki pinnalle tulevat hulevedet pintavaluntana johdetaan selkeytysaltaisiin. Altaissa kiintoainekset kerääntyvät altaisiin ja vesi poistuu ylivaluntana louhosalueen muiden hulevesien purkuviemäröintiin. Altaat mitoitetaan yhdestä kahteen vuorokauden viipymälle ja varustetaan sulkuventtiilillä, tms. Tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan mahdollinen tukitoiminta-alue varustetaan I-luokan öljynerottimella ja sulkuventtiilillä poikkeustilanteiden hallintaa varten. Hulevedet johdetaan käsittelyn kautta lopuksi pohjoiseen purkureittiin purkamalla vedet samaan kohtaan, kuin louhosalueen pohjassa suotautuneet vedet. Edellä esitetyn perusteella jää epäselväksi, tarkoitetaanko tässä jätteiden käsittelyalueen jätevesien johtamista louhinta-alueen irtilouhintapatjaan, josta vedet ohjautuvat edelleen etelään Kiilinojaan ja pohjoiseen Koivistonojaan. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että jätteen käsittelyalueen jätevesiä ei saa johtaa pohjavesivaikutuksien vuoksi louhinta-alueen irtilouhintapatjaan.
Ympäristölupahakemuksen mukaan Seepsula oy:n nykyisellä louhoksella käy noin 200...400 raskaan ajoneuvon suoritetta päivittäin. Seepsula oy:n lainvoimaisen yhteisluvan muutoshakemuksen mukaan, mikäli ulkopuolelta tuotavan kiviaineksen määrä olisi 2 500 000 tn/v, lisääntyisi nykyiset raskaiden ajoneuvojen liikennesuoritteet päivittäin 270:lla. Tällöin kiviaineksen ottoon liittyvät raskaan liikenteen liikennesuoritukset voisivat olla enintään 670 ajoneuvosuoritetta vuorokaudessa.
Jätteen käsittelyyn liittyvät kuljetukset on esitetty lupahakemuksessa uutta sisäisen liikennöinnin reittiä jätteen käsittelyalueelle. Uuden liikennöintireitin liityntää jätteen käsittelyalueelle ei ole esitetty lupahakemuksessa ja sen toteuttaminen voi olla haasteellista käsittelykentän sijaitessa noin 20 metriä ympäröivää maanpintaa alempana. Kiviainesalueen nykyisen tieverkoston pölyntorjunnasta on määrätty lainvoimaisessa yhteislupapäätöksessä. Yhteislupapäätöksen muutoksen jälkeen pölyn sidonnassa on mahdollisuus myös suolan käyttöön. Jotta jätteiden käsittelytoiminnoista ei aiheutuisi lisää työmaaliikenteen pölyhaittaa, tulisi lupapäätöksessä harkita olisiko jätteen käsittelyalueen työmaaliikenne määrättävä ohjattavaksi olemassa olevalle työmaatieverkolle. Pölynsidontaan käytettävää vettä tulee olla saatavilla kaikissa tilanteissa, myös esimerkiksi kuivina kausina. Pölynsidonnassa käytettävästä suolasta, tai toiminnasta muutenkaan, ei saa olla haittaa lähialueen talousvesikaivoille. Mikäli toiminnan aiheuttamia vaikutuksia havaitaan pohja- ja kaivovesinäytteenotossa, tulee toimijan ryhtyä välittömästi korjaustoimenpiteisiin terveyshaittojen estämiseksi ja haitan poistamiseksi. Toimijan tulee pitää kaivokartoitukset ajan tasalla.
Ympäristölupahakemuksessa esitetty jätteiden käsittelytoiminta tulee lisäämään Senkkerin kiviainesalueen melu-, ilma- ja vesistöpäästöjä. Lupahakemuksessa esitetyn toiminnan myötä kiviainesalueella tulee tilanne, jossa alueella työskentelee kaksi eri murskauslaitosta siihen liittyvine kuormaus- ja kuljetuslaitteineen. Toimintaa harjoitetaan kahden eri lupaviranomaisen luvilla ja niiden valvonta on kahdella eri viranomaisella. Lupia koskevat toiminnot sijaitsevat tosiasiallisesti yhdellä ja samalla toiminta-alueella ja niiden toiminnanharjoittaja on sama. Alueella olevien ympäristöluvanvaraisten toimintojen päästöt ovat kuitenkin kiviainesalueelle yhteiset. Kiviainesalueen tehokkaan valvonnan kannalta valvontaviranomaisuus tulisi olla yhdellä ja samalla valvontaviranomaisella.
Melumallinnuksen (päivitys 4.11.2022) mukaan meluarvot eivät ylity lähialueen asuinrakennuksilla. Melumallinnuksessa ei oltu kuvattu toiminnasta lähialueen asutukselle aiheutuvaa melutasoa ilman uutta suunnitteilla olevaa suojavallia. Melumallinnuksessa ei myöskään esitetty tilannetta, jossa sekä toiminnan että lähialueen muut melua aiheuttavat toiminnat on arvioitu yhdessä. Alueella on lisäksi muun muassa lentomelua, joka vaikuttaa lähialueen melutasoon. Melun ohjearvot eivät saa ylittyä lähimmillä asuinrakennuksilla. Lähiympäristön asuinrakennuksiin kulkeutuvan melun tulee alittaa asuntojen sisätiloissa asumisterveysasetuksen (545/2015, § 11–13) toimenpiderajat.
Tulevassa luparatkaisussa tulee ottaa huomioon kiviainesalueen lainvoimainen yhteislupapäätös ja siinä edellytetyt ilma-, melu- ja vesipäästöihin liittyvät tarkkailu- ja raportointimääräykset. Uuden toiminnan aiheuttamat lisääntyneet päästöt edellyttävät nykyistä tiheämpää päästöjen tarkkailua. Lähialueen asukkaiden viihtyvyyden ja stressin vähentämiseksi on syytä varmistaa, ettei toiminta heikennä alueen virkistysmahdollisuuksia mm. metsä- ja viheralueiden vähentyessä. Ulkoilureiteillä ja viheralueilla on havaittu yhteys ihmisten terveyteen ja viihtyvyyteen muun muassa stressin lieventymisen kautta. Luparatkaisussa on huomioitava suunnittelualueen eteläpuolella sijaitseva luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu pähkinäpensaslehto siten, kun ympäristönsuojelulain 48.3 §:ss säädetään.
Purkubetonista ja tiilestä valmistettua mursketta voidaan hyödyntää paitsi jätteenä, myös tuotteena, jolloin murske on käynyt läpi asetuksen 446/2022 edellyttämät toimet jätteeksi luokittelun päättymiseksi. Laadunvarmistusjärjestelmän vaatimustenmukaisuutta ei ole vielä vahvistettu riippumattoman osapuolen toimesta, joten ilmoitus betonimurskeen jätteeksi luokittelun päättymisen arviointiperusteiden käyttöönotosta on tehtävä jälkeenpäin.