Perustelut
Taustaa ja asian selvittely:
Johtava rakennustarkastaja on tehnyt rakennuslupapäätöksen LP-858-2022-01803 § 958 pientalon, talousrakennuksen ja maalämpöjärjestelmän rakentamiseksi. Oikaisuvaatimuksen päätöksestä on jättänyt kiinteistö 858-405-6-137 (J. H. Erkon polku 2). Kiinteistö on Rantatien toisella puolella ja on kulmittain hakijakiinteistön rajanaapuri. Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan lupapäätöksen muutosta ja palaamista alkuperäiseen asemakaavan mukaiseen suunnitelmaan, jossa kiinteistöön kulku on, Tuusulanjärven rannan puoleisten kiinteistöjen rasitetien, Onnelan puoleisessa päässä.
Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan liitteenä.
Asian selvittely:
Rakennuspaikka ja sen asemakaava:
Rakennuspaikka sijoittuu kiinteistölle 858-405-1-173 (Rantatie 30) Kukkolan rakennuskaavan AO-37/s korttelialueelle (Omakotirakennusten korttelialue, jolla ympäristö on säilytettävä. Kaavanmukaiselle rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen asuinrakennuksen. Rakennukset on sijoitettava siten, että olevia puita mahdollisimman paljon säilytetään. Autopaikkoja tulee varata kaksi asuntoa kohti.) Kulku rakennuspaikalle on esitetty kiinteistön 858-405-1-174 ap-korttelialueen (istutettavan alueen osa, johon saa sijoittaa autopaikkoja) kautta rasitteena, ei asemakaavan mukaisesti kiinteistön niin sanotun kirvesvarren kautta pohjoisempana. Kiinteistö 858-405-1-174 sijoittuu Aleksis Kiven kuolinmökin ympäristön asemakaava-alueelle. Tässä asemakaavassa on esitetty Rantatieltä nuolimerkinnällä ajoneuvoliittymien likimääräiset sijainnit. Luvassa hyväksytty liittymä Rantatielle sijoittuu tällaisen asemakaavassa määrätyn likimääräisen ajoneuvoliittymän kohdalle.
Oikaisuvaatimuksessa on tuotu esille muun muassa seuraavat seikat:
- Rakennuspaikalla on kaadettu puut rakennuksien ja rasitetien kohdalta, vaikka lupapäätös ei ole vielä lainvoimainen.
- Tieyhteys Rantatielle ei ole turvallinen. Onnelan liittymän kohdalla tarvitaan jonkin verran maanrakennusta, mutta liittymä tästä olisi profiililtaan huomattavasti yksinkertaisempi kuin päätöksen mukainen ja näin ollen turvallisempi kaikille Rantatien kulkijoille.
Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan liitteenä.
Hakija on antanut vastineen oikaisuvaatimukseen ja siinä todetaan seuraavaa:
- Kulku yhden perheen käytössä olevaan kiinteistöön ei lisää merkittävästi liittymän liikennettä ja näin ollen vaikutus liittymän turvallisuuteen jää mielestämme pieneksi. Suunnitelma mahdollistaa ko. alueen asemakaavassa osoitetun toiminnan mahdollisen myöhemmän toteuttamisen ja sillä on kaikkien kulkuyhteysrasitetta koskevien kiinteistöjen hyväksyntä. Suunnitelmassa on konsultoitu maisema-arkkitehti Marja Mikkolaa. Hän piti esitettyä tien paikkaa “luontevimpana tieyhteyden paikkana”. Tie seuraisi vanhaa avo-ojan linjaa säästäen olemassa olevaa puustoa, ei risteäisi hulevesilinjan kanssa ja tiestä olisi mahdollista tehdä Rantatien maisemaan sopiva pieni ja siro pihatie.
- Mikäli tieliittymä rakennettaisiin pohjoisen (Onnelan) puolelle, puustoa ja kasvillisuutta tulisi kaataa pitkältä matkalta Rantatien suuntaisesti. Itse tieliittymä on haastava toteuttaa kapean “kirveenvarren”, jyrkän mutkan sekä Rantatien ja tontin välisen korkeuseron takia. Kiinteistöltä tultaessa näkyvyys on huono Tuusulan järvelle päin suurten kuusien takia ja näin ollen ”pohjoinen” liittymäkään ei olisi turvallisuudessa vertaansa vailla.
Asian käsittelyn yhteydessä on oikaisuvaatimukseen pyydetty liikenneratkaisun osalta pyydetty ELY-keskuksen (tienpitäjä) sekä kunnan liikenneinsinöörin lausunnot.
ELY-keskus on tuonut lausunnossaan esille seuraavat asiat:
- Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueella naapurina ei ole huomautettavaa rakennushankkeeseen tai liittymän paikkaan.
- Rantatie on museotie. Museotiet ovat tieliikennehistorian kannalta tieverkkomme arvokkain osa. Museotiet kertovat omaa sanomaansa tienpidon ja tiellä liikkumisen kehityksestä, yhteyksien rakentamisesta ja rakentajista, teiden käytöstä ja käyttäjistä. Museotiekohteet säilytetään sellaisina kuin ne museointihetkellä ovat. Kohteisiin ei tehdä muutoksia, ellei liikenneturvallisuus tai kohteen säilyminen sitä erityisesti vaadi.
- Kiinteistölle 858-405-1-173 voidaan järjestää kulku kolmesta eri paikasta. Myönnetty liittymä kiinteistön 858-405-1-174 eteläosasta, asemakaavan mukainen uusi liittymä kiinteistön 858-405-1-174 pohjoisosasta ja niin sanotun kirvesvarren kautta kiinteistön 858-405-1-173 koillisnurkasta (oikaisuvaatimuksen mukainen niin sanottu Onnelan liittymä). Näistä olevista liittymistä ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa. Sen sijaan uuden liittymän rakentamista ei Museotielle suositella.
Kunnan liikenneinsinöörin lausunnossa on tuotu esille seuraavat asiat:
- Rantatien nopeusrajoitus on tarkastelukohteessa 40 km/h. Poliisin onnettomuustilaston (vuodet 2017-2021) mukaan kyseisiin liittymiin ei kohdistu henkilövahinko-onnettomuuksia.
- Uusi pientaloliittymä tuottaa arviolta 6-7 kotiperäistä henkilöautomatkaa ja 2-3 jalankulku ja pyörämatkaa vuorokaudessa. Tällaisen liikenteen lisäyksen ei voi päätellä heikentävän
- Rantatielle liittyvän kiinteistöliittymän liikenneturvallisuutta eteläisemmässä (Rantatie 28) liittymässä tai pohjoisemmassa (Rantatie 32) liittymässä. Rantatien liittymässä Rantatie 28 kiinteistöliittymässä mahtuu nykyisellään henkilöautot auttavasti kohtaamaan, Rantatie 32 -kiinteistöliittymässä kohtaamiseen on nykyisin huonosti tilaa. Molempien kiinteistöväylien osalta väylien leventäminen on todennäköisesti myöhemmin tarpeen vähintään siten, että väylää käyttävät ajoneuvot mahtuvat kohtaamaan väylien Rantatien puoleisissa liittymissä.
- Liikennemääriltään molemmat liittymät ovat vähäisiä, mutta niiden käytön voi ennakoida lisääntyvän sitä mukaa kun ko. kohdassa Rantatien länsipuoliset vielä rakentumattomat tontit rakennetaan. Kumpikaan kiinteistöliittymä ei ole ongelmaton, toteutukseltaan tai näkemäolosuhteiltaan hyviä.
- Näihin kiinteistöliittymiin ja-väyliin tukeutuvien kiinteistöjen rakentamisen ei voi katsoa heikentävän liittymien liikenneturvallisuustilannetta sinällään.
- Nykyisin Rantatie 28 (luvassa hyväksytty liittymä) kiinteistöliittymä on näistä kahdesta käytettävyydeltään helpompi. Liittymä on leveämpi mahdollistaen auttavasti myös ajoneuvojen kohtaamisen liittymässä. Poikkeuksena ovat ne tilanteet, joissa ko. liittymän pohjoispuolella olevalla linja-autolevikkeellä on henkilöauto tai raskaamman kaluston auto parkissa. Tällöin ko. liittymässä liittymänäkemät ovat heikot pohjoisen suuntaan. Tällaiset tilanteet eivät ole päivittäisiä. Rantatie 28 kiinteistöväylä on kapea eikä mahdollista ajoneuvojen kohtaamista.
- Rantatien 32 (asemakaavan mukainen kulkuyhteys) kiinteistöliittymässä on nykyisin opasteen ja puuston vuoksi jatkuva heikko näkemä pohjoisen suuntaan. Kiinteistöväylän kapeus ei Rantatie 32 liittymässä mahdollista ajoneuvojen kohtaamista liittymässä tai kiinteistöväylällä.
Asian ratkaisu ja perustelut:
Asiaan liittyvä lainsäädäntö:
MRL 192 §
Valitusoikeus rakennus- ja toimenpidelupapäätöksestä sekä maisematyölupa- ja purkamislupapäätöksestä
Valitusoikeus rakennus- ja toimenpidelupapäätöksestä on:
1) viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistajalla ja haltijalla;
2) sellaisen kiinteistön omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa;
3) sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa;
4) kunnalla; sekä
5) toimialueellaan sellaisella rekisteröidyllä yhteisöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun edistäminen, jos rakennuslupa koskee rakennusta hankkeessa, johon sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia.
MRL 133.1 §
Kuuleminen ja lausunnot
Naapurilla tarkoitetaan viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön tai muun alueen omistajaa ja haltijaa.
MRL 135 §
Rakennusluvan edellytykset asemakaava-alueella
1) rakennushanke on voimassa olevan asemakaavan mukainen;
2) rakentaminen täyttää sille 117 §:ssä säädetyt sekä muut tämän lain mukaiset tai sen nojalla asetetut vaatimukset;
3) rakennus soveltuu paikalle;
4) rakennuspaikalle on käyttökelpoinen pääsytie tai mahdollisuus sellaisen järjestämiseen;
5) vedensaanti ja jätevedet voidaan hoitaa tyydyttävästi ja ilman haittaa ympäristölle; sekä
6) rakennusta ei sijoiteta tai rakenneta niin, että se tarpeettomasti haittaa naapuria tai vaikeuttaa naapurikiinteistön sopivaa rakentamista.
MRL 158.1 §
Rakennusrasitteet
Tonttia tai rakennuspaikkana olevaa kiinteistöä varten voidaan perustaa toista kiinteistöä rasittava pysyvä oikeus rakennuksen tai rakennelman käyttämiseen tai niihin verrattavaan toimenpiteeseen (rakennusrasite). Rasitteen perustaminen edellyttää, että asianosaiset sopivat siitä kirjallisesti. Rakennusrasite voidaan perustaa kunnan tai sen laitoksen tarpeita varten taikka yhdyskuntateknistä rakentamista varten siinäkin tapauksessa, että rasiteoikeus ei liity tonttiin tai rakennuspaikkana olevaan kiinteistöön.
Perustelut:
Oikaisuvaatimuksen tekijällä on valitusoikeus MRL 192 §:n mukaisena rakennuspaikan naapurina (viereinen tai vastapäinen alue). Oikaisuvaatimus on saapunut määräajassa, joten se tulee käsitellä.
Myönnetty lupa on voimassaolevan asemakaavan mukainen. Rakennuslupamenettely on oikeusharkintaa eli lupa on myönnettävä, mikäli MRL 135 §:n mukaiset myöntämisedellytykset täyttyvät. Haettu hanke on
- asemakaavan mukainen
- rakentaminen täyttää sille 117 §:ssä säädetyt sekä muut rakentamiselle asetetut vaatimukset
- rakennus soveltuu paikalle
- rakennuspaikalle on käyttökelpoinen pääsytie tai mahdollisuus sellaisen järjestämiseen
- vedensaanti ja jätevedet voidaan hoitaa tyydyttävästi ilmanhaittaa ympäristölle
- rakentaminen ei haittaa tarpeettomasta naapuria eikä vaikeuta naapurikiinteistön sopivaa rakentamista.
Myönnetty kulkuyhteys ei ole kiinteistön niin sanotun kirvesvarren kautta tai suoraan Rantatieltä kiinteistölle, vaan Rantatieltä jo olemassa olevan liittymän ja toisen kiinteistön kautta. Rakennuspaikalle on näin ollen MRL 135 §:n mukaisesti järjestettävissä käyttökelpoinen pääsytie. Kuten hakija on vastineessaan tuonut esille, on tonttiliittymän toteuttamiselle kiinteistön 858-405-1-174 kautta asemakaavassa esitetyn ajoneuvoliittymän kautta vankat perustelut. Liittymän toteuttaminen esitetyllä tavalla mahdollistaa olevan kuusiaidan säilyttämisen. Tämä ratkaisu ei myöskään johda ilmeisemmin niin isoihin maansiirtotöihin kuin pohjoisemmaksi toteutettu liittymä. Suunnitteluvaiheessa hakija on myös konsultoinut liittymäasiasiassa Rantatien maisemahoitosuunnitelman päivitystä laativaa maisema-arkkitehtia ja tässä yhteydessä on vahvasti tuotu esille kuusiaidan säilymistä kulttuurimaiseman vuoksi. Mikäli liittymä toteutettaisiin asemakaavan mukaisesti kirvesvarren kautta. jouduttaisiin maastoa nostamaan melkoisesti Rantatielle liittymisen mahdollistamiseksi. Tällöin oleva kuusiaita jäisi syvänteeseen ja mahdollisesti tuhoutuisi.
ELY-keskuksen näkemyksen mukaan Museotiekohteena Rantatielle ei tulisi toteuttaa uusia liittymiä. Kumpikin oleva liittymä (luvassa hyväksytty ja oikaisuvaatimuksessa ehdotettu) voisi toimia ELY-keskuksen mukaan uuden rakennuspaikan liittymänä ja ne ovat asemakaavan mukaisia. Uusia liittymiä Museotienä luokiteltuun Rantatiehen ei tulisi toteuttaa.
Liikenneinsinööri on lausunnossaan tuonut esille, että kumpikaan näistä olevista kiinteistöliittymistä ei ole ongelmaton, toteutukseltaan tai näkemäolosuhteiltaan hyviä. Luvassa hyväksytty kiinteistöliittymä on nykyisellään näistä kahdesta käytettävyydeltään helpompi. Liittymä on leveämpi mahdollistaen auttavasti myös ajoneuvojen kohtaamisen liittymässä. Poikkeuksena ovat ne tilanteet, joissa kyseisen liittymän pohjoispuolella olevalla linja-autolevikkeellä on henkilöauto tai raskaamman kaluston auto parkissa. Tällöin kyseisessä liittymässä liittymänäkemät ovat heikot pohjoisen suuntaan. Tällaiset tilanteet eivät kuitenkaan ole päivittäisiä. Asemakaavan mukaisessa kulkuyhteydessä, niin sanotun kirvesvarren kautta, on nykyisen opasteen ja puuston vuoksi jatkuva heikko näkemä pohjoisen suuntaan. Kiinteistöväylän kapeus ei tässä liittymässä mahdollista ajoneuvojen kohtaamista liittymässä tai kiinteistöväylällä.
Kuten edellä on kuvattu, ei myönnetty ratkaisu liittymän toteutukselle ole ehkä paras mahdollinen. Kuitenkin huomioiden asiantuntijoiden antamat lausunnot asiasta, on rakennusvalvonnan näkemyksestä myönnetty ratkaisu näistä kahdesta parempi. Ratkaisu täyttää MRL 153 §:n mukaisen edellytyksen rakennuspaikalle järjestetystä käyttökelpoisesta pääsytiestä. Hakijakiinteistö ja kulkurasitteen rasittama kiinteistö ovat myöskin tehneet sopimuksen kulkuoikeudesta kiinteistön 858-405-1-174 kautta. Tämä ratkaisu on kiinteistönmuodostuslain (KML) 154 §:n sekä MRL 158 §:n mukaan mahdollista.
Esittelijän kanta on, että oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden perusteella lupapäätöstä tulisi muuttaa tai hakemus hylätä. Näin ollen johtavan rakennustarkastajan lupapäätös tulisi pysyttää voimassa ja hylätä oikaisuvaatimus.