Kunnanhallitus, kokous 28.11.2022

§ 424 Kaavoitussuunnitelma 2023-2026

TUUDno-2022-1800

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Anne Olkkola, kaavoituspäällikkö, anne.olkkola@tuusula.fi

Perustelut

Asiaselostus

Kunnanvaltuusto hyväksyy vuosittain kaavoitussuunnitelman neljän vuoden jaksolle. Tämän jälkeen vuoden alussa hyväksytään alkavan vuoden kaavoituksen työohjelma, jonka edistymistä seurataan osavuosikatsausten yhteydessä. Kaavoitussuunnitelman tavoitteena on ohjata kaavoituksen palvelualueen toimintaa ja kaavatöihin vaikuttavien luottamuselinten päätöksentekoa niin, että hankeluettelosta ensisijaisiksi nostetut hankkeet etenevät mahdollisimman nopeasti ja että niiden valmisteluun kohdennetaan ensisijaisesti resursseja.

Tavoitteena on huolehtia siitä, että MAL-aiesopimuksen tavoitteiden ja kunnanvaltuuston hyväksymän vuotuisen asunto-ohjelman lisäksi kaavoitetaan riittävästi tonttivarantoa tulevaa käyttöä varten.

Vuosien 2023–2026 kaavoitussuunnitelma on liitteenä. Kaavoitussuunnitelmassa on edellisten vuosien tavoin yleiskaavoitushankkeita, yleissuunnitelmia sekä asemakaavahankkeita, jotka on priorisoitu kolmeen eri luokkaan hankkeiden kiireellisyyden ja oletetun etenemisjärjestyksen mukaisesti. Kartalle on merkitty myös ns. vähäiset kaavamuutokset ilman priorisointia. Näitä kaavamuutoksia valmistelevat kaavoitusavustajat muiden töiden ohella.

Yleiskaava ja yleissuunnitelmat

Alkavalla kaudella keskitytään Focus-alueen ja Lahelanpellon yleissuunnitelmien valmiiksi saattamiseen sekä Koillis-Hyrylän osayleiskaavan tai yleissuunnitelman aloittamiseen. Kiila-Senkkerinmäen yleissuunnitelmaa tehdään yhteistyössä Vantaan kanssa ja sen on arvioitu alkavan ensi keväänä. Yleissuunnitelmien laatiminen on tarpeen, jotta tämän jälkeen laajemmat alueet voidaan asemakaavoittaa ja ajoittaa rakentaminen päätetyin tavoittein mm. liikenneverkkoon ja aluetehokkuuteen liittyen. 

Lisäksi aloitetaan Tuusulanjokilaakson virkistyskäytön yleissuunnitelma, joka on jatkoa Tuusulanjärven rantojen virkistyskäytön yleissuunnitelmalle. Työssä sovelletaan osallistuvan metsäsuunnittelun suunnittelu- ja osallistamisprosesseja. Lisäksi laaditaan kaavoituksen toimenpiteitä ilmasto-ohjelmaan.

Asemakaavahankkeiden priorisointi

Asunto- ja asuinalueiden osalta pyritään tarjoamaan monipuolisesti vaihtoehtoja. Tarkoituksena on valikoida hankkeet, joiden myötä saadaan kaikkiin taajamiin tonttivarantoa eri tarpeisiin: asuinrakentamisen tontteja, pientalo- ja erillispientalotontteja painottaen, kunnankeskustojen kehittämishankkeita, työpaikkatontteja ja vetovoimahankkeita. Lisäksi huolehditaan, että kunnan omakotitalotonttivaranto on turvattu tuleville vuosille. Asemakaavahankkeet on priorisoitu painottaen

  1. Omakotitalotonttivarannon turvaaminen
  2. Keskustojen kehittäminen
  3. Työpaikka-alueiden kehittäminen
  4. Kunnan maalle sijoittuvien hankkeiden edistäminen
  5. Paljon asuntoja/työpaikkoja tuottavat asemakaavat
  6. Kunnan omistamien realisoitavien kiinteistöjen kaavamuutokset
  7. Kunnan kannalta tärkeitä palveluverkon kehittämisen tai yhdyskuntatekniikan toteuttamisen edellyttämät asemakaavat

Liitteenä olevassa kaavoitussuunnitelmassa prioriteetilla 1 olevat ovat kärkihankkeita. Prioriteettien 2 ja 3 hankkeita edistetään kärkihankkeiden valmistelun jälkeen. On todennäköistä, että tulee tehtäväksi erityisiä kaavamuutoksia suunnittelukauden aikana johtuen sekä ajankohtaisista rakentamishankkeista että kunnan velvollisuudesta pitää asemakaavat ajan tasalla. Hankkeita koskevista hakemuksista päätettäessä tai muutoin käynnistämispäätöksin päätetään erikseen, minkälaisella prioriteetilla näitä edistetään.

Pääasiassa asuintontteja tuottavat asemakaavat

Tuusulassa on kokonaisuudessaan hyvä rakentamattomien asuintonttien kaavavaranto, erityisesti asuinalueille sijoittuva yhtiömuotoisten tonttien varanto riittää kaikissa taajamissa lähivuosien tarpeisiin. Sen sijaan pientalo- ja omakotitalotonttien kaavavaranto ei täysin vastaa pitkällä tähtäimellä nykyistä kysyntää, sillä siihen kohdistuu kerrostalovarantoa huomattavasti suurempi kysyntä. Kaikissa kolmessa taajamassa pientalo- ja omakotitalotonttien varanto on pienentynyt. Erityisesti Etelä-Tuusulan osalta kunnan omistuksessa oleva erillispientalotonttivaranto on vähentynyt nopeasti kunnallistekniikan valmistuttua ja tämän trendin oletetaan jatkuvan. Kaavoitussuunnitelmalla on pyritty vastaamaan tähän kysyntää lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Kärkihankkeissa on paljon pientalo- ja erillispientaloihin painottuvia kaavahankkeita niin kunnan kuin osin yksityisessä omistuksessa oleville alueille, jotka sijoittuvat eripuolille Etelä-Tuusulaan. Jokelassa Vanutehtaan kaavatyö parantaa asumisen kaavavarantoa monipuolisesti kerrostaloista pientaloihin ja Lepola III:n asemakaava lisää omakotitalotonttivarantoa. Joenrannan asemakaava on tarkoitus saada hyväksymiskäsittelyyn alkuvuodesta, mikä lisää merkittävästi kunnan omistuksessa olevaa erillispientalotontien varantoa Kellokoskella.

Työpaikka-alueiden asemakaavat

Jokelassa työpaikka-alueiden tonttivarantoa on lähivuosien tarpeeseen. Näin ollen työpaikka-alueiden asemakaavoja laaditaan suunnittelukauden alussa pääosin Etelä-Tuusulaan ja resurssien mahdollistaessa myöhemmin Kellokoskelle. Kellokoskella Rajalinnan työpaikka-alueen laajentaminen on tarpeen lähivuosina, mutta tämä hanke ei prioriteetiltaan kärkeä.

Sen sijaan Etelä-Tuusula on työpaikkarakentamisen kannalta ensisijaisen tärkeä kysynnästä johtuen. Kehä IV:n varteen kehittyvät työpaikka-alueet, Senkkerinmäki sekä Tuusulan itäväylän varteen työpaikka-alueiden laajentaminen ovat tärkeimmät hankkeet. Edellä mainituilla työpaikka-alueilla on painoarvoa jopa pääkaupunkiseudun työpaikka-alueiden joukossa. Näiden suurien asemakaavojen ohella on valmiuksia tehdä pienehköjä työpaikka-alueiden asemakaavan muutoksia, kuten kaavoitussuunnitelmaan tuotu Kulomäentien-Jussla -alueen kaavamuutosten kokonaisuus.

Keskustojen kehittäminen

Keskustojen kehittäminen on tarpeen vetovoiman kasvattamiseksi kaikissa taajamissa. Hyrylän alueella asuinkerrostalotonttivaranto on hyvä, mutta keskustan kehittämiseksi on vielä laadittava kaavamuutoksia. Palvelukeskuksen kaavamuutoksen valmistuttua, kaavoituksen painopisteet kohdistuvat mm. purettavan hallintorakennuksen (Koskensillantien alueen kaavamuutos) sekä nykyisen terveyskeskuskorttelin (Esikunnanpolun asemakaavamuutos) kaavatöihin. Myös muut keskustan kehittämishankkeet vaativat kaavoituksen ja projektitoimiston resursseja. Jokelassa Keskustan kehittäminen painottuu Vanutehtaan kaavamuutokseen sekä Jokelan asemanpolun alueen kaavatyöhön aseman itäpuoleiselle alueelle. Edellä mainitut hankkeet painottuvat asumiseen. Kellokoskella keskustan kehittämishanke on entisen sairaalan alueen kaavallinen muutos, joka on siirretty II-luokkaan odottamaan tavoitteiden kirkastamista kiinteistöjen uusiokäytön ja lisärakentamisen osalta. Seppäinpuiston asemakaavaa päivittäminen on viivästynyt ja työtä pyritään edistämään vuonna 2023.

Ehdotus

Esittelijä

Anne Olkkola, kaavoituspäällikkö, anne.olkkola@tuusula.fi

Kuntakehityslautakunta päättää

  • ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan kaavoitussuunnitelman vuosille 2023-2026.

Päätös

Kuntakehityslautakunta päätti yksimielisesti palauttaa asian valmisteluun.

Esteellisyys

Jäsen Antti Heikkilä poistui kokouksesta ennen asian käsittelyä, ilmoittamansa intressijääviyden vuoksi.

Valmistelija

Anne Olkkola, kaavoituspäällikkö, anne.olkkola@tuusula.fi

Perustelut

Kuntakehityslautakunnan 14.9.2022 kokouksen jälkeen Kaavoitussuunnitelmaan 2023-2026 on tehty seuraavat muutokset:

Yleiskaavat ja -suunnitelmat: Lisätty Tuusulan Kirkkotien ja Rantatien maisemanhoitosuunnitelman päivittäminen. Työ saatetaan nähtäville vuonna 2023 ja sen jälkeen suunnitellaan jatkotoimenpiteitä ja niiden aikataulutusta.

Etelä-Tuusula: Lisätty Havulinnankuja 7 asemakaavamuutos (II-lk), Rantatie II – IV, Taistelukoulu ja Hiivoonlahti palautettu takaisin II-lk:aan, Esikunnanpolun asemakaavamuutos nostettu kärkihankkeeksi. Laattakiventien asemkaavamuutoksen aluerajausta on tarkistettu.

Jokela: Kolsan länsipuoli nostettu kärkihankkeeksi ja lisätty Jokelan kotikirkon asemakaavamuutos (kärkihanke).

Ehdotus

Esittelijä

Anne Olkkola, kaavoituspäällikkö, anne.olkkola@tuusula.fi

Kuntakehityslautakunta päättää

  • ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan kaavoitussuunnitelman vuosille 2023-2026
  • hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa.

---

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun Liisa Sorri teki seuraavan muutosesityksen kaavoitussuunnitelmaan Margita Winqvistin kannattamana: 

  • Pähkinämäentien alue siirretään luokkaan II.

Kuntakehityslautakunta hyväksyi muutoksen yksimielisesti.

 

Puheenjohtajan jatkettua keskustelua asiasta Liisa Sorri teki seuraavan muutosesityksen kaavoitussuunnitelmaan Margita Winqvistin kannattamana: 

  • Kyläyleiskaavojen ( MRL § 44 ) valmistelu ja ensimmäisen kyläyleiskaavatyön aloittaminen lisätään luokkaan III.

Kuntakehityslautakunta hyväksyi muutoksen yksimielisesti.

Päätös

Kuntakehityslautakunta päätti

  • ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan päätöksen mukaisen kaavoitussuunnitelman vuosille 2023-2026.
  • hyväksyä ja tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa.

 

Liitteenä päätöksen mukainen kaavoitussuunnitelma.

 

Valmistelija

  • Anne Olkkola, kaavoituspäällikkö, anne.olkkola@tuusula.fi

Ehdotus

Esittelijä

  • Virpi Sailas, kansliapäällikkö, virpi.sailas@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • oikeuttaa kaavoituspäällikön tekemään kaavoitussuunnitelmaan tarvittavia pieniä/teknisluonteisia korjauksia
  • ehdottaa valtuustolle, että


VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä liitteenä olevan kaavoitussuunnitelman vuosille 2023-2026.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Kaavoituspäällikkö Anne Olkkola selosti asiaa kokouksessa.

Kalle Ikkelä poistui kokoushuoneesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi ilmoittaen olevansa intressijäävi läheisen maanomistuksen takia. Ikkelän tilalla kokouksessa oli hänen henkilökohtainen varajäsen Pekka Laakso. Puheenjohtajana toimi Tuija Reinikainen.

Kokouskäsittely

Puueenjohtajan avattua asiasta keskustelun Ari Nyman esitti Raimo Stenvallin kannattamana, että Mäntymäki poistetaan 2. luokasta.

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosesitys, asia on ratkaistava äänestämällä. Kunnanhallitus hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotuksen hyväksymistä äänestävät "jaa" ja ne, jotka Nymanin muutosesitystä, äänestävät "ei".

Suoritetussa äänestyksessä

  • jaa-äänen antoivat Ulla Rosenqvist, Lilli Salmi, Riitta Sedig, Kim Kiuru, Karita Mäensivu, Jari Immonen, Outi Huusko, Pekka Laakso
  • ei-äänen antoivat Kati Lepojärvi, Tuija Reinikainen, Ari Koponen, Ari Nyman, Raimo Stenvall.

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 8 jaa-ääntä ja 5 ei-ääntä. Puheenjohtaja totesi pohjaehdotuksen tulleen kunnanhallituksen päätökseksi.


Muutoksenhaku

Päätöksestä ei saa tehdä kuntalain 136 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.