Kunnanhallitus, kokous 31.10.2022

Perustelut

Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoa luonnoksesta sosiaali- ja terveysministeriön asetukseksi vähimmäistietosisällöksi. Lisäksi lausuttavana on asetuksen tueksi laadittu tekninen soveltamisohje liitteineen. Lausuttavana oleva asetusluonnos on vähimmäistietosisältöasetuksen ensimmäisenä voimaan tuleva osuus. Asetusvalmistelu jatkuu ja asetusta on tarkoitus päivittää jatkossa vuosittain.

Tausta

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 29 §:n mukaisesti hyvinvointialueen on seurattava alueensa väestön hyvinvointia ja terveyttä väestöryhmittäin, järjestämänsä sosiaali- ja terveydenhuollon tarvetta, saatavuutta, laatua, vaikuttavuutta ja yhdenvertaisuutta, asiakkaiden palvelujen yhteensovittamista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia ja tuottavuutta. Hyvinvointialueen on verrattava tätä tietoa vastaavaan muita hyvinvointialueita koskevaan tietoon. Hyvinvointialueen on hyödynnettävä edellä mainittua tietoa järjestämisvastuullaan olevan sosiaali- ja terveydenhuollon tietojohtamisessa toiminnan, tuotannon ja talouden ohjauksen, johtamisen ja päätöksenteon tukena. 

Hyvinvointialueen on laadittava 1 momentissa tarkoitetun tiedon perusteella vuosittain selvitys hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon ja hyvinvointialueen talouden tilasta. Selvityksessä on kuvattava ja arvioitava, miten 22 §:ssä tarkoitetut sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset tavoitteet sekä sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön 24 §:ssä tarkoitetuissa vuosittaisissa neuvotteluissa mahdollisesti antamat toimenpidesuositukset on otettu huomioon hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä. Lisäksi selvityksessä on kuvattava ja arvioitava hyvinvointialueen strategisia tavoitetta ja niitä tukevia toimenpiteitä sekä tavoitteiden toteutumista. Selvitykseen on myös sisällytettävä hyvinvointialueen alustava esitys hyvinvointialueesta annetun lain 16 §:ssä tarkoitetuksi investointisuunnitelmaksi. Hyvinvointialueen on toimitettava selvitys Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL) ja sosiaali- ja terveysministeriölle sekä julkaistava se julkisessa tietoverkossa. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 29 §:n 4 momentin mukaisesti sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetään hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon seurannan vähimmäistietosisällöstä, järjestämislain 6 ja 7 §:ssä tarkoitetun kunnan ja hyvinvointialueen hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman vähimmäistietosisällöstä sekä hyvinvointialeen vuosittain hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä hyvinvointialueen talouden tilasta antaman selvityksen tiedot, selvityksen laatimisen aikataulu ja ajankohta, jolloin selvitys on toimitettava THL:lle.
Asetuksen valmistelutyötä on tehty sosiaali- ja terveysministeriön (STM), Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), DigiFinland Oy:n ja hyvinvointialueiden yhteistyönä. Yhteistyön tavoitteena on ollut varmistaa, että vähimmäistietosisältö on hyvinvointialueiden tarpeiden mukaista ja perustuu kansallisiin tietorakenteisiin, määrityksiin ja ohjeisiin.

Tuusulan kunnan lausunto

Tuusulan kunta kiittää mahdollisuudesta lausua asetuksesta vähimmäistietosisällöksi.

Hyvinvointikertomus ja –suunnitelma on hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnittelun, seurannan, arvioinnin ja raportoinnin työväline. Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma on lakisääteinen kuvaus hyvinvointialueen/kunnan asukkaiden elinoloista, hyvinvoinnista ja terveydestä sekä niihin vaikuttavista tekijöistä alueittain ja väestöryhmittäin sekä toteutetuista toimenpiteistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. 

Hyvinvointialueen ja kunnan tulee valmistella laaja hyvinvointikertomus kerran valtuustokaudessa, ja sen tavoitteita ja toimenpiteitä tulee päivittää vuosittain osana hyvinvointialueen / kunnan suunnittelua (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 6§ ja 7§). Asetuksessa säädettäisiin hyvinvointialueiden/kuntien valtuustokausittaisesta laajasta hyvinvointikertomuksen ja –suunnitelman tarkemmasta sisällöstä sekä siihen käytettävistä mittareista. 

Hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman vähimmäistietosisältöä on tarkoitus käyttää hyvinvointialueilla ja kunnissa apuna kerran valtuustokaudessa tehtävään laajaan hyvinvointikertomukseen, jossa kuvataan asukkaiden hyvinvoinnin sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden nykytilanne, sekä hyvinvointikertomuksen pohjalta tehtävään hyvinvointisuunnitelmaan, jossa kuvataan tavoitteet ja toimenpiteet tilanteen parantamiseksi. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on laajassa yhteistyössä muiden tahojen kanssa laatinut hyvinvointialueille ja kunnille listauksen niistä indikaattoreista, joita hyvinvointikertomuksen -ja suunnitelman tekemisessä tulisi vähintään tarkastella. Valittujen indikaattoreiden avulla voidaan riittävän tarkasti seurata asukkaiden hyvinvoinnin tilaa, suunnitella toimintaa, ohjata resursseja, seurata toiminnan vaikutuksia, sekä vertailla hyvinvointialueiden ja kuntien tilanteita toisiinsa. Indikaattorit ovat saatavissa kansallisista tietolähteistä maksutta. Lisäksi indikaattorilistan lopussa on organisaation omaa työtä kuvaavia laadullisia itsearviointimittareita. Nämä mittarit ohjaavat sekä kunnan että hyvinvointialueen hyvinvointikertomuksia kuvaamaan omaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen aktiivisuuttaan, olemassa olevia rakenteita ja resursseja, sekä tehtyjä toimia. 

Hyvinvointikertomuksen vähimmäistietosisällöt on laadittu erikseen hyvinvointialueelle ja kunnalle. Listat ovat siltä osin sisäkkäisiä, että hyvinvointialue käyttää hyvinvointikertomusta tehdessään kuntien kertomuksia hyödyksi, täydentäen tietoja esimerkiksi väestöryhmittäin ja alueittain ja kohdistaen toimiaan hyvinvointialueen näkökulmasta. Eri vähimmäistietoja tarkastellaan itsenäisinä tietoina ja myös suhteessa toisiinsa. Tarkastelun kautta muodostuu kuva hyvinvointialueen / kunnan asukkaiden hyvinvoinnin tilasta sekä siitä mitä hyvinvointialue / kunta tekee yhdessä muiden toimijoiden kanssa asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Indikaattoritiedon avulla hyvinvointialue / kunta voi myös verrata omaa tilannettaan muihin. Vähimmäistietosisällöstä muodostuu johtamisen tiedon kokonaisuus. Eri vähimmäistietoja tarkastellaan itsenäisinä tietoina ja myös suhteessa toisiinsa. 

THLn kokoamaa listausta hyvinvointikertomuksen vähimmäistietosisältöä on Tuusulan kunnassa hyödynnetty jo muutaman vuoden ajan vuosittaisten ja valtuustokautta koskevan hyvinvointikertomuste laadinnassa. Olemme kokeneet vähimmäistietosisällön hyvänä ohjenuorana kertomusten sisällön kokoamisessa. Vähimmäistietosisältöä olemme lisäksi täydentäneet indikaattoritiedoilla, jotka kuvaavat Tuusulan toimintaympäristöä ja tuusulalaisten hyvinvoinnin tilaa meille tärkeästä näkökulmasta.

Vähimmäistietosisällön määrittelyn kautta kunnilla ja hyvinvointialueilla tulee olemaan ohjattua ja vertailukelpoista tietoa. Tämä korjaa nykytilan haasteita tietojen vertailtavuudesta. Toivottavasti tätä kautta myös tietoon on mahdollista päästä käsiksi aiemmin kuin nykyään. Hyvinvointitiedolla johtaminen edellyttää mahdollisimman tuoreita tietoja ja tietoa ennakointityön mahdollistamiseksi.

Hyvinvointia ja terveyttä edistetään kaikilla kunnan toimialoilla sekä osana hyvinvointialueiden toimintaa. Tämä edellyttää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita koskevan tiedon lisäksi monialaista tietopohjaa eri hallinnonaloilta. Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma kokoaa eri lähteistä tietoa asukkaiden terveydestä ja hyvinvoinnista ja niihin liittyvistä tekijöistä, sekä toimenpiteistä, joilla tuetaan asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Hyvinvointikertomusten poikkihallinnollisuutta ja organisaatiorajat ylittävää tiedon hyödyntämistä on vahvistettava.

On hyvä, että kunnilla on joitakin poikkeuksia raportointivelvollisuuteen. Poikkeuksia voisivat olla esimerkiksi tiedonpuutteesta johtuvat tapaukset, joissa kunta ei ole vastannut Kouluterveyskyselyyn tai TEAviisari-tiedonkeruuseen.