Perustelut
Kaukjärvenrannan puistosuunnitelmaehdotus, piir.nro 2004/1,2,11 ollut yleisesti nähtävillä 18.11.–10.12.2021.
Lähtökohdat
Puistosuunnitelmaehdotus koskee puiston perusparantamista VP-alueella. Puisto sijoittuu Kirkkotien, Tuusulan kirkon ja Gustavelundin väliin Kirkonseudun kaava-alueella. Alue on vanhaa avointa puistoaluetta, joka rajoittuu Tuusulanjärven rantaan. Suunnitelman tavoitteena on nostaa puistoalueen maisemallista arvoa ja käyttöastetta nykyisestä.
Suunniteltavan VP-alueen pinta-ala on yhteensä noin 20 500 m², josta noin 6000 m² on Tuusulan seurakunnan omistuksessa. Suunnittelualueeseen kuuluu lisäksi pinta-alaltaan noin 3500 m² osuus Gustavelundin omistamasta määräalasta.
Maaperä
Maaperä on pääosin savea.
Päällysteet ja puistotekniset ratkaisut
Kaukjärvenrannan puistokäytävät säilyvät nykyisellään ja puistoon lisätään yksi Kirkkotien suuntainen puistopolku. Vanhat kivituhkapintaiset puistopolut kunnostetaan ja uutta polkua (3,0 metriä) on suunniteltu rakennettavan noin 88 metriä. Nykyisten polkujen risteyskohtaa laajennetaan ja puiston keskelle tuodaan lisää oleskelumahdollisuuksia. Uusien polkujen rakennekerrospaksuudeksi on suunniteltu 0,92 metriä. Puistopolut päällystetään kivituhkalla.
Puistopolut ja istutusalueet rajataan graniittisella nupukivireunuksella.
Kirkkotien suuntaiselle puiston eteläsivulle on suunniteltu noin 83 metriä pitkä graniittinen kylmäkivimuuri sekä puinen pergolarakenne.
Puiston luoteiskulmaan on suunniteltu tapahtuma-alue, joka mahdollistaa popup-tapahtumien (mm. musiikki, taide) järjestämisen puistossa. Tapahtuma-alue on vahvistettu ja nurmipintainen. Vahvistettu alue rajataan nurmikivireunuksella.
Kasvillisuus ja istutukset
Puistoon sijoitetaan erilaista istutusta kuten lehti- ja havupuita, kukkivia puita (mm. rusokirsikkaa, koristeomenaa), ruusuja ja monilajisia perenna-alueita. Puiston nykyisiä nurmialueita säilytetään avoimena niitty- ja nurmialueena. Pergolarakenteen alle istutetaan köynnöskasveja (mm. kärhöjä) ja perennaa.
Puistokalusteet
Puistoon on suunniteltu RKY-alueen mukaisia penkkejä, picnic-pöytäryhmiä sekä ulkotilaohjeen mukaiset roska-astiat. Puistoon on suunniteltu asennettavaksi pyörätelineitä ja pyörän huoltopiste sekä syväkeräysastia.
Vesihuolto ja kaapelit
Uutta vesijohtoa rakennetaan noin 180 metriä. Puistoon on suunniteltu vesiposti ja tapahtumasähkö tapahtuma-alueen yhteyteen.
Kuivatus
Puiston tasaus noudattelee nykyisiä tasauksia ja kuivatus toteutetaan pinnankallistuksilla. Polut kuivatetaan salaojin ja sadevesiviemärein, jotka liitetään nykyiseen hulevesiverkostoon.
Valaistus
Puistoon suunnitellaan erilaista led-valaistusta.
Esteettömyys
Puiston esteettömyyttä parannetaan SuRaKu-korttien ohjeiden mukaiseksi.
RKY alue (rakennettu kulttuuriympäristö)
Kaukjärvenrannan suunnittelualue kuuluu Museoviraston määrittelemään ”Tuusulan rantatien kulttuurimaisemaan” (Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt). Tämä pyritään huomioimaan puistokalusteiden valinnassa.
Suunnitelmaehdotuksesta on tullut 25 muistutusta nähtävillä olon aikana ja 1 muistutus nähtävillä olon jälkeen.
Muistutus1, Tuusulan seurakunta
Tuusulan seurakunnan muistutus koskien hanketta: Hyrylä, Kirkonseudun kaava-alue, Kaukjärvenrannan perusparannus.
Tuusulan seurakunta toteaa, että perusparannussuunnitelmaehdotuksen tavoitteiden määritteleminen, asettaminen ja/tai tiedoksi saattaminen on esitetty aineistossa puutteellisesti. Hankkeen tavoitteita ei ole määritelty yhdessä alueen maanomistajien kanssa, jolloin olisi huomioitu alueen merkitys Tuusulan historiassa aina 1600-luvulta lukien.
Perusparannussuunnitelmaehdotuksen mukainen puisto sijaitsee osin Tuusulan seurakunnan omistaman kiinteistön 858-405-7-61 alueella. Suunnitelmaan liittyy useita, seurakunnan toimintaa ja alueen kulttuurihistoriallista arvoa haittaavia asioita, jotka tulee ottaa huomioon, mikäli suunnitelman mukaisen hankkeen toteutusta halutaan annettujen muistutusten jälkeen jatkaa.
Kirkkopuistossa on sijainnut Tuusulan vanhin, vuonna 1643 rakennettu kirkko. Nykyinen puukirkko on vihitty käyttöön vuonna 1734. Suojeltu Kirkkopuisto rakennuksineen muodostaa yhden Tuusulan merkittävimmistä kulttuurihistoriallisista kokonaisuuksista yhdessä viereisen Gustavelundin alueen kanssa. Seurakunta ei pidä mahdollisena, että se luopuisi omistamastaan alueesta. Myynti, maanvaihto, luovutus tai vuokraus ei siten ole mahdollista. Kirkon, Kirkkopuiston ja sankarihautausmaan välittömässä läheisyydessä sijaitseva kiinteistö halutaan säilyttää nykyisellään suojelemassa arvokasta kiinteistökokonaisuutta. Lisäksi se halutaan varata seurakunnan omia, mahdollisesti tulevia käyttötarkoituksia varten.
Puistosuunnitelmaan sisältyvä aikomus rakentaa tapahtuma-alue sankarihautausmaan välittömään läheisyyteen on kyseenalainen. Tapahtuma-alueella ja sen läheisyydessä järjestettävät tilaisuudet tulevat ajoittumaan kesäviikonloppuihin, jolloin myös Tuusulan kirkossa on runsaasti tapahtumia. Tilaisuudet tulevat väistämättä häiritsemään toimintaa kirkossa. Edellisestä on jo ikäviä kokemuksia alueelle tilapäisesti tapahtumia varten asennetun laiturin myötä. Yhtäaikaisten tapahtuminen aikana nykyiset pysäköintipaikat eivät tule riittämään, eikä Kirkkotuvan yhteyteen rakennettuja saniteettitiloja ole mitoitettu palvelemaan puiston kävijöitä. Suunnitellun laiturin osalta toteamme, että alue ei sovellu uimapaikaksi - jollaiseksi se väistämättä laiturin myötä muuttuu - kirkon ja sankarihautausmaan välittömän läheisyyden takia.
Kirkkopuistoa tuulelta ja tuiskulta suojaavan maisema-arkkitehti Maj-Lis Rosenbröjerin suunnittelema serbiankuusiaita on arvokas. Havupuut ovat hieman päälle 20-vuotiaita, joten hyvässä kasvuiässä oleva puusto lisää metsien hiilinielua sitoen ilman hiilidioksidia.
Kaukjärvenrannan perusparannussuunnitelmaehdotusta tulee muuttaa siten, että puistoalueen historiallinen arvo laitumena tai niittynä säilyy. Kirkon identiteettiä, vertauskuvia ja toiminnallisuutta on palvellut myös alueella vuonna 2016 alkanut lampaiden laidunnus (kirkkoherra Ulla Rosenqvist 2016, Kaikenlaisia lampaita, https://www.tuusulanseurakunta.fi/1371-kaikenlaisia-lampaita).
Alueen virkistysarvo kaiken ikäisille on mahdollista säilyttää nykyisellään. Rannan läheisyyteen on mahdollista lisätä pöytä- ja penkkiryhmiä, kunnostaa hiekkapolut sekä pelastustie, jotka kaikki lisäävät alueen käyttöarvoa kuntalaisille. Matalat istutukset ilman suunniteltuja kiviaitoja ja pergolaa mahdollistavat edelleen Kirkkotieltä aukeavan arvokkaan ja esteettömän näkymän Tuusulanjärvelle.
Tuusulan seurakunnan kirkkovaltuuston antamana yksimielisenä päätöksenä toteamme, että Kaukjärvenrannan perusparannussuunnitelmaehdotus, piirustusnumero 2004/1,2,11 ei ole toteutettavissa annetussa muodossaan. Tuusulan seurakunnan on kuitenkin mahdollista osallistua alueen kehittämiseen yhteistyössä Tuusulan kunnan kanssa tässä muistutuksessa ehdotetun pohjalta.
Vastine 1
Suunnitelmaehdotus perustuu asemakaavassa osoitettuun alueen käyttötarkoitukseen. Suunnitelma ei muuta puistoalueen nykytilaa, alue on ollut lainvoimaisessa asemakaavassa VL-puistoaluetta vuodesta 1999. Kunta on ollut yhteydessä seurakuntaan ja käyttöoikeussopimus on allekirjoitettu.
Tuusulanjärven ranta-alueiden kehittäminen on ollut kunnan strategisena tavoitteena pitkään. Suunnitelmaehdotus edistää rannan saavutettavuutta parantamalla puistoalueen esteettömyyttä ja lisäämällä oleskelumahdollisuuksia. Suunnittelutyö on aloitettu vuonna 2018 ja kunta on tilannut puistosuunnitelman konsulttipalveluna maisema-arkkitehtitoimistolta, jolla on laaja taustatuntemus Tuusulanjärven ranta-alueista.
Kirkko, Kaukjärvenranta sekä Gustavelund muodostavat yhdessä kokonaisuuden, joka on osa Tuusulanjärven kulttuurimaisemaa ja rakennettua kulttuuriympäristöä. Suunnitelmaehdotuksen tarkoituksena ei ole ollut vähentää tämän historiallisen kulttuurimaiseman arvoa vaan nostaa puistoalueen merkitystä arvoympäristökohteena.
Tapahtuma-alue siirretään kunnan maanomistuksen puolelle. Samalla siirretään alueen yhteyteen suunniteltu vesipiste ja salaojat. Tapahtuma-alueen käyttö tulee olemaan luvanvaraista. Kuntalaiset ovat toivoneet väliaikaiseen palvelutoimintaan tarkoitettuja pop up -palvelupisteitä Tuusulanjärven rannalle. Suunnitelmaehdotuksessa tämä on huomioitu vahvistetulla tapahtuma-alueella, joka mahdollistaa lyhytkestoisten tapahtumien järjestämisen sekä esim. kesämyynnin puistossa. Esitetty tapahtuma-alue on nurmipintainen, eikä erotu ympäristöstä kuin reunarajauksella.
Kunnalla on pysäköintitilaa Kirkkotien toisella puolella. Puistoon kannustetaan saapumaan ensisijaisesti muuten kuin autolla ja puiston sisäänkäynnin kohdalle on suunniteltu pyörätelineitä sekä pyöränhuoltopiste.
Suunnitelmaehdotuksessa on esitetty varaus laiturille, joka on ollut tarkoitus toteuttaa mahdollisesti myöhemmässä vaiheessa. Varaus mahdollistaa laiturin rakentamisen, jos rakentaminen tulee ajankohtaiseksi. Laiturin tilavaraus siirretään kunnan maanomistuksen puolelle ja laiturin muotoa muutetaan niin että se palvelee selkeämmin näköalalaiturina.
Istutettava kuusiaita poistetaan suunnitelmasta. Serbiankuusiaita säilyy nykyisellään.
Puistossa olleet lampaat eivät ole kunnan omaisuutta. Laiduntaja on pyytänyt vuosittain lupaa laiduntamiselle puistossa. Nurmialueet on tarkoitus kunnostaa, joten niittämällä hoidettu nurmiala pienenee eikä laiduntaminen ole mahdollista. Kunnostettu nurmipinta mahdollistaa alueen käytön oleskeluun esim. piknikpaikkana. Tuusulan kunta on rakentanut lammasaitauksia pääasiassa Tuusulanjärven ja jokilaakson ranta-alueille noin 10 hehtaaria. Selvitetään onko lampaita mahdollista sijoittaa näille rakennetuille laidunalueille.
Suunnitelman mukaisesta alueesta on esitetty huomattava osa avoimena alana, jotta kulttuurimaiseman kannalta tärkeät piirteet säilyvät. Puiden sijoittelussa, pergolan rakenteessa sekä kivimuurin korkeudessa on pyritty huomioimaan tärkeiden näkymälinjojen säilyminen.
Muistutus 2, Yksityishenkilöt
Lausunto Kaukjärven rannan perusparannussuunnitelmasta.
Me allekirjoittaneet esitämme suunnitelmasta seuraavaa:
Koska Kaukjärvenrannan suunnittelualue kuuluu Museoviraston määrittelemään ”Tuusulan rantatien kulttuurimaisemaan” sen kaikenlaiseen muuttamiseen pitäisi suhtautua erityisen varovaisesti.
Kirkkotie on ensimmäinen osa sitä kulttuuritietä ja -maisemaa, joka alkaa Koskenmäeltä ja jatkuu Rantatienä aivan Järvenpään rajalle asti ja siitä eteenpäinkin. Sitä pidetään ainutlaatuisena koko valtakunnan mitassa. Tien ja järven välistä osuutta pitäisi erityisesti suojella. Tähän asti on koko aluetta vähä vähältä kaavoitettu niin, että on enää hyvin vähän avoimia alkuperäisiä järvinäkymiä jäljellä. Tämä on ainoa koko kirkkotien matkalla. Niistä tulee tästä eteenpäin pitää huolta, eikä sulkea ja muuttaa enää yhtään.
Kyseinen alue on ollut alun perin Gustavelundin kartanon peltoa. Se edustaa seuraavan peltoaukean lisäksi ainoita vähäisiä avaria peltomaisemia koko Kirkkotien varressa.
Jotta edes jotakin alkuperäistä kulttuurimaisemasta tällä alueella säilyisi, olisi tärkeää, että nämä molemmat aukeat säilyisivät muistoina alueen historiallisesta maisemasta, jossa lampaat voisivat olla osana. Kaikki muut ympärillä olevat entiset pellot on joko rakennettu, muutettu parkkialueiksi.
Tien varteen ollaan suunnittelemassa jotakin pergolarakenteita, ja uusia puita, jotka estävät näkymää järvelle. Sellaisia tulisi kuitenkin välttää, vanhan peltomaiseman vaikutelman säilymiseksi. On myös aivan tarpeetonta rakentaa rantaan laituria, koska maisema avautuu riittävästi kaikkialta koko rannan alueelta. Se turhaan muuttaa luonnon maisemaa.
Rantaan aivan kirkkotuvan läheisyyteen on kaavailtu esiintymislavaa, joka ei missään tapauksessa sovi tähän kirkon läheisyyteen. Se aiheuttaisi turhaa häiriötä kirkkomaalle. Eikä mitään autotietä ole sinne sen vuoksi tarve rakentaa. Eikä ole mitään tarvetta myöskään kasvattaa nykyisten polkujen kokoa ja jotka riittävät mainiosti puiston nykyiseen käyttöön ja säilyttävät sen kotoisen ilmeen.
Suunnitelmassa on myös tarkoitus kaataa nykyinen kuusirivi. Kuten vanhat tuusulalaiset muistavat siinä oli alun alkaen kuusiaita, joka korvattiin nykyisellä puurivillä. Mutta kun se on jo siihen juurtunut ja pelto on muutettu puistoksi, on se hyvä suoja rauhattomuutta vastaan.
Joskus on esitetty rantaa myös paikaksi, jossa voisi sirottaa tuhkat järveen, jolloin se vaatisi aivan uudenlaisen rauhoittamisen.
Tämän puiston pitäisi olla paikka, jossa voi rauhassa hiljentyä ja rauhoittua ihailemaan luonnon maisemaa. Sankarihaudat ja vanha kirkkopuisto edellyttävät myös arvokasta ympäristöä. Jo nykyinenkin liikenne on aiheuttanut ajoittain häiriötä kirkolla tapahtuville toiminnoille, kun rantaan kokoontuu väkeä viettämään aikaa, ulkoiluttamaan koiria ja talvella hiihtämään.
Tuusulan vanha kirkko ympäristöineen on ainutlaatuinen osa Tuusulan kulttuurihistoriaa ja olisi toivottavaa, että myös sen ympäristöä kunnioitettaisiin rauhoittamalla se vain nykyisen tapaiseen toimintaan.
Vastine 2
Suunnitelman mukaisesta alueesta on esitetty huomattava osa avoimena alana, jotta kulttuurimaiseman kannalta tärkeät piirteet säilyvät. Puiden sijoittelussa, pergolan rakenteessa sekä kivimuurin korkeudessa on pyritty huomioimaan tärkeiden näkymälinjojen säilyminen.
Puistossa olleet lampaat eivät ole kunnan omaisuutta. Laiduntaja on pyytänyt vuosittain lupaa laiduntamiselle puistossa. Nurmialueet on tarkoitus kunnostaa, joten niittämällä hoidettu nurmiala pienenee eikä laiduntaminen ole mahdollista. Kunnostettu nurmipinta mahdollistaa alueen käytön oleskeluun esim. piknikpaikkana. Tuusulan kunta on rakentanut lammasaitauksia pääasiassa Tuusulanjärven ja jokilaakson ranta-alueille noin 10 hehtaaria. Selvitetään onko lampaita mahdollista sijoittaa näille rakennetuille laidunalueille.
Suunnitelmaehdotuksessa on esitetty varaus laiturille, joka on ollut tarkoitus toteuttaa mahdollisesti myöhemmässä vaiheessa. Varaus mahdollistaa laiturin rakentamisen, jos rakentaminen tulee ajankohtaiseksi.
Tapahtuma-alue siirretään kunnan maanomistuksen puolelle. Samalla siirretään alueen yhteyteen suunniteltu vesipiste ja salaojat. Tapahtuma-alueen käyttö tulee olemaan luvanvaraista. Kuntalaiset ovat toivoneet väliaikaiseen palvelutoimintaan tarkoitettuja pop up -palvelupisteitä Tuusulanjärven rannalle. Suunnitelmaehdotuksessa tämä on huomioitu vahvistetulla tapahtuma-alueella, joka mahdollistaa lyhytkestoisten tapahtumien järjestämisen sekä esim. kesämyynnin puistossa. Esitetty tapahtuma-alue on nurmipintainen, eikä erotu ympäristöstä kuin reunarajauksella.
Puistopolut on esitetty kunnostettavaksi ja poluille on lisätty nupukivireunus esteettömyyden toteutumiseksi. Nykyisiä polkuja on suunniteltu levennettäväksi penkkien ja piknikryhmien sijoittelua varten.
Istutettava kuusiaita poistetaan suunnitelmasta. Serbiankuusiaita säilyy nykyisellään.
Julkinen puisto on tarkoitettu yhdenvertaisesti kaikkien käyttöön. Suunnitelmaehdotuksessa puistoalueelle on esitetty valaistusta ja alue on tarkoitus säilyttää avoimena, näiden koetaan yleensä olevan häiriökäyttäytymistä vähentäviä tekijöitä.
Muistutus 3, Yksityishenkilö
Tapahtumalava/alue ei tässä yhteydessä toimi kirkon ja hautausmaan välittömän läheisyyden vuoksi. Lisäksi lampaat ovat olleet osa maisemaa ja merkittävä osa alueen viihtyvyyttä jo vuosia. Tämä perinne tulisi ehdottomasti säilyttää, sillä se tuo iloa ja edistää hyvinvointia monille eri ryhmille. Näköalalaituri on kiva idea, mutta uimalaiturina en usko sen toimivan. Jos laiturilla meluaa ihmisiä niin kirkon toiminta voi häiriintyä.
Vastine 3
Tapahtuma-alueen käyttö tulee olemaan luvanvaraista. Kuntalaiset ovat toivoneet väliaikaiseen palvelutoimintaan tarkoitettuja pop up -palvelupisteitä Tuusulanjärven rannalle. Suunnitelmaehdotuksessa tämä on huomioitu vahvistetulla tapahtuma-alueella, joka mahdollistaa lyhytkestoisten tapahtumien järjestämisen sekä esim. kesämyynnin puistossa.
Puistossa olleet lampaat eivät ole kunnan omaisuutta. Laiduntaja on pyytänyt vuosittain lupaa laiduntamiselle puistossa. Nurmialueet on tarkoitus kunnostaa, joten niittämällä hoidettu nurmiala pienenee eikä laiduntaminen ole mahdollista. Kunnostettu nurmipinta mahdollistaa alueen käytön oleskeluun esim. piknikpaikkana. Tuusulan kunta on rakentanut lammasaitauksia pääasiassa Tuusulanjärven ja jokilaakson ranta-alueille noin 10 hehtaaria. Selvitetään onko lampaita mahdollista sijoittaa näille rakennetuille laidunalueille.
Suunnitelmaehdotuksessa on esitetty varaus laiturille, joka on ollut tarkoitus toteuttaa mahdollisesti myöhemmässä vaiheessa.
Muistutus 4, Yksityishenkilö
Tuon oman näkemykseni esille Kaukajärvenrannan uudistusta koskien. Minusta puistoalueelle pitäisi tulevaisuudessa mahtua lampaat ja alueella oleva linnusto mm. fasaanit, jotka lisääntyvät alueella. Alue soveltuu erittäin hyvin puistopicknik-konserttien pitämiseen, kunhan puistopohjaan pystyy levittämään picknick-peiton. Eväskorin voi ostaa läheisestä ravitsemusliikkeestä, jossa toimivat myös sosiaalitilat.
Vastine 4
Puistossa olleet lampaat eivät ole kunnan omaisuutta. Laiduntaja on pyytänyt vuosittain lupaa laiduntamiselle puistossa. Nurmialueet on tarkoitus kunnostaa, joten niittämällä hoidettu nurmiala pienenee eikä laiduntaminen ole mahdollista. Kunnostettu nurmipinta mahdollistaa alueen käytön oleskeluun esim. piknikpaikkana. Tuusulan kunta on rakentanut lammasaitauksia pääasiassa Tuusulanjärven ja jokilaakson ranta-alueille noin 10 hehtaaria. Selvitetään onko lampaita mahdollista sijoittaa näille rakennetuille laidunalueille.
Puiston uudistaminen pyritään suorittamaan siten, että alueen eliöstölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa.
Muistutus 5, Yksityishenkilö
Muutin koirani kanssa Lukkarintielle Tuusulaan syyskuussa. Rakastan tätä aluetta ja sen rauhaa sekä järveä- toki olivat myös muuton syy. Kirkko on hautausmaa on upea ja vieressä oleva kotiseutumuseo. Puistoalue on kiva ja rauhaisa. Lampaat ovat olleet jokapäiväinen ihastuksen kohde kävelyillä koirani kanssa. Ranalla on ollut muutama perhe istuskelemassa. Alue on ollut rauhallinen. Toki Gustavelundissa on juhlia ja konsertteja, mutta siihen on oma valvottu alue samaten vieressä olevalla Krapilla. Heillä on myös oma parkki ja paljon kulttuuritapahtumia.
Olen yllättynyt, että tämä kaavamuutos on tehty hyvin hiljaisesti- missään ei ole hiiskuttu isosta muutoksesta.
"puiston luoteiskulmaan on suunniteltu tapahtuma-alue, joka mahdollistaa popup-tapahtumien (mm. musiikki, taide) järjestämisen puistossa" =>
Alue ei missään nimessä sovellu tälläiseen toimintaan. Se tuo paljon meteliä ja liikennettä alueelle. Alueelle ei ole julkisia liikenneyhteyksiä, mikä lisää autoilua. Autoille ei ole parkkipaikkoja ( Kirkon parkit on tarkoitettu sen porukalle ja päiväkodin veiressä oleva aluea toivottavasti toimii ennemmin esim. hautajaisvieraiden parkkipaikkana). Järvenpääntie on muutenkin ylikuormitettu ja Kirkkotiellä on matalat liikennerajoitukset. Nyt jo on öistä ja iltaista kaahailua Kirkkotiellä, läheisellä hiekkakentällä ja jatkavat siitä Hyrylän koululle. Jatkossa mopojen, mopoautojen ja kevareiden olisi puisto. Kirkon ja sen alue kärsisi todella pahasti tällaisista tapahtumista- ei sovellu alueen luonteelle.
Puistoon on suunniteltu RKY-alueen mukaisia penkkejä, picnic-pöytäryhmiä sekä ulkotilaohjeen mukaiset roskaastiat. => Myös tämä lisää turhaan nuorten öistä metelöintiä ympäri vuoden. Kesäillan rauhat järvelle katsellen olisivat kaikki ohi. Näistä on huonoja kokemuksia. Mm Tikkurilanrantaan laitettiin kivat penkkiryhmät, jonka jälkeen isot maahanmuuttajajoukot järjestivät siellä joka ilta kokoontumisia ( kymmeniä ihmisiä). Myöhemmin ne valtaavat nuoret. Tämä kaikki tuo paljon roskia metelin lisäksi.
Uskon, että tallaisella alueelle löytyy parempi sijainti muutenkuin tunnetun ja arvokkaan historiallisen alueen vierestä. Se on sijaintina huono ja lisää alueella metelöintiä sekä liiken nettä. Alueella ei ole lähellä kauppaa tai muita palveluita. Puistoalue sopisi paremmin esim. Uimahallin lähettyville tai muualle, mihin nyt on tehty paljon uusia taloja. Poiminta Tuusula.fi- sivuilta: "Meillä asut kohtuuhintaisesti sekä luonnonrauhan ja kulttuurikohteiden että pääkaupunkiseudun sykkeen lähettyvillä."
Toki, nyt kun tuli jää, niin ranta kirkon vierestä on ruopattu ja jäälle ei uskalla enää mennä lähellekään, kun ei tiedä miten työkoneet ovat sen kestävyyteen vaikuttaneet. Niin, muutos on hyvien tapojen vastaisesti aloitettu jo ennenkuin tämä kuulemisaika on edes loppunut. Olen todella pettynyt uuden kotikuntani toimintaan.
Pyydän: Älkää tuhotko aluetta ja Tuusulan tunnettua vanhan kirkon aluetta. Lähialueiden asukkaiden asumisviihtyvyydellä ei paljon taida olla väliä.
Vastine 5
Suunnitelmaehdotus perustuu asemakaavassa osoitettuun alueen käyttötarkoitukseen. Suunnitelma ei muuta puistoalueen nykytilaa, alue on ollut lainvoimaisessa asemakaavassa VL-puistoaluetta vuodesta 1999.
Tapahtuma-alueen käyttö tulee olemaan luvanvaraista. Kuntalaiset ovat toivoneet väliaikaiseen palvelutoimintaan tarkoitettuja pop up -palvelupisteitä Tuusulanjärven rannalle. Suunnitelmaehdotuksessa tämä on huomioitu vahvistetulla tapahtuma-alueella, joka mahdollistaa lyhytkestoisten tapahtumien järjestämisen sekä esim. kesämyynnin puistossa.
Kunnalla on pysäköintitilaa Kirkkotien toisella puolella. Puistoon kannustetaan saapumaan ensisijaisesti muuten kuin autolla ja puiston sisäänkäynnin kohdalle on suunniteltu pyörätelineitä sekä pyöränhuoltopiste.
Julkinen puisto on tarkoitettu yhdenvertaisesti kaikkien käyttöön. Suunnitelmaehdotuksessa puistoalueelle on esitetty valaistusta ja alue on tarkoitus säilyttää avoimena, näiden koetaan yleensä olevan häiriökäyttäytymistä vähentäviä tekijöitä.
Muistutus 6, Yksityishenkilö
Parahin puistotoimi. Hyvä suunnitelma lähtee kontekstin ymmärtämisestä. Tämä nyt suunnittelussa oleva alue on ollut viljelyksessä myöhäiseltä keskiajalta lähtien ensijaisesti viljavainiona, kaalimaana ja niittynä - toiminnassa, joka soveltuu kirkkomaan rauhan ja arvokkuuden viereen. Esitetyn alueen historiaan voi tutustua pikaisestikin käymällä lävitse Tuusulan kulttuuriympäristöselvityksessä (Rantatie osio) esiintuodut historialliset kartat.
Suunnitelmassa on esitetty tapahtumalavaa aivan kirkon viereen ja rannan täyttöä pitkälti yli rantaviivan - miksi? Onko ajateltu sitä, miten sopii yhteen puistokonsertti, älämölö ja sankarihaudat, konfirmaatio, hautajaissaatto ja hääjuhla? Kun näitä tilaisuuksia ei eri toimijoiden ollessa kyseessä voida koordinoida ajallisesti saati muutoin ohjailla.
Kenelle tämä rakennettu puisto, joka on kaukana lähes kaikesta asutuksesta, on tarkoitettu? Se ei sijaitse taajaman keskustassa vaan kirkkomaan vieressä sulkemassa näkymää järvelle? Miksi niitty ei saa olla niittynä? Onko kaikki rakentamaton ala pakko rakentaa tavalla tai toisella? Onko puiston ylläpitoon ylipäänsä varoja rakentamisen jälkeen? Olisiko sittenkin parempi, että rakennettu puisto olisikin kunnantalon takana Tuusulanjoen varressa, tsaarinaikaikuisen varuskuntasaunan ympärillä ja siellä, missä ihmisetkin?
Vastine 6
Suunnitelmaehdotus perustuu asemakaavassa osoitettuun alueen käyttötarkoitukseen. Kunta on tilannut puistosuunnitelman konsulttipalveluna maisema-arkkitehtitoimistolta, jolla on laaja taustatuntemus Tuusulanjärven ranta-alueista.
Tapahtuma-alueen käyttö tulee olemaan luvanvaraista. Kuntalaiset ovat toivoneet väliaikaiseen palvelutoimintaan tarkoitettuja pop up -palvelupisteitä Tuusulanjärven rannalle. Suunnitelmaehdotuksessa tämä on huomioitu vahvistetulla tapahtuma-alueella, joka mahdollistaa lyhytkestoisten tapahtumien järjestämisen sekä esim. kesämyynnin puistossa. Esitetty tapahtuma-alue on nurmipintainen, eikä erotu ympäristöstä kuin reunarajauksella.
Rantapenkereelle ei ole esitetty muutoksia, rantaviiva on nykyisessä linjassa. Harmaalla rasterilla on kuvattu rannan tasoitusta.
Kulttuuri- ja luontomatkailu on merkittävä Tuusulanjärven alueella ja ranta-alueiden kehittäminen on ollut kunnan strategisena tavoitteena pitkään. Puisto sijoittuu Tuusulanjärven ympäri kulkevan reitin varrelle ja palvelee siten myös järven ympäri kulkevia ihmisiä esim. levähdyspaikkana.
Suunnitelman mukaisesta alueesta on esitetty huomattava osa avoimena alana, jotta kulttuurimaiseman kannalta tärkeät piirteet säilyvät. Puiden sijoittelussa, pergolan rakenteessa sekä kivimuurin korkeudessa on pyritty huomioimaan tärkeiden näkymälinjojen säilyminen.
Kaukjärvenrannan hoitoluokkaa ja kunnossapidon tasoa on tarkoitus nostaa nykyisestä.
Muistutus 7, Yksityishenkilö
Kaukjärvenpuistoa suunniteltaessa pitää ehdottomasti säilyttää mahdollisuus lampaiden laiduntamiseen. Lampaiden luona vierailu on aina yksi kohokohdista, kun liikumme kirkon seudulla lapsi- ja myös aikuisvieraiden kanssa. Myös airbnb-vieraamme ovat nauttineet suuresti lampaiden katsomisesta. Lampaat ja miksei muutkin kotieläimet kuuluvat maaseutuperinteeseen, jolla on suuri merkitys kuntamme historiassa.
Mielelläni näkisin alueen muutenkin vilja- tai kukkapeltona, jonka keskellä saisi käytäviä pitkin kävellä ja istuskella. Hoidettua puistoa alueesta on yritetty tehdä ainakin kaksi tai kolme vuosikymmentä ja tulokset ovat olleet surkeita, kun viherpuolen määrärahat eivät kunnossa pitoon riitä. Aivan vieressä, tien toisella puolen on laaja rakennettu Klaavonkallion (en ole varma virallisesta nimestä) puisto. Minusta energia ja määrärahat tulisi suunnata mieluummin sen hoitoon.
Vastine 7
Puistossa olleet lampaat eivät ole kunnan omaisuutta. Laiduntaja on pyytänyt vuosittain lupaa laiduntamiselle puistossa. Nurmialueet on tarkoitus kunnostaa, joten niittämällä hoidettu nurmiala pienenee eikä laiduntaminen ole mahdollista. Kunnostettu nurmipinta mahdollistaa alueen käytön oleskeluun esim. piknikpaikkana. Tuusulan kunta on rakentanut lammasaitauksia pääasiassa Tuusulanjärven ja jokilaakson ranta-alueille noin 10 hehtaaria. Selvitetään onko lampaita mahdollista sijoittaa näille rakennetuille laidunalueille.
Kaukjärvenrannan hoitoluokkaa ja kunnossapidon tasoa on tarkoitus nostaa nykyisestä.
Muistutus 8, Yksityishenkilö
Olen asunut ja liikkunut Tuusulassa liki kolmekymmentä vuotta, mutta tiedättekö koska aloin käydä kävelyillä Kaukjärven puistossa? Vuonna 2016, kun sinne tuli lampaita.
Kaukjärvenrannan perusparannussuunnitelmassa lampaille ei ilmeisestikään ole enää tilaa. Se on merkillistä, koska perusparannuksen tavoitteena mainittiin puiston käyttöasteen nostaminen. Monet seudun asukkaat tulevat puistoon nimenomaan lampaita tervehtimään. Kun kyselin lähiseudun asukkailta asiasta, puiston mainittiin olevan rentoutumisen tyyssija ja etenkin näin korona-aikaan lampaiden luona vierailu on tarjonnut syyn lähteä liikkeelle rankan etätyöpäivän päätteeksi. Kaikilla ei ole omia lemmikkejä, ja Kaukjärven puiston lampaat ovat tuoneet iloa ikään kuin kuntalaisten yhteisinä lemmikkeinä.
Yksi kaupunkisuunnittelun peruspilareista on, että asukkaat tekevät kaupungin ja toisinpäin. Kun on kyse elinympäristöstämme, kaiken suunnittelun on oltava käyttäjälähtöistä. En tiedä, miten tuusulalaisia on osallistettu Kaukjärven puiston suunnittelussa, vai onko heitä osallistettu. Seurattuani viisi vuotta ihmisten kohtaamisia lampaiden kanssa ja todistettuani eläinten tuottamaa iloa, joka välittyy myös ”Tuusulanjärven lampaat laitumella” - Facebook-ryhmässä, olen lähestulkoon varma, että suurin osa kuntalaisista haluaisi lampaiden jäävän.
Olemme saaneet paijata lampaita myös Kotorannan puiston ja asuntomessujen alueilla, mutta Kaukjärven puisto on ehdoton paraatipaikka. Suunnitelmassakin korostettiin alueen maisemallista arvoa. Minun on vaikea keksiä idyllisempää maisemaa, kuin pieni lammaslauma järvenrannassa auringon laskiessa kesäpäivän päätteeksi.
Eläinten on lukuisissa tutkimuksissa todettu vaikuttavan merkittävästi hyvinvointiimme. Kun ihminen seuraa eläimiä, hänen huomionsa keskittyy niihin, eikä harhaile muissa asioissa. Ihminen rauhoittuu, hänen pulssinsa laskee ja stressihormoni kortisolin tuotanto vähenee. Stressin ja kivun vähenemistä tapahtuu sekä eläimiä silittäessä että niitä katsellessa. Eläimet parantavat myös vastustuskykyämme. Luemme päivittäin uutisia kirjastokoirista, terapiaeläimistä, vanhainkodeissa vierailevista laamoista, koulukanoista ja monista muista. Ihmiset ovat osallistuneet arvontoihin ja olleet valmiita maksamaan päästäkseen Metsähallituksen lammaspaimeneksi! Hyviä syitä säilyttää lampaiden laiduntamismahdollisuus Kaukjärven puistossa ei ole vain yhtä, vaan monia. Uskon tällä kannanotollani sanoittavani monen Tuusulan asukkaan tuntemuksia.
Pyydän, että suunnitelmaa tarkistetaan siten, että myös lampaat mahtuisivat tulevaisuudessa Kaukjärven puistoon.
Vastine 8
Puistossa olleet lampaat eivät ole kunnan omaisuutta. Laiduntaja on pyytänyt vuosittain lupaa laiduntamiselle puistossa. Nurmialueet on tarkoitus kunnostaa, joten niittämällä hoidettu nurmiala pienenee eikä laiduntaminen ole mahdollista. Kunnostettu nurmipinta mahdollistaa alueen käytön oleskeluun esim. piknikpaikkana. Tuusulan kunta on rakentanut lammasaitauksia pääasiassa Tuusulanjärven ja jokilaakson ranta-alueille noin 10 hehtaaria. Selvitetään onko lampaita mahdollista sijoittaa näille rakennetuille laidunalueille.
Ranta-alueiden virkistyskäytön kehittämiseen liittyviä mielipiteitä on koottu Tuusulanjärven ja jokialueen kehittämishankkeessa.
Muistutus 9, Yksityishenkilö
Kunnassa näyttää vallitsevan runsaasti mielipiteitä, joiden mukaan Tuusulanjärven rannat pitää saada enenevästi ihmisten käyttöön. Näyttää siltä, että näihin toiveisiin vastataan herkästi. Useita suunnitelmia ja rakennuskohteita on vireillä, ja niitä tuntuu syntyvän sekä kunnan työnä että ns. OsBu-hankkeina.
Kaukjärvenrannan parannussuunnitelmiin olen tutustunut netissä. Haluan esittää joitakin omassa mielessäni heränneitä kysymyksiä ja päätelmiä.
1. Kyseinen puistosuunnitelma saattaa lisätä liikennettä Kirkkotiellä, joka jo nykyisellään on liian vilkkaasti liikennöity. Tämä lisää asukkaiden meluhaittaa.
2. Se, että puistoon varataan tilaa musiikkiesityksille, joille on rakennettu mahdollisuus sähköiseen äänentoistoon, lisää melua ympäristössä. Vapaassa ilmassa ja myös veden kantamana äänihäirintä pääsee leviämään laajalti, ja nykyinen suuntaus tuntuu olevan mahdollisimman kova äänen voimakkuus.
3. Viereinen kirkko ja siinä järjestettävät tilaisuudet häiriintyvät myös voimakkaan äänentoiston takia. Lisäksi, jos puistoon tullaan autolla, niiden pysäköinti tulee todennäköisesti haittaamaan kirkon tilaisuuksiiin kävijöiden pysäköintiä.
4. Kaikessa järven käyttöä lisäävässä toiminnassa tulisi ottaa huomioon, että ihmisten lisääntyvä liikkuminen lisää myös häiriöitä. Tuusulanjärvi ei ole luonnostaan soveltuva ihmisten rantaelämään, vaan se on ainutlaatuinen vesialue, joka tarjoaa Suomen linnustolle pesimis- ja levähtämispaikan. Siitä meidän tulisi olla iloisia ja ylpeitä. On vain vaikea sovittaa yhteen luonnon ja ihmisten tarpeita. Linnut eivät pysty noudattamaan ihmisten suunnitelmia eikä siirtämään elämäänsä ihmisen tekemien kaavoitusten mukaan. Ihmisen toiminta on häiriötekijä järven linnustolle. Seurauksena saattaa olla linnuston kaikkoaminen järveltä. Esimerkkinä rannan siistiminen ja pensaikkojen poisto vuosia sitten karkotti satakielet sekä kirkkorannasta että Valkamapuistosta.
Mielestäni Tuusulanjärven ympäristön tila pitäisi säilyttää mahdollisimman luonnonmukaisena. Järvi on merkittävä luontokohde ja lintujärvi, jossa linnut pesivät ja levähtävät muutomatkoilla. Ihmisen ei tarvitse päästä aina jokaiseen paikkaan eikä muokata ympäristöä vain omia mielihalujaan vastaavaksi. Luonnon suojeleminen on meille ihmisille tärkeä asia, ja sitä pitää tehdä nyt.
Vastine 9
Tapahtuma-alueen käyttö tulee olemaan luvanvaraista. Kuntalaiset ovat toivoneet väliaikaiseen palvelutoimintaan tarkoitettuja pop up -palvelupisteitä Tuusulanjärven rannalle. Suunnitelmaehdotuksessa tämä on huomioitu vahvistetulla tapahtuma-alueella, joka mahdollistaa lyhytkestoisten tapahtumien järjestämisen sekä esim. kesämyynnin puistossa.
Kunnalla on pysäköintitilaa Kirkkotien toisella puolella. Puistoon kannustetaan saapumaan ensisijaisesti muuten kuin autolla ja puiston sisäänkäynnin kohdalle on suunniteltu pyörätelineitä sekä pyöränhuoltopiste.
Puiston uudistaminen pyritään suorittamaan siten, että alueen eliöstölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Rantapenkereelle ei ole suunnitelmaehdotuksessa esitetty muutoksia. Vesilinnut voivat myös jatkossa nousta rannasta puistoalueelle levähtämään.
Muistutus 10, Vammaisneuvosto
Neuvoston toteaa, että puistossa kulkeminen tulee taata suurelta osin esteettömäksi. Esimerkiksi puistossa kulkevat reitit tulee suunnitella siten, että niitä pitkin on helppo kulkea myös apuvälinettä käyttävien. Kulkureitit tulisi olla selkeästi rajattuja nurmi tai muusta vastaavasta alueesta, esim. kivetyksellä siten, että kivetystä voi seurata valkoista keppiä käyttäen. Rykmentinpuistossa tässä on onnistuttu hyvin.
Puistoon tulee sijoittaa penkkejä, jolloin puistossa voi istuskella ja nauttia puiston tuomasta rauhasta. Puistoon sijoitettavat penkit ja piknik-pöytäryhmä tulisivat olla sellaisia, että pöydän ääreen pääsee pyörätuolilla tai esim. rollaattoria käyttävän on helppo istahtaa penkille.
Puistoon tulevissa kylteissä tekstin tulee olla riittävän suurella ja kontrastit selkeät. Kyltit tulee olla myös sellaisella korkeudella, että niiden lukeminen on vaivatonta.
Vastine 10
Suunnitelmaehdotuksen tavoitteena on edistää rannan saavutettavuutta parantamalla puistoalueen esteettömyyttä ja lisäämällä alueen oleskelumahdollisuuksia. Puistopolut on esitetty kunnostettavaksi ja poluille on lisätty nupukivireunus esteettömyyden toteutumiseksi. Uusien penkkien ja pöytäryhmien osalta suunnitelmat tarkistetaan vielä esteettömyysohjeiden mukaisiksi. Puistokylttien kontrastit ja tekstityylit tulevat Tuusulassa käytetyn kylttimallin mukaisesti, tässä mallissa on otettu huomioon kylttien helppolukuisuus.
Opastuksen parantaminen on otettu yhdeksi vuoden 2022 päätavoitteeksi Tuusulanjärven ja jokilaakson alueen kehittämisohjelmassa.
Muistutus 11, Yksityishenkilö
Toivon, että lampaat saavat edelleen laiduntaa Kaukjärven puistossa perinteisellä paikalla. Ne ilahduttavat olemassaolollaan ja kuuluvat juuri tähän puistoon. Jos uutta puistosuunnitelmaa kehitellään, ottakaa huomioon ja keskipisteeksi lampaat.
Mikäli puistoa tarvitsee uudistaa, viereisessä Tuuliviirinpuistossa on paremmin tilaa uudistuksille.
Muistutus 12, Yksityishenkilö
Toivottavasti suunnitelmissa otetaan jatkossakin huomioon suosittujen lampaiden laiduntaminen alueelle . Lampaat ovat olleet niin lasten kuin aikuisten Ilona !
Muistutus 13, Yksityishenkilö
Täällä yhden kuntalaisen näkemys ja kokemus lampaiden läsnäolosta Kaukjärven puistossa! Paikka on valikoitunut retkikohteeksemme juurikin lampaiden ansiosta! Niistä nauttivat niin perheemme aikuiset kuin teinitkin, koiria unohtamatta. Toivon teidän huomioivan suunnitelmissa kuntalaisten (ja muidenkin lähikunnissa asuvien) viihtyvyyttä muutamien päättäjien sijaan. Joiden hengailua puistossa muutoinkin rohkenen epäillä. Toivon että Tuusulan puistot säilyttävät viihtyvyytensä eikä tarvitse suunnata jatkossakaan lähikuntiin.
Muistutus 14, Yksityishenkilö
Missään nimessä ei saa lopettaa lampaiden olemassa oloa Tuusulan vanhan kirkon läheisyydessä!
Ne todellakin kuuluvat vanhan kunnan imagoa nostavasti ja kaiken ikäiset nauttivat niiden näkemisestä!
Muistutus 15, Yksityishenkilö
Haluan että Tuusulan kirkon viereisellä niityllä voin lapsenlasteni kanssa käydä tulevaisuudessakin ihailemassa lampaita.
Muistutus 16, Yksityishenkilö
Tarvitsemme lampaita ,missä olivat viime kesänäkin
Muistutus 17, Yksityishenkilö
Lampaat ovat oleellinen osa Kaukjärven puistoa. Niitten täytyy mahtua sinne jatkossakin.
Muistutus 18, Yksityishenkilö
Lampaat laitumelle Kaukjärvenpuistoon.
Puisto on muutakin kuin hoidettu kukkapenkki, nurmikko ja pensas sekä penkki. Jos Tuusula jättää lampaat pois, niin kaikki se omaperäisyys, maalaismaisuus ja elämisen taide jää pois.
Tuusula, ÄLÄ OLE TYLSÄ - OLE LUOVA
Muistutus 19, Yksityishenkilö
Haluan ottaa kantaa kesälampaiden pitoon Kaukjärven puistossa.
Lampaat ovat tuoneet monena kesänä iloa perheille, päiväkotilapsiryhmille, Tuusulalaisille asukkaille, myös matkailijoille. Lampaat tekee tärkeää maisemahoidollaista työtä ja samalla ihmiset pääsevät läheltä näkemään lampaita jotka herättää sympaattisia tunteita useissa ihmisissä.
Nämä lampaat olisi jatkossakin yksi kohde johon voidaan houkutella matkailijoita. Ja kun kansainvälisiä matkaajia saadaan Tuusulaan niin loistava kohde markkinoida lähiluontoa ja lähellä olevia kohteita tutustuttavaksi.
Toivottavasti jatkossakin saamme nähdä lampaat Kaukjärven puistossa.
Muistutus 20, Yksityishenkilö
Lampaat Kaukjärven puistossa ovat olleet todella piristävä retkeilykohde lapsille ja itsellenikin. Meillä ei ole lemmikkejä, joten on mukavaa, kun eläimiä on päässyt tervehtimään pyörämatkan päässä kotoa. Toivottavasti jatkossakin.
Muistutus 21, Yksityishenkilö
Tuusulanjärven lammaslaitumen soisi säilyvän myös tulevaisuudessa. Se on alueen ja hieman kauempaakin tuleville lapsille ja aikuisillekin elämys. Lampaat ylläpitävät nurminiittyä ja siten myös luonnon monimuotoisuutta.
Laidunnus kirkon, hautausmaan ja järven rannan kulttuurihistoriallisessa miljöössä tuo alueelle lisäarvoa.
Muistutus 22, Yksityishenkilö
Murheellisena olen ottanut vastaan tiedon, etteivät Kaukjärven puiston lampaat kuulu Tuusulan kunnan tuleviin puistosuunnitelmiin.
Lampaat ovat olleet paitsi mukavaa seurattavaa myös ekologinen maisemanhoitoporukka. Joillakin näiden lampaiden katselu on ensimmäinen ja joillakin ainoa kontakti luontoon ja eläimiin.
Uskon että Tuusulan kaltaisessa osin maaseutumaisessa kunnassa on tahtoa säilyttää tämä monille erinomaisen tärkeä ulkoilukohde juuri sellaisena kuin olemme sen tottuneet näkemään.
Toivon todella, että lampaat kuuluvat jatkossakin Tuusulaan.
Muistutus 23, Yksityishenkilö
kunnan tekemä uudistus Fjällbon puistoon oli ihana ja tarpeellinen. Varmasti myös tätä Kaukjärven puistoaluetta voi kehittää jotenkin, mutta toivoisin että lampaat saisivat jäädä sinne. Alueen lähellä on ainakin kolme päiväkotia, joista varmaan tehdään retkiä lampaita katsomaan. Käytetään raha johonkin muuhun, tärkeämpään kuin väkisin puistomaisen puiston tekoon.
Järven eteläpäässä oleva lintotorni on aika heikossa kunnossa, senkin pitkospuut voisi kunnostaa.
Muistutus 24, Yksityishenkilö
Pysyvä, hieno aitaus, kaunis ympäristö, käytännöllinen vesipisteineen lampaille ja meillekin.
Muistutus 25, Yksityishenkilö
Hei, säästättehän tilaa laiduntaville lampaille myös uusissa Kaukjärven puistosuunnitelmissa! Erityisesti lapsiperheitä ajatellen tämän muistutuksen teille jätän.
Muistutus 26, Yksityishenkilö
Tuusulassa järven ja sitä ympäröivän luonnon esiin nostaminen on hienoa imagotyötä. Järven rannoilla laiduntavat lampaat on opittu yhdistämään Kaukjärven puistoon, ne ovat vetonaula ja lampaat ovat tärkeitä kuntalaisille ja puistossa vierailijoille. Toivon että Kaukjärven puistoa kehitettäessä lampaiden läsnäolo puistossa on mahdollista jatkossakin.
Ranta-alueiden ja Kaukjärven puiston kehittäminen tekevät Tuusulaa viihtyisäksi ja tunnetuksi kohteeksi myös turisteille. Kotka on hieno esimerkki, missä upeita visioita on lähdetty rohkeasti toteuttamaan. 90- luvulla Kotkassa asuneena olen tosi ihastunut siitä miten satama- ja teollisuuskaupunki on kehittynyt kauniiksi puistojen kaupungiksi ja meri yhdistyy puistoihin upeasti. Tehdään Tuusulanjärven ympäristöstä yhtä kiinnostava kohde.
Yhteinen vastine muistutuksille 11-26
Puistossa olleet lampaat eivät ole kunnan omaisuutta. Laiduntaja on pyytänyt vuosittain lupaa laiduntamiselle puistossa. Nurmialueet on tarkoitus kunnostaa, joten niittämällä hoidettu nurmiala pienenee eikä laiduntaminen ole mahdollista. Kunnostettu nurmipinta mahdollistaa alueen käytön oleskeluun esim. piknikpaikkana. Tuusulan kunta on rakentanut lammasaitauksia pääasiassa Tuusulanjärven ja jokilaakson ranta-alueille noin 10 hehtaaria. Selvitetään onko lampaita mahdollista sijoittaa näille rakennetuille laidunalueille.
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Nähtävillä olon jälkeen Tuusulan kunta on neuvotellut Kaukjärvenrannan puiston rakentamisesta maanomistajien kanssa. Käyttöoikeussopimukset on allekirjoitettu Tuusulan seurakunnan ja Gustavelund Oy:n kanssa.