Kunnanhallitus, kokous 2.5.2022

§ 161 Kehitettävät kiinteistöt II asemakaavan muutos, kaava nro 3627 hyväksyminen

TUUDno-2020-1410

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Vilma Karjalainen, kaavasuunnittelija, vilma.karjalainen@tuusula.fi

Perustelut

Kaavoitus on keskustellut alustavasti Kehitettävät kiinteistöt II -mosaiikkikaavan sisällöstä. Mosaiikkikaava sisältää pieniä yksittäisiä kohteita eri puolilta kuntaa, mutta mahdollistaa niiden kehittämisen yhtenä prosessina. Kaikki kohteet esitetään yhdellä kaavakartalla, kuten ensimmäisessä Kehitettävät kiinteistöt -kaavahankkeessa.

Kaavatyön tavoitteena on kehittää kunnan omistamia kiinteistöjä, joille kunnalla ei ole nykyisessä muodossaan enää käyttöä. Kaavamuutos mahdollistaa kiinteistöjen realisoinnin. Kiinteistöt ovat pääosin käytöstä poistuvia päiväkoti- ja koulurakennuksia. Osalla kohteista on erityisiä maisemallisia tai kulttuurihistoriallisia arvoja, jotka tulee huomioida kaavatyön yhteydessä.

Kohteet ja niiden kehittämistarpeet tiivistetysti:

1. Fjällbon asuinrakennus

Fjällbon asuinrakennus sijaitsee Fjällbon puiston laidalla ja on voimassa olevassa kaavassa merkitty Y/s merkinnällä. Asuinrakennus on tällä hetkellä vuokralla. Rakennus tulee kaavoittaa omalle tontilleen irralleen sitä ympäröivästä puistosta. Myös puistoalueen kaavamääräys päivitetään ajantasaiseksi, ja tarvittaessa selvitetään mahdollisuus lisärakentamiseen. 

Valtuusto on kokouksessaan 9.12.2019 § 167 hyväksynyt kaavoitussuunnitelman vuosille 2020–2024. Fjällbo on kaavoitussuunnitelmassa merkitty II-luokan kaavahankkeeksi, jonka valmistelu aloitetaan kiireellisempien kärkihankkeiden jälkeen. Koska Fjällbon kaavoitus on perusteltua ottaa mukaan Kehitettävät kiinteistöt II -mosaiikkikaavaan, esitetään sen nostamista kärkihankkeeksi.

2. Harjula, Mesta ja Kievarin päiväkoti

Kolmesta kiinteistöstä muodostuva kokonaisuus, jolla sijaitsevat Kievarin päivä-koti ja teatteri Mesta. Alue on voimassa olevassa asemakaavassa kokonaisuudessaan yleisten rakennusten korttelialuetta (Y-10). Alueen eteläisin kiinteistö (Harjula) on rakentumaton ja luonnontilainen. Tavoitteena on osoittaa alue kerrostalorakentamiseen yleiskaavaehdotuksen mukaisesti.

Harjulan alue on kaavoitussuunnitelmassa 2020–2024 merkitty II-luokan kaavahankkeeksi, jonka valmistelu aloitetaan kiireellisempien kärkihankkeiden jälkeen. Koska alueen kaavoitus on perusteltua ottaa mukaan Kehitettävät kiinteistöt II -mosaiikkikaavaan, esitetään sen nostamista kärkihankkeeksi.

3. Paijalan vanha koulu

Paijalan vanha koulu sijaitsee samassa pihapiirissä Paijalan nykyisen koulurakennuksen kanssa. Voimassa olevassa asemakaavassa alue on varattu julkisille lähipalvelurakennuksille (YL-4). Tavoitteena on tutkia, onko vanhalle koulurakennukselle mahdollista esittää uutta käyttötarkoitusta haastavan sijaintinsa puitteissa. Mahdollisuutena voisi olla asuminen, tai asumista ja toimitilaa yhdistävä ratkaisu. Tuusulan kulttuurimaisema- ja rakennuskantaselvityksessä vanha koulurakennus on luokiteltu luokan 2 rakennuskulttuurikohteeksi. Rakennuksen suojelu-arvot on huomioitava kaavatyön yhteydessä.

Paijalan vanhan koulun aluetta ei ole merkitty kaavoitussuunnitelmaan 2020–2024. Koska alueen kaavoitus on perusteltua ottaa mukaan Kehitettävät kiinteistöt II -mosaiikkikaavaan, esitetään sen lisäämistä kaavoitussuunnitelmaan kärkihankkeeksi.

4. Länsirinne

Rakennus sijaitsee Kirkkotien varrella Tuusulanjärven rannalla. Rakennus on vastikään remontoitu ja sen tiloissa toimii Steiner päiväkoti. Voimassa olevassa asemakaavassa tontti on osoitettu yleisten rakennusten alueeksi (Y) ja päiväkoti-rakennus on suojeltu (sr). Tavoitteena on valmistella kaavamuutos asumiseen valmiiksi tulevaisuutta varten. Steiner-päiväkoti ei ole toistaiseksi lopettamassa toimintaansa rakennuksessa. Kulttuurimaisema- ja rakennuskantaselvityksessä päiväkotirakennus on luokiteltu luokan 3 rakennuskulttuurikohteeksi. Rakennuksen suojeluarvot on huomioitava kaavatyön yhteydessä.

Länsirinteen aluetta ei ole merkitty kaavoitussuunnitelmaan 2020–2024. Läheinen Hyökkälän koulun seudun alue on merkitty kaavoitussuunnitelmaan II-luokan hankkeeksi laajalla rajauksella. Hyökkälän koulun alueen kaavoitusta ei kuitenkaan ole vielä perusteltua nostaa kärkihankkeeksi. Tästä syystä esitetään Länsirinteen lisäämistä kaavoitussuunnitelmaan kärkihankkeeksi omana kohteenaan, sekä sen ottamista mukaan Kehitettävät kiinteistöt II-kaavahankkeeseen.

5. Etelärinteen päiväkoti

Etelärinteen käytöstä poistuva päiväkotirakennus sijaitsee Etelä-Tuusulassa Tuusulanväylän länsipuolella. Päiväkodin tontti rajautuu Etelärinteenpuiston kainaloon pientaloalueen laidalle. Voimassa olevassa asemakaavassa tontti on osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y-3). Tavoitteena on osoittaa tontti ympäröivän korttelirakenteen mukaisesti pientaloasutukseen. Päiväkotirakennuksella ei ole tunnistettuja kulttuurillisia arvoja.

Etelärinteen päiväkodin aluetta ei ole merkitty kaavoitussuunnitelmaan 2020–2024. Koska alueen kaavoitus on perusteltua ottaa mukaan Kehitettävät kiinteistöt II -mosaiikkikaavaan, esitetään sen lisäämistä kaavoitussuunnitelmaan kärkihankkeeksi.

6. Mattilan päiväkoti

Mattilan päiväkoti on käytöstä poistunut päiväkotirakennus, joka sijaitsee Tuusulantien etelälaidalla lähellä Keravan rajaa. Päiväkodin tontti rajautuu kerrostalo- ja pientaloasutuksen vierelle. Voimassa olevassa asemakaavassa tontti on osoitettu sairaaloiden ja muiden sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (Ys). Tavoitteena on osoittaa tontti viereisten kerrostalotonttien mukaisesti kerrostalorakentamiseen. Päiväkotirakennuksella ei ole tunnistettuja kulttuurillisia arvoja.

Hirsitie (Mattilan päiväkoti) on kaavoitussuunnitelmassa 2020–2024 merkitty II-luokan kaavahankkeeksi, jonka valmistelu aloitetaan kiireellisempien kärkihankkeiden jälkeen. Koska Hirsitien kaavoitus on perusteltua ottaa mukaan Kehitettävät kiinteistöt II -mosaiikkikaavaan, esitetään sen nostamista kärkihankkeeksi.

7. Mikkolan päiväkoti

Mikkola päiväkoti on käytöstä poistuva päiväkotirakennus, joka sijaitsee Hyrylän keskustan länsipuolella. Päiväkodin tontti rajautuu pientalo- ja rivitaloalueen keskelle. Voimassa olevassa asemakaavassa tontti on osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y) ja viereinen kiinteistö leikkikenttäalueeksi (UL). Tavoitteena on osoittaa päiväkodin tontti ympäröivän rakenteen mukaisesti pientalorakentamista varten. Kaavatyön yhteydessä tutkitaan mahdollisuudet asuinalueen laajentamiseksi myös leikkikentän alueelle. Päiväkotirakennukselle ei ole tunnistettuja kulttuurillisia arvoja.

Mikkolan päiväkodin aluetta ei ole merkitty kaavoitussuunnitelmaan 2020–2024. Koska alueen kaavoitus on perusteltua ottaa mukaan Kehitettävät kiinteistöt II -mosaiikkikaavaan, esitetään sen lisäämistä kaavoitussuunnitelmaan kärkihankkeeksi.

Ehdotus

Esittelijä

Henna Lindström, yleiskaavasuunnittelija, henna.lindstrom@tuusula.fi

Kuntakehityslautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus päättää:

  • nostaa kohteet Fjällbo, Harjula ja Hirsitie kaavoitussuunnitelman kärkihankkeiksi.
  • lisätä kohteet Paijalan vanha koulu, Länsirinne, Etelärinteen päiväkoti ja Mikkolan päiväkoti kaavoitussuunnitelmaan kärkihankkeeksi.

Lisäksi kuntakehityslautakunta päättää

  • tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa.

---

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun esittelijä muutti päätösesitystään. Esityksestä poistetaan kohta 4. Länsirinne.

 

Päätös

Kuntakehityslautakunta päätti ehdottaa kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus
päättää:

  • nostaa kohteet Fjällbo, Harjula ja Hirsitie kaavoitussuunnitelman kärkihankkeiksi.
  • lisätä kohteet Paijalan vanha koulu, Etelärinteen päiväkoti ja Mikkolan päiväkoti kaavoitussuunnitelmaan kärkihankkeeksi.
  • tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa.

Valmistelija

Vilma Karjalainen, kaavasuunnittelija, vilma.karjalainen@tuusula.fi

Ehdotus

Esittelijä

Arto Lindberg, valtuuston puheenjohtaja, arto.lindberg@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää:

  • nostaa kohteet Fjällbo, Harjula ja Hirsitie kaavoitussuunnitelman kärkihankkeiksi
  • lisätä kohteet Paijalan vanha koulu, Etelärinteen päiväkoti ja Mikkolan päiväkoti kaavoitussuunnitelmaan kärkihankkeeksi
  • tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin. 

Heikki Lonka oli asiantuntijana kokouksessa.

Valmistelija

Ulla Kinnunen, kulttuuri- ja museotoimenjohtaja, ulla.kinnunen@tuusula.fi
Virpi Lehmusvaara, kansliapäällikkö, virpi.lehmusvaara@tuusula.fi
Risto Kanerva, vapaa-aikapalveluiden päällikkö, risto.kanerva@tuusula.fi

Perustelut

Kuntasuunnittelu/Kaavoitus pyytää lautakuntien lausuntoa Kehitettävät kiinteistöt II asemakaavan muutoksen nro 3627 osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.

Kaavatyön tavoitteena on kehittää kunnan omistamia kiinteistöjä sekä tarkastella niiden tulevaa käyttötarkoitusta. Tarkoituksena on tutkia kiinteistöjen kehittämistä tapauskohtaisesti ja huomioida kunkin kohteen erityispiirteet ja - tarpeet. Kaavalla ratkaistaan arvokkaiden rakennusten suojelu. Kaava on ns. mosaiikkikaava, joka sisältää pieniä yksittäisiä kohteita eri puolilta kuntaa, mutta mahdollistaa niiden kehittämisen yhtenä prosessina.

Kehitettävät kiinteistöt ovat:

1. Fjällbon asuinrakennus 2. Harjula 3. Paijalan vanha koulu 4. Hirsitie 5. Koppelipelto

 

Kasvatus- ja sivistyslautakunnan lausunto:

Erityisesti Fjällbossa ja Paijalan vanhan koulun alueella kulttuurimaisemaan liittyvät arvot ovat suuria. Fjällbossa mahdollisen lisärakentamisen tulee olla maltillista ja se ei saa kaventaa alueen kulttuurihistoriallista arvoa tai mahdollisuuksia virkistyskäyttöön. Mahdollisen lisärakentamisen tulee tukea joko olemassa olevan asuinkiinteistön kehittämistä tai Fjällbon puistoalueen virkistyskäyttöä.  

Paijalan vanhan koulun uudelleenkäytössä voidaan tukia vähän liikennettä aiheuttavaa asuin- ja työtilaratkaisua, jossa rakennuksen ulkoasuun ei puututa. Ratkaisussa on otettava huomioon vanhan koulun sijainti Paijalan koulun pihapiirissä. Rakennuksen mahdollinen toimitilakäyttö ei saa häiritä koulutoimintaa tai alueen asutusta. 

Mikkolan päiväkoti on käytöstä poistuva päiväkotirakennuksen tontti, joka osoitetaan alueen ympäröivän rakenteen mukaisesti pientalorakentamista varten. Kaavoituksen yhteydessä tutkitaan mahdollisuudet asuinalueen laajentamiseksi myös leikkikentän alueelle. Jos näin tehdään, tulee alueella muuten turvata liikkumista ja leikkimistä tukeva lähiympäristö.  

Ehdotus

Esittelijä

Virpi Lehmusvaara, kansliapäällikkö, virpi.lehmusvaara@tuusula.fi

Kasvatus- ja sivistyslautakunta päättää

  • antaa Kehitettävät kiinteistöt II asemakaavan muutoksen nro 3627 osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta asiaselostuksessa esitetyn lausunnon
  • tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa.

__________

Puheenjohtajan avattua keskustelu, puheenjohtaja Salonen esitti muutettavaksi lausuntoa Fjällbon osalta seuraavasti: Mahdollisen lisärakentamisen tulee tukea vain Fjällbon puistoalueen virkistyskäyttöä. Lautakunta hyväksy tehdyn muutosesityksen yksimielisesti.

 

Kasvatus- ja sivistyslautakunta päätti

  • antaa Kehitettävät kiinteistöt II asemakaavan muutoksen nro 3627 osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta asiaselostuksessa esitetyn muutetun lausunnon 
  • tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa.

 

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Ulla Kinnunen, kulttuuri- ja museotoimenjohtaja, ulla.kinnunen@tuusula.fi
Virpi Lehmusvaara, kansliapäällikkö, virpi.lehmusvaara@tuusula.fi

Perustelut

Kuntasuunnittelu/Kaavoitus pyytää lautakuntien lausuntoa Kehitettävät kiinteistöt II asemakaavan muutoksen nro 3627 osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.

Kaavatyön tavoitteena on kehittää kunnan omistamia kiinteistöjä sekä tarkastella niiden tulevaa käyttötarkoitusta. Tarkoituksena on tutkia kiinteistöjen kehittämistä tapauskohtaisesti ja huomioida kunkin kohteen erityispiirteet ja - tarpeet. Kaavalla ratkaistaan arvokkaiden rakennusten suojelu. Kaava on ns. mosaiikkikaava, joka sisältää pieniä yksittäisiä kohteita eri puolilta kuntaa, mutta mahdollistaa niiden kehittämisen yhtenä prosessina.

Kehitettävät kiinteistöt ovat:

1. Fjällbon asuinrakennus 2. Harjula 3. Paijalan vanha koulu 4. Hirsitie 5. Koppelipelto

 

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan lausunto:

Erityisesti Fjällbossa ja Paijalan vanhan koulun alueella kulttuurimaisemaan liittyvät arvot ovat suuria. Fjällbossa mahdollisen lisärakentamisen tulee olla maltillista ja se ei saa kaventaa alueen kulttuurihistoriallista arvoa tai mahdollisuuksia virkistyskäyttöön. Mahdollisen lisärakentamisen tulee tukea joko olemassa olevan asuinkiinteistön kehittämistä tai Fjällbon puistoalueen virkistyskäyttöä.  

Paijalan vanhan koulun uudelleenkäytössä voidaan tukia vähän liikennettä aiheuttavaa asuin- ja työtilaratkaisua, jossa rakennuksen ulkoasuun ei puututa. Ratkaisussa on otettava huomioon vanhan koulun sijainti Paijalan koulun pihapiirissä. Rakennuksen mahdollinen toimitilakäyttö ei saa häiritä koulutoimintaa tai alueen asutusta. 

Mikkolan päiväkoti on käytöstä poistuva päiväkotirakennuksen tontti, joka osoitetaan alueen ympäröivän rakenteen mukaisesti pientalorakentamista varten. Kaavoituksen yhteydessä tutkitaan mahdollisuudet asuinalueen laajentamiseksi myös leikkikentän alueelle. Jos näin tehdään tulee alueella muuten turvata liikkumista ja leikkimistä tukeva lähiympäristö.  

Ehdotus

Esittelijä

Virpi Lehmusvaara, kansliapäällikkö, virpi.lehmusvaara@tuusula.fi

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päättää antaa Kehitettävät kiinteistöt II asemakaavan muutoksen nro 3627 osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta asiaselostuksessa esitetyn lausunnon.

__________

Puheenjohtajan avattua keskustelun, jäsen Yltävä esitti muutettavaksi lausuntoa Fjällbon osalta seuraavasti: Mahdollisen lisärakentamisen tulee tukea vain Fjällbon puistoalueen virkistyskäyttöä. Jäsen Meckelborg kannatti tehtyä muutosesitystä. Lautakunta hyväksyi tehdyn muutosesityksen yksimielisesti.

Päätös

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päätti

- antaa Kehitettävät kiinteistöt II asemakaavan muutoksen nro 3627 osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta asiaselostuksessa esitetyn muutetun lausunnon

- hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa.

Valmistelija

Vilma Karjalainen, kaavasuunnittelija, vilma.karjalainen@tuusula.fi

Perustelut

Asiaselostus

Tuusulan kunnalla on useita vanhoja kiinteistöjä, joille ei ole enää käyttöä. Kaavatyön tavoitteena on kehittää kunnan omistamia kiinteistöjä sekä tarkastella niiden tulevaa käyttötarkoitusta. Kaava käsittää neljä erillistä aluetta, joista kaksi sijaitsee Hyrylässä, yksi Rantatiellä ja yksi Mattilassa.

Paijalan vanha koulu on irrotettu omaksi kaavahankkeekseen luonnosvaiheessa. Kaavaluonnoksen nähtäville asettamisen yhteydessä päivitetään osallistumis- ja arviointisuunnitelma Paijalan vanhan koulun osalta, sekä Harjulan OAS-rajauksen osalta.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 22.10.–20.11.2020. Lausuntoja ja mielipiteitä saapui yhteensä 22 kpl, ja niihin laaditut vastineet ovat selostuksen liitteenä.

Lausunnot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kohdistuivat pääosin pohjavesialueelle rakentamiseen. Lisäksi lausunnoissa kehotettiin huomioimaan kaavoituksessa alueiden kulttuurihistorialliset arvot ja mahdolliset suojelukohteet. Museovirasto ilmoitti Keski-Uudenmaan maakuntamuseon antavan asiasta lausunnon. Uudenmaan liitto ei antanut lausuntoa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Johtojen omistajien palautteet kohdistuivat olemassa olevien sähköjohtojen huomioimiseen kaavoituksessa.

Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kohdistuivat pääosin täydennysrakentamisen laajentamisen vastustamiseen Mikkolan päiväkodin tontin vieressä sijaitsevalle leikkikenttäalueelle (UL). Kaavoituksessa tulisi huomioida Mikkolan alueella liikkumista ja leikkimistä tukeva lähiympäristö. Mielipiteissä kehotettiin lisäksi huomioimaan mahdollisen lisärakentamisen sopiminen Fjällbon kulttuurihistorialliseen ympäristöön vaarantamatta Fjällbon puistoalueen virkistyskäyttöä.

 

Kaavaratkaisu

 

1. Fjällbon asuinrakennus

Asemakaavan muutos koskee osaa Tuusulanjärven rannalla sijaitsevasta Fjällbon puistosta, missä sijaitsee Fjällbon asuinrakennus. Kaavaluonnosvaiheessa alueelle on laadittu kaksi vaihtoehtoa. Kaavaluonnosvaihtoehto 1 (VE 1) on säilyttävä ja kaavaluonnosvaihtoehto 2 (VE 2) on maankäyttöä tehostava vaihtoehto. Kaava-alue on osa valtakunnallisesti (RKY) ja maakunnallisesti arvokasta Tuusulan Rantatien kulttuurimaisemaa.

 

VE 1

Fjällbon asuinrakennukselle osoitetaan oma AO-tontti. Tontille on osoitettu rasitteena ajoyhteys virkistysalueen kautta. AO-tontin käytöstä syntyvä liikenne on vähäistä, eikä ajoyhteys näin ollen haittaa puiston käyttöä virkistysalueena. Fjällbon puisto on säilytetty virkistyskäytössä ja kaavamerkintä muutettu vastaamaan toteutunutta. Puistoon on osoitettu olemassa oleva leikkipuisto (le) sekä jalankulun reitit. Lisäksi puistossa sallitaan vähäinen esimerkiksi kesäkahvilan tai kioskin rakentaminen, joka palvelee virkistystä sekä puiston toimintaa. Puistossa sijaitsevat leikkimökki ja huvimaja on suojeltu kaavassa merkinnällä sr-32.

Kaavaratkaisun rakennusoikeus on 250 k-m2. Voimassa olevassa asemakaavassa on osoitettu rakennusoikeutta 2 000 k-m2. Alueen kokonaisrakennusoikeus pienenee 1 750 k-m2. Asuntojen määrä ei muutu.

Puiston hoidosta aiheutuu kunnalle jo nykyisellään kustannuksia, joten kaavaratkaisun toteuttamisesta ei aiheudu uusia kustannuksia. Kunnalle kohdistuu tuloja AO-tontin myymisestä tai vuokraamisesta.

Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että ajantasakaavan mukainen yleisten rakennusten korttelialue muutetaan vastaamaan nykytilannetta osoittamalla alue puistoksi, jolla ympäristö säilytetään (VP/s) ja asuinrakennus erotetaan omalle AO-tontilleen.

Kaava-alue on kunnan omistuksessa. Fjällbon asuinrakennus on vuokralla. Kaavoitus on tullut vireille kunnan aloitteesta.

 

VE 2

Fjällbon asuinrakennukselle osoitetaan oma AO-tontti, ja sen ympäristöön kaksi uutta AO-tonttia. Ajoyhteys AO-korttelin tonteille 1–3 on osoitettu olemassa olevan ajoyhteyden mukaisesti rasitteena virkistysalueen kautta. AO-tonttien käytöstä syntyvä liikenne on melko vähäistä, eikä ajoyhteys näin ollen haittaa puiston käyttöä virkistysalueena. Tonttia 1 rasittaa ajoyhteys tontille 3. Fjällbon puisto on säilytetty virkistyskäytössä ja kaavamerkintä muutettu vastaamaan toteutunutta. Puistoon on osoitettu olemassa oleva leikkipuisto (le) sekä jalankulun reitit. Lisäksi puistossa sallitaan vähäinen esimerkiksi kesäkahvilan tai kioskin rakentaminen, joka palvelee virkistystä sekä puiston toimintaa. Puistorakennukset, leikkimökki ja huvimaja on osoitettu kaavassa merkinnällä sr-32.

Kaavaratkaisun rakennusoikeus on 580 k-m2. Voimassa olevassa asemakaavassa on osoitettu rakennusoikeutta 2 000 k-m2. Alueen kokonaisrakennusoikeus pienenee 1 420 k-m2. Uusia asuntoja muodostuu 2 kpl.

Puiston hoidosta aiheutuu kunnalle jo nykyisellään kustannuksia, joten kaavaratkaisun toteuttamisesta ei aiheudu uusia kustannuksia. Kunnalle kohdistuu tuloja AO-tonttien myymisestä tai vuokraamisesta.

Kaavaratkaisu vaikuttaa erityisesti niin, että Fjällbon alueen maankäyttöä tehostetaan osoittamalla alueelle maltillisesti uusia pientalotontteja. Täydennysrakentamisessa otetaan huomioon alueen kuuluminen valtakunnallisesti (RKY) ja maakunnallisesti arvokkaaseen Tuusulan Rantatien kulttuurimaisemaan. Puiston osalta kaava muutetaan vastaamaan nykytilannetta osoittamalla alue puistoksi, jolla ympäristö säilytetään (VP/s).

Kaava-alue on kunnan omistuksessa. Fjällbon asuinrakennus on vuokralla. Kaavoitus on tullut vireille kunnan aloitteesta.

 

2. Harjula

Kaava-alue sijaitsee Kievarintien varressa lähellä Tuusulanväylää. Alueella sijaitsevat tällä hetkellä teatteri Mesta sekä Kievarin päiväkoti. Eteläisin Kantakievarin kiinteistö on rakentamaton ja luonnontilainen. Teatteri Mestan ja Kievarin päiväkodin Y-tontit muutetaan AK-varaukseksi asuinkerrostaloja varten. Eteläisin Kantakievarin kiinteistö osoitetaan AR-varauksella rivitalorakentamista varten. Koillisessa sijaitsevan virkistysalueen ja korttelin välistä rajaa muutetaan siten, että olemassa oleva jalankulunreitti voidaan säilyttää virkistysalueen (VL/pv) puolella. Alue sijaitsee Hyrylä A -nimisellä vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella (tunnus: 0185801 A).

Kaavaratkaisun rakennusoikeus on noin 5 095 k-m2. Voimassa olevassa asemakaavassa on osoitettu rakennusoikeutta tonttitehokkuudella 0,4, jolloin tontin rakennusoikeudeksi muodostuu noin 3 000 k-m2. Alueen kokonaisrakennusoikeus kasvaa noin 2 095 k-m2. Asuntoja alueelle tulee noin 88 kpl.

Kaavaratkaisun toteuttamisesta ei aiheudu kunnalle kustannuksia. Kunnalle kohdistuu tuloja tonttien myymisestä tai vuokraamisesta.

Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että Hyrylän ydintaajamaa tiivistetään osoittamalla alueella kaupunkikuvallisesti laadukasta täydennysrakentamista. Alue osoitetaan osin kerrostalorakentamiseen Tuusulan yleiskaava 2040 ehdotuksen mukaisesti.

Kaava-alue on kunnan omistuksessa. Kaavoitus on tullut vireille kunnan aloitteesta.

 

4. Hirsitie

Mattilan päiväkodin entinen tontti sijaitsee Tuusulantien etelälaidalla lähellä Keravan rajaa. Päiväkodin tontti rajautuu kerrostalo- ja pientaloasutuksen vierelle. Päiväkotirakennus on purettu. Korttelin YS-varaus muutetaan AK-varaukseksi asuinkerrostaloja varten.

Kaavaratkaisun rakennusoikeus on 1 865 k-m2. Voimassa olevassa asemakaavassa on osoitettu rakennusoikeutta tonttitehokkuudella 0,4, jolloin tontin rakennusoikeudeksi muodostuu noin 1 200 k-m2. Alueen kokonaisrakennusoikeus kasvaa noin 665 k‑m2. Uusia asuntoja muodostuu noin 37 kpl.

Kaavaratkaisun toteuttamisesta ei aiheudu kunnalle kustannuksia. Kunnalle kohdistuu tuloja tontin myymisestä tai vuokraamisesta.

Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että tyhjillään olevalle entiselle päiväkodin tontille mahdollistetaan kerrostalorakentamista viereisten kerrostalotonttien mukaisesti.

Kaava-alue on kunnan omistuksessa. Kaavoitus on tullut vireille kunnan aloitteesta.

 

5. Koppelipelto

Mikkolan päiväkoti on käytöstä poistuva päiväkotirakennus, joka sijaitsee Hyrylän keskustan länsipuolella. Kaava-alue rajautuu pientalo- ja rivitaloalueen keskelle. Alueelle on kaavaluonnosvaiheessa laadittu kaksi vaihtoehtoa. Kaavaluonnosvaihtoehdossa 1 (VE 1) uusi rakentaminen sijoittuu päiväkodin tontille, ja vaihtoehdossa 2 (VE 2) on maankäyttö tehostuu osin puiston alueelle. Päiväkotirakennuksella ei ole tunnistettuja kulttuurisia arvoja.

 

VE 1

Päiväkodin tontille osoitetaan neljä uutta erillispientalojen tonttia. Ajoyhteys tonteille on osoitettu Jussilantieltä rasittaen etummaista AO-tonttia. Puistoalue on säilytetty virkistyskäytössä ja olemassa oleva leikkialue sekä palloilukenttä on rajattu kaavaan.

Kaavaratkaisun rakennusoikeus on 600 k-m2. Voimassa olevan kaavan rakennusoikeus on 800 k-m2. Alueen kokonaisrakennusoikeus pienenee 200 k-m2. Uusia asuntoja muodostuu yhteensä neljä.

Puiston hoidosta aiheutuu kunnalle jo nykyisellään kustannuksia, joten kaavaratkaisun toteuttamisesta ei aiheudu uusia kustannuksia kunnalle. Uusille tonteille tulee johtaa vesi- ja viemäri. Kunnalle kohdistuu tuloja tonttien myymisestä tai vuokraamisesta.

Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että alueelle voidaan rakentaa erillispientaloja. Rakentaminen tukeutuu jo ympärillä olevaan rakenteeseen ja tiivistää paikallisesti yhdyskuntarakennetta. Päiväkoti siirtyy uusiin tiloihin.

Kaava-alue on kunnan omistuksessa. Kaavoitus on tullut vireille kunnan aloitteesta.

 

VE 2

Alueelle osoitetaan yksi AO-tontti siten, että korttelialuetta laajennetaan leikkikentän pohjoisosaan. Kaava mahdollistaa useamman uuden erillispientalon rakentamisen tontille. Ajo tontille tapahtuu Jussilantieltä ja pysäköinti toteutetaan tontilla. Puisto on suurelta osin säilytetty virkistyskäytössä ja olemassa oleva palloilukenttä on rajattu kaavaan.

Kaavaratkaisun rakennusoikeus on 900 k-m2. Voimassa olevan kaava rakennusoikeus on 800 k-m2. Alueen kokonaisrakennusoikeus kasvaa 100 k-m2.  Kaava ei määrittele asuntojen lukumäärää tontilla ja mahdollistaa monenlaisia ratkaisuja. Uusia asuntoja alueelle muodostuu arviolta 6 kpl.

 

Puiston hoidosta aiheutuu kunnalle jo nykyisellään kustannuksia. Puistossa sijaitsevien leikkivälineiden siirtämisestä tai uusien sijoittamisesta puistoon aiheutuu kustannuksia. Kunnalle kohdistuu tuloja tonttien myymisestä tai vuokraamisesta.

 

Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että alueelle voidaan rakentaa erillispientaloja. Puisto pienenee hieman rakentamisen seurauksena, mutta sillä olevat toiminnot voidaan pääosin säilyttää. Rakentaminen tukeutuu ympärillä olevaan rakenteeseen ja tiivistää paikallisesti yhdyskuntarakennetta. Päiväkoti siirtyy uusiin tiloihin.

 

Kaava-alue on kunnan omistuksessa. Kaavoitus on tullut vireille kunnan aloitteesta.

 

Ehdotus

Esittelijä

Anne Olkkola, kaavoituspäällikkö, anne.olkkola@tuusula.fi

Kuntakehityslautakunta päättää

  • hyväksyä laaditun kaavaluonnoksen ja laaditut vastineet valmisteluvaiheessa saatuihin mielipiteisiin ja lausuntoihin.
  • asettaa Kehitettävät kiinteistöt II asemakaavan muutosluonnoksen MRA 30 §:n mukaisesti nähtäville mielipiteiden esittämistä varten.

 

---

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun Liisa Sorri esitti Jari Anttalaisen ja Margita Winqvistin kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi:

"Esitän asian palauttamista uudelleen valmisteluun seuraavilla perusteilla: 1. Fjällbon asuinrakennus - laaditaan vielä kolmas vaihtoehto, jossa mahdollistetaan vain puiston toimintaa tukeva rakentaminen 2. Harjula - laaditaan toinen vaihtoehto, jossa rakentaminen matalampaa, kuten kuntakehityslautakunnan ponnessa Kievarintien kaavaan liittyen toivottiin - tarkistetaan esitetyn vaihtoehdon pysäköintinormit, eivät voi olla erilaiset kuin Kievarintien hyväksytyssä kaavassa - pohjavesiasiat, pohjaveden kertyminen - huomioitava myös se, että urheilukeskuksen puoleinen Kievarintien reuna on kaavoitettu ja toteutettu pientalokaavana - kerrostalorakentamista varten Hyrylässä on jo nyt riittävästi kaavoitettuja tontteja."

Koska oli tehty kannatettu palautusesitys, oli asia ratkaistava äänestämällä. Puheenjohtaja esitti toimitettavaksi asian ratkaisemiseksi nimenhuutoäänestyksen. Äänestysesitykseksi hyväksyttiin puheenjohtajan esitys, jonka mukaan asian käsittelyä tässä kokouksessa kannattavat äänestävät ”jaa” ja asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi kannattavat äänestävät ”ei”. Suoritetussa äänestyksessä jaa-äänen antoivat jäsenet Lundberg Vesa, Sipiläinen Johanna, Virtanen Jukka, Kuusisto Päivö, Kaukolampi Tiia, Palomäki Ulla, Rosenqvist Ulla, Mäki-Kuhna Mika ja ei-äänen antoivat jäsenet Anttalainen Jari, Sorri Liisa, Soini Jorma, Winqvist Margita ja Jari Raita. Puheenjohtaja totesi, että lautakunta päätti käsitellä asian tässä kokouksessa äänin 8 - 5.

 

Vesa Lundberg esitti seuraavan toimenpidealoitteen:

"Toimenpidealoite Kuntakehityslautakunta toteaa, että jatkovalmistelussa Hirsitien kaavassa tulee ottaa huomioon tontille rakennettavaan taloon kaavamääräyksellä määrätty yhteisötila, normaalin taloyhtiön kerhotilan sijaan. Harjulan kaavassa tulee huomioida KKL 10.2.2021 11§ toimenpidealoite: alueen ympäröivät AK kaavat tulee suhteuttaa maastoon ja maastonkorkeuksiin naapurusto huomioon ottaen. Lisäksi alueen viheralueet tulee säilyttää ja tuleva rakentaminen toteuttaa nykyisiä rakennuksia mahdollisimman vähän häiritsevästi. Yhteys Ajomiehentien kautta urheilukeskuksen liittymään tulee avata liikenteen ongelmien välttämiseksi." 

 

Liisa Sorri teki muutosesityksen Margita Winqvistin ja Jari Anttalaisen kannattamana:

"Esitän,että Fjällbon osalta poistetaan vaihtoehto 2, joka mahdollistaa kaksi uutta omakotitonttia ja tehdään vaihtoehto, joka mahdollistaa vain puiston toimintaa tukevan toiminnan."

Koska oli tehty kannatettu muutosesitys, oli asia ratkaistava äänestämällä. Puheenjohtaja esitti toimitettavaksi asian ratkaisemiseksi nimenhuutoäänestyksen. Äänestysesitykseksi hyväksyttiin puheenjohtajan esitys, jonka mukaan pohjaehdotusta kokouksessa kannattavat äänestävät ”jaa” ja Liisa Sorrin tekemää muutosesitystä kokouksessa kannattavat äänestävät ”ei”. Suoritetussa äänestyksessä jaa-äänen antoivat jäsenet Lundberg Vesa, Sipiläinen Johanna, Virtanen Jukka, Kuusisto Päivö, Kaukolampi Tiia, Palomäki Ulla, Rosenqvist Ulla, Mäki-Kuhna Mika ja ei-äänen antoivat jäsenet Anttalainen Jari, Sorri Liisa, Soini Jorma, Winqvist Margita ja Jari Raita. Puheenjohtaja totesi, että lautakunta päätti hylätä Liisa Sorrin tekemän muutosesityksen äänin 8 - 5.

 

Päätös

Kuntakehityslautakunta päätti

  • hyväksyä laaditun kaavaluonnoksen ja laaditut vastineet valmisteluvaiheessa saatuihin mielipiteisiin ja lausuntoihin.
  • asettaa Kehitettävät kiinteistöt II asemakaavan muutosluonnoksen MRA 30 §:n mukaisesti nähtäville mielipiteiden esittämistä varten.

Lisäksi kuntakehityslautakunta päätti

  • hyväksyä seuraavan toimenpidealoitteen:

Kuntakehityslautakunta toteaa, että jatkovalmistelussa Hirsitien kaavassa tulee ottaa huomioon tontille rakennettavaan taloon kaavamääräyksellä määrätty yhteisötila, normaalin taloyhtiön kerhotilan sijaan. Harjulan kaavassa tulee huomioida KKL 10.2.2021 11§ toimenpidealoite: alueen ympäröivät AK kaavat tulee suhteuttaa maastoon ja maastonkorkeuksiin naapurusto huomioon ottaen. Lisäksi alueen viheralueet tulee säilyttää ja tuleva rakentaminen toteuttaa nykyisiä rakennuksia mahdollisimman vähän häiritsevästi. Yhteys Ajomiehentien kautta urheilukeskuksen liittymään tulee avata liikenteen ongelmien välttämiseksi.

 

Asiantuntijana kokouksessa konsultti Maarit Suomenkorpi, Tengbom

Valmistelija

Marjo-Kaisa Konttinen, osallisuus- ja hyvinvointikoordinaattori, marjo-kaisa.konttinen@tuusula.fi
Heidi Hagman, kehittämispäällikkö, heidi.hagman@tuusula.fi

Perustelut

Perustelut
Kuntakehityslautakunta pyytää lausuntopyynnössään 10.3.2021 Kehitettävät kiinteistöt II asemakaavan muutosluonnoksen nro 3627 hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan lausuntoa. Lausunto pyydetään toimittamaan viimeistään 26.4.2021.

Tiivistelmä
Kaavatyön tavoitteena on kehittää kunnan omistamia kiinteistöjä sekä tarkastella niiden tulevaa käyttötarkoitusta. Tarkoituksena on tutkia kiinteistöjen kehittämistä tapauskohtaisesti ja huomioida kunkin kohteen erityispiirteet ja -tarpeet. Kaavalla ratkaistaan arvokkaiden rakennusten suojelu. Kaava on ns. mosaiikkikaava, joka sisältää viisi erillistä kohdetta eri puolilta kuntaa, mutta mahdollistaa niiden kehittämisen yhtenä prosessina. Nyt nähtävillä oleva valmisteluvaiheen liitekooste sisältää päivitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman, joka korvaa aiemman Kehitettävät kiinteistöt II asemakaavan 3627 osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Suunnitelmaa on päivitetty seuraavilla tavoilla: Paijalan vanha koulu on poistettu asemakaavasta ja Harjulan osalta OAS rajausta on pienennetty.

1. Fjällbon asuinrakennus
Fjällbon asuinrakennus sijaitsee Fjällbon puiston laidalla. Rakennus kaavoitetaan omalle tontilleen irralleen sitä ympäröivästä puistosta. Alueen kaavamääräys päivitetään ajantasaiseksi, ja kaavoituksen yhteydessä tutkitaan mahdollisuus lisärakentamiseen. Kaavoituksessa huomioidaan alueen kulttuurihistorialliset arvot.

2. Harjula
Kyseessä on kolmesta kiinteistöstä muodostuva kokonaisuus, jolla sijaitsevat Kievarin päiväkoti ja teatteri Mesta. Alueen eteläisin Kantakievarin kiinteistö on rakentamaton ja luonnontilainen. Asemakaavoituksen tavoitteena on osoittaa alue kerrostalorakentamiseen yleiskaavaehdotuksen mukaisesti. Kaavoituksen yhteydessä tutkitaan tarve liikenteellisten ratkaisujen parantamiseksi laajemmalla alueella.

4. Hirsitie
Mattilan päiväkodin entinen tontti sijaitsee Tuusulantien etelälaidalla lähellä Keravan rajaa. Päiväkodin tontti rajautuu kerrostalo- ja pientaloasutuksen vierelle. Päiväkotirakennus on purettu. Asemakaavoituksen tavoitteena on osoittaa tontti viereisten kerrostalotonttien mukaisesti kerrostalorakentamiseen.

5. Koppelipelto
Mikkolan päiväkoti on käytöstä poistuva päiväkotirakennus, joka sijaitsee Hyrylän keskustan länsipuolella. Tavoitteena on osoittaa päiväkodin tontti ympäröivän rakenteen mukaisesti pientalorakentamista varten. Kaavoituksen yhteydessä tutkitaan myös mahdollisuudet asuinalueen laajentamiseksi myös leikkikentän alueelle.
 

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta lausui syksyllä 2020 Kehitettävät kiinteistöt II asemakaavan muutos 3627 seuraavaa: Koppelipellon kohteessa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan mielestä olisi hyvä tutkia mahdollisuutta, että asuinaluetta ei laajennettaisi leikkikentän alueelle vaan, että kenttä voitaisiin säilyttää lähiliikuntapaikkana siitäkin huolimatta, että Mikkolan koulun lähiliikuntapaikka sijaitsee kentän lähellä.

Kaavanlaatijan vastine hyte-lautakunnan lausuntoon:
Tekeillä olevassa asemakaavan muutoksessa tutkitaan mahdollisuudet asuinalueen laajentamiseksi leikkikenttäalueelle, mutta pääosa puistosta säilyy virkistyskäytössä ja toiminnoille on mahdollista osoittaa uusi sijainti puistosta. Kaavaluonnosvaiheessa alueelle laaditaan kaksi vaihtoehtoa, joista toisessapuisto säilytetään ennallaan.

Ehdotus

Esittelijä

Heidi Hagman, kehittämispäällikkö, heidi.hagman@tuusula.fi

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta päättää

  • keskustella lausunnon antamisesta Kehitettävät kiinteistöt II asemakaavan muutosluonnoksesta. Lausunto laaditaan käydyn keskustelun pohjalta. 

Päätös

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta päätti

  • lausua Kehitettävät kiinteistöt II asemakaavan muutoksesta seuraavaa
     

    Kehitettävät kiinteistöt II, asemakaavan muutos 3627, Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan lausunto

    Fjällbon asuinrakennus

    Tähän mennessä Fjällbon virkistyskäyttöä on lisätty rakentamalla alueelle mm. nuotiopaikkoja. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta pitää virkistyskäytön lisäämistä hyvänä suuntana, sillä tuusulalaisille on järven rannalla verrattain vähän virkistysmahdollisuuksia.

    Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta ehdottaa Kehitettävät kiinteistöt II asemaakaavan muutokseen, että tontteja ei Fjällbon alueelle lisätä vaan mahdollisuutta Tuusulanjärven rantojen virkistyskäyttöön tulee lisätä. Rantatien alue on rakennettu tiiviisti jo nyt ja lautakunta katsoo, että ranta-alueet tulee säilyä jatkossakin kuntalaisten virkistyskäytössä. Kulkeminen ranta-alueille tulee kuitenkin taata niin, ettei sillä häiritä olemassa olevien rakennusten asukkaita.

    Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta ehdottaa, että Fjällbon kohdalla esitetty vaihtoehto 1 toteutetaan niin, että alueelle ei sallittaisi lisärakentamista lainkaan vaan mahdollinen rakentaminen olisi ainoastaan virkistyskäyttöä tukevaa ympäristöön sopivaa kevyttä rakentamista.

    Koppelipelto

    Edellisessä lausunnossaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta on esittänyt, ettei Koppelipellon kohteessa asuinaluetta laajennettaisi leikkikentän alueelle vaan leikkikenttä tulisi säilyttää lähiliikuntapaikkana jatkossakin. Edelliseen hyte-lautakunnan lausuntoon viitaten lautakunta esittää edelleen, että puisto ja leikkikenttä säilytettäisiin ennallaan.

Valmistelija

Marjo-Kaisa Konttinen, osallisuus- ja hyvinvointikoordinaattori, marjo-kaisa.konttinen@tuusula.fi

Perustelut

Perustelut

Kuntakehityslautakunta pyytää lausuntopyynnössään 10.3.2021 Kehitettävät kiinteistöt II asemakaavan muutosluonnoksen nro 3627 ikäihmisten neuvoston lausuntoa. Lausunto pyydetään toimittamaan viimeistään 26.4.2021.

Tiivistelmä

Kaavatyön tavoitteena on kehittää kunnan omistamia kiinteistöjä sekä tarkastella niiden tulevaa käyttötarkoitusta. Tarkoituksena on tutkia kiinteistöjen kehittämistä tapauskohtaisesti ja huomioida kunkin kohteen erityispiirteet ja -tarpeet. Kaavalla ratkaistaan arvokkaiden rakennusten suojelu. Kaava on ns. mosaiikkikaava, joka sisältää viisi erillistä kohdetta eri puolilta kuntaa, mutta mahdollistaa niiden kehittämisen yhtenä prosessina. Nyt nähtävillä oleva valmisteluvaiheen liitekooste sisältää päivitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman, joka korvaa aiemman Kehitettävät kiinteistöt II asemakaavan 3627 osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Suunnitelmaa on päivitetty seuraavilla tavoilla: Paijalan vanha koulu on poistettu asemakaavasta ja Harjulan osalta OAS rajausta on pienennetty.

1. Fjällbon asuinrakennus
Fjällbon asuinrakennus sijaitsee Fjällbon puiston laidalla. Rakennus kaavoitetaan omalle tontilleen irralleen sitä ympäröivästä puistosta. Alueen kaavamääräys päivitetään ajantasaiseksi, ja kaavoituksen yhteydessä tutkitaan mahdollisuus lisärakentamiseen. Kaavoituksessa huomioidaan alueen kulttuurihistorialliset arvot.

2. Harjula
Kyseessä on kolmesta kiinteistöstä muodostuva kokonaisuus, jolla sijaitsevat Kievarin päiväkoti ja teatteri Mesta. Alueen eteläisin Kantakievarin kiinteistö on rakentamaton ja luonnontilainen. Asemakaavoituksen tavoitteena on osoittaa alue kerrostalorakentamiseen yleiskaavaehdotuksen mukaisesti. Kaavoituksen yhteydessä tutkitaan tarve liikenteellisten ratkaisujen parantamiseksi laajemmalla alueella.

4. Hirsitie
Mattilan päiväkodin entinen tontti sijaitsee Tuusulantien etelälaidalla lähellä Keravan rajaa. Päiväkodin tontti rajautuu kerrostalo- ja pientaloasutuksen vierelle. Päiväkotirakennus on purettu. Asemakaavoituksen tavoitteena on osoittaa tontti viereisten kerrostalotonttien mukaisesti kerrostalorakentamiseen.

5. Koppelipelto
Mikkolan päiväkoti on käytöstä poistuva päiväkotirakennus, joka sijaitsee Hyrylän keskustan länsipuolella. Tavoitteena on osoittaa päiväkodin tontti ympäröivän rakenteen mukaisesti pientalorakentamista varten. Kaavoituksen yhteydessä tutkitaan myös mahdollisuudet asuinalueen laajentamiseksi myös leikkikentän alueelle.

 

Kehitettävät kiinteistöt II, asemakaavan muutos 3627, Ikäihmisten neuvoston lausunto

Fjällbon asuinrakennus

Tähän mennessä Fjällbon virkistyskäyttöä on lisätty rakentamalla alueelle mm. nuotiopaikkoja. Ikäihmisten neuvosto pitää virkistyskäytön lisäämistä hyvänä suuntana, sillä tuusulalaisille on järven rannalla verrattain vähän virkistysmahdollisuuksia.

Ikäihmisten neuvosto ehdottaa Kehitettävät kiinteistöt II asemaakaavan muutokseen, että tontteja ei Fjällbon alueelle lisätä vaan mahdollisuutta Tuusulanjärven rantojen virkistyskäyttöön tulee lisätä. Rantatien alue on rakennettu tiiviisti jo nyt ja neuvosto katsoo, että ranta-alueet tulee säilyä jatkossakin kuntalaisten virkistyskäytössä. Kulkeminen ranta-alueille tulee kuitenkin taata niin, ettei sillä häiritä olemassa olevien rakennusten asukkaita.

 

Ehdotus

Esittelijä

Marjo-Kaisa Konttinen, osallisuus- ja hyvinvointikoordinaattori, marjo-kaisa.konttinen@tuusula.fi

Ikäihmisten neuvosto päättää 

  • antaa asiaselostuksen mukaisen lausunnon. 

______________________________________

Puheenjohtajan avattua keskustelun jäsen Petäjäniemi esitti seuraavaa muutosta lausuntoon

Lisätään virke: Neuvosto esittää, että Fjällbon kohdalla esitetty vaihtoehto 1 toteutetaan niin, että alueelle ei sallittaisi lisärakentamista lainkaan vaan mahdollinen rakentaminen olisi ainoastaan virkistyskäyttöä tukevaa ympäristöön sopivaa kevyttä rakentamista.

Lisäksi Petäjäniemi ehdotti lausuntoon lisättävän lauseen Koppelipellon kohteesta

Ikäihmisten neuvosto esittää, ettei Koppelipellon kohteessa asuinaluetta laajennettaisi leikkikentän alueelle vaan leikkikenttä tulisi säilyttää lähiliikuntapaikkana jatkossakin. 

Neuvosto hyväksyi muutosesityksen yksimielisesti. 
 

Päätös

Ikäihmisten neuvosto päätti antaa asiasta alla olevan lausunnon

Kehitettävät kiinteistöt II, asemakaavan muutos 3627, Ikäihmisten neuvoston lausunto

Fjällbon asuinrakennus

Tähän mennessä Fjällbon virkistyskäyttöä on lisätty rakentamalla alueelle mm. nuotiopaikkoja. Ikäihmisten neuvosto pitää virkistyskäytön lisäämistä hyvänä suuntana, sillä tuusulalaisille on järven rannalla verrattain vähän virkistysmahdollisuuksia.

Ikäihmisten neuvosto ehdottaa Kehitettävät kiinteistöt II asemaakaavan muutokseen, että tontteja ei Fjällbon alueelle lisätä vaan mahdollisuutta Tuusulanjärven rantojen virkistyskäyttöön tulee lisätä. Rantatien alue on rakennettu tiiviisti jo nyt ja neuvosto katsoo, että ranta-alueet tulee säilyä jatkossakin kuntalaisten virkistyskäytössä. Kulkeminen ranta-alueille tulee kuitenkin taata niin, ettei sillä häiritä olemassa olevien rakennusten asukkaita.

Neuvosto esittää, että Fjällbon kohdalla esitetty vaihtoehto 1 toteutetaan niin, että alueelle ei sallittaisi lisärakentamista lainkaan vaan mahdollinen rakentaminen olisi ainoastaan virkistyskäyttöä tukevaa ympäristöön sopivaa kevyttä rakentamista.

Koppelipelto

Ikäihmisten neuvosto esittää, ettei Koppelipellon kohteessa asuinaluetta laajennettaisi leikkikentän alueelle vaan leikkikenttä tulisi säilyttää lähiliikuntapaikkana jatkossakin. 

 

Valmistelija

Virpi Lehmusvaara, kansliapäällikkö, virpi.lehmusvaara@tuusula.fi
Tiina Simons, sivistysjohtaja, tiina.simons@tuusula.fi
Ulla Kinnunen, kulttuuri- ja museotoimenjohtaja, ulla.kinnunen@tuusula.fi
Risto Kanerva, vapaa-aikapalveluiden päällikkö, risto.kanerva@tuusula.fi

Perustelut

Perustelut
Kuntakehityslautakunta pyytää lausuntopyynnössään 10.3.2021 Kehitettävät kiinteistöt II asemakaavan muutosluonnoksen nro 3627 kasvatus- ja sivistyslautakunnan lausuntoa. Lausunnon antamiseen on saatu jatkoaikaa 24.5. asti.

Tiivistelmä
Kaavatyön tavoitteena on kehittää kunnan omistamia kiinteistöjä sekä tarkastella niiden tulevaa käyttötarkoitusta. Tarkoituksena on tutkia kiinteistöjen kehittämistä tapauskohtaisesti ja huomioida kunkin kohteen erityispiirteet ja -tarpeet. Kaavalla ratkaistaan arvokkaiden rakennusten suojelu. Kaava on ns. mosaiikkikaava, joka sisältää viisi erillistä kohdetta eri puolilta kuntaa, mutta mahdollistaa niiden kehittämisen yhtenä prosessina. Nyt nähtävillä oleva valmisteluvaiheen liitekooste sisältää päivitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman, joka korvaa aiemman Kehitettävät kiinteistöt II asemakaavan 3627 osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Suunnitelmaa on päivitetty seuraavilla tavoilla: Paijalan vanha koulu on poistettu asemakaavasta ja Harjulan osalta OAS rajausta on pienennetty.

1. Fjällbon asuinrakennus
Fjällbon asuinrakennus sijaitsee Fjällbon puiston laidalla. Rakennus kaavoitetaan omalle tontilleen irralleen sitä ympäröivästä puistosta. Alueen kaavamääräys päivitetään ajantasaiseksi, ja kaavoituksen yhteydessä tutkitaan mahdollisuus lisärakentamiseen. Kaavoituksessa huomioidaan alueen kulttuurihistorialliset arvot.

2. Harjula
Kyseessä on kolmesta kiinteistöstä muodostuva kokonaisuus, jolla sijaitsevat Kievarin päiväkoti ja teatteri Mesta. Alueen eteläisin Kantakievarin kiinteistö on rakentamaton ja luonnontilainen. Asemakaavoituksen tavoitteena on osoittaa alue kerrostalorakentamiseen yleiskaavaehdotuksen mukaisesti. Kaavoituksen yhteydessä tutkitaan tarve liikenteellisten ratkaisujen parantamiseksi laajemmalla alueella.

4. Hirsitie
Mattilan päiväkodin entinen tontti sijaitsee Tuusulantien etelälaidalla lähellä Keravan rajaa. Päiväkodin tontti rajautuu kerrostalo- ja pientaloasutuksen vierelle. Päiväkotirakennus on purettu. Asemakaavoituksen tavoitteena on osoittaa tontti viereisten kerrostalotonttien mukaisesti kerrostalorakentamiseen.

5. Koppelipelto
Mikkolan päiväkoti on käytöstä poistuva päiväkotirakennus, joka sijaitsee Hyrylän keskustan länsipuolella. Tavoitteena on osoittaa päiväkodin tontti ympäröivän rakenteen mukaisesti pientalorakentamista varten. Kaavoituksen yhteydessä tutkitaan myös mahdollisuudet asuinalueen laajentamiseksi myös leikkikentän alueelle.
 

Kasvatus- ja sivistyslautakunnan lausunto:

Fjällbon osalta VE-1 on kannatettava kehittämissuunta ja vastaa lautakunnan aikaisemmin annettuja lausuntoja. Kokous 21.4. “Fjällbon mahdollinen ja nykyisen asuinrakennuksen korvaava rakentaminen on oltava vain vähäistä ja pelkästään Fjällbon puistoa ja sen käyttöä palvelevaa rakentamista.” 

Harjulan osalta suunnitelmiin ei ole huomautettavaa. 

Hirsitien osalta suunnitelmiin ei huomautettavaa. 

Koppelipellon osalta VE-1 on kannatettava, jossa puistoaluetta jää enemmän asukkaiden virkistyskäyttöön. 

Ehdotus

Esittelijä

Virpi Lehmusvaara, kansliapäällikkö, virpi.lehmusvaara@tuusula.fi

Kasvatus- ja sivistyslautakunta päättää antaa Kehitettävät kiinteistöt II asemakaavan muutosluonnoksesta nro 3627 asiaselostuksessa esitetyn lausunnon.

__________

Puheenjohtajan avattua keskustelun, puheenjohtaja Salonen esitti lausuntoa muutettavan Fjällbon osalta seuraavasti:

Fjällbon osalta kasvatus- ja sivistyslautakunta toteaa, että Fjällbon mahdollinen ja nykyisen asuinrakennuksen korvaava rakentaminen on oltava vain vähäistä ja pelkästään Fjällbon puistoa ja sen käyttöä palvelevaa rakentamista.

Lautakunta hyväksyi yksimielisesti puheenjohtajan esittämän täydennyksen lausuntoon.

Päätös

Kasvatus- ja sivistyslautakunta päätti antaa Kehitettävät kiinteistöt II asemakaavan muutosluonnoksesta nro 3627 seuraavan lausunnon:

Fjällbon osalta kasvatus- ja sivistyslautakunta toteaa, että Fjällbon mahdollinen ja nykyisen asuinrakennuksen korvaava rakentaminen on oltava vain vähäistä ja pelkästään Fjällbon puistoa ja sen käyttöä palvelevaa rakentamista.

Harjulan osalta suunnitelmiin ei ole huomautettavaa. 

Hirsitien osalta suunnitelmiin ei huomautettavaa. 

Koppelipellon osalta VE-1 on kannatettava, jossa puistoaluetta jää enemmän asukkaiden virkistyskäyttöön. 

Valmistelija

Risto Kanerva, vapaa-aikapalveluiden päällikkö, risto.kanerva@tuusula.fi
Ulla Kinnunen, kulttuuri- ja museotoimenjohtaja, ulla.kinnunen@tuusula.fi
Virpi Lehmusvaara, kansliapäällikkö, virpi.lehmusvaara@tuusula.fi
Tiina Simons, sivistysjohtaja, tiina.simons@tuusula.fi

Perustelut

Perustelut
Kuntakehityslautakunta pyytää lausuntopyynnössään 10.3.2021 Kehitettävät kiinteistöt II asemakaavan muutosluonnoksen nro 3627 kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan lausuntoa. Lausunnon antamiseen on saatu jatkoaikaa 24.5. asti.

Tiivistelmä
Kaavatyön tavoitteena on kehittää kunnan omistamia kiinteistöjä sekä tarkastella niiden tulevaa käyttötarkoitusta. Tarkoituksena on tutkia kiinteistöjen kehittämistä tapauskohtaisesti ja huomioida kunkin kohteen erityispiirteet ja -tarpeet. Kaavalla ratkaistaan arvokkaiden rakennusten suojelu. Kaava on ns. mosaiikkikaava, joka sisältää viisi erillistä kohdetta eri puolilta kuntaa, mutta mahdollistaa niiden kehittämisen yhtenä prosessina. Nyt nähtävillä oleva valmisteluvaiheen liitekooste sisältää päivitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman, joka korvaa aiemman Kehitettävät kiinteistöt II asemakaavan 3627 osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Suunnitelmaa on päivitetty seuraavilla tavoilla: Paijalan vanha koulu on poistettu asemakaavasta ja Harjulan osalta OAS rajausta on pienennetty.

1. Fjällbon asuinrakennus
Fjällbon asuinrakennus sijaitsee Fjällbon puiston laidalla. Rakennus kaavoitetaan omalle tontilleen irralleen sitä ympäröivästä puistosta. Alueen kaavamääräys päivitetään ajantasaiseksi, ja kaavoituksen yhteydessä tutkitaan mahdollisuus lisärakentamiseen. Kaavoituksessa huomioidaan alueen kulttuurihistorialliset arvot.

2. Harjula
Kyseessä on kolmesta kiinteistöstä muodostuva kokonaisuus, jolla sijaitsevat Kievarin päiväkoti ja teatteri Mesta. Alueen eteläisin Kantakievarin kiinteistö on rakentamaton ja luonnontilainen. Asemakaavoituksen tavoitteena on osoittaa alue kerrostalorakentamiseen yleiskaavaehdotuksen mukaisesti. Kaavoituksen yhteydessä tutkitaan tarve liikenteellisten ratkaisujen parantamiseksi laajemmalla alueella.

4. Hirsitie
Mattilan päiväkodin entinen tontti sijaitsee Tuusulantien etelälaidalla lähellä Keravan rajaa. Päiväkodin tontti rajautuu kerrostalo- ja pientaloasutuksen vierelle. Päiväkotirakennus on purettu. Asemakaavoituksen tavoitteena on osoittaa tontti viereisten kerrostalotonttien mukaisesti kerrostalorakentamiseen.

5. Koppelipelto
Mikkolan päiväkoti on käytöstä poistuva päiväkotirakennus, joka sijaitsee Hyrylän keskustan länsipuolella. Tavoitteena on osoittaa päiväkodin tontti ympäröivän rakenteen mukaisesti pientalorakentamista varten. Kaavoituksen yhteydessä tutkitaan myös mahdollisuudet asuinalueen laajentamiseksi myös leikkikentän alueelle.
 

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan lausunto:

Fjällbon osalta VE-1 on kannatettava kehittämissuunta ja vastaa lautakunnan aikaisemmin annettuja lausuntoja. Kokous 21.4. “Fjällbon mahdollinen ja nykyisen asuinrakennuksen korvaava rakentaminen on oltava vain vähäistä ja pelkästään Fjällbon puistoa ja sen käyttöä palvelevaa rakentamista.” 

Harjulan osalta suunnitelmiin ei ole huomautettavaa. 

Hirsitien osalta suunnitelmiin ei huomautettavaa. 

Koppelipellon osalta VE-1 on kannatettava, jossa puistoaluetta jää enemmän asukkaiden virkistyskäyttöön. 

Ehdotus

Esittelijä

Virpi Lehmusvaara, kansliapäällikkö, virpi.lehmusvaara@tuusula.fi

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päättää antaa Kehitettävät kiinteistöt II asemakaavan muutosluonnoksesta nro 3627 asiaselostuksessa esitetyn lausunnon. 

__________

Puheenjohtajan avattua keskustelun, jäsen Meckelborg esitti lausuntoa muutettavan Fjällbon osalta seuraavasti:

Fjällbon osalta kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta toteaa, että Fjällbon mahdollinen ja nykyisen asuinrakennuksen korvaava rakentaminen on oltava vain vähäistä ja pelkästään Fjällbon puistoa ja sen käyttöä palvelevaa rakentamista.

Lautakunta hyväksyi yksimielisesti jäsen Meckelborgin esittämän täydennyksen lausuntoon.

Päätös

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päätti antaa Kehitettävät kiinteistöt II asemakaavan muutosluonnoksesta nro 3627 seuraavan lausunnon:

Fjällbon osalta kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta toteaa, että Fjällbon mahdollinen ja nykyisen asuinrakennuksen korvaava rakentaminen on oltava vain vähäistä ja pelkästään Fjällbon puistoa ja sen käyttöä palvelevaa rakentamista.

Harjulan osalta suunnitelmiin ei ole huomautettavaa. 

Hirsitien osalta suunnitelmiin ei huomautettavaa. 

Koppelipellon osalta VE-1 on kannatettava, jossa puistoaluetta jää enemmän asukkaiden virkistyskäyttöön. 

Valmistelija

Petteri Erling, asemakaava-arkkitehti, petteri.erling@tuusula.fi

Perustelut

Kaava-alueiden sijainti  

Asemakaavamuutos koskee kolmea erillistä aluetta Hyrylässä: Fjällbonpuiston kiinteistö 858-405-59-0 Krapissa, Hirsitien kiinteistö 858-405-5-107 Mattilassa ja Koppelipellon kiinteistö 858-401-2-244 (Mikkolan päiväkodin tontti) Mikkolassa. 

Paijalan vanhan koulun alue ja Harjulan alue on poistettu kaavaehdotuksesta ja valmistellaan jatkossa myöhemmin omina erillisinä kaavahankkeinaan.  

Aloite ja maanomistusolot  

Asemakaavan muutoksen valmistelu on käynnistynyt kunnan aloitteesta. 

Tuusulan kunta omistaa pääosin kaikki kolme kaavan aluetta. Kuitenkin Fjällbonpuiston kaava-alueeseen kuuluu vähäisessä määrin kaakkoiskulmallaan, katuosoitteen Ilmari Kiannon kuja 1c erillispientalojen korttelialueen (AO) yksityisessä omistuksessa olevaa kiinteistöä 858-405-6-269. Lisäksi Hirsitien kaava-alueeseen mukaan rajautuu vähäisessä määrin kiinteistön kaakkoispuolista, katuosoitteen Vesatie 7 asuinkerrostalojen korttelialueen (AK) yksityisessä omistuksessa olevaa kiinteistöä 858-405-5-148. 

Tavoitteet

Tuusulan kunnalla on kiinteistöjä, joille ei ole käyttöä. Kaavatyön tavoitteena on kehittää kunnan omistamia kiinteistöjä ja tarkastella niiden käyttötarkoituksia. 

Kaavaratkaisu ja mitoitus

Kaavassa Tuusulanjärven ja Aleksis Kiven kujan välinen Fjällbonpuisto on kaavaehdotuksessa määrätty puistoksi (VP), pääosan sen alueesta ollessa nyt yleistä korttelialuetta (Y/s). Puistoon on osoitettu rakennusala ka-2 -merkinnällä, johon saa rakentaa puiston käyttöä palvelevia rakennuksen esimerkiksi kahvilan, olemassa oleva leikkipuiston alueen osa (le) sekä jalankulun, polkupyöräilyn ja huoltoajon reitit (pp/h). Lisäksi puistoon on osoitettu rantavyöhyke, jolla puusto säilytetään. Puistossa sijaitsevat leikkimökki ja huvimaja on osoitettu kaavassa suojelumerkinnällä sr-32. Puistoa palveleva pysäköintialue on osoitettu ajantasakaavan mukaisesti autopaikkojen korttelialueeksi (LPA). Kaavaratkaisun rakennusoikeus on edellä mainitulla ka-2-rakennusalalla 250 k-m2. Fjällbonpuiston alueen rakennusoikeus pienenee 1750 k-m2 kaavaehdotuksessa, koska nyt lainvoimaisessa kaavassa alueella on rakennusoikeutta 2000 k-m2. 

Hirsitien tuntumassa, kerros- ja pientalorakentamisen naapurissa, sairaaloden ja muiden sosiaalista.toimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (Y) muutetaan AKS-varaukseksi asuinkerrostaloja varten, johon saa rakentaa myös ikäihmisten asuntoja, palvelu- tai erityisasumista sekä edellisiin liittyviä palvelutiloja. Tontilla sijainnut Mattilan päiväkoti on purettu aiemmin. Kaavaratkaisun rakennusoikeus on 2000 k-m2. Voimassa olevassa asemakaavassa on osoitettu rakennusoikeutta tonttitehokkuudella 0,4, joka vastaa 1200 k-m2:n kerrosalaa. Siten alueen kerrosala kasvaa noin 800 k-m2. Uusia asuntoja muodostuu noin 40 kpl. 

Koppelipellon alueella Mikkolan päiväkoti on käytöstä poistuva päiväkotirakennus, joka sijaitsee Hyrylän keskustan länsipuolella. Kaava-alue sijaitsee nykyisellä pientaloalueella. Korttelialueen käyttötarkoitus muutetaan yleisten rakennusten korttelialueesta (Y) erillisipientalojen korttelialueeksi (AO). Alueelle laadittiin kaavaluonnosvaiheessa kaksi vaihtoehtoa, joista ehdotukseen valittiin vaihtoehto, jossa lainvoimaisen kaavan leikkikenttäalue (UL) säilytettiin ja se rajattiin pois kaavaehdotuksesta. Kaavan toteuttaminen edellyttää päiväkotirakennuksen purkamista. Voimassa olevan asemakaavan rakennusoikeus on 800 k-m2 ja kaavaehdotuksen on 600 k-m2. Alueen rakennusoikeus pienenee 200 k-m2. Uusia asuntoja muodostuu 4 kpl. AO-korttelialuetta on noin 2 900 m2 ja uusia asuntoja 4 kpl, erillispientaloina toteutettuna. 

Muutokset luonnosvaiheen jälkeen

Fjällbonpuiston viheralue on muutettu VP/s-alueesta VP-alueeksi ja sen kulkureitit on muutettu yleisestä jalankulusta jalankulun, pyöräilyn ja huoltoajoa varten. Luonnosvaiheessa kaavarajauksessa mukana ollut erillispientalojen korttelialue (AO) on poistettu kaavaehdotuksesta.  

Mattilan entisen päiväkodin tontin käyttötarkoitus on kaavaluonnoksessa ollut asuinkerrostalojen korttelialue (AK). Kaavaehdotukseen se kuitenkin muutettiin asuinkerrostalojen korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa myös ikäihmisten asuntoja, palvelu- tai erityisasumista sekä edellisiin liittyviä palvelutiloja (AKS). Samalla rakennusoikeutta on lisätty kaavaluonnoksessa esitettyyn 250 k-m2 enemmän. 

Koppelipellon asemakaavamuutoksen ehdotuksessa on poistettu leikkikenttäalue (UL) kaava-alueen rajauksesta. 

Kaavatalous 

Fjällbonpuiston hoidosta aiheutuu kunnalle jo nykyisellään kustannuksia, mutta kaavan toteuttaminen ei aiheuta uusia kustannuksia. 

Hirsitien alueen kaavamuutos nostaa alueen arvoa. Kaavaratkaisun toteuttamisesta ei aiheudu kunnalle kustannuksia. Nykyisen kunnallistekniikan hyödyntäminen on taloudellisesti kannattavaa. Kunta saa tuloja tontin myynnistä tai vuokraamisesta. 

Koppelipellon uusille tonteille tulee johtaa vesijohdot ja viemärit, mistä aiheutuu kustannuksia. Kaavamuutos nostaa alueen arvoa. Kunta saa tuloja tonttien myynnistä tai vuokraamisesta.

Kaavaratkaisun vaikutukset

Fjällbonpuiston osalta kaavamuutoksen alueella olevan asuinrakennuksen tullessa elinkaarensa päähän, sen tilalle voidaan rakentaa ainoastaan puiston käyttöä palvelevaa rakentamista esimerkiksi kahvilan. Kaavaratkaisulla ei ole vaikutusta Fjällbon arvokkaaseen rantametsään. Rantavyöhykkeen puusto säilytetään kaavassa luontoarvojen takia. Puisto on aktiivisessa käytössä, joten kaavan alueella sijaitseva pysäköintialue on tarpeen. Kaavaratkaisulla muutetaan asemakaava vastamaan toteutunutta tilannetta, joka on puisto. Siten ympäristökuva säilyy ennallaan. Huvimajan ja leikkimökin suojelu kaavassa, säilyttää niiden kulttuurihistorialliset arvot osana puiston historiaa ja Tuusulan rantatien alueen rakennuskulttuuria. Kaavamuutoksella alueella säilyy laaja rakentamaton puustoinen puistoalue. Puusto toimii hiilinieluna ja sitoo hiilidioksidia varastoksi puustoon ja maaperään. Kaavamuutos vähentää pinnoitettuja alueita ja lisää siten vettä läpäisevää pintaa. Kaavan luomalla virkistyskäytön toteuttamisella on myönteinen merkitys terveellisyyden ja toimintamahdollisuuksiin ja sosiaalisiin oloihin. Virkistystoimintaa palvelevan pienimuotoisen kioskin tai kesäkahvilan rakentaminen voi tuoda alueelle muutamia uusia työpaikkoja.

Hirsitien alueella kaava mahdollistaa yhdyskuntarakenteen tiivistämisen, muutettaessa entisen päiväkodin tontti  kerrostalotontiksi. Rakentaminen liittyy naapurustossa olevaan kerrostalorakentamiseen Tuusulantien varrella. Aiempi päiväkodin saattoliikenne korvautuu kerrostalojen myötä tavanomaisella asukasliikenteellä. Alueen kaupunkikuva muuttuu uusien kerrostalojen myötä. Kaavassa luo määräyksillään edellytyksiä hulevesien hallinnalle. Päiväkoti tontilla lopetti toimintansa vuonna 2019 ja noin yhden kilometrin päähän kaava-alueelta rakentuva Kirkonkylän kampus luo edellytykset uusille päiväkotipalveluille. Uusien asuintonttien toteuttaminen lisää alueen asukkaita. Kaava mahdollistaa myös palveluasumisen sijoittumisen alueelle. Asukasmäärän lisäys lisää hieman kunnallisten ja kaupallisten palvelujen kysyntää. 

Koppelipellon kaava-alueella ratkaisu tiivistää hieman asumisen taajamarakennetta neljällä uudella erillispientalon rakentamisella. Rakentaminen liittyy alueelle tyypilliseen pientalorakentamiseen sekä nykyisiin liikenteellisiin ja kunnallisiin verkostoihin. Päiväkodin toiminnasta aiheutunut saattoliikenne korvautuu tavanomaisella asukasliikenteellä, joka on vähäistä ja tavanomaista asumiseen liittyvää ajoa. Alueen ympäristökuva muuttuu uusien pientalojen myötä, luoden uusia ajallisia kerrostumia. Kaavassa on annettu määräyksiä uudisrakennusten sovittamisesta olemassa olevaan ympäristöön. Erillispientalojen myötä katunäkymä muuttuu jonkin verran. Uudisakentaminen toteutuu nykyiseen rakenteeseen, kunnallisteknisten ja liikenteellisten verkostojen yhteyteen, hyvien julkisten ja kevyenliikenteen yhteyksien tuntumaan, mikä tukee kestävää kehitystä ja vähäpäästöisten liikkumismuotojen käyttöä. Päiväkotipalvelut siirtyvät uusiin tiloihin Martta Wendelinin päiväkoti valmistuessa noin 0,5 km päähän suunnittelualueelta. Uusien asuintonttien toteuttaminen lisää alueen asukkaita, mikä lisää hieman kunnallisten ja kaupallisten palvelujen kysyntää. Päiväkodin siirtymisen myötä työpaikat siirtyvät alueelta toisaalle. 

Kaavan aikaisempi käsittely 

Kaavamuutoksen vireilletulosta on ilmoitettu 21.10.2020.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 22.10. – 20.11.2020.

Kuntakehityslautakunta: 10.3.2021. 

Kaavaluonnos on ollut nähtävillä (MRL 62 §): 25.3. – 26.4.2021.

Yhteenveto mielipiteistä 

Mielipiteet asemakaavaluonnoksesta kohdistuivat pääasiassa Fjällbohon, jonka kaavoittamista osittain asuinrakentamiselle vastustettiin. Koppelipellon osalta mielipiteenjättäjät puolsivat vaihtoehdon 1 toteuttamista, jotta puistoalue ja leikkikenttä jäävät kokonaisuudessaan alueen asukkaiden virkistyskäyttöön. Hirsitien osalta mielipiteissä tuotiin esille huoli Hirsitien turvallisuudesta, melusta ja ruuhkautumisesta uusien kerrostalojen aiheutta-man liikenteen vuoksi. Osa mielipiteenjättäjistä pitää kerroslukua IV liian korkeana alueelle. Kirjallisia mielipiteitä saapui 54 kpl. Mielipiteisiin laaditut vastineet ovat selostuksen liitteenä.

Yhteenveto viranomaisten kannanotoista ja lausunnoista 

Asemakaavaluonnoksesta saapui 14 viranomaislausuntoa. HSL ilmoitti ettei Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymällä ole lausuttavaa kaavasehdotuksesta. Uudenmaanliitto ilmoitti, ettei anna lausuntoa. Museovirasto ilmoitti, että Keski-Uudenmaan maakuntamuseo antaa asiasta lausunnon. Uudenmaan ELY-keskus ilmoitti, että pohjavesien suojelua koskeva määräys on riittävä ja kaavan vaikutuksia pohjaveteen on arvioitu riittävästi. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus huomautti lausunnossaan määräyksen täsmentämistä niin, että rakentaminen tulee toteuttaa vähintään kaksi metriä luotettavasti todetun pohjaveden pinnan yläpuolelle. Caruna ilmaisi muuntamon tarpeesta puistoalueelle kohteessa Koppelipelto. Telialla ei ole tällä hetkellä tiedossa uusia tarpeita kohteissa. Suuri osa lausunnoista kohdistui Fjällbohon, jonka kaavoittamista osittain asuinrakentamiselle ei pidetty hyvänä ratkaisuna. Tuusulan kunnanvaltuuston keskiryhmä, Suomen Luonnonsuojeluliitto Tuusulan yhdistys ry, Ikäihmisten neuvosto ja Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta nostivat esille vaihtoehdon, jossa Fjällbon asuinrakennuksen tullessa elinkaarensa päähän, alueelle toteutettaisiin ainoastaan puiston virkistyskäyttöä tukevaa vähäistä rakentamista, jolloin koko alue voitaisiin kaavoittaa kokonaan puistoksi. Kasvatus- ja sivistyslautakunta sekä Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta kannattivat kaavoituksen jatkamista vaihto-ehdon 1 pohjalta. Koppelipellon osalta lausunnoissaan Suomen Luonnonsuojeluliitto Tuusulan yhdistys ry, Ikäihmisten neuvosto, Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta, Kasvatus- ja sivistyslautakunta sekä Kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunta puolsivat vaihtoehdon 1 toteuttamista, jotta puistoalue ja leikkikenttä jäävät kokonaisuudessaan alueen asukkaiden virkistyskäyttöön. Lausuntojen perusteella Fjällbon osalta kaavoitusta jatkettiin niin, että alueelle ei osoiteta ollenkaan asuinrakentamista. Puistossa sallitaan vain puiston käyttöä palveleva vähäinen rakentaminen. 

 

Ehdotus

Esittelijä

Anne Olkkola, kaavoituspäällikkö, anne.olkkola@tuusula.fi

Kuntakehityslautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus päättää

  • hyväksyä laaditun Kehitettävät kiinteistöt II asemakaavan muutosehdotuksen nro 3627 ja laaditut vastineet asemakaavamuutoksen luonnoksesta saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin  
  • asettaa Kehitettävät kiinteistöt II asemakaavan muutosehdotuksen nro 3627 MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville muistutusten ja lausuntojen esittämistä varten. 

Lisäksi kuntakehityslautakunta päättää 

  • hyväksyä ja tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta kokouksessa. 

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Petteri Erling, asemakaava-arkkitehti, petteri.erling@tuusula.fi

Ehdotus

Esittelijä

Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

kunnanhallitus päättää

  • hyväksyä laaditun Kehitettävät kiinteistöt II asemakaavan muutosehdotuksen nro 3627 ja laaditut vastineet asemakaavamuutoksen luonnoksesta saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin  
  • asettaa Kehitettävät kiinteistöt II asemakaavan muutosehdotuksen nro 3627 MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville muistutusten ja lausuntojen esittämistä varten. 

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.


Asemakaava-arkkitehti Petteri Erling selosti asiaa kokouksessa.

Perustelut

Tuusulan kunnanhallitus on 21.12.2021 § 475 päättänyt asettaa asemakaavan muutosehdotuksen MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville ja pyytää ehdotuksesta  ikäihmiste neuvoston lausuntoa. Kaavaehdotus on nähtävillä 12.1.2022 - 27.2.2022. Lausunto pyydetään toimittamaan viimeistään 27.2.2022 

Kehitettävät kiinteistöt II, asemakaavan muutosehdotus, kaava nro 3627, ikähmisten neuvoston lausunto

Ikäihmisten neuvosto on hyvillään siitä, että Fjällbon puistoon ei esitetä uutta asuinrakentamista ja että puistossa tullaan sallimaan ainoastaan virkistystä ja puiston toimintaa palveleva vähäinen rakentaminen, kuten kahvila.

Ehdotusvaiheen kaavaselostuksessa mainitaan, että Fjällbon puistossa on osittain esteetön kulku. Ikäihmisten neuvosto pyytää, että esteettömyys huomioidaan jatkossakin niiltä osin kuin se kallioalueen ja jyrkän rannan osalta on mahdollista, jotta virkistäytyminen kulkureittien osalta on mahdollista. 

Ehdotus

Esittelijä

Marjo-Kaisa Konttinen, osallisuus- ja hyvinvointikoordinaattori, marjo-kaisa.konttinen@tuusula.fi

Ikäihmisten neuvosto päättää

  • antaa asiaselostuksen mukaisen lausunnon. 

Päätös

Ikäihmisten neuvosto päätti

  • antaa asiaselostuksen mukaisen lausunnon. 

Valmistelija

Heidi Hagman, kehittämispäällikkö, heidi.hagman@tuusula.fi
Marjo-Kaisa Konttinen, osallisuus- ja hyvinvointikoordinaattori, marjo-kaisa.konttinen@tuusula.fi

Perustelut

Kaava-alueiden sijainti  

Asemakaavamuutos koskee kolmea erillistä aluetta Hyrylässä: Fjällbonpuiston kiinteistö 858-405-59-0 Krapissa, Hirsitien kiinteistö 858-405-5-107 Mattilassa ja Koppelipellon kiinteistö 858-401-2-244 (Mikkolan päiväkodin tontti) Mikkolassa. 

Paijalan vanhan koulun alue ja Harjulan alue on poistettu kaavaehdotuksesta ja valmistellaan jatkossa myöhemmin omina erillisinä kaavahankkeinaan.  

Aloite ja maanomistusolot  

Asemakaavan muutoksen valmistelu on käynnistynyt kunnan aloitteesta. 

Tuusulan kunta omistaa pääosin kaikki kolme kaavan aluetta. Kuitenkin Fjällbonpuiston kaava-alueeseen kuuluu vähäisessä määrin kaakkoiskulmallaan, katuosoitteen Ilmari Kiannon kuja 1c erillispientalojen korttelialueen (AO) yksityisessä omistuksessa olevaa kiinteistöä 858-405-6-269. Lisäksi Hirsitien kaava-alueeseen mukaan rajautuu vähäisessä määrin kiinteistön kaakkoispuolista, katuosoitteen Vesatie 7 asuinkerrostalojen korttelialueen (AK) yksityisessä omistuksessa olevaa kiinteistöä 858-405-5-148. 

Tavoitteet

Tuusulan kunnalla on kiinteistöjä, joille ei ole käyttöä. Kaavatyön tavoitteena on kehittää kunnan omistamia kiinteistöjä ja tarkastella niiden käyttötarkoituksia. 

Kaavaratkaisu ja mitoitus

Kaavassa Tuusulanjärven ja Aleksis Kiven kujan välinen Fjällbonpuisto on kaavaehdotuksessa määrätty puistoksi (VP), pääosan sen alueesta ollessa nyt yleistä korttelialuetta (Y/s). Puistoon on osoitettu rakennusala ka-2 -merkinnällä, johon saa rakentaa puiston käyttöä palvelevia rakennuksen esimerkiksi kahvilan, olemassa oleva leikkipuiston alueen osa (le) sekä jalankulun, polkupyöräilyn ja huoltoajon reitit (pp/h). Lisäksi puistoon on osoitettu rantavyöhyke, jolla puusto säilytetään. Puistossa sijaitsevat leikkimökki ja huvimaja on osoitettu kaavassa suojelumerkinnällä sr-32. Puistoa palveleva pysäköintialue on osoitettu ajantasakaavan mukaisesti autopaikkojen korttelialueeksi (LPA). Kaavaratkaisun rakennusoikeus on edellä mainitulla ka-2-rakennusalalla 250 k-m2. Fjällbonpuiston alueen rakennusoikeus pienenee 1750 k-m2 kaavaehdotuksessa, koska nyt lainvoimaisessa kaavassa alueella on rakennusoikeutta 2000 k-m2. 

Hirsitien tuntumassa, kerros- ja pientalorakentamisen naapurissa, sairaaloden ja muiden sosiaalista.toimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (Y) muutetaan AKS-varaukseksi asuinkerrostaloja varten, johon saa rakentaa myös ikäihmisten asuntoja, palvelu- tai erityisasumista sekä edellisiin liittyviä palvelutiloja. Tontilla sijainnut Mattilan päiväkoti on purettu aiemmin. Kaavaratkaisun rakennusoikeus on 2000 k-m2. Voimassa olevassa asemakaavassa on osoitettu rakennusoikeutta tonttitehokkuudella 0,4, joka vastaa 1200 k-m2:n kerrosalaa. Siten alueen kerrosala kasvaa noin 800 k-m2. Uusia asuntoja muodostuu noin 40 kpl. 

Koppelipellon alueella Mikkolan päiväkoti on käytöstä poistuva päiväkotirakennus, joka sijaitsee Hyrylän keskustan länsipuolella. Kaava-alue sijaitsee nykyisellä pientaloalueella. Korttelialueen käyttötarkoitus muutetaan yleisten rakennusten korttelialueesta (Y) erillisipientalojen korttelialueeksi (AO). Alueelle laadittiin kaavaluonnosvaiheessa kaksi vaihtoehtoa, joista ehdotukseen valittiin vaihtoehto, jossa lainvoimaisen kaavan leikkikenttäalue (UL) säilytettiin ja se rajattiin pois kaavaehdotuksesta. Kaavan toteuttaminen edellyttää päiväkotirakennuksen purkamista. Voimassa olevan asemakaavan rakennusoikeus on 800 k-m2 ja kaavaehdotuksen on 600 k-m2. Alueen rakennusoikeus pienenee 200 k-m2. Uusia asuntoja muodostuu 4 kpl. AO-korttelialuetta on noin 2 900 m2 ja uusia asuntoja 4 kpl, erillispientaloina toteutettuna. 

Muutokset luonnosvaiheen jälkeen

Fjällbonpuiston viheralue on muutettu VP/s-alueesta VP-alueeksi ja sen kulkureitit on muutettu yleisestä jalankulusta jalankulun, pyöräilyn ja huoltoajoa varten. Luonnosvaiheessa kaavarajauksessa mukana ollut erillispientalojen korttelialue (AO) on poistettu kaavaehdotuksesta.  

Mattilan entisen päiväkodin tontin käyttötarkoitus on kaavaluonnoksessa ollut asuinkerrostalojen korttelialue (AK). Kaavaehdotukseen se kuitenkin muutettiin asuinkerrostalojen korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa myös ikäihmisten asuntoja, palvelu- tai erityisasumista sekä edellisiin liittyviä palvelutiloja (AKS). Samalla rakennusoikeutta on lisätty kaavaluonnoksessa esitettyyn 250 k-m2 enemmän. 

Koppelipellon asemakaavamuutoksen ehdotuksessa on poistettu leikkikenttäalue (UL) kaava-alueen rajauksesta. 

Kaavatalous 

Fjällbonpuiston hoidosta aiheutuu kunnalle jo nykyisellään kustannuksia, mutta kaavan toteuttaminen ei aiheuta uusia kustannuksia. 

Hirsitien alueen kaavamuutos nostaa alueen arvoa. Kaavaratkaisun toteuttamisesta ei aiheudu kunnalle kustannuksia. Nykyisen kunnallistekniikan hyödyntäminen on taloudellisesti kannattavaa. Kunta saa tuloja tontin myynnistä tai vuokraamisesta. 

Koppelipellon uusille tonteille tulee johtaa vesijohdot ja viemärit, mistä aiheutuu kustannuksia. Kaavamuutos nostaa alueen arvoa. Kunta saa tuloja tonttien myynnistä tai vuokraamisesta.

Kaavaratkaisun vaikutukset

Fjällbonpuiston osalta kaavamuutoksen alueella olevan asuinrakennuksen tullessa elinkaarensa päähän, sen tilalle voidaan rakentaa ainoastaan puiston käyttöä palvelevaa rakentamista esimerkiksi kahvilan. Kaavaratkaisulla ei ole vaikutusta Fjällbon arvokkaaseen rantametsään. Rantavyöhykkeen puusto säilytetään kaavassa luontoarvojen takia. Puisto on aktiivisessa käytössä, joten kaavan alueella sijaitseva pysäköintialue on tarpeen. Kaavaratkaisulla muutetaan asemakaava vastamaan toteutunutta tilannetta, joka on puisto. Siten ympäristökuva säilyy ennallaan. Huvimajan ja leikkimökin suojelu kaavassa, säilyttää niiden kulttuurihistorialliset arvot osana puiston historiaa ja Tuusulan rantatien alueen rakennuskulttuuria. Kaavamuutoksella alueella säilyy laaja rakentamaton puustoinen puistoalue. Puusto toimii hiilinieluna ja sitoo hiilidioksidia varastoksi puustoon ja maaperään. Kaavamuutos vähentää pinnoitettuja alueita ja lisää siten vettä läpäisevää pintaa. Kaavan luomalla virkistyskäytön toteuttamisella on myönteinen merkitys terveellisyyden ja toimintamahdollisuuksiin ja sosiaalisiin oloihin. Virkistystoimintaa palvelevan pienimuotoisen kioskin tai kesäkahvilan rakentaminen voi tuoda alueelle muutamia uusia työpaikkoja.

Hirsitien alueella kaava mahdollistaa yhdyskuntarakenteen tiivistämisen, muutettaessa entisen päiväkodin tontti  kerrostalotontiksi. Rakentaminen liittyy naapurustossa olevaan kerrostalorakentamiseen Tuusulantien varrella. Aiempi päiväkodin saattoliikenne korvautuu kerrostalojen myötä tavanomaisella asukasliikenteellä. Alueen kaupunkikuva muuttuu uusien kerrostalojen myötä. Kaavassa luo määräyksillään edellytyksiä hulevesien hallinnalle. Päiväkoti tontilla lopetti toimintansa vuonna 2019 ja noin yhden kilometrin päähän kaava-alueelta rakentuva Kirkonkylän kampus luo edellytykset uusille päiväkotipalveluille. Uusien asuintonttien toteuttaminen lisää alueen asukkaita. Kaava mahdollistaa myös palveluasumisen sijoittumisen alueelle. Asukasmäärän lisäys lisää hieman kunnallisten ja kaupallisten palvelujen kysyntää. 

Koppelipellon kaava-alueella ratkaisu tiivistää hieman asumisen taajamarakennetta neljällä uudella erillispientalon rakentamisella. Rakentaminen liittyy alueelle tyypilliseen pientalorakentamiseen sekä nykyisiin liikenteellisiin ja kunnallisiin verkostoihin. Päiväkodin toiminnasta aiheutunut saattoliikenne korvautuu tavanomaisella asukasliikenteellä, joka on vähäistä ja tavanomaista asumiseen liittyvää ajoa. Alueen ympäristökuva muuttuu uusien pientalojen myötä, luoden uusia ajallisia kerrostumia. Kaavassa on annettu määräyksiä uudisrakennusten sovittamisesta olemassa olevaan ympäristöön. Erillispientalojen myötä katunäkymä muuttuu jonkin verran. Uudisakentaminen toteutuu nykyiseen rakenteeseen, kunnallisteknisten ja liikenteellisten verkostojen yhteyteen, hyvien julkisten ja kevyenliikenteen yhteyksien tuntumaan, mikä tukee kestävää kehitystä ja vähäpäästöisten liikkumismuotojen käyttöä. Päiväkotipalvelut siirtyvät uusiin tiloihin Martta Wendelinin päiväkoti valmistuessa noin 0,5 km päähän suunnittelualueelta. Uusien asuintonttien toteuttaminen lisää alueen asukkaita, mikä lisää hieman kunnallisten ja kaupallisten palvelujen kysyntää. Päiväkodin siirtymisen myötä työpaikat siirtyvät alueelta toisaalle. 


Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan lausunto

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta on lausunut kaavaluonnoksesta huhtikuussa 2021. Hanketta on edistetty hyte-lautakunnan lausunnon suuntaisesti ja näin ollen lautakunta ei näe tarvetta lausunnolle tässä vaiheessa. 

Ehdotus

Esittelijä

Heidi Hagman, kehittämispäällikkö, heidi.hagman@tuusula.fi

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta päättää

  • olla antamatta lausuntoa Kehitettävät kiinteistöt II, kaava nro 3627, asemakaavan muutosehdotuksesta.

Päätös

Esitys hyväksyttiin. 

Valmistelija

Ulla Kinnunen, kulttuuri- ja museotoimenjohtaja, ulla.kinnunen@tuusula.fi
Risto Kanerva, vapaa-aikapalveluiden päällikkö, risto.kanerva@tuusula.fi
Katja Elo, kehittämispäällikkö, katja.elo@tuusula.fi

Perustelut

Tuusulan kunnanhallitus on 21.12.2021 § 475 päättänyt asettaa Kehitettävät kiinteistöt II, kaava nro 3627, asemakaavan muutosehdotuksen MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville ja pyytää ehdotuksesta kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan lausunnon. Kaavaehdotus on nähtävillä 12.1.2022 - 27.2.2022. Lausunto pyydetään toimittamaan viimeistään 27.2.2022 klo 16.00


Kaava-alueiden sijainti  

Asemakaavamuutos koskee kolmea erillistä aluetta Hyrylässä: Fjällbonpuiston kiinteistö 858-405-59-0 Krapissa, Hirsitien kiinteistö 858-405-5-107 Mattilassa ja Koppelipellon kiinteistö 858-401-2-244 (Mikkolan päiväkodin tontti) Mikkolassa. 

Paijalan vanhan koulun alue ja Harjulan alue on poistettu kaavaehdotuksesta ja valmistellaan jatkossa myöhemmin omina erillisinä kaavahankkeinaan.  

Aloite ja maanomistusolot  

Asemakaavan muutoksen valmistelu on käynnistynyt kunnan aloitteesta. 

Tuusulan kunta omistaa pääosin kaikki kolme kaavan aluetta. Kuitenkin Fjällbonpuiston kaava-alueeseen kuuluu vähäisessä määrin kaakkoiskulmallaan, katuosoitteen Ilmari Kiannon kuja 1c erillispientalojen korttelialueen (AO) yksityisessä omistuksessa olevaa kiinteistöä 858-405-6-269. Lisäksi Hirsitien kaava-alueeseen mukaan rajautuu vähäisessä määrin kiinteistön kaakkoispuolista, katuosoitteen Vesatie 7 asuinkerrostalojen korttelialueen (AK) yksityisessä omistuksessa olevaa kiinteistöä 858-405-5-148. 

Tavoitteet

Tuusulan kunnalla on kiinteistöjä, joille ei ole käyttöä. Kaavatyön tavoitteena on kehittää kunnan omistamia kiinteistöjä ja tarkastella niiden käyttötarkoituksia. 

Kaavaratkaisu ja mitoitus

Kaavassa Tuusulanjärven ja Aleksis Kiven kujan välinen Fjällbonpuisto on kaavaehdotuksessa määrätty puistoksi (VP), pääosan sen alueesta ollessa nyt yleistä korttelialuetta (Y/s). Puistoon on osoitettu rakennusala ka-2 -merkinnällä, johon saa rakentaa puiston käyttöä palvelevia rakennuksen esimerkiksi kahvilan, olemassa oleva leikkipuiston alueen osa (le) sekä jalankulun, polkupyöräilyn ja huoltoajon reitit (pp/h). Lisäksi puistoon on osoitettu rantavyöhyke, jolla puusto säilytetään. Puistossa sijaitsevat leikkimökki ja huvimaja on osoitettu kaavassa suojelumerkinnällä sr-32. Puistoa palveleva pysäköintialue on osoitettu ajantasakaavan mukaisesti autopaikkojen korttelialueeksi (LPA). Kaavaratkaisun rakennusoikeus on edellä mainitulla ka-2-rakennusalalla 250 k-m2. Fjällbonpuiston alueen rakennusoikeus pienenee 1750 k-m2 kaavaehdotuksessa, koska nyt lainvoimaisessa kaavassa alueella on rakennusoikeutta 2000 k-m2. 

Hirsitien tuntumassa, kerros- ja pientalorakentamisen naapurissa, sairaaloden ja muiden sosiaalista.toimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (Y) muutetaan AKS-varaukseksi asuinkerrostaloja varten, johon saa rakentaa myös ikäihmisten asuntoja, palvelu- tai erityisasumista sekä edellisiin liittyviä palvelutiloja. Tontilla sijainnut Mattilan päiväkoti on purettu aiemmin. Kaavaratkaisun rakennusoikeus on 2000 k-m2. Voimassa olevassa asemakaavassa on osoitettu rakennusoikeutta tonttitehokkuudella 0,4, joka vastaa 1200 k-m2:n kerrosalaa. Siten alueen kerrosala kasvaa noin 800 k-m2. Uusia asuntoja muodostuu noin 40 kpl. 

Koppelipellon alueella Mikkolan päiväkoti on käytöstä poistuva päiväkotirakennus, joka sijaitsee Hyrylän keskustan länsipuolella. Kaava-alue sijaitsee nykyisellä pientaloalueella. Korttelialueen käyttötarkoitus muutetaan yleisten rakennusten korttelialueesta (Y) erillisipientalojen korttelialueeksi (AO). Alueelle laadittiin kaavaluonnosvaiheessa kaksi vaihtoehtoa, joista ehdotukseen valittiin vaihtoehto, jossa lainvoimaisen kaavan leikkikenttäalue (UL) säilytettiin ja se rajattiin pois kaavaehdotuksesta. Kaavan toteuttaminen edellyttää päiväkotirakennuksen purkamista. Voimassa olevan asemakaavan rakennusoikeus on 800 k-m2 ja kaavaehdotuksen on 600 k-m2. Alueen rakennusoikeus pienenee 200 k-m2. Uusia asuntoja muodostuu 4 kpl. AO-korttelialuetta on noin 2 900 m2 ja uusia asuntoja 4 kpl, erillispientaloina toteutettuna. 

Muutokset luonnosvaiheen jälkeen

Fjällbonpuiston viheralue on muutettu VP/s-alueesta VP-alueeksi ja sen kulkureitit on muutettu yleisestä jalankulusta jalankulun, pyöräilyn ja huoltoajoa varten. Luonnosvaiheessa kaavarajauksessa mukana ollut erillispientalojen korttelialue (AO) on poistettu kaavaehdotuksesta.  

Mattilan entisen päiväkodin tontin käyttötarkoitus on kaavaluonnoksessa ollut asuinkerrostalojen korttelialue (AK). Kaavaehdotukseen se kuitenkin muutettiin asuinkerrostalojen korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa myös ikäihmisten asuntoja, palvelu- tai erityisasumista sekä edellisiin liittyviä palvelutiloja (AKS). Samalla rakennusoikeutta on lisätty kaavaluonnoksessa esitettyyn 250 k-m2 enemmän. 

Koppelipellon asemakaavamuutoksen ehdotuksessa on poistettu leikkikenttäalue (UL) kaava-alueen rajauksesta. 

Kaavatalous 

Fjällbonpuiston hoidosta aiheutuu kunnalle jo nykyisellään kustannuksia, mutta kaavan toteuttaminen ei aiheuta uusia kustannuksia. 

Hirsitien alueen kaavamuutos nostaa alueen arvoa. Kaavaratkaisun toteuttamisesta ei aiheudu kunnalle kustannuksia. Nykyisen kunnallistekniikan hyödyntäminen on taloudellisesti kannattavaa. Kunta saa tuloja tontin myynnistä tai vuokraamisesta. 

Koppelipellon uusille tonteille tulee johtaa vesijohdot ja viemärit, mistä aiheutuu kustannuksia. Kaavamuutos nostaa alueen arvoa. Kunta saa tuloja tonttien myynnistä tai vuokraamisesta.

Kaavaratkaisun vaikutukset

Fjällbonpuiston osalta kaavamuutoksen alueella olevan asuinrakennuksen tullessa elinkaarensa päähän, sen tilalle voidaan rakentaa ainoastaan puiston käyttöä palvelevaa rakentamista esimerkiksi kahvilan. Kaavaratkaisulla ei ole vaikutusta Fjällbon arvokkaaseen rantametsään. Rantavyöhykkeen puusto säilytetään kaavassa luontoarvojen takia. Puisto on aktiivisessa käytössä, joten kaavan alueella sijaitseva pysäköintialue on tarpeen. Kaavaratkaisulla muutetaan asemakaava vastamaan toteutunutta tilannetta, joka on puisto. Siten ympäristökuva säilyy ennallaan. Huvimajan ja leikkimökin suojelu kaavassa, säilyttää niiden kulttuurihistorialliset arvot osana puiston historiaa ja Tuusulan rantatien alueen rakennuskulttuuria. Kaavamuutoksella alueella säilyy laaja rakentamaton puustoinen puistoalue. Puusto toimii hiilinieluna ja sitoo hiilidioksidia varastoksi puustoon ja maaperään. Kaavamuutos vähentää pinnoitettuja alueita ja lisää siten vettä läpäisevää pintaa. Kaavan luomalla virkistyskäytön toteuttamisella on myönteinen merkitys terveellisyyden ja toimintamahdollisuuksiin ja sosiaalisiin oloihin. Virkistystoimintaa palvelevan pienimuotoisen kioskin tai kesäkahvilan rakentaminen voi tuoda alueelle muutamia uusia työpaikkoja.

Hirsitien alueella kaava mahdollistaa yhdyskuntarakenteen tiivistämisen, muutettaessa entisen päiväkodin tontti kerrostalotontiksi. Rakentaminen liittyy naapurustossa olevaan kerrostalorakentamiseen Tuusulantien varrella. Aiempi päiväkodin saattoliikenne korvautuu kerrostalojen myötä tavanomaisella asukasliikenteellä. Alueen kaupunkikuva muuttuu uusien kerrostalojen myötä. Kaavassa luo määräyksillään edellytyksiä hulevesien hallinnalle. Päiväkoti tontilla lopetti toimintansa vuonna 2019 ja noin yhden kilometrin päähän kaava-alueelta rakentuva Kirkonkylän kampus luo edellytykset uusille päiväkotipalveluille. Uusien asuintonttien toteuttaminen lisää alueen asukkaita. Kaava mahdollistaa myös palveluasumisen sijoittumisen alueelle. Asukasmäärän lisäys lisää hieman kunnallisten ja kaupallisten palvelujen kysyntää. 

Koppelipellon kaava-alueella ratkaisu tiivistää hieman asumisen taajamarakennetta neljällä uudella erillispientalon rakentamisella. Rakentaminen liittyy alueelle tyypilliseen pientalorakentamiseen sekä nykyisiin liikenteellisiin ja kunnallisiin verkostoihin. Päiväkodin toiminnasta aiheutunut saattoliikenne korvautuu tavanomaisella asukasliikenteellä, joka on vähäistä ja tavanomaista asumiseen liittyvää ajoa. Alueen ympäristökuva muuttuu uusien pientalojen myötä, luoden uusia ajallisia kerrostumia. Kaavassa on annettu määräyksiä uudisrakennusten sovittamisesta olemassa olevaan ympäristöön. Erillispientalojen myötä katunäkymä muuttuu jonkin verran. Uudisakentaminen toteutuu nykyiseen rakenteeseen, kunnallisteknisten ja liikenteellisten verkostojen yhteyteen, hyvien julkisten ja kevyenliikenteen yhteyksien tuntumaan, mikä tukee kestävää kehitystä ja vähäpäästöisten liikkumismuotojen käyttöä. Päiväkotipalvelut siirtyvät uusiin tiloihin Martta Wendelinin päiväkoti valmistuessa noin 0,5 km päähän suunnittelualueelta. Uusien asuintonttien toteuttaminen lisää alueen asukkaita, mikä lisää hieman kunnallisten ja kaupallisten palvelujen kysyntää. Päiväkodin siirtymisen myötä työpaikat siirtyvät alueelta toisaalle. 


Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan lausunto

1. Fjällbon asuinrakennus 4. kunnanosan (Rantatie) korttelia 36012 ja 4207 sekä puistoaluetta. Asemakaavalla muodostuvat korttelin 4210 tontti 1 sekä puistoaluetta.  

  • Fjällbon osalta lautakunta toteaa, että Fjällbon mahdollinen ja nykyisen asuinrakennuksen korvaava rakentaminen on oltava vain vähäistä ja pelkästään Fjällbon puistoa ja sen käyttöä palvelevaa rakentamista. 
     

4. Hirsitie 6. kunnanosan (Mattila) Osaa korttelista 2116. Asemakaavalla muodostuu korttelin 5003 tontti 1.  

  • Hirsitien osalta suunnitelmiin ei huomautettavaa 
     

5. Koppelipelto 1. kunnanosan (Hyrylä) Osaa korttelista 32060. Asemakaavalla muodostuvat korttelin 8142 tontit 1–4 sekä puistoaluetta.   

  • Koppelipellon osalta VE-1 on kannatettava, jossa puistoaluetta jää enemmän asukkaiden virkistyskäyttöön.  

Ehdotus

Esittelijä

Tiina Simons, sivistysjohtaja, tiina.simons@tuusula.fi

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päättää

  • antaa Kehitettävät kiinteistöt II, asemakaavan muutosehdotuksesta, kaava nro 3627, asiaselostuksessa esitetyn lausunnon.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Markus Torvinen, opetuspäällikkö, markus.torvinen@tuusula.fi
Hannamari Halinen, varhaiskasvatuspäällikkö, hannamari.halinen@tuusula.fi
Katja Elo, kehittämispäällikkö, katja.elo@tuusula.fi

Perustelut

Tuusulan kunnanhallitus on 21.12.2021 § 475 päättänyt asettaa Kehitettävät kiinteistöt II, kaava nro 3627, asemakaavan muutosehdotuksen MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville ja pyytää ehdotuksesta kasvatus- ja sivistyslautakunnan lausunnon. Kaavaehdotus on nähtävillä 12.1.2022 - 27.2.2022. Lausunto pyydetään toimittamaan viimeistään 27.2.2022 klo 16.00


Kaava-alueiden sijainti  

Asemakaavamuutos koskee kolmea erillistä aluetta Hyrylässä: Fjällbonpuiston kiinteistö 858-405-59-0 Krapissa, Hirsitien kiinteistö 858-405-5-107 Mattilassa ja Koppelipellon kiinteistö 858-401-2-244 (Mikkolan päiväkodin tontti) Mikkolassa. 

Paijalan vanhan koulun alue ja Harjulan alue on poistettu kaavaehdotuksesta ja valmistellaan jatkossa myöhemmin omina erillisinä kaavahankkeinaan.  

Aloite ja maanomistusolot  

Asemakaavan muutoksen valmistelu on käynnistynyt kunnan aloitteesta. 

Tuusulan kunta omistaa pääosin kaikki kolme kaavan aluetta. Kuitenkin Fjällbonpuiston kaava-alueeseen kuuluu vähäisessä määrin kaakkoiskulmallaan, katuosoitteen Ilmari Kiannon kuja 1c erillispientalojen korttelialueen (AO) yksityisessä omistuksessa olevaa kiinteistöä 858-405-6-269. Lisäksi Hirsitien kaava-alueeseen mukaan rajautuu vähäisessä määrin kiinteistön kaakkoispuolista, katuosoitteen Vesatie 7 asuinkerrostalojen korttelialueen (AK) yksityisessä omistuksessa olevaa kiinteistöä 858-405-5-148. 

Tavoitteet

Tuusulan kunnalla on kiinteistöjä, joille ei ole käyttöä. Kaavatyön tavoitteena on kehittää kunnan omistamia kiinteistöjä ja tarkastella niiden käyttötarkoituksia. 

Kaavaratkaisu ja mitoitus

Kaavassa Tuusulanjärven ja Aleksis Kiven kujan välinen Fjällbonpuisto on kaavaehdotuksessa määrätty puistoksi (VP), pääosan sen alueesta ollessa nyt yleistä korttelialuetta (Y/s). Puistoon on osoitettu rakennusala ka-2 -merkinnällä, johon saa rakentaa puiston käyttöä palvelevia rakennuksen esimerkiksi kahvilan, olemassa oleva leikkipuiston alueen osa (le) sekä jalankulun, polkupyöräilyn ja huoltoajon reitit (pp/h). Lisäksi puistoon on osoitettu rantavyöhyke, jolla puusto säilytetään. Puistossa sijaitsevat leikkimökki ja huvimaja on osoitettu kaavassa suojelumerkinnällä sr-32. Puistoa palveleva pysäköintialue on osoitettu ajantasakaavan mukaisesti autopaikkojen korttelialueeksi (LPA). Kaavaratkaisun rakennusoikeus on edellä mainitulla ka-2-rakennusalalla 250 k-m2. Fjällbonpuiston alueen rakennusoikeus pienenee 1750 k-m2 kaavaehdotuksessa, koska nyt lainvoimaisessa kaavassa alueella on rakennusoikeutta 2000 k-m2. 

Hirsitien tuntumassa, kerros- ja pientalorakentamisen naapurissa, sairaaloden ja muiden sosiaalista.toimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (Y) muutetaan AKS-varaukseksi asuinkerrostaloja varten, johon saa rakentaa myös ikäihmisten asuntoja, palvelu- tai erityisasumista sekä edellisiin liittyviä palvelutiloja. Tontilla sijainnut Mattilan päiväkoti on purettu aiemmin. Kaavaratkaisun rakennusoikeus on 2000 k-m2. Voimassa olevassa asemakaavassa on osoitettu rakennusoikeutta tonttitehokkuudella 0,4, joka vastaa 1200 k-m2:n kerrosalaa. Siten alueen kerrosala kasvaa noin 800 k-m2. Uusia asuntoja muodostuu noin 40 kpl. 

Koppelipellon alueella Mikkolan päiväkoti on käytöstä poistuva päiväkotirakennus, joka sijaitsee Hyrylän keskustan länsipuolella. Kaava-alue sijaitsee nykyisellä pientaloalueella. Korttelialueen käyttötarkoitus muutetaan yleisten rakennusten korttelialueesta (Y) erillisipientalojen korttelialueeksi (AO). Alueelle laadittiin kaavaluonnosvaiheessa kaksi vaihtoehtoa, joista ehdotukseen valittiin vaihtoehto, jossa lainvoimaisen kaavan leikkikenttäalue (UL) säilytettiin ja se rajattiin pois kaavaehdotuksesta. Kaavan toteuttaminen edellyttää päiväkotirakennuksen purkamista. Voimassa olevan asemakaavan rakennusoikeus on 800 k-m2 ja kaavaehdotuksen on 600 k-m2. Alueen rakennusoikeus pienenee 200 k-m2. Uusia asuntoja muodostuu 4 kpl. AO-korttelialuetta on noin 2 900 m2 ja uusia asuntoja 4 kpl, erillispientaloina toteutettuna. 

Muutokset luonnosvaiheen jälkeen

Fjällbonpuiston viheralue on muutettu VP/s-alueesta VP-alueeksi ja sen kulkureitit on muutettu yleisestä jalankulusta jalankulun, pyöräilyn ja huoltoajoa varten. Luonnosvaiheessa kaavarajauksessa mukana ollut erillispientalojen korttelialue (AO) on poistettu kaavaehdotuksesta.  

Mattilan entisen päiväkodin tontin käyttötarkoitus on kaavaluonnoksessa ollut asuinkerrostalojen korttelialue (AK). Kaavaehdotukseen se kuitenkin muutettiin asuinkerrostalojen korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa myös ikäihmisten asuntoja, palvelu- tai erityisasumista sekä edellisiin liittyviä palvelutiloja (AKS). Samalla rakennusoikeutta on lisätty kaavaluonnoksessa esitettyyn 250 k-m2 enemmän. 

Koppelipellon asemakaavamuutoksen ehdotuksessa on poistettu leikkikenttäalue (UL) kaava-alueen rajauksesta. 

Kaavatalous 

Fjällbonpuiston hoidosta aiheutuu kunnalle jo nykyisellään kustannuksia, mutta kaavan toteuttaminen ei aiheuta uusia kustannuksia. 

Hirsitien alueen kaavamuutos nostaa alueen arvoa. Kaavaratkaisun toteuttamisesta ei aiheudu kunnalle kustannuksia. Nykyisen kunnallistekniikan hyödyntäminen on taloudellisesti kannattavaa. Kunta saa tuloja tontin myynnistä tai vuokraamisesta. 

Koppelipellon uusille tonteille tulee johtaa vesijohdot ja viemärit, mistä aiheutuu kustannuksia. Kaavamuutos nostaa alueen arvoa. Kunta saa tuloja tonttien myynnistä tai vuokraamisesta.

Kaavaratkaisun vaikutukset

Fjällbonpuiston osalta kaavamuutoksen alueella olevan asuinrakennuksen tullessa elinkaarensa päähän, sen tilalle voidaan rakentaa ainoastaan puiston käyttöä palvelevaa rakentamista esimerkiksi kahvilan. Kaavaratkaisulla ei ole vaikutusta Fjällbon arvokkaaseen rantametsään. Rantavyöhykkeen puusto säilytetään kaavassa luontoarvojen takia. Puisto on aktiivisessa käytössä, joten kaavan alueella sijaitseva pysäköintialue on tarpeen. Kaavaratkaisulla muutetaan asemakaava vastamaan toteutunutta tilannetta, joka on puisto. Siten ympäristökuva säilyy ennallaan. Huvimajan ja leikkimökin suojelu kaavassa, säilyttää niiden kulttuurihistorialliset arvot osana puiston historiaa ja Tuusulan rantatien alueen rakennuskulttuuria. Kaavamuutoksella alueella säilyy laaja rakentamaton puustoinen puistoalue. Puusto toimii hiilinieluna ja sitoo hiilidioksidia varastoksi puustoon ja maaperään. Kaavamuutos vähentää pinnoitettuja alueita ja lisää siten vettä läpäisevää pintaa. Kaavan luomalla virkistyskäytön toteuttamisella on myönteinen merkitys terveellisyyden ja toimintamahdollisuuksiin ja sosiaalisiin oloihin. Virkistystoimintaa palvelevan pienimuotoisen kioskin tai kesäkahvilan rakentaminen voi tuoda alueelle muutamia uusia työpaikkoja.

Hirsitien alueella kaava mahdollistaa yhdyskuntarakenteen tiivistämisen, muutettaessa entisen päiväkodin tontti kerrostalotontiksi. Rakentaminen liittyy naapurustossa olevaan kerrostalorakentamiseen Tuusulantien varrella. Aiempi päiväkodin saattoliikenne korvautuu kerrostalojen myötä tavanomaisella asukasliikenteellä. Alueen kaupunkikuva muuttuu uusien kerrostalojen myötä. Kaavassa luo määräyksillään edellytyksiä hulevesien hallinnalle. Päiväkoti tontilla lopetti toimintansa vuonna 2019 ja noin yhden kilometrin päähän kaava-alueelta rakentuva Kirkonkylän kampus luo edellytykset uusille päiväkotipalveluille. Uusien asuintonttien toteuttaminen lisää alueen asukkaita. Kaava mahdollistaa myös palveluasumisen sijoittumisen alueelle. Asukasmäärän lisäys lisää hieman kunnallisten ja kaupallisten palvelujen kysyntää. 

Koppelipellon kaava-alueella ratkaisu tiivistää hieman asumisen taajamarakennetta neljällä uudella erillispientalon rakentamisella. Rakentaminen liittyy alueelle tyypilliseen pientalorakentamiseen sekä nykyisiin liikenteellisiin ja kunnallisiin verkostoihin. Päiväkodin toiminnasta aiheutunut saattoliikenne korvautuu tavanomaisella asukasliikenteellä, joka on vähäistä ja tavanomaista asumiseen liittyvää ajoa. Alueen ympäristökuva muuttuu uusien pientalojen myötä, luoden uusia ajallisia kerrostumia. Kaavassa on annettu määräyksiä uudisrakennusten sovittamisesta olemassa olevaan ympäristöön. Erillispientalojen myötä katunäkymä muuttuu jonkin verran. Uudisakentaminen toteutuu nykyiseen rakenteeseen, kunnallisteknisten ja liikenteellisten verkostojen yhteyteen, hyvien julkisten ja kevyenliikenteen yhteyksien tuntumaan, mikä tukee kestävää kehitystä ja vähäpäästöisten liikkumismuotojen käyttöä. Päiväkotipalvelut siirtyvät uusiin tiloihin Martta Wendelinin päiväkoti valmistuessa noin 0,5 km päähän suunnittelualueelta. Uusien asuintonttien toteuttaminen lisää alueen asukkaita, mikä lisää hieman kunnallisten ja kaupallisten palvelujen kysyntää. Päiväkodin siirtymisen myötä työpaikat siirtyvät alueelta toisaalle. 


Kasvatus- ja sivistyslautakunnan lausunto

1. Fjällbon asuinrakennus 4. kunnanosan (Rantatie) korttelia 36012 ja 4207 sekä puistoaluetta. Asemakaavalla muodostuvat korttelin 4210 tontti 1 sekä puistoaluetta.  

  • Fjällbon osalta lautakunta toteaa, että Fjällbon mahdollinen ja nykyisen asuinrakennuksen korvaava rakentaminen on oltava vain vähäistä ja pelkästään Fjällbon puistoa ja sen käyttöä palvelevaa rakentamista. 
     

4. Hirsitie 6. kunnanosan (Mattila) Osaa korttelista 2116. Asemakaavalla muodostuu korttelin 5003 tontti 1.  

  • Hirsitien osalta suunnitelmiin ei huomautettavaa 
     

5. Koppelipelto 1. kunnanosan (Hyrylä) Osaa korttelista 32060. Asemakaavalla muodostuvat korttelin 8142 tontit 1–4 sekä puistoaluetta.   

  • Koppelipellon osalta VE-1 on kannatettava, jossa puistoaluetta jää enemmän asukkaiden virkistyskäyttöön.  

Ehdotus

Esittelijä

Tiina Simons, sivistysjohtaja, tiina.simons@tuusula.fi

Kasvatus- ja sivistyslautakunta päättää

  • antaa Kehitettävät kiinteistöt II, asemakaavan muutosehdotuksesta, kaava nro 3627, asiaselostuksessa esitetyn lausunnon.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Petteri Erling, asemakaava-arkkitehti, petteri.erling@tuusula.fi

Perustelut

Asiaselostus 

Kunnanhallitus päätti 21.1.2021 hyväksyä laaditun Kehitettävät kiinteistöt II asemakaavan muutosehdotuksen nro 3627 ja laaditut vastineet asemakaavamuutoksen luonnoksesta saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin sekä asettaa Kehitettävät kiinteistöt II asemakaavan muutosehdotuksen nro 3627 MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville muistutusten ja lausuntojen esittämistä varten. 

Kaavaehdotuksesta saatiin 2 kpl muistutuksia, jotka kohdistuivat 

  • Kaavan vaikutuksiin kaupunkikuvassa ja kaavan mahdollistaman rakentamisen ympäristöön sopimiseen
  • Näkymien muuttumiseen rakentamisen myötä, päiväkotitoiminnan jatkamiseen tontilla
  • Kerrosalan määrän suhteeseen tontin pinta-alaan lainvoimaisessa kaavassa ja kaavaehdotuksessa
  • Puulämmityksen merkitykseen kaavan mahdollistamassa rakentamisessa
  • Tontin ja rakennuksen omistus- ja hallintamuotoihin sekä kiinteistöjen arvoon alueella
  • Autopaikkojen määrään kaavassa ja autojen pysäköintiin kaavan perusteella
  • Mattilanpuiston kulkureitteihin kaava-alueen ulkopuolella
  • Naapurikiinteistön Vesatie 7 ja kaavaehdotuksen väliseen suhteeseen kaavaprosessissa 
  • Hirsitien alueen kerrosalan lisäykseen luonnosvaiheesta, rakennuksen korkeuden määräämiseen kaavassa, kaavan mahdollistamaan rakentamisen ympäristöön sopimiseen sekä kiinteistön omistus- ja hallintamuotoihin  
  • Rakennuksen kerrosalan osaksi mahdollistettuun lähipalvelu-, liike-, toimisto-, myymälä-, kahvila- tai ravintolatiloihin sekä niiden edellyttämiin autopaikkoihin
  • Liikennemelun vaikutusten arviointiin ja istutuksiin tontilla
  • Kaavan määräämään pysäköintiin tontilla, autopaikkojen määriin korttelialueen toimintoihin liittyen sekä katualueiden, ajoneuvoliittymän ja liikennemerkkien suunnitteluun
  • Kaavan ilmastovaikutuksiin ja sähköautojen lataamiseen kaava-alueella
  • Kaavakartan rakennusalan ja piha-alueiden merkintöihin sekä autopaikkoja jäsentäviin istutuksiin    

Kaavaehdotusta koskevat lausunnot saatiin seuraavilta tahoilta: 

  • Telia
  • Ikäihmisten neuvosto 
  • Keski-Uudenmaan alueellinen vastuumuseo
  • Kasvatus- ja sivistyslautakunta
  • Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta

Seuraavat tahot ilmoittivat, ettei ole lausuttavaa tai että toinen taho lausuu kaavasta: 

  • Museovirasto
  • Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä
  • Caruna Oy / Rejlers Finland Oy
  • Uudenmaan ELY-keskus 
  • Uudenmaan liitto  

Kaavaehdotusta koskevissa lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat mm.

  • Fjällbonpuiston liikkumisesteettömyyden huomioimiseen niiltä osin kuin se kallioalueen ja jyrkän rannan osalta on mahdollista, jotta virkistäytyminen kulkureittien osalta on mahdollista.
  • Fjällbonpuiston VP-merkintään, johon vaadittiin lisättäväksi indeksi /s, määräysosanaan; ”puisto, joka on kulttuurihistoriallisesti arvokas, ja jossa tehtävät toimenpiteet tulee suhteuttaa puiston historialliseen luonteeseen”.
  • Fjällbonpuiston mahdollisen uudisrakentamisen laadun ohjaamiseen kulttuuriympäristössä kaavamerkinnällä ja -määräyksellä (ka-2). 
  • Mahdollisiin johtojen siirto- ja suojauskustannusten kohdistumiseen. 

 

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Liiteraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista, kirjeistä ja viranomaisten lausunnoista sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin. 

Kaavaehdotukseen tehdyt muutokset:

Keski-Uudenmaan alueellisen vastuumuseon lausunnon johdosta:

  • Fjällbonpuiston alueen käyttötarkoituksen merkintä ja määräys puisto (VP) on muutettu puistoksi, joka on kulttuurihistoriallisesti arvokas, jossa tehtävät toimenpiteet on suhteutettava puiston historialliseen luonteeseen (VP/s)   
  • Fjällbonpuiston ka-2 -rakennusalan määräys on muutettu seuraavaksi: Rakennusala, jolle saa sijoittaa puiston käyttöön liittyviä palvelurakennuksia, esimerkiksi kahvilan. Rakennuksen arkkitehtuurin reunaehdot on oltava ehdollisia alueella vastuussa olevan kulttuuriperinnön virallisen asiantuntijatahon hyväksynnälle.

Kaavaehdotuksen jatkosuunnittelun johdosta:

  • AKS-korttelialueen (Hirsitie) pysäköinnin mitoitusta koskeva määräys muutettu seuraavaksi: Asuinrakennukset 1 ap / 90 k-m2 tai vähintään 1 ap / asunto, johtuen saavutettavan joukkoliikenteen tarjonnasta alueella.  
  • Hirsitien tontin rakennusalan kaakkoista päätyä on siirretty noin 6 metrin etäisyydelle tontin rajasta 45 asteen valokulman toteuttamisen vuoksi.

Aineistoon tehdyt täydennykset:

  • Kaavaselostusta on täydennetty suunnittelu- ja käsittelyvaiheiden osalta.
  • Kaavaselostusta on päivitetty muistutuksen (Mu1) johdosta niin, että selostuksen tekstiin ovat lisätyt Hirsitien alueen mitoitusta koskien rakennusoikeuden määrä suhteessa tontin pinta-alaan eli tonttitehokkuusluku sekä todettu rakennusoikeuden määrän muutos lukuna verraten lainvoimaista kaavaa ja kaavaehdotuksen mukaista lukua. 
  • Kaavan alueen ”Fjällbon asuinrakennus” nimeksi on muutettu ”Fjällbonpuisto”.

 

Lisätiedot: asemakaava-arkkitehti Petteri Erling, p. 040 314 3673

Ehdotus

Esittelijä

Anne Olkkola, kaavoituspäällikkö, anne.olkkola@tuusula.fi

Kuntakehityslautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus päättää

  • hyväksyä laaditun asemakaavan muutoksen
  • hyväksyä lausuntoihin ja muistutuksiin laaditut vastineet
  • hyväksyä tonttijaon Rantatien kunnanosan nro 4 korttelin 4210 tontille nro 1 
  • hyväksyä tonttijaon Hyrylän kunnanosan nro 1 korttelin 8142 tonteille nro 1, 2, 3 ja 4  
  • ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä Kehitettävät kiinteistöt II asemakaavan muutoksen sekä tonttijaon Rantatien kunnanosan nro 4 korttelin 4210 tontille nro 1
  • hyväksyä tonttijaon Hyrylän kunnanosan nro 1 korttelin 8142 tonteille nro 1, 2, 3 ja 4  

Lisäksi kuntakehityslautakunta päättää

  • tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa.

---

Esittelijä muutti esitystään seuraavaksi:

Kuntakehityslautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus päättää

  • hyväksyä laaditun asemakaavan muutoksen nro 3627 sekä tonttijaon muutoksen korttelille 4210 ja sitovan tonttijaon korttelille 8142.
  • hyväksyä lausuntoihin ja muistutuksiin laaditut vastineet
  • ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä Kehitettävät kiinteistöt II asemakaavan muutoksen nro 3627 sekä tonttijaon muutoksen korttelille 4210 ja sitovan tonttijaon korttelille 8142.

Lisäksi kuntakehityslautakunta päättää

  • tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa.

Päätös

Kuntakehityslautakunta päätti ehdottaa kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus päättää

  • hyväksyä laaditun asemakaavan muutoksen nro 3627 sekä tonttijaon muutoksen korttelille 4210 ja sitovan tonttijaon korttelille 8142.
  • hyväksyä lausuntoihin ja muistutuksiin laaditut vastineet
  • ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä Kehitettävät kiinteistöt II asemakaavan muutoksen nro 3627 sekä tonttijaon muutoksen korttelille 4210 ja sitovan tonttijaon korttelille 8142.

Lisäksi kuntakehityslautakunta päätti

  • tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa.

Valmistelija

  • Petteri Erling, asemakaava-arkkitehti, petteri.erling@tuusula.fi

Ehdotus

Esittelijä

  • Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • hyväksyä lausuntoihin ja muistutuksiin laaditut vastineet
  • ehdottaa valtuustolle, että

 

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä Kehitettävät kiinteistöt II asemakaavan muutoksen nro 3627, sekä tonttijaon muutoksen korttelille 4210 ja sitovan tonttijaon korttelille 8142.
     

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.


Muutoksenhaku

Päätöksestä ei saa tehdä kuntalain 136 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.