Perustelut
Tausta
Väylävirasto pyytää lausuntoa luonnoksesta valtion väyläverkon investointiohjelmaksi vuosille 2023–2030. Lausunto on pyydetty toimittamaan www.lausuntopalvelu.fi -sivuston kautta 2.5.2022 mennessä.
Väylävirasto laatii vuosittain osana valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman (Liikenne 12) toimeenpanoa valtion väyläverkon 8-vuotisen investointiohjelman. Vuosien 2023–2030 investointiohjelma on Väyläviraston tietoon perustuva ehdotus rata-, maantie- ja vesiväylähankkeiden toteuttamisesta ja niiden vaikutuksista. Ohjelmassa esitetään lähivuosien tärkeimmät liikenteen infrahankkeet.
Liikenne 12 -suunnitelma määrittelee myös investointiohjelman taloudellisen kehyksen. Väyläverkon investointiohjelma sisältää kehittämishankkeita, isoja peruskorjaushankkeita ja hankekokonaisuuksia sekä pienempiä parantamishankkeita. Investointiohjelma sisältää myös EU:n tuella tai yhdessä kaupunkiseutujen tai elinkeinoelämän kanssa rahoitettavia hankkeita. Investointiohjelman uusiin kehittämisinvestointeihin on käytettävissä noin 2,7 mrd. euroa. Tästä rahoituksesta kohdistuu maanteille noin 1,1 mrd. euroa, rautateille noin 1,5 mrd. euroa ja vesiväylille noin 0,08 mrd. euroa. Investointiohjelman rahoituksen toteutuminen riippuu kehys- ja talousarviopäätöksistä.
Liikenneverkon strateginen tilannekuva on eräs keskeinen lähtökohta investointiohjelmalle. Strateginen tilannekuva sisältää kuitenkin enemmän tarpeita, kuin mihin investointiohjelman rahoitustasolla ja ajanjaksolla voidaan vastata. Hankkeita joudutaan priorisoimaan tehokkuuden ja vaikuttavuuden perusteella. Vaikutusten arviointi on ollut osa investointiohjelman valmistelua ja siihen liittyvää tietoon pohjautuvaa päätöksentekoa. Investointiohjelman luonnosta on kehitetty jatkuvasti arvioinnin perusteella tavoiteltuun suuntaan.
Lausuntopyyntö on muotoiltu joukoksi kysymyksiä. Lausunto on laadittu listaukseksi kysymyksiin annettavia vastauksia.
Lausunto
Onko investointiohjelmassa kuvattu ymmärrettävästi lähtökohdat ja valmisteluperiaatteet?
Investointiohjelman lähtökohdat ja valmisteluperiaatteet on esitetty ymmärrettävästi. Kytkennät suunnitteluohjelmaan ja väylänpidon perussuunnitelmaan on tuotu selkeästi esiin. Hankkeiden vertailu-, priorisointi- ja valintaprosessin kuvaamiseen tulee edelleen hakea mallia, joka on informatiivinen ja selkeä.
Tuusulan kunta korostaa kaupunkiseutunäkökulman huomioon ottamista investointiohjelman valmistelussa ja kiinnittää huomiota Suomen kansantalouden näkökulmasta merkittävän Helsingin seudun rooliin ja tarpeisiin liikenneverkon kehittämisessä.
Onko mielestänne investointiohjelmassa kokonaisuutena onnistuttu vastaamaan sille asetettuihin tavoitteisiin ja muuttuneeseen toimintaympäristöön?
Investointiohjelma vaikuttaa saavuttavan kohtuullisesti sille asetettuja tavoitteita.
Suunnitelmaa viimeisteltäessä tulisi laatia kuvaus tulevaisuuden toimintaympäristöstä, joka ohjelman laadinnassa on lähtökohtana, ja jonka mahdollistaminen ja tukeminen on ohjelman tavoitteena.
Ovatko investointiohjelman perustelut vaikutusten kautta tasapuoliset ja selkeät?
Investointiohjelman vaikutusten kuvaus ryhmittelee perusteet selkeästi. Läpinäkyvyyden varmistamiseksi investointiohjelmassa tulee tuoda selkeämmin esille, miten eri puolilla Suomea sijaitsevia hankkeita on käytännössä vertailtu keskenään väylämuodoittain ja priorisoitu vaikuttavuuden perusteella.
Ohjelmaraportoinnin perusteella ei voi päätellä onko koottu ohjelma vaikutuksiltaan optimaalisin hankkeiden yhdistelmä. Perustelua tai taustoitusta tulisi esittää myös ohjelman ulkopuolelle jääneiden hankkeiden osalta.
Kun investointiohjelma päivitetään vuosittain, päivityskierrosten tuomien muutosten vaikutukset ovat tekijä, joka perustelisi eri ohjelmakierrosten ja vaikutuslajien kuvaamista esimerkiksi pisteytettynä ja taulukoituna investointiohjelman raportissa.
Saavutettavuustavoitteen osalta Tuusulan kunta kiinnittää huomiota mahdollisuuksiin investointiohjelman avulla parantaa seutujen sisäistä saavutettavuutta ja edistää kestävää sekä turvallista liikkumista. Kaupunkiseutujen merkitys on keskeinen päästövähennystavoitteiden näkökulmasta. Kestävien kulkumuotojen kulkutapaosuuden kasvattaminen kasvavilla seuduilla on erittäin tärkeää ja se edellyttää määrätietoista kehittämistä.
Tuusulan kunta katsoo, että korostetusti tulee varmistaa, että investointiohjelma tukee Helsingin seudun kasvua, elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisesti. Alueen työvoimasaavutettavuuden sekä logistiikan toimintaedellytysten turvaaminen ja vahvistaminen on erittäin tärkeää.
Miten muuttaisitte investointiohjelmaa Liikenne 12 mukaisen liikennemuotokohtaisen talouskehyksen puitteissa ja miten perustelette muutosten paremmat vaikutukset?
Helsingin seudulle yhteisesti laadittu maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelma sekä kuntien ja valtion kesken solmittu MAL-sopimus toimivat seudun yhteisenä tahdonilmauksena ja lähtökohtana kasvavan metropolialueen kestävälle kehittämiselle. MAL -suunnitelman hankekorit ja MAL-sopimuksen asettamat reunaehdot tulee ottaa huomioon investointiohjelman valmistelussa.
Tuusulan kunta pitää tärkeänä seuraavien näkökohtien huomioon ottamista valtion väyläverkon investointiohjelman valmistelussa:
- Pääradan kapasiteetin lisäämisen kolmas vaihe (Pasila - Riihimäki) tulee käynnistää toisen vaiheen toteuttamisen rinnalla.
- Valtion tulee osoittaa pitkäjänteisesti rahaa liikenneinfran pieniin kehittämishankkeisiin (KUHA) ja sitoutua liityntäpysäköintihankkeiden toteuttamiseen MAL 2019 -suunnitelmassa linjatun mukaisesti. Valtion vuosittainen KUHA-rahoitus Helsingin seudulle tulee nostaa 15 miljoonaan euroon vuodesta 2023 alkaen.
- Valtakunnallisesti ja seudullisesti tärkeää, MAL 2019 -suunnitelmaan sisältyvää valtateiden 3 ja 4 välistä Keski–Uudenmaan pohjoista logistiikan poikittaisyhteyttä (Järvenpää–Nurmijärvi) tulee edistää.
- Valtakunnallisesti ja seudullisesti tärkeää, MAL 2019 -suunnitelmaan sisältyvää Kehä IV -yhteyttä (maantie 152 välillä Hämeenlinnanväylä–Tuusulanväylä) tulee edistää vahvasti. Hanke kehittää lentokenttäaluetta ympäröivien logistiikka-alueiden yhteyttä valtatien 3 suuntaan.
- Kehä IV -poikittaisyhteyteen kytkeytyviä, laadukkaan valtateiden 3 ja 4 välisen poikittaisyhteyden muodostamiseksi tarvittavia ja edistämistä vaativia hankkeita ovat lisäksi Tuusulan itäväylän (mt 11466) kehittäminen sekä maantien 148 kapasiteetin turvaaminen.
- Tuusulan kunta vastustaa ruuhkamaksujen/tietullien käyttöönottoa.
Liikenteen infrastruktuurin pienten kehittämishankkeiden (KUHA) rinnalla myös paitsioon jääneet keskisuuret, maankäytön kehittämistä ja asumisen lisäämistä tukevat tie- ja liittymähankkeet tulee ottaa huomioon. Valtio edellyttää MAL-sopimuksissa kunnilta asuntotuotantotavoitteiden täyttämistä ja maankäytön lisäämistä. Kunnat pyrkivät ohjaamaan maankäyttöä kestävää liikkumista tukeville alueille kuten asemanseuduille ja joukkoliikenteen reiteille, mutta tämän lisäksi tarvitaan myös nykyisten maantieliikenteen verkon liittymien ja väyläjaksojen kehittämistä, joissakin tapauksissa uusia liittymiäkin.
Tuusulan kunta pitää Liikenne 12 -suunnitelmassa esitettyä yhteisrahoitusmallia ja sen sisältämää periaatetta, jonka mukaan valtion kustannusosuus olisi maksimissaan 50 % valtion verkolla toteutettavissa kaupunkiseudun liikennejärjestelmää parantavissa tie-, raide- ja muissa mahdollisissa hankkeissa, kohtuuttomana. Lähtökohtana tulee olla, että valtio vastaa valtion väylistä ja niiden kustannuksista ja kunnat katuverkosta.
Miten kehittäisitte investointiohjelman laatimisen prosessia, sen päivittämistä ja seurantaa?
Väyläverkon investointiohjelman luonnos on valmisteltu Väyläviraston sisäisenä työnä. Tuusulan kunta katsoo, että jatkossa kunnat ja seudut tulee ottaa mukaan ohjelman valmisteluun. Keskinäisen yhteistyön kautta voidaan varmistaa, ettei liikenneverkon kehitys eriydy maankäytön ja asumisen kehityksestä ja näihin liittyvistä tarpeista.
Investointiohjelman seurantaa varten tulisi perustaa seurantaryhmä, johon kutsutaan edustus kunnista.
Miten muuten haluatte kommentoida investointiohjelmaa?
Vuosittain päivitettävä investointiohjelma tukee osaltaan väyläverkon kehittämisen ja ylläpidon pitkäjänteisyyttä ja luo samalla näkymää tuleville vuosille. Tuusulan kunta pitää tärkeänä, että investointiohjelman ulkopuolelle jääneiden, Liikenne 12 -tavoitteita tukevien hankkeiden suunnitelmavalmiutta edistetään ja mahdollistetaan näiden toteuttaminen jatkossa.