Perustelut
Lausuntopyyntö
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt 3.2.2022 päivätyllä kirjeellä (ESAVI/22688/2021) lausuntoa Nurmijärven Kirkonkylän jätevedenpuhdistamon toiminnan tehostamisesta. Lausuntoa on pyydetty 14.3.2022 mennessä. Lausunnon antamiselle on myönnetty lisäaikaa 23.3.2022 asti. Lausunto on pyydetty toimittamaan aluehallintovirastoon sähköisen asiointipalvelun kautta (avi.fi/sahkoiset-lomakkeet).
Kuulutus ja hakemusasiakirjat ovat sähköisesti osoitteessa https://ylupa.avi.fi.
Hakemus
Nurmijärven kunnassa on tällä hetkellä käytössä Kirkonkylän ja Klaukkalan jätevedenpuhdistamot. Nykyinen Kirkonkylän jätevedenpuhdistamo on teknisen käyttöikänsä päässä. Kirkonkylän jätevedenpuhdistamon toiminnan tehostamisen vaihtoehtoina ovat 1) uuden puhdistamon rakentaminen Kirkonkylälle, 2) siirtoviemärin rakentaminen Kirkonkylältä Klaukkalan puhdistamolle ja Klaukkalan puhdistamon laajennus sekä 3) siirtoviemärin rakentaminen Kirkonkylältä HSY:n verkostoon ja sitä kautta Blominmäen puhdistamolle. Ensisijaisena vaihtoehtona on pidetty jätevesien johtamista siirtoviemärissä Klaukkalan jätevedenpuhdistamolle. Vaihtoehdon toteutuminen edellyttää kuitenkin Klaukkalan jätevedenpuhdistamon luvan muuttamista. Jos siirtoviemärivaihtoehto ei ole toteutettavissa, varaudutaan tämän hakemuksen mukaisesti korvaamaan nykyinen Kirkonkylän jätevedenpuhdistamo kokonaan uudella nykyaikaisella puhdistamolla. Uuden puhdistamon jätevesien purkupaikka säilyy nykyisenä eli käsitellyt jätevedet johdetaan Kissanojan kautta Vantaanjoen keskiosaan.
Uusi puhdistamo on alustavasti tarkoitus toteuttaa aktiivilieteprosessina, mutta lopullinen prosessiratkaisu tehdään suunnittelun edetessä. Fosforin saostamiseen käytetään rinnakkaissaostuksessa ferrisulfaattia ja jälkikäsittelyssä alumiinipohjaista saostuskemikaalia. Metanolia käytetään ulkoisena hiililähteenä typenpoistossa. Polymeeriä käytetään lietteen kuivausprosessin tehostamiseen, ja alkalointiin käytetään tarvittaessa kalkkia/soodaa/lipeää. Puhdistamotonttia laajennetaan ja puhdistamo toteutetaan katettuna siten, ettei toiminnasta aiheudu hajuhaittaa ympäristöön. Uusi jätevedenpuhdistamo voitaisiin alustavan aikataulun perusteella rakentaa vuosina 2025 - 2026.
Hakemuksessa esitetään, että Kirkonkylän uuden jätevedenpuhdistamon olisi täytettävä seuraavat pitoisuudet ja käsittelytehon raja-arvot: BOD7-ATU enimmäispitoisuus 10 mg/l ja vähimmäisteho 95 %, kokonaisfosfori enimmäispitoisuus 0,3 mg/l ja vähimmäisteho 95 %, CODCr enimmäispitoisuus 60 mg/l ja vähimmäisteho 90 %, kiintoaine enimmäispitoisuus 15 mg/l, ammoniumtyppi enimmäispitoisuus 4 mg/l sekä kokonaistyppi vähimmäisteho 70 %. Ammonium- ja kokonaistypen osalta käsittelytulos tulisi täyttää vuosikeskiarvona ja muiden parametrien osalta neljännesvuosikeskiarvona.
Nykytilanteessa vesistövaikutukset ovat tarkkailutulosten perusteella olleet vähäiset. Uuden puhdistamon kuormitusennusteella arvioidut vaikutukset vesistöön jäävät myös vähäisiksi. Näin ollen uuden puhdistamon myötä vesistökuormitus ei heikennä Vantaanjoen vedenlaatua nykyisellä purkupaikallaan nykytilanteeseen nähden.
Ehdotus
Esittelijä
-
Marjo Alho, ympäristövalvontapäällikkö, marjo.alho@tuusula.fi
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon Nurmijärven Kirkonkylän jätevedenpuhdistamon toiminnan tehostamisesta.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan lausunto
Nurmijärven kunnan Kirkonkylän jätevedenpuhdistamo on otettu käyttöön vuonna 1977. Puhdistamo on jo varsin iäkäs ja sen toiminnan tehostaminen tai toiminnan siirtäminen Klaukkalaan on erittäin positiivista. Kirkonkylän jätevedenpuhdistamo sijaitsee lähellä Valkojan pohjavesialuetta ja vedenottamoita. Mikäli Kirkonkylän jätevedet johdetaan jatkossa Klaukkalan jätevedenpuhdistamolle, tulee Klaukkalan puhdistamon toimintaa tehostaa ja pyytää siitä erikseen lausunnot. Tässä lausunnossa keskitytään erityisesti uuden jätevedenpuhdistamon rakentamiseen Kirkonkylälle.
Hakemuksesta ei käy tarkemmin ilmi, mihin kohtaan kiinteistöä uusi Kirkonkylän jätevedenpuhdistamo sijoittuisi tai minne suuntaan puhdistamotonttia on mahdollisesti tarkoitus laajentaa. Puhdistamon tai pumppaamon ja siirtoviemärin sijoittamisessa tulee huomioida Kissanojan ja sen lähistön luontoarvot. Kissanojan alueen lähteiköt, Kissanoja ja Kissanojan alapuolella Vantaanjokeen laskeva noro ovat vesilain 2 luvun 11 §:n mukaisia kohteita, joiden vaarantaminen on kielletty. Nurmijärven jätevedenpuhdistamon vedet johdetaan Kissanojan kautta Vantaanjokeen. Puhdistamon ylijuoksutusaltaan purkuputki laskee Kissanojaan lähteikköalueen läheisyydessä. Kissanojan uoma on hyvin eroosioherkkä ja uomassa on havaittavissa voimistunutta eroosiota. Kissanojasta ei ole tiedossa vedenlaatutuloksia. Puhdistamon vedenlaadun seurantaa ei tehdä Kissanojasta vaan alempaa Vantaanjoesta, Vantaanjoen yhteistarkkailupisteestä (Myllykoski, V48). Havaintopaikalla joen laimenemisolosuhteet ovat hyvät, mutta tilanne on toinen pienessä Kissanojassa. Varsinkin vähävetisinä aikoina on puhdistamovesillä Kissanojaan suurempi vaikutus. Ympäristölautakunta katsoo, että vedenlaadun seurantaa olisi syytä tehdä myös Kissanojassa, mikäli päätetään rakentaa uusi jätevedenpuhdistamo Kirkonkylälle.
Vantaanjoen keskiosan ekologinen tila on tyydyttävä. Vesienhoidon tavoitteena on saavuttaa vesien hyvä tila vuoden 2027 loppuun mennessä. Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuosille 2022-2027 on esitetty mm., että yhdyskuntien jätevedenpuhdistusta tulee edelleen tehostaa. Puhdistamoilla tulee kiinnittää erityistä huomiota häiriöpäästöjen hallintaan sekä verkostoylivuotojen ja puhdistamo-ohitusten vähentämiseen. Puhdistamoilla ja pumppaamoilla tulee varautua mm. sähkönjakeluun liittyviin ongelmiin sekä erityisesti sään ääriolosuhteista johtuviin lisääntyneisiin rankkasateisiin ja niistä aiheutuviin jäteveden kuormituspiikkeihin. Viemäriverkostojen vuotovesimääriä tulee pyrkiä pienentämään verkostoja saneeraamalla ja sekaviemäröinnistä luopumalla. Puhdistamoiden ennaltavarautumis- ja riskienhallintasuunnitelmilla voidaan parantaa laitosten toimintavarmuutta ja häiriötilanteisiin varautumisen tasoa. Nurmijärven Kirkonkylän jätevedenpuhdistamolla on ollut vuosittain puhdistamo-ohituksia. Vuonna 2017 puhdistamo-ohituksia oli jopa 22 386 m3/v. Hakemuksen mukaan vanhan puhdistamon hydraulinen kapasiteetti ei ole nykyisellään riittävä huippuvirtaamatilanteissa suurista vuotovesimääristä johtuen. Vaikka jätevesiohitukset edustavat vain pientä osaa purkuvesistöjen kuormituksesta, niiden hetkellinen vaikutus vesistöön voi olla huomattava. Ohitustilanteen aikana ja heti sen jälkeen ohitusjätevesi vaikuttaa erityisesti veden hygieeniseen laatuun ja sitä kautta rajoittaa vesistön virkistyskäyttöä. Ohitukset voivat myös tilapäisesti huonontaa vesistön happitilannetta. Ympäristölautakunta katsoo, että toteutustavasta riippuen uusi Kirkonkylän jätevedenpuhdistamo, siirtoviemäriä varten tarvittavat jätevesipumppaamot tai Klaukkalan jätevedenpuhdistamon laajennus tulee suunnitella ja vuotovesimäärää pienentää niin, että ohituksia ei jatkossa tarvitse tehdä. Tavoitteena tulee olla vesistökuormituksen pienentäminen, jotta vesien hyvä tila voitaisiin saavuttaa.
Hakemuksesta ei käy ilmi, onko kuormitusennusteessa huomioitu Ilvesvuori pohjoisen asemakaavan vaikutuksia alueeseen ja kuormituksen kasvuun. Ilvesvuori pohjoisen asemakaavan myötä puhdistamon välittömään läheisyyteen tulee teollisuus- ja varastorakennuksia. Kaavaselostuksen mukaan työpaikkoja arvioidaan syntyvän noin 1500. Näiden toimintojen jätevedet tullaan johtamaan Kirkonkylän puhdistamoon ja hulevedet kuormittavat Kissanojaa ja edelleen Vantaanjokea.
Hakemuksessa on esitetty kaksi vaihtoehtoista linjausta mahdolliselle siirtoviemärille Kirkonkylältä Klaukkalan jätevedenpuhdistamolle. Läntinen linjaus noudattelee alkupäästään runkovesijohdon linjausta. Mikäli siirtoviemäri toteutetaan runkovesijohdon linjauksen mukaisesti, tulee huomioida talousvedelle aiheutuvat riskit, jos jätevesi- ja talousvesijohdot sijaitsevat samassa kaivannossa.