Kasvatus- ja sivistyslautakunta, kokous 26.10.2021

Perustelut

Sivistyksen toimialueen vastaus aloitteeseen: 

Taustaksi 

Lapsiystävälliseksi kunnaksi hakemista on käsitelty reilut kaksi vuotta sitten 4.6.2019 kunnan johtoryhmässä. Silloin sivistyksen toimialue taustoitti Lapsiystävällinen kunta -toimintamallia ja sen vaatimia toimia. Tuossa käsittelyssä kunnan johtoryhmä päätti, että kunta tekee ensin lisää toimia, joita Lapsiystävällinen kunta -toimintamallissa vaaditaan. Lisäksi tuolloin haussa nähtiin haasteena se, että se olisi vaatinut riittävällä työajalla resursoitua Lapsiystävällinen kunta -koordinaattorin ja -koordinaatioryhmän perustamista. 

Kuntastrategia ja sen yhteydet Lapsiystävällinen kunta -malliin 

Valtuustoaloitteessa on mainittu Tuusulan ottaneen kuntana askelia Lapsiystävällinen kunta -mallin suuntaan.  Tuomme päätöksenteon tueksi seuraavaksi vastauksessamme esiin sekä Tuusulassa jo käytettäviä lapsiystävällisen kunnan kriteerit täyttäviä toimia,  

Lapsiystävällinen kunta koostuu kymmenestä periaatteesta: 

1. Lapsen oikeudet tunnetaan. 

• Miten eri toimialoilla toteutuu? 

• Sivistyksessä normiohjauksen kautta vahvaa (lait ohjaavat, varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelman mukainen toiminta) 
   

2. Kaikki oikeudet toteutuvat jokaisen lapsen kohdalla. 

3. Lapsilla on mahdollisuus osallistua heille tarkoitettujen palveluiden suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen 

• Arjen osallistavat toimet päiväkodeissa, kouluissa, nuorisotyössä 

• Lasten ja nuorten toiveiden kartoittaminen matalan kynnyksen maksuttoman harrastustoiminnan järjestämisessä 

• Uusien toimintamallien kehittämisessä rakentuviin yksiköihin otetaan mukaan lapsia ja nuoria toiminnan suunnitteluun 
   

4. Lapset voivat vaikuttaa julkisen tilan suunnitteluun ja kehittämiseen. 

• Tuusulassa lasten ja nuorten osallisuus on osan rakentamisen ja toimintakulttuurin suunnittelua yksikkökohtaisesti. 
   

5. Lapsilla on mahdollisuus vaikuttaa heille itselleen tärkeisiin asioihin. 

• Tuusulassa oppilaat ja opiskelijat osallistuvat laajamittaisesti kouluterveyskyselyyn ja niiden keskeisten tulosten hyödyntämiseen toimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa. 

• Kouluissa ja oppilaitoksissa oppilas- ja opiskelijaedustus yhteisöllisessä opiskeluhuollossa joissain kokouksissa 

• Nuorisovaltuuston toiminta 

• Nuorisovaltuuston edustajat lautakunnissa 

• Lasten ja nuorten kuulemisen edistäminen Erätauko-toimintamallilla (poikkeusajan kuulemiset, kouluterveyskyselyn tuloste käsittely, inkluusion kehittäminen, jatkossa laajemminkin) 
   

6. Lapset voivat osallistua kansalaistoimintaan. 

• 12-vuotta täyttäneillä on mahdollisuus äänestää osallistavan budjetoinnin toteutuksissa ja kaikilla kuntalaisilla ikään katsomatta on mahdollisuus ehdottaa osallistavan budjetoinnin toimia. 

• Lasten ja nuorten omassa arkiympäristössä päiväkodeissa ja kouluissa on demokraattiseen ja osallistuvaan toimintaan kasvattavia toimintamalleja: 

• Miniverso ja verso (vertaissovittelun malli) 

• Oppilaskuntatoiminta, oppilastiimitoiminta, tukioppilastoiminta,  

• oppilaiden osallisuus yhteisöllisessä opiskeluhuoltotyössä ja joissain tyypillisesti vain henkilöstön edustuksen sisältämissä koulujen työryhmissä 

• Osallisuus oman kasvun ja oppimisen suunnittelussa ikätasoisesti 
   

7. Lapsilla on ystäviä ja turvallisia aikuisia. 

• Tärkeinä seurantaindikaattoreina Kouluterveyskyselyn tuloksista 

• yksinäisyyden kokemus 

• kiusaaminen ja siihen puuttuminen 

• keskusteluyhteys vanhempien kanssa  

• kokemukset häirinnästä 

• kokemukset koulun aikuisten suhtautumisesta 
   

8. Lapsia ja lapsuutta arvostetaan. 

• Lasten ja nuorten monipuoliset harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet  
   

9. Lapsia koskevia asioita tarkastellaan koordinoidusti kokonaisuutena niin, että lapsia kokevassa päätöksenteossa ja toiminnoissa harkitaan ensisijaisesti lapsen etua 

• Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma laaditaan osana kunnan hyvinvointisuunnitelman päivittämistä syksyn 2021 aikana osana HYTE-työtä. LANUPE-ryhmä käsittelee lasten, nuorten ja lapsiperheiden asioita moniammatillisesti.  
   

10. Lapsia ja nuoria koskevaa tietoa hyödynnetään monipuolisesti päätöksenteossa 

• Tuusulassa on käytössä päätöksenteon tukena ennakkovaikutusten arviointi, jossa vaikutuksia lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin arvioidaan monipuolisesti sekä lasten että heidän huoltajiensa kanssa sekä moniammatillisesti ja -näkökulmaisesti. 

 Hakumenettely 

Lapsiystävälliseksi kunnaksi hakemisen voi vuoden 2021 aikana tehdä 31.10.2021 mennessä, mikä on liian tiukka aikataulu hakuvaatimusten käsittelyn suhteen. Sivistyksen toimialueen näkemyksen suhteen asiaa voidaan kuitenkin lähteä edistämään siten, että hakemus pystyttäisiin jättämään syksyllä 2022. Hakemuksen jättämistä varten kunnan tulisi toimia seuraavasti: 

Vaihe 1: Tutustuminen 

• Lapsiystävällinen kunta -mallin tavoitteisiin, pääperiaatteisiin ja kehittämistyön edellytyksiin 

• mallin työvaiheisiin 

• Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen kriteereihin ja 

• kunnan ja UNICEFin väliseen sitoumukseen. 

Vaihe 2: Kunnanhallituksen tulee tehdä virallinen päätös malliin hakemisesta. Päätöksessä kunnanhallituksen on: 

• nimettävä alustava Lapsiystävällinen kunta -koordinaattori tai kunnan yhteyshenkilö 

• nimettävä alustava Lapsiystävällinen kunta -koordinaatioryhmä, joka on yhdessä koordinaattorin kanssa vastuussa Lapsiystävällinen kunta -työn etenemisestä kunnassa. Koordinaatioryhmässä tulee olla edustettuina kunnan kaikki eri toimialat ja muut keskeiset toimijat, kunnan luottamushenkilö tai -henkilöitä, kunnan viestintä sekä kolmas sektori. Lisäksi ryhmässä tulee olla lasten ja nuorten edustaja tai edustajia. Ryhmällä on oltava riittävät resurssit sekä mandaatti viedä Lapsiystävällinen kunta -työtä eteenpäin koko kunnan tasolla, eri toimialat kattaen. 

Etenemistoimet 

Sivistyksen toimialue pitää Lapsiystävälliseksi kunnaksi hakemista kannatettavana ajatuksena. Mikäli kunnassa päätetään edetä lapsiystävälliseksi kunnaksi hakemisessa, mallissa vaadittu koordinointityö voitaisiin järjestää seuraavasti: 

• Tuusulassa Sivistyksen toimialue vetovastuussa yhteistyössä muiden toimialueiden kanssa 

• kasvatus- ja sivistyslautakunta yhteistyössä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan kanssa 

• koordinaatioryhmänä HYTE-työn LANUPE-ryhmä 

• koordinaatiosta vastaavana henkilönä ryhmän puheenjohtajana toimiva sivistyksen kehittämispäällikkö 

• muut merkittävät yhteistyöryhmät HYTE-ryhmä, LAPE-neuvosto ja nuorisovaltuusto 
   

Lapsiystävälliseksi kunnaksi hakeutumisesta täytyy kuitenkin päättää laajemmin kuin sivistyksen toimialueella. Valtuustoaloitteen eteneminen vaatii asian käsittelyä kunnan johtoryhmässä ja kunnanhallituksessa. Tuon käsittelyn yhteydessä on arvioitava Lapsiystävällinen kunta –toimintamallin vaatiman koordinoinnin toteuttamista kunnan nykyisin resurssein ja pohdittava, tuleeko koordinointiin osoittaa lisäresurssia koordinaattorin palkkaamiseksi, Asian jatkokäsittelyä päätöksentekoa tukemaan tuomme seuraavaksi vastauksessamme esiin kehittämistyössä vaadittavat ensitoimet. 

Mikäli päädymme hakemaan Lapsiystävällinen kunta -malliin mukaan, kehittämistyö alkaa UNICEFin vetämällä alkukoulutuksella kunnan Lapsiystävällinen kunta -koordinaatioryhmälle.  Toiminnan edetessä kunnan koordinaatioryhmän johdolla tulee kartoittaa nykytilanne nelivaiheisesti. Koska nykytilan kartoituksessa arvioidaan koko kunnan tilannetta, sen toteuttamiseen tulee ottaa mukaan lapsia ja nuoria sekä laajasti kunnan eri toimijoita ja sidosryhmiä: 

1. Lasten ja nuorten näkemysten kerääminen. 

2. Indikaattoritiedon keruu eli kunnan lapsenoikeustilanteen itsearviointi ja kansallisesta tiedonkeruusta tulevien kuntakohtaisten tietojen syöttäminen. 

3. Tulosten yhteenveto koordinaatioryhmän, lasten ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa. 

4. Tulosten käsittely ja jakaminen kunnan sisällä sekä UNICEFille.  

Varsinaisen toimintasuunnitelman laatimisen vaiheita ovat 

• Vision laatiminen 

• pitkän aikavälin visio lapsiystävällisyyden näkökulmasta perustuen nykytilan kartoituksen tuloksiin ja kuntastrategiaan 

• Tavoitteiden, toimenpiteiden ja mittareiden asettaminen 

• nykytilan kartoituksen tuloksista nousevat tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit tavoitteiden saavuttamiseksi 

• vähintään yksi tavoitteista on suoraan lasten ja nuorten asettama 

• Toimintasuunnitelman hyväksyttäminen ja siitä tiedottaminen 

• toimintasuunnitelman hyväksyttäminen UNICEFilla  

• tiedottaminen keskeisille viranhaltijoille ja luottamushenkilöille, lapsille ja muille kuntalaisille 

• Toimintasuunnitelman seuranta ja arviointi 

• koordinaatioryhmän jatkuvaa toimintaa 

• Vuosittaiset seuranta- tai arviointitapaamiset UNICEFin kanssa 

Koonti 

Sivistyksen toimialueen näkemyksen suhteen Lapsiystävällinen kunta -hakemusta voidaan lähteä edistämään siten, että hakemus pystyttäisiin jättämään syksyllä 2022. Lapsiystävällinen kunta -malli edellyttää sitoutumista kunnan kaikilta toimialueilta ja luottamustoiminnalta. Eteneminen edellyttää asian käsittelyä kunnan johtoryhmässä ja kunnanhallituksen päätöstä. Kunnanhallituksen päätöksen yhteydessä olisi nimettävä Lapsiystävällinen kunta -koordinaattori ja koordinaatiotyöryhmä. Päätöstä tehtäessä on arvioitava, tarvitaanko Lapsiystävällinen kunta -koordinaatiotyöhön lisäresurssia ja tarvittaessa osoitettava tuo resurssi koordinaattorin palkkaamiseksi, 

Ehdotus

Esittelijä

Kasvatus- ja sivistyslautakunta päättää

• hyväksyä esitetyn selvityksen aloitteen johdosta
• ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto päättää
  • katsoa Anna Yltävän 28.6.2021 § 91 esittämän Tuusulan puolesta ry:n valtuustoryhmän ja usean muun valtuutetun allekirjoittaman aloitteen tulleen käsitellyksi.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.