Kuntakehityslautakunta, kokous 16.6.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 52 Anttilan Tilakeskuksen asemakaava nro 3524, luonnoksen nähtäville asettaminen

TUUDno-2019-103

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Markus Torvinen, opetuspäällikkö, markus.torvinen@tuusula.fi
Hannamari Halinen, varhaiskasvatuspäällikkö, hannamari.halinen@tuusula.fi
Virpi Lehmusvaara, sivistysjohtaja, virpi.lehmusvaara@tuusula.fi

Perustelut

Kuntasuunnittelu / Kaavoitus pyytää kasvatus- ja sivistyslautakunnalta lausuntoa Anttilan Tilakeskuksen asemakaava nro 3524 osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 24.1–1.3.2019

Asemakaava sijoittuu Hyrylästä Tuusulanjärven länsirantaa seuraten pohjoiseen, Anttilan vanhan tilakeskuksen rakennuskeskittymän ja sen pohjoispuoliselle peltoalueelle. Tavoitteena on sekä kehittää aluetta nykypäivää palvelevaksi, kunnioittaen kuitenkin samalla sen pitkää historiaa ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta ympäristöä, että tukea asukaslu-
vun, työpaikkojen, yritysten lukumäärän kasvua. 

Suunnittelun tavoitteet ja alue  

Tavoitteena on kehittää aluetta nykypäivää palvelevaksi, kunnioittaen kuitenkin samalla sen pitkää historiaa ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta ympäristöä. Kunnan strategian mukaisesti tavoitteena on myös tukea asukasluvun,
työpaikkojen, yritysten lukumäärän ja maanmyyntitulojen kasvua. Alueeseen kuuluu vanhan tilakeskuksen rakennus-
keskittymä Tuusulanjärveen ulottuen sekä alueen pohjoispuoleinen peltoalue.

Suunnittelualueen sijainti
 
Asemakaava-alue sijoittuu noin kolmen kilometrin päähän Hyrylän keskustasta, Tuusulanjärven länsirannalle, Paijalantien ja Tuusulanjärven väliin. OAS-rajaus huomioi Anttilan tilakeskuksen ja sitä ympäröivät alueet, itse tilakeskus jää alueen keskelle. Alustava asemakaava-alue rajautuu pohjoisessa Sarvikalliontiehen, etelä- ja  länsiraja mukailee asemakaavoitetun alueen rajaa ja poikkeaa hieman myös Paijalantien länsipuolella. Itäraja kulkee Tuusulanjärvessä ja metsärajalla.

Suunnittelun taustatietoa 
 

Tuusulan kunta omistaa koko suunnittelualueen, lukuun ottamatta Tuusulanjärven vesiosakaskunnan sekä Paijalan yhteisen alueen osakaskunnan omistamia alueita Tuusulanjärven rannalla tilakeskuksen edustalla. Tilakeskuksen alueella ja kunnan vuokramaalla sijaitsee yksityisen omistama rakennus. 
 
Kaavoitus on tullut vireille kunnan aloitteesta. Kunta valmistelee tarvittaessa maankäyttösopimukset maanomistajien kanssa. Aluetta ei ole asemakaavoitettu. 
 
Hyrylän laajentumissuunnat osayleiskaavassa (HYLA 2028) suunnittelualueen eteläosaan on merkitty lähivirkistysalue (VL-1) ja sen vierelle rannan puolelle luonnonsuojelualue (SL-2). Myös alueen pohjoisrannalla on SL-2 merkitty luonnonsuojelualue.Tuusulanjärven vesialueet on suunnittelualueen kohdalla merkitty lintuvesien suojelu-
alueeksi (W/sl). Paijalantien länsipuolelle jäävä alue on osa kulttuurihistoriallisesti arvokasta maisemakokonaisuutta (sr/m). Itse Anttilan tilakeskuksen alueella ei kuitenkaan ole osayleiskaavamerkintöjä. 
 
Oikeusvaikutuksettomassa Yleiskaava 2010:ssa Anttilan tilakeskuksen alue on merkitty yksityisten palveluiden ja hallinnon alueeksi (PK). Aluetta rajaa pohjoisessa Kouluttajantie ja etelässä Rantaniityntien ja Hankkijantien risteys. Suunnittelualueen eteläosa, sekä pohjoinen rantakaistale, on merkitty maa- ja metsätalousalueiksi (M).
Pohjoispuolen läntinen osa ja Paijalantien länsipuoli on merkitty maanviljelysalueeksi
(MV).  
 
Tuusulan kunnan uudessa yleiskaavassa (valmisteilla) suunnittelualueen keskus eli varsinainen Anttilan tilakeskuksen alue on merkitty palvelun ja hallinnon alueeksi (P), johon voi sijoittaa asumista. Rannan eteläosa on merkitty Natura-alueeksi (SL1(2)) ja koko ranta-alue, mukaan lukien luonnonsuojelualueen länsireuna, on merkitty virkistysalueeksi (V). Ympärysalueet etelässä, pohjoisessa ja Paijalantien länsipuolella ovat maisemapeltoa (MA). Alueella sijaitsee yksi muinaismuistokohde (sm-45). 
 
Uudenmaan maakuntakaavassa (saanut lainvoiman 31.5.2016) suunnittelualueen eteläosa sijoittuu taajamatoimintojen alueelle ja sen rannalle on merkitty luonnonsuojelualue. Pohjoisosa on merkitty virkistysalueeksi. Koko suunnittelualue on maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä.
 
Anttilan tilakeskuksen alustava eteläinen rajaus koskettaa Anttilanrannan asemakaava-alueen lähivirkistysalueita. Vuonna 2017 vahvistunut Anttilanrannan kaava-alue muodostaa Hyrylän palveluihin tukeutuvaa omakotialuetta Tuusulanjärven länsirannalla.

Rakennettu ympäristö
 
Vuosina 1942–1992 alueella toimi Hankkijan koetila, joka teki alueella mm. kasvinjalostuskokeita. Tilakeskuksen alueella sijaitsee vanha navettakokonaisuus, joka on rakennettu hollantilaissyntyisen van der Palsin aikana. Navettarakennus on alueen selkeä identiteettitekijä ja sen voi nähdä ohittaessa alueen Paijalantietä pitkin. Keskellä aluetta, mäen päällä, sijaitsee vanha Rannankoukun tilan päärakennus ja tämän vieressä 1910-luvulla rakennettu asuinrakennus. Alueella on aiemmin sijainnut myös Anttilan kartano, josta ovat nykyisin jäljellä vain kivinen ulkoterassi ja –portaikko. 
 
Hankkijan entinen kasvihuone on nykyisin paikallisen yrittäjän kasvihuonekäytössä. Anttilan kartanon paikalle on myöhemmin rakennettu uusi rakennus, jossa toimii nykyään toimintakeskus Kettunen. Alueen pohjoisemmalla laidalla toimii myös yksityinen päiväkoti Venlantupa. 

Kasvatus- ja sivistyslautakunnan lausunto:

Kyseisellä alueella sijaitsee Tuusulan Pajakoulu, jossa opiskelee erityisen tuen oppilaita. Näille opetusryhmille etsitään tiloja rakennusten purkamisen myötä ja tilat voidaan suunnitella uusien yhtenäiskoulujen yhteyteen tai etsiä erillisiä tiloja muualta kunnasta, koska tiloista täytyy siirtyä pois ennen uusien koulujen valmistumista. Alueella sijaitsee Paijalan koulu, jonka oppilasennuste näyttää pienenevää oppilasmäärää ja Anttilan alueen alakouluikäiset lapset mahtuvat tulevaisuudessa Paijalan kouluun.  

Alueella sijaitsevan päiväkodin (Venlan Tupa) toiminnot tulee turvata. Lähialueella ei ole muita varhaiskasvatuspalveluita. Paijalan yhteydessä toimii esiopetus ja seuraavan päiväkodin sijaitsevat Nummenharjussa, nummenharjun pk sekä päiväkoti Huiske Halkivahan alueella.
 
 
 

Ehdotus

Esittelijä

Virpi Lehmusvaara, sivistysjohtaja, virpi.lehmusvaara@tuusula.fi

Kasvatus- ja sivistyslautakunta päättää antaa Anttilan tilakeskuksen asemakaava nro 3524 osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan asiaselostuksen mukaisen lausunnon.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Risto Kanerva, vapaa-aikapalveluiden päällikkö, risto.kanerva@tuusula.fi
Ulla Kinnunen, kulttuuri- ja museotoimenjohtaja, ulla.kinnunen@tuusula.fi

Perustelut

Kuntasuunnittelu / Kaavoitus pyytää kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnalta lausuntoa Anttilan Tilakeskuksen asemakaava nro 3524 osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 24.1–1.3.2019

Suunnittelun tavoitteet ja alue  

Asemakaava sijoittuu Hyrylästä Tuusulanjärven länsirantaa seuraten pohjoiseen, Anttilan vanhan tilakeskuksen rakennuskeskittymän ja sen pohjoispuoliselle peltoalueelle. Tavoitteena on kehittää aluetta nykypäivää palvelevaksi, kunnioittaen kuitenkin samalla sen pitkää historiaa ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta ympäristöä. Kunnan strategian mukaisesti tavoitteena on myös tukea asukasluvun, työpaikkojen, yritysten lukumäärän ja maanmyyntitulojen kasvua. Alueeseen kuuluu vanhan tilakeskuksen rakennuskeskittymä Tuusulanjärveen ulottuen sekä alueen pohjoispuoleinen peltoalue.

Suunnittelualueen sijainti
 
Asemakaava-alue sijoittuu noin kolmen kilometrin päähän Hyrylän keskustasta, Tuusulanjärven länsirannalle, Paijalantien ja Tuusulanjärven väliin. OAS-rajaus huomioi Anttilan tilakeskuksen ja sitä ympäröivät alueet, itse tilakeskus jää alueen keskelle. Alustava asemakaava-alue rajautuu pohjoisessa Sarvikalliontiehen, etelä- ja  länsiraja mukailee asemakaavoitetun alueen rajaa ja poikkeaa hieman myös Paijalantien länsipuolella. Itäraja kulkee Tuusulanjärvessä ja metsärajalla.

Suunnittelun taustatietoa 
 

Tuusulan kunta omistaa koko suunnittelualueen, lukuun ottamatta Tuusulanjärven vesiosakaskunnan sekä Paijalan yhteisen alueen osakaskunnan omistamia alueita Tuusulanjärven rannalla tilakeskuksen edustalla. Tilakeskuksen alueella ja kunnan vuokramaalla sijaitsee yksityisen omistama rakennus. Kaavoitus on tullut vireille kunnan aloitteesta. Kunta valmistelee tarvittaessa maankäyttösopimukset maanomistajien kanssa. Aluetta ei ole asemakaavoitettu. 
 
Hyrylän laajentumissuunnat osayleiskaavassa (HYLA 2028) suunnittelualueen eteläosaan on merkitty lähivirkistysalue (VL-1) ja sen vierelle rannan puolelle luonnonsuojelualue (SL-2). Myös alueen pohjoisrannalla on SL-2 merkitty luonnonsuojelualue.Tuusulanjärven vesialueet on suunnittelualueen kohdalla merkitty lintuvesien suojelualueeksi (W/sl). Paijalantien länsipuolelle jäävä alue on osa kulttuurihistoriallisesti arvokasta maisemakokonaisuutta (sr/m). Itse Anttilan tilakeskuksen alueella ei kuitenkaan ole osayleiskaavamerkintöjä. 
 
Oikeusvaikutuksettomassa Yleiskaava 2010:ssa Anttilan tilakeskuksen alue on merkitty yksityisten palveluiden ja hallinnon alueeksi (PK). Aluetta rajaa pohjoisessa Kouluttajantie ja etelässä Rantaniityntien ja Hankkijantien risteys. Suunnittelualueen eteläosa, sekä pohjoinen rantakaistale, on merkitty maa- ja metsätalousalueiksi (M). Pohjoispuolen läntinen osa ja Paijalantien länsipuoli on merkitty maanviljelysalueeksi
(MV).  
 
Tuusulan kunnan uudessa yleiskaavassa (valmisteilla) suunnittelualueen keskus eli varsinainen Anttilan tilakeskuksen alue on merkitty palvelun ja hallinnon alueeksi (P), johon voi sijoittaa asumista. Rannan eteläosa on merkitty Natura-alueeksi (SL1(2)) ja koko ranta-alue, mukaan lukien luonnonsuojelualueen länsireuna, on merkitty virkistysalueeksi (V). Ympärysalueet etelässä, pohjoisessa ja Paijalantien länsipuolella ovat maisemapeltoa (MA). Alueella sijaitsee yksi muinaismuistokohde (sm-45). 
 
Uudenmaan maakuntakaavassa (saanut lainvoiman 31.5.2016) suunnittelualueen eteläosa sijoittuu taajamatoimintojen alueelle ja sen rannalle on merkitty luonnonsuojelualue. Pohjoisosa on merkitty virkistysalueeksi. Koko suunnittelualue on maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä.
 
Anttilan tilakeskuksen alustava eteläinen rajaus koskettaa Anttilanrannan asemakaava-alueen lähivirkistysalueita. Vuonna 2017 vahvistunut Anttilanrannan kaava-alue muodostaa Hyrylän palveluihin tukeutuvaa omakotialuetta Tuusulanjärven länsirannalla.

Rakennettu ympäristö
 
Vuosina 1942–1992 alueella toimi Hankkijan koetila, joka teki alueella mm. kasvinjalostuskokeita. Tilakeskuksen alueella sijaitsee vanha navettakokonaisuus, joka on rakennettu hollantilaissyntyisen van der Palsin aikana. Navettarakennus on alueen selkeä identiteettitekijä ja sen voi nähdä ohittaessa alueen Paijalantietä pitkin. Keskellä aluetta, mäen päällä, sijaitsee vanha Rannankoukun tilan päärakennus ja tämän vieressä 1910-luvulla rakennettu asuinrakennus. Alueella on aiemmin sijainnut myös Anttilan kartano, josta ovat nykyisin jäljellä vain kivinen ulkoterassi ja –portaikko. 
 
Hankkijan entinen kasvihuone on nykyisin paikallisen yrittäjän kasvihuonekäytössä. Anttilan kartanon paikalle on myöhemmin rakennettu uusi rakennus, jossa toimii nykyään toimintakeskus Kettunen. Alueen pohjoisemmalla laidalla toimii myös yksityinen päiväkoti Venlantupa. 

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan lausunto:

Anttilan tilakeskus on osa maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä Tuusulanjärven rannalla. Historian aikana alueella ovat ollut erilaisia toimintoja. Aloitetun asemakaavatyön tarkoituksena on löytää alueelle uusi elämä niin, että vanhoja arvokkaita rakennuksia saataisiin säilymään. Alueelle tutkitaan vaihtoehtoisia toimintoja, joissa voisivat sekoittua esimerkiksi asuminen, elinkeino ja virkistystoiminnot. Ajatus on loistava.

Paijalantien länsipuolelle jäävä alue on osa kulttuurihistoriallisesti arvokasta maisemakokonaisuutta ja kansallismaisemaa, josta on yhteys kunnan upeimpiin luontoalueisiin Sarvikalliolle. Tämä tuleekin tässä kaavassa varmistaa ulkoilureittiyhteydellä.

Asemakaava on hyvin laadittu ja siinä on otettu huomioon alueen monet arvot. On erinomaista, että alueen virkistyksen ja palveluiden kehittämismahdollisuuksia tutkitaan ja etsitään myös kansainvälisen suunnittelukilpailun avulla. Alueen tuleva käyttö on suunniteltava tarkoin, sillä vapaita ranta-alueita Tuusulalla ei juurikaan ole ja kuntalaisten toive yhteisistä ranta-alueista/rantapuistosta tulee usein esille.

Anttilan tilakeskuksen asemakaava tulee toteuttaa yhteisön näkökulmasta. Tuusulalaiset kaipaavat isoa yhtenäistä puistoaluetta, joka vastaisi eri-ikäisten ihmisten oleskelun ja viihtymisen tarpeisiin leikkipuistoineen ja picnicalueineen sekä mahdollistaisi erilaisten suurempien yleisötapahtumien järjestämisen. Myös viihtyisää uimarantaa kaivataan. Anttilan tilakeskuksen alueesta on mahdollista tehdä edellä mainitun kaltainen, korkeatasoinen ja monenlaista toimintaa mahdollistava asukaspuisto.

Tuusulan eteläpään monia puistoalueita tulee kehittää pitkällä tähtäimellä osaksi niiden luontaista toimintaympäristöä ottaen huomioon matkailun ja asukkaiden vapaa-ajan tarpeet. Kaikessa järveä koskevassa kehittämisessä on mietittävä kokonaisuutta ja varmistettava samalla luontoarvojen toteutuminen samoin kuin paikallisen kulttuurin arvot. 
 

Ehdotus

Esittelijä

Virpi Lehmusvaara, sivistysjohtaja, virpi.lehmusvaara@tuusula.fi

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päättää antaa Anttilan tilakeskuksen asemakaava nro 3524 osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan asiaselostuksen mukaisen lausunnon.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Teija Hallenberg, kaavasuunnitelija, teija.hallenberg@tuusula.fi

Perustelut

Anttilan tilakeskuksen asemakaava koskee entistä Hankkijan tilakeskuksen aluetta, Paijalan kylässä Tuusulanjärven länsirannalla. Kaavan perusratkaisu perustuu Europan 15 -arkkitehtikilpailun voittaneeseen konseptiin alueen asemakaavaksi. Kaavaratkaisu mahdollistaa uuden asuin-, palvelu- ja toimitilarakennusten toteuttamisen Tuusulanjärven rannan tuntumaan. Alueelle on suunniteltu monipuolista asuntotarjontaa; rakennusryhmittäin omakotitaloja, rivitaloja ja pienkerrostaloja sekä tutkimus-,työ- ja toimitiloja, varastotiloja että ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia tuotanto- ja palvelutiloja ja maatilayrityshautomoa. Osa alueen vanhoista rakennuksista on merkitty suojelumerkinnöin, kuten navetta, vanha pehtorintalo sekä vanha rannankoukku. Tuusulanjärven ranta-aluetta osoitetaan virkistysalueeksi, jonne on mahdollista toteuttaa myös uimapaikka.

Koko suunnittelualueelle on tarkoitus toteuttaa kasvihuoneita joko perinteisesti käytettäväksi kasvihuoneina tai asuinkäyttöön. Alueita osoitetaan virkistysalueiden lisäksi palstaviljelyyn sekä varsinaiseen kasvintuotantoviljelyyn.

Tavoitteena on mahdollistaa eri tyyppisten asuinrakennusten sekä erilaisten palveluiden ja työpaikkojen sijoittumista mm. maisemallisten lähtökohtien sekä alueen arvojen perusteella. Rantavyöhykettä suunnitellaan yleiseen, kuntalaisten yhteiseen käyttöön, nykyiset venepaikat ja toiminta voi edelleen jatkua, mutta suunnitelma antaa mahdollisuuden kehittää veneensäilytykseen uusia ratkaisuja[A1] .

Kaavan tavoitteet pohjautuvat kunnan strategiaan; vahvistamme yritystoiminnan edellytyksiä ja työpaikkojen syntymistä aktiivisella elinkeinopolitiikalla, kaavoituksella. Asemakaavaluonnos on laadittu kunnan aloitteesta.

Suunnittelualue on kooltaan n. 17,3 ha. Kunta omistaa alueen lukuun ottamatta yhteisalueita sekä vesialuetta. Yksi rakennuksista on yksityisen omistuksessa.

Uutta asuinrakentamisen kerrosalaa on 15 683 m², uutta palvelurakentamisen kerrosalaa on 3 485 m² ja toimitilakerrosalaa on 3 533 m². Asuinrakennusten korttelialueiden rakennustehokkuusluku vaihtelee välillä e=0,20 - e=0,84, palvelu- ja toimitilakortteleissa e=0,20 - e=0,56. Kerroskorkeudet vaihtelevat alueella I - Vu3/4.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 24.1.-1.3.2019. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa esiteltiin asukastilaisuudessa  29.1.2019.Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei saatu kirjallisia mielipiteitä. Viranomaisilta saatiin kaksi kannanottoa.

Ehdotus

Esittelijä

  • Anne Olkkola, kaavoituspäällikkö, anne.olkkola@tuusula.fi

Kuntakehityslautakunta päättää

  • hyväksyä laaditun asemakaavaluonnoksen sekä laaditut vastineet valmisteluvaiheessa saatuihin mielipiteisiin ja lausuntoihin.
  • asettaa asemakaavaluonnoksen julkisesti nähtäville MRA 30 §:n mukaisesti mielipiteiden esittämistä varten.

---

Puheenjohtajan avattua keskustelun, Liisa Sorri teki muutosehdotuksen asian palauttamiseksi valmisteluun Margita Winqvistin ja Jari Anttalaisen kannattamana:

"Esitän asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi seuraavilla perusteilla: 

On syytä miettiä, mitä Anttilan tilakeskukseen oikeasti halutaan. Hankekortissa oli jo liian suuri määrä uutta asuinrakentamista, n 8100 m2. Kaavaluonnoksessa se on vielä kaksinkertaistettu, esityksessä on uutta kerrosalaa 15 683 m2. Lisäksi palvelurakentamista ja toimitilaa n 7000 m2. Alueen rakentamistehokkuus on 0,20-0,84. Alueelle on ehdotettu jopa 5-kerroksisia kerrostaloja, lisäksi vielä ullakkokerros.  

Kaavaluonnoksessa on hyviä asioita kuten energiatehokkuus, kiertotalous, maatilayrityshautomo, kasvihuoneet, palvelurakennusten korttelialue, toimitilarakennusten korttelialue. 

Esitämme, että uudessa kaavaluonnoksessa 

  • rannan lähivirkistysaluetta suurennetaan ja rannan puolen rakentamista vähennetään 
  • rakentamista kaiken kaikkiaan vähennetään reilusti 
  • asumisen alueet merkitään A-29 merkinnällä eli alueelle ei rakenneta kerrostaloja 
  • pysäköinnissä huomioidaan myös lähivirkistysalueen pysäköintitarve 
  • rannan reittien ym. suunnittelussa huomioidaan Tuusulanjärven vesiosakaskunnan ja Paijalan yhteisen alueen osakaskunnan näkemykset."

Koska oli tehty kannatettu palautusehdotus, oli asia ratkaistava äänestämällä. Puheenjohtaja esitti toimitettavaksi asian ratkaisemiseksi nimenhuutoäänestyksen. Äänestysesitykseksi hyväksyttiin puheenjohtajan esitys, jonka mukaan pohjaehdotusta kokouksessa kannattavat äänestävät ”jaa” ja Liisa Sorrin ehdotusta asian palauttamiseksi uudelleen valmisteltavaksi kannattavat äänestävät ”ei”. Suoritetussa äänestyksessä jaa-äänen antoivat jäsenet Lundberg Vesa, Virtanen Jukka, Kaukolampi Tiia, Mäki-Kuhna Mika, ja ei-äänen antoivat jäsenet Anttalainen Jari, Sorri Liisa, Sipiläinen Johanna, Soini Jorma, Winqvist Margita, Aki Aaltonen, Jari Raita, Kirsti Ruislehto ja Rosenqvist Ulla. Puheenjohtaja totesi, että lautakunta hyväksyi Liisa Sorrin palautusehdotuksen äänin 4 - 9.

Päätös

Kuntakehityslautakunta päätti palauttaa asian valmisteluun edellä mainituin perustein.

 

Päivö Kuusisto poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana klo 17:53. Varajäsen Aki Aaltonen liittyi kokoukseen klo 17:53.

Tiedoksi

Kaavoitus

Muutoksenhaku

Päätöksestä ei saa tehdä kuntalain 136 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.