Valtuusto, kokous 19.4.2021

Perustelut

Ruut Sjöblom esitti seuraavan hänen ja usean muun valtuutetun (Satu Heikkilä, Elina Väänänen, Sanna Tuhkunen, Taina Ketvel, Ulla Palomäki, Matti Alanko, Lea Ahonen ja Margita Winqvist) allekirjoittaman aloitteen:

"Kiusaaminen ja väkivalta voivat jättää pysyvät jäljet lapseen ja nuoreen, ja seurata mukana mukana koko loppuelämän. Meidän täytyy turvata kaikille lapsille ja nuorille turvalliset kouluolosuhteet niin ettei kenenkään tarvitse pelätä kiusatuksi tulemista.

Esitän, että Tuusulassa tarkastellaan sekä tarve että mahdollisuus ottaa käyttöön niin kutsuttu Etelä-Karjalan malli koulukiusaamiseen ja kouluväkivaltaan puuttumiseen. 

Etelä-Karjalassa on saatu hyviä tuloksia tästä toimintamallista. Mallin ydin on, että kiusaaminen ja lainvastaiset teot erotetaan toisistaan. Selvästi lainvastaiset teot siirretään suoraan poliisin ja sosiaaliviranomaisten käsiteltäviksi. Koulussa tällaisia lainvastaisia tekoja voivat olla esimerkiksi pahoinpitely, laiton uhkaus, varkaus, kunnianloukkaus ja viestintäsalaisuuden loukkaus. 

Käytännössä Etelä-Karjalan malli toimii niin, että kun alle 15-vuotias lapsi tekee koulussa lainvastaisen teon, hänet ohjataan ryhmään, jossa ovat tekijän ja uhrin lisäksi mukana keskustelemassa molempien lasten huoltajat, poliisi sekä nuorten oikeusedustaja. Toimintamallin luoneen työryhmän vetäjänä toiminut rehtori on kertonut, että heidän kouluissaan väkivaltaan syyllistyneet eivät ole uusineet tekoaan tällaisen keskustelun jälkeen."

Perustelut

Vastaus aloitteeseen

Toimintaohje uhka- ja väkivalta tilanteiden hoitamiseen: 

Itä-Uudenmaan poliisi on antanut alueensa kunnilla ja kouluille viranomaiskäyttöön, (kuntatoimijoiden sisäiseen käyttöön) selkeän ohjeistuksen /toimintamallin uhka- ja väkivaltatilanteiden hoitamiseksi. On tärkeää, että akuutit uhka- ja väkivaltatilanteet selvitetään välittömästi saadun ohjeen mukaisesti ja erotetaan kiusaamisesta. Toimimme tämän annetun ohjeen mukaisesti Tuusulassa. Toiminta lastensuojelun ja poliisin kanssa tulee olla selvää.  

Ankkuritoiminta Itä-Uudellamaalla: 

Tuusulan kunnan sivistyksen toimialue on tehnyt sopimuksen Ankkuritoiminnasta Itä-Uudenmaan poliisin kanssa. Ankkurimalli on valtakunnallinen työmuoto, joka parantaa ja ylläpitää turvallisuutta. Ankkuritoiminnan tavoitteena on osaltaan selkeyttää ja edistää moniammatillista viranomaisyhteistyötä sopimuksen osapuolten välillä. Lainsäädäntö ohjaa moniammatilliseen yhteistyöhön. Moniammatillisen yhteistyön tavoitteena on varhainen puuttuminen, hyvinvoinnin edistäminen ja rikosten ennaltaehkäiseminen. Toiminnan keskiössä on nuori, jonka yksilöllisiä voimavaroja pyritään tukemaan moniammatillisessa yhteistyössä. Ankkuritoiminnan tarkoituksena on myös kehittää ja mahdollistaa viranomaisten välistä tiedonkulkua ja viranomaisten alueellista tilannekuvaa. 

Ankkuritiimi puuttuu lasten tai nuorten rikoksiin, päihteiden käyttöön tai jos huoli nuoren hyvinvoinnista on muuten syntynyt. Vuonna 2020 yhteistyölle on tullut haasteita koronatilanteen vuoksi.  

Kiusaamisen ehkäisy varhaiskasvatuksesta kouluihin: 

Tuusulassa kiusaamisen ehkäisemisen ja kiusaamiseen puuttumisen toimet on kirjattu opetuksen osalta yhteisöllisen opiskeluhuollon suunnitelmaan, pelastussuunnitelman osana olevaan suunnitelmaan oppilaiden suojaamisesta väkivallalta ja kiusaamiselta sekä koulukohtaisiin tarkentaviin suunnitelmiin ja niitä toteutetaan koulujen arjessa. Työn tukena on myös Opetushallituksen julkaisema opas Kiusaamisen vastainen työ kouluissa ja oppilaitoksissa. Varhaiskasvatuksen osalta on käytössä Tuusulan varhaiskasvatuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma. 

Kiusaamisen vastaiseen ja yhteisöllisyyden rakentamiseen työhön on olemassa erilaisia tapoja. Tuusulassa varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa on käytössä useita toimintamalleja, joista osa painottaa ennaltaehkäisevyyttä ja vuorovaikutuksellisen toimintakulttuurin luomista ja osa on kiusaamisen puuttumisen malleja. 

Olemme viime vuosina kouluttaneet laajasti (myös osana #uuttakoulua - hanketta) Tuusulan kasvatus- ja opetushenkilökuntaa positiiviseen pedagogiikkaan. Positiivinen pedagogiikka tarkoittaa sitä, että oppilaan kasvu ja oppiminen lähtee hänen vahvuuksistaan. Opetuksessa korostuu jokaisen lapsen ja nuoren arvostava kohtaaminen, vaikeuksissa auttaminen ja ennen kaikkea hyvän huomaaminen.  Pedagogiikan keskiössä on luonteenvahvuuksien ja sosio-emotionaalisten taitojen arvostaminen ja opettaminen, yhtä lailla kuin perinteisen kouluaineiden opettaminen. Keskeistä on ymmärtää myönteisten tunteiden ja lämpimän vuorovaikutuksen merkitys hyvälle oppimiselle ja kasvulle. Positiivisen pedagogiikan tutkimusta ja käytännön oppeja voidaan soveltaa kaikkeen päiväkodeissa ja kouluissa sekä toisella asteella tapahtuvaan kasvatus- ja opetustyöhön. Harjoitteita voidaan tehdä myös kotona, jolloin positiivinen pedagogiikka tukee perheen myönteistä tunneilmapiiriä. 

Tuusulan varhaiskasvatuksessa ja peruskouluissa on käytössä useampia tutkimusperustaisia toimintamalleja, mm. MiniVerso, ProKoulu, Kiva Koulu, Lions‐Quest. Näiden toimintamallien avulla pystytään vahvistamaan hyvää koulupäivää ja rakentamaan säännöllisesti toteutettavia, hyvinvointia ja mielenterveyttä tukevia opetuksellisia hetkiä. Näiden kaikille kohdennettujen toimintamallien lisäksi kouluissa toteutetaan kohdennettuja ryhmiä yhteistyössä opiskeluhuollon henkilöstön kanssa esimerkiksi ART (epäsosiaalisesti käyttäytyville oppilaille), Maltti (tarkkaavaisuuden ja toiminnanohjauksen ryhmäkuntoutus oppilaille, joilla on tarkkaavaisuushäiriö), MAESTRO‐ stressinhallintakurssit (stressistä ja lievistä masennusoireista kärsiville). Oppilaalla on mahdollisuus saada yksilökohtaista tukea oppilashuollon henkilöstöltä.  

Opiskeluhuollon henkilöstöä on koulutettu yhteistyössä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kanssa mm. IPC- menetelmän (Nuorten masennusoireiden varhainen interventio kouluihin) käyttöön yläkouluikäisille oppilaille. Tuusula on mukana myös Helsingin kaupungin vetämässä Grooming-hankkeessa, joka keskittyy mm. verkossa tapahtuvan kiusaamisen ehkäisyyn.  Yläkouluissa oppilashuollon tukena ovat kasvatusohjaajat, jotka vakinaistetaan 1.8.2021. Varhaiskasvatuksessa kasvua tukevat taidepedagogit. Perheohjaajien tukea on saatavilla sekä varhaiskasvatuksessa että perusopetuksessa.  

MiniVerso: 

Tuusulan kunnan varhaiskasvatuksessa on otettu käyttöön MiniVerso. MiniVerso on selkeä toimintamalli, jonka avulla sovittelukoulutuksen saanut henkilökunnan jäsen auttaa lapsia itse löytämään ratkaisuja ristiriitoihinsa. MiniVerso luo edellytykset lasten aidolle osallisuudelle riitatilanteissa. Lasta ei leimata vaan kunnioitetaan ja kuunnellaan oman riitansa ja sen ratkaisun asiantuntijana. Kasvattajien sovittelevan työotteen myötä tavoitteena on edistää lasten toimijuutta, vaikutusmahdollisuuksia ja elämäntaitoja. Ajatuksena on kasvattajien asenteiden muuttaminen niin, että ristiriitatilanteet ymmärrettäisiin tavalliseen elämään kuuluviksi ja erimielisyyksien ratkaiseminen enemmän oppimistilanteeksi kuin hankalaksi tai ikäväksi välikohtaukseksi. MiniVerso antaa riitatilanteissa mahdollisuuden lapselle muuttaa toimintatapaansa riidoissa rakentavammaksi kuin se tapa, jolla hän on aiemmin toiminut konflikteissa. Lapsi oppii sovittelevampaa käyttäytymistä vain harjoitellen ja sovitellen toistojen kautta. 

Taidepedagogit:  

Varhaiskasvatuksessa työskentelee kaksi taidepedagogia, jotka tarjoavat lapsen kasvulle ja kehitykselle tukea taidepedagogisin keinoin yksilöinä ja ryhmänä. Taide on tärkeä itseilmaisun muoto, joka on lapsille luontainen ja auttaa heitä ymmärtämään niin itseään kuin toisiaankin. Yhdessä tekeminen avartaa ajattelua ja monipuolistaa omia ongelmanratkaisutaitoja. 

ProKoulu: 

ProKoulussa toimintakulttuuria kehitetään vaiheittain tukemaan opettajien kasvatusosaamista ja kaikkien oppilaiden käyttäytymisen oppimista. Käyttäytymiseen kohdentuva hyvä yleinen tuki on ensisijaisesti toivotun käyttäytymisen opettamista ja positiivisella palautteella ohjaamista. Siihen kuuluu myös, että oppilaiden ei-toivottuun käyttäytymiseen aikuiset puuttuvat yhdessä sovituilla tavoilla. Yleisen tuen lisäksi oppilaiden käyttäytymisen tukemiseksi on hankkeessa kehitetty myös tutkimusnäyttöön perustuvia menetelmiä tehokkaampaan, yksilölliseen tukeen. ProKoulu-toiminatamalli on usean vuoden mittainen tiimiperustainen kehitysprosessi, jossa koulun toimintakulttuuria, opettajien kasvatusosaamista ja oppilaiden käyttäytymisen ohjaamista kehitetään tutkimustietoon nojaten. ProKoulu ei ole projekti vaan luonteva tapa toteuttaa perusopetuksen uutta opetussuunnitelmaa, yhteisöllistä oppilashuoltoa ja käyttäytymiseen kohdennettua kolmiportaista tukea 

Kasvatusohjaajat:  

Kasvatusohjaajien tehtävänä on tukea oppilaan kasvua, kehitystä ja hyvinvointia yhdessä oppilaan, perheen, koulun muun henkilökunnan ja moniammatillisen verkoston kanssa. Kasvatusohjaaja vahvistaa osaltaan koulun yhteisöllisyyttä ja lisää oppilaiden osallisuutta ja koulussa viihtymistä. Työtehtäviä tehdään koulupäivän aikana oppitunneilla, välitunneilla ja tarvittaessa koulupäivän jälkeisenä aikana. Kasvatusohjaaja toimii opettajan ja oppilashuollon tukena tavoitteena ennaltaehkäistä oppilaan haasteita ennen kuin ne kasvavat liian suuriksi ja vaativat vahvempia tukitoimia.  

Perheohjaajat:  

Perheohjaajat tukevat ja täydentävät koulunkäyntivaikeuksissa olevien alakouluikäisten lasten kanssa tehtävää oppilashuoltotyötä. Työtä tehdään yhteistyössä vanhempien sekä muiden oppilashuollossa toimivien työntekijöiden kanssa. Perheohjaajan työn tavoitteena on tukea oppilasta erilaisten kouluvaikeuksien voittamisessa ja perhettä erilaisissa tilanteissa. Perheohjaajan puoleen voi kääntyä esimerkiksi silloin, kun erilaiset huolet koulussa tai kotona painavat oppilaan mieltä, kouluun ei jaksa lähteä, läksyjä on usein tekemättä, kaveripiirissä on hankaluuksia tms. 

Perheohjaajien työ on matalalla kynnyksellä toteutettavaa varhaista tukea. Huoltajat voivat olla yhteydessä perheohjaajiin suoraan puhelimitse tai Wilman kautta. Tarvittaessa perheohjaajat ohjaavat perheitä muiden palveluiden piiriin.  

Lions quest:  

Elämisentaitoja - Lions Quest -ohjelma antaa kouluille ja kasvattajille käytännön työkaluja oppilasryhmien ryhmäyttämiseen ja elämäntaitojen harjoitteluun. Koulutuksessa osallistuja valmennetaan käyttämään toiminnallisia ja kokemuksellisia työtapoja, joilla vahvistetaan lasten ja nuorten itseluottamusta, tunne-, vuorovaikutus- ja päätöksentekotaitoja, hyvinvointiosaamista ja samalla edistetään oppimista. Koulutuksesta osallistujat saavat itselleen opettamansa ikäkaudelle sopivan materiaalin sekä paperisena että sähköisenä versiona. 

Kiva-koulu:   

KiVa Koulu® on Turun yliopistossa kehitetty kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma. Ohjelman tavoitteina ovat kiusaamisen ehkäiseminen, tehokas puuttuminen kiusaamistilanteisiin ja jatkuva seuranta. Suomessa KiVa Koulu -ohjelmassa on mukana yli 900 koulua ja Suomen lisäksi ohjelma on käytössä yli 20 eri maassa. KiVA-koulu on kritisoitu viime aikoina julkisessa keskustelussa. Tärkeää KiVa-koulussa on kuitenkin se, että se antaa yhteisen toimintamallin ristiriitatilanteiden selvittämiseen ja systemaattisesti pidettävillä KiVa-oppitunneilla voidaan vaikuttaa oppilasryhmien normeihin ja siihen, miten lapset ja nuoret toimivat kiusaamista havaitessaan. Tämä edellyttää myös kaikilta yhteisön aikuisilta selkeää viestiä siitä, että kiusaamista ei hyväksytä.  

Koulunuorisotyönmalli:  

Koulunuorisotyötä tehdään Tuusulassa tiimityönä yhdessä koulun muiden ammattilaisten kanssa. Koulunuorisotyön malli valmisteltiin Tuusulassa yhteistyössä ja osallistavasti ja sen yhtenä tavoitteena ja päämääränä on nuoren kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen. Koulunuorisotyön menetelmillä voidaan tarttua nuorten tarpeisiin ja huolenaiheisiin sekä erilaisiin ajankohtaisiin ilmiöihin. Koulunuorisotyön kautta nuorisotyöntekijä pystyy tukemaan henkilökuntaa ja auttamaan oppilaita tilannekohtaisissa asioissa. Tämä voi tapahtua koulupäivän aikana sekä tarvittaessa myös nuoren vapaa-ajalla. Nuorisotyöntekijä on kouluyhteisön toimintaa tukeva ammattilainen ja turvallinen aikuinen, jolla on aikaa nuorille ja nuoret saavat tämän kautta välittävän aikuisen kokemuksen. Koulunuorisotyöllä vahvistetaan nuorten yhteisöllisyyttä ja osallisuutta.