Vammaisneuvosto, kokous 14.4.2021

Perustelut

Hanke perustuu Tuusulan kunnan valtuuston 12.11.2018, §124 mukaiseen päätökseen Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelmasta ja edelleen Tuusulan kunnan palveluverkon kehittämiseen vuosina 2019–2026. Uudisrakennuksena toteutettava Kirkonkylän koulukampus on yksi sivistyksen toimialueen keskeisistä kunnallisista palvelutuotantohankkeista suunnittelukaudelle. Uudisrakennus tulee valmistuttuaan korvaamaan nykyisen sisäilmaongelmien vuoksi osittain käyttökieltoon laitetun Kirkonkylän koulukiinteistön ja nykyisen, peruskorjausta edellyttävän Mattilan päiväkodin. Lisäksi hanke tulee korvaamaan osan Etelä-Tuusulan alueelta poistettavaksi määritellyistä, huonokuntoisia päiväkotikiinteistöistä yhdessä uudisrakennuksena toteutettavan Päiväkoti Martta Wendelinin kanssa.

Tiivistelmä hankesuunnitelmasta

Kirkonkylän kampus sijoittuu Etelä-Tuusulaan, jossa rakennetaan eniten uusia asuntoja. Kirkonkylän kampus toimii alueensa keskuksena, jossa toimii opetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluita. Tilat suunnitellaan siten, että kuntalaiset ja eri harrasteryhmät voivat käyttää mahdollisimman joustavasti. 

Uusi Kirkonkylän kampus edistää lasten ja työntekijöiden hyvinvointia ja viihtymistä. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstön työolot paranevat, kun tila- ja työskentelyratkaisuihin voidaan uudessa yksikössä jo suunnitteluvaiheessa kiinnittää huomiota. Uudessa yksikössä päiväkoti ja koulu tekevät tiivistä yhteistyötä myös johtamisen tasolla.

Varhaiskasvatuksen toiminnan kuvaus

Kirkonkylän kampuksen päiväkoti tulee tarjoamaan varhaiskasvatusta noin 216 tilapaikkaa 1-5 vuotiaalle lapselle. Suunnittelun lähtökohtina toimivat Tuusulan kunnan Sivistyksen toimialaan asettamat fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia tukevan päiväkotirakennuksen laatukriteerit. Lapsiryhmistä yksi on integroitu erityisryhmä, joka tulee huomioida tiloja suunniteltaessa ja vähintään kaksi ryhmistä tulee toimimaan alle 3-vuotiaiden lasten ryhminä. Esiopetus sijoittuu perusopetuksen 1.-2.-luokkalaisten kanssa samaan yhteyteen. Tilojen tulee mahdollistaa toimiminen myös 1-6-vuotiaiden ryhminä. Yksi ryhmistä on hyvä suunnitella niin, että se mahdollistaa avoimen varhaiskasvatuksen ja perhekeskustoiminnan.Toiminnan toteuttaminen ja suunnittelu edellyttävät tiloilta erikokoisia kokoontumistiloja sekä tiloja henkilökunnan suunnittelulle ja vanhempien kanssa tehtävälle yhteistyölle. Päiväkodissa työskentelee 30-40 hoito- ja kasvatushenkilöä riippuen hoidossa olevien lasten määrästä ja iästä. Peruskoulun henkilöstömäärä on n. 30. Lisäksi koko talon henki-löstössä on 2 siivous-ja 2 -3 keittiöhenkilökunnan työntekijää sekä 1 kiinteistöhuollon työntekijä. Yhteensähenkilökunnan määrä on n. 80henkilöä.Toiminnan asettamat tarpeet esim. ulkoiluun liittyen tulee huomioida eteistilojen vaatesäilytyksessä myös henkilöstön osalta.

Perusopetuksen toiminnan kuvaus
Kirkonkylän koulusta tulee ns. 3-sarjainen koulu, jossa opiskelee enimmillään n. 400 oppilasta ja 48 esiopetuksen lasta. Henkilöstöä koulussa on n. 30 henkilöä. Erityisen tuen oppilaita oppilasmäärästä on n. 5-7% ja he opiskelevat yleisopetuksen ryhmissä. Tilojen tulee mahdollistaa opetuksen eriyttäminen tukea tarvitsevien ja lahjakkaampien oppilaiden osalta. Koulukampusrakennus tulee tarjoamaan tiloja vapaa-ajan toiminnalle myös päiväkodin ja koulun toiminta-ajan ulkopuolella. Tilasuunnittelun tavoitteena on tilojen monikäyttöisyys ja tilojen muuntojoustavuus palvellen mahdollisia eri käyttäjäryhmiä kuntalaisten olohuoneena, yhteisenä oppimis- ja harrastusympäristönä: varhaiskasvatus, esiopetus, kirjasto-ja nuorisopalvelut, kansalaisopisto, urheiluseurat, asukasyhdistykset, vanhempainyhdistys sekä muut tiloja käyttävät sidosryhmät. 

Tilasuunnittelu
Tilasuunnittelun perustana käytetään palveluverkkosuunnitelman linjauksia, joiden perusmotto on suunnitella tilat terveellisiksi, turvallisiksi, toimiviksi ja taloudelliseksi. Suunnittelussa ja toteutuksessa kiinnitetään erityistä huomiota esteettömyyteen, sisäilman laatuun, ääniympäristöön sekä valaistukseen siten, että tilat soveltuvat myös aisti- ja liikuntarajoitteisille lapsille, nuorille ja aikuisille. Tietoteknisissä asennuksissa otetaan huomioon tulevaisuuden oppimisympäristön vaatimukset. Tilasuunnittelun tavoitteena on tilojen monikäyttöisyys. Koulukampus-rakennus tulee tarjoamaantiloja vapaa-ajan toiminnalle myös toiminta-aikojen ulkopuolella. Tämä otetaan huomioon kulkureittien ja kulunvalvonnan suunnittelussa. Huonosti valvottavat tilat ja piha-alueet, jotka edesauttavat ilkivaltaa ja asiatonta oleskelua, eivät ole sallittuja. Suunnittelussa otetaanhuomioon pitkään elinkaareen liittyvä muunneltavuuden vaatimus.

Esteettömyys
Sisäänkäynnit on sijoitettava siten, että ne ovat helposti löydettävissä ja valvottavissa. Sisätilat suunnitellaan mahdollisimman selkeiksi, helposti suunnistettaviksi ja hahmotettaviksi sekä esteettömiksi. Koulukampus varustetaan esteettömyysstandardin mukaisella hissillä. Liikuntasali ja aula/ruokasali varustetaan induktiosilmukalla.

Tilojen ja kohteen erityisvaatimukset
Tilojen käytön mahdollistaminen kuntalaisten olohuoneena huomioidaan tilojen ja sisäänkäyntien rajaamismahdollisuuksilla sekä kulunvalvonnalla. Yhteiskäyttöisiä tiloja ovat esim. liikunta- ja ruokasali aputiloineen.Tilojen suunnittelussa pyritään tehostamaan tilojen käyttöä ja välttämään hukkatilan muodostumista suunnittelemalla tiloista muuntuvia monikäyttötiloja, joissa tilojen avoimuutta ja yksityisyyden määrää voidaan säädellä. Tilojen käytössä huomioidaan joustavuus ja muunneltavuus opetuksessa, mutta myös muiden toimijoiden mahdollisuudet tilojen käytössä koulujen toiminta-aikojen ulkopuolella, kuten esimerkiksi musiikkiopetus ja kokousten pitäminen. Tilojen tulee tukea uuden opetussuunnitelman vaatimuksia sekä mahdollistaa monipuolinen yhteistoiminta eri käyttäjätahojen kesken. Muuntuvuus huomioidaan sekä tilasuunnittelussa että rakenteellisissa ja taloteknisissä ratkaisuissa. Yleiset tilat tulee suunnitella siten, että kulku niihin mahdollistuu rajatusti. Ulkoisen uhan varalta vaaditaan sähköisesti suljettavat ulko-ovet.

Vammaisneuvoston kommentteja pyydetään suunnitteillä olevan Kirkonkylän kampuksen esteettömyyteen. Tässä vaiheessa kommentteja pyydetään rakennuslupaa varten esteettömyysliitteessä mainituista asioista. 

Ehdotus

Vammaisneuvosto päättää

• antaa kommentit Kirkonkylän koulukampuksen esteettömyysliitteestä. 

Päätös

Vammaisneuvosto päätti

• antaa Kirkonkylän kampuksen esteettömyysasiakirjasta seuraavan lausunnon
  
  Kirkonkylän koulukampus, tarkastusasiakirja esteettömyydestä, vammaisneuvoston lausunto
  
  Vammaisneuvoston on tarkastellut Kirkonkylän kampuksen tarkastusasiakirjaa ja huomioinut, että asiakirjassa ei ollut merkintää esteettömän kulkureitti- ja opastussuunnitelman tekemisestä. Vammaisneuvosto pitää kyseisen suunnitelman tekemistä tärkeänä, koska isossa rakennuksessa kulkeminen helpottuu kun esteettömien kulkureittien suunnitteluun ja merkitsemiseen on kiinnitetty huomiota. Suunnitelmaan voidaan kirjata kepillä seurattavat listoitukset, jotka auttavat hahmottamaan kuljettavia reittejä etenkin isoissa aulatiloissa. Listoitukset on mahdollista tehdä niin, etteivät ne haittaa siivoamista. Reititystä voidaan tukea valaistussuunnitelmalla, sillä valaistus ohjaa tilojen hahmottamista. Olisi hyvä huolehtia, että tiloihin tulee luonnonvaloa, mutta se ei saa olla häikäisevää. Suunnitelmassa on myös huomioitava, että opasteet ovat selkeät, helposti havaittavat ja kontrastit selvät. 
  
  Vammaisneuvosto kiinnitti huomiota myös siihen, ettei tarkastusasiakirjaan ole merkitty luiskaa. Neuvosto haluaa varmistaa, että kulku sisäänkäynnille on luiskan puuttumisesta huolimatta esteetön. 
  
  Lisäksi jo tässä vaiheessa vammaisneuvosto tuo esiin rakennuksen esteettömyyteen liittyviä asioita, jotka tulisi huomioida suunnittelussa: 
  • Autolla tulee päästä kulkemaan oven eteen tai esteettömälle sisäänkäynnille. 
  • Ulko-ovien tulisi olla sähkötoiminnolla toimivia.
  • Tilojen ollessa useammassa kerroksessa tulee huomioida, että esteetön wc on jokaisessa kerroksessa
  • Induktiosilmukkaa asennettaessa asentajan tulee olla asiantunteva, jotta voidaan varmistaa silmukan toimivuus. 
  • Kampuksen tilat on suunniteltu tehtävän  joustavasti muuttuviksi ja monikäyttöisiksi, mikä vammaisneuvoston mielestä on hyvä asia, sillä silloin myös iltakäyttö mahdollistetaan tiloissa paremmin. Vammaisneuvosto pyytää kuitenkin huomioimaan tilojen muunneltavuudessa esim. neurologisten vammojen ja aistiyliherkkyyksien vaatimukset tiloille. Tilat eivät saisi kaikua ja melun sekä hälyn määrä tulisi olla mahdollisimman vähäistä.
  • Vammaisneuvosto esittää huolensa siitä, miten realistista on, että tilat ovat tosiasiallisesti käytettävissä erilaisiin tarkoituksiin yhtä aikaa.