Valtuusto, kokous 9.11.2020

Perustelut

Ruut Sjöblom esitti seuraavan aloitteen:

"Esitän, että Tuusulassa aloitetaan selvitys raitiotieliikenteen rakentamisesta Vantaan Aviapolikselta Etelä-Tuusulaan 'Vantaanratikan' jatkeeksi. Vantaa kehittää alueellaan raitioliikennettä, joka tulee lentoasemalle ja josta sen olisi helppo jatkua Etelä-Tuusulaan. Tuusulan kunnan on aloitettava neuvottelut Vantaan kanssa yhteistyöstä raitioliikenteen osalta. 

Tärkeää olisi saada Etelä-Tuusula raideliikenteen piiriin. On epätodennäköistä, että niin kutsuttu 'tunninjuna' Tampereelle pysähtyisi Hyrylässä, koska se juna on tarkoitettu kaukoliikenteelle. 

Tuusulan joukkoliikennettä täytyy kehittää aktiivisesti, koska se on tulevaisuuden liikkumismuoto. Monet haluaisivat jo nyt valita joukkoliikenteen, mutta se ei vielä palvele Etelä-Tuusulassa niin hyvin kuin pitäisi. Erityisesti nuorten ja ikääntyneiden täytyy päästä liikkumaan harrastusten ja palveluiden pariin joukkoliikenteen avulla turvallisesti ja ketterästi. Lisäksi toimiva joukkoliikenne helpottaa työajan ruuhkia. Joukkoliikenteen täytyy olla aito vaihtoehto yksityisautoilun rinnalla. 

Raitiotien vaikutus näkyy positiivisina turvallisuusvaikutuksina liikenteessä. Lisäksi matkaketjujen sujuvuus ja luotettavuus näkyy koko liikennejärjestelmän toiminnassa.

Ilmastonmuutoksen torjuminen ja hiilijalanjäljen pienentäminen Uudellamaalla ovat tärkeitä tavoitteita, ja toimivan joukkoliikenteen avulla edistetään näitä tavoitteita."

Perustelut

Asiaselostus

Kasvu ja ympäristön toimiala on teetättänyt Sitowise Oy:llä selvityksen, jossa tarkasteltiin joukkoliikenteen kehittämistarvetta maankäytön näkökulmasta. Selvitys valmistui keväällä 2020, ja se on osa yleiskaavan valmisteluaineistoa. Tarkastelu perustui ensisijaisesti pikaraitiotien edellytysten tutkimiseen niin maankäytön kuin alustavan toteutettavuuden kannalta. Tarkasteltavana oli raitiotieyhteys, joka tarjoama linja palvelee merkittäviä matkatarpeita linjan varrelta läheisiin kaupunkikeskuksiin ja palvelukohteisiin. Näiltä osin tarkastelu keskittyi idässä Keravalle ja etelän suunnassa lähinnä Tikkurilaan, joskin myös Aviapolis ja Tuusulan väylää noudatteleva yhteys Helsingin raitiotieverkkoon olivat mukana tarkastelussa.

Tutkitulle yhteysvälille Kerava-Hyrylä-Vantaa olisi alustavien arvioiden mukaan teknisesti mahdollista toteuttaa pikaraitiotie. Ratageometrian toteuttamiseksi linjauksella ei ole haastavia pituuskaltevuuksia, ja geometria mahdollistaisi nopean liikennöinnin. Hankkeen kustannukset (Kerava-Hyrylä-Vantaan raja) olisivat 190…250 M€. Lisäksi mahdollinen varikko maksaisi 40…60 M€. Jos pikaraitiotie muodostaa osan Vantaan ja pidemmällä tähtäyksellä Helsingin raideverkostoa, erillistä varikkoa Tuusulaan ei välttämättä tarvitse rakentaa. Liikennöintikustannukset olisivat noin 6,5 M€/vuosi. Puhtaasti joukkoliikeneen näkökulmasta tarkasteltuna joukkoliikenteen kysyntä ei edellytä pikaraitiotien mahdollistamaa kuljetuskapasiteettia. Maankäyttöä tulisi tehostaa pikaraitiotien muodostamassa käytävässä merkittävästi valmisteilla olevaan yleiskaavaan verrattuna. Toisaalta Suomessa viime aikoina suunnitellut raitiotiehankkeet nähdään ensisijaisesti maankäytön kehittämisen hankkeina, ja vasta toissijaisesti liikenteen kehittämishankkeina. Näin se tulisi ehkä nähdä myös Tuusulassa. Raitiotie on pysyvä rakenne ja nostaa linjauksen varren maa-alueiden arvoa noin 1000 m leveässä käytävässä. Raitiotie on tiheästi liikennöitävää bussilinjaa luotettavampi. Raitiotiellä voidaan varmistaa esteettömyyden toteutuminen bussiliikennettä paremmin. Lisäksi raitiotien ajatellaan tuovan imagohyötyjä paitsi joukkoliikenteeseen, myös muuhun taajamaympäristöön. Raitiotietä pidetään bussiliikennettä ilmastoystävällisempänä. Raitiotie edellyttää bussiliikennettä merkittävämpiä investointeja, mutta hankkeiden hyöty-kustannuslaskelmissa ne on kuitenkin todettu kannattaviksi. Päätös pikaraitiotiestä Hyrylässä riippuu siis maankäytön, asumisen, palveluiden ja liikenteen kokonaisuudesta.

Seudullisesti joukkoliikenteen kilpailukykyyn ja kysyntään vaikuttaa voimakkaasti autoliikenteen hinnoittelun kehitys. Pikaraitiotien tarpeeseen ja kannattavuuteen vaikuttavat mm. maankäytön volyymien ja kysynnän kehitys (asukkaat, työpaikat, palvelut), ruuhkautuminen, seudulliset muutokset työpaikkakeskittymissä, ilmastopolitiikka, liikennepolitiikkaan liittyvät rajoitteet ja kannustimet esim. henkilöautoilun rajoittaminen ja kustannusrakenne sekä raitiotien vaikutus asuin- ja työpaikka-alueiden houkuttelevuuteen. Pikaraitiotien toteutusmahdollisuuksiin vaikuttavat mm. kaavamuutosten tarve sekä niihin liittyvät epävarmuudet, kunnan maanomistus ja mahdolliset tarpeet maa-alueiden lunastukseen sekä hankkeisiin saatava investointituki. Viime vuosina trendi on ollut, että raidehankkeita tuetaan enemmän kansallisella ja EU-tasolla maantiehankkeiden kustannuksella, ja tämän suuntauksen odotetaan jatkuvan tulevaisuudessakin ainakin jonkin aikaa.

Kehitettäessä joukkoliikennekäytävästä laatukäytävää esimerkiksi kohti raideliikennettä, on suositeltavaa kehittää ensin nykyistä bussiliikennettä. Joukkoliikenteen kilpailukykyä voidaan kehittää tihentämällä vuoroväliä tihentämällä, mutta myös parantamalla pysäkkien viihtyisyyttä, matkustajainformaatiota, matkaketjujen ja vaihtoyhteyksien toimivuutta sekä lyhentämällä matka-aikaa liikennevalo- ja kaistaetuuksien avulla. Vaikka Tuusula kuuluu HSL:n viranomaisalueeseen, myös kunnalla on itsenäisiä mahdollisuuksia vaikuttaa näihin kehittämiskohteisiin. Joukkoliikenteen kysynnän kasvaessa tai liikennepoliittisista syistä nykyinen bussiliikenne voidaan kehittää runkolinjaksi. Runkolinjaa voidaan kehittää portaittain kohti superbussin tapaista joukkoliikenteen infrastruktuuria ja brändiä ja kohti todellista superbussia tai pikaraitiotietä. Ensiarvoisen tärkeää kuitenkin on, että mahdollisuus rakentaa pikaraitiotieyhteys tulevaisuudessa otetaan huomioon jo nykyisissä maankäyttösuunnitelmissa, jotta tätä vaihtoehtoa ei esimerkiksi kaavoituksen tai jonkin merkittävän infrainvestoinnin kautta vahingossa tehdä mahdottomaksi toteuttaa. 10...15 vuoden kuluttua hanke saattaa olla jo huomattavasti realistisempi.