Valtuusto, kokous 9.11.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 100 Veroprosentit 2021

TUUDno-2020-2413

Aikaisempi käsittely

Kunnanhallitus, 19.10.2020

Valmistelija

Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Perustelut

Kunnalle suoritettavat verot ovat lain nojalla kunnan tulovero ja kiinteistövero. Lisäksi kunnat saavat osuuden yhteisöveron tuotosta. Kuntalain mukaan valtuuston on viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista sekä muiden verojen perusteista. Verohallinnolle veroprosentit tulee ilmoittaa viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä.

Tuusulan verotuloarviot perustuvat Kuntaliiton 6.10.2020 antamaan valtakunnalliseen arvioon ja sen kuntakohtaisiin tarkennuksiin.

Verotulojen kehitys Tuusulassa vuonna 2020

Tuusulan verotulojen ennakoitiin nousevan kuluvan vuonna nopeasti maan talouden tilanteen kohentuessa ja työllisyyden edelleen parantuessa. Lisäksi nopeaa kasvuennustetta tuki heikko vertailuvuosi 2019; kunnilta jäi saamatta arviolta 600 milj. euroa kunnallisverotuloja vuoden 2019 verokortti- ja tulorekisteriuudistusten vuoksi. Osaltaan vuoden 2020 verokertymää kasvattaa 2019 jäännösverojen tilitysrytmin muutos ja tilitysten siirtymä vuodelle 2020.

Maaliskuussa 2020 alkaneen koronaepidemian aiheuttama poikkeustila on heikentänyt merkittävästi kunnille tilitettävien verojen kertymää. Verotulojen kehitys on kuitenkin ollut kesästä lähtien keväällä pelättyä parempaa. Talouden sulkutoimia on lievennetty, mutta koronaepidemian aiheuttama epävarmuus verotuloihin on kuitenkin yhä ilmeinen.  Vaikutukset näkyvät viiveellä kunnallisveron ja yhteisöveron heikompana tuottona. Verotilitysten alenemaa voi tulla edelleen työllisyyden ja palkkasumman sekä yritysten kannattavuuden heikkenemisen myötä.

Verovuonna 2020 koko maan verotettavien ansiotulojen arvioidaan kasvavan edellisvuodesta vain noin 0,3 %. Tuusulan osalta verotettavien tulojen ennustetaan laskevan - 0,7 %. Kunnallisveron jako-osuus verovuodelle 2020 nousee 61,79 %:sta 62,27 %:iin ja tämä muutos lisää kunnallisveron osuutta noin 150 miljoonalla eurolla. Uusia jako-osuuksia sovelletaan lokakuussa 2020 tehtävistä tilityksistä lähtien, jolloin samalla oikaistaan aiemmin sovelletuista jako-osuuksista aiheutuneet tilityserot.

Yhteisöverossa koronaviruksen vaikutus alkoi huhtikuun tilityksistä alkaen. Yritykset ovat voineet hakea alennusta ennakkoveroihin Verohallinnolta ilman erillistä selvitystä niiden tulokehityksestä. Tästä johtuen kuluvan vuoden ennakoita kertyy tavanomaista vähemmän suhteessa maksettavaan yhteisöveroon. Ensi vuonna edellisen verovuoden yhteisöveroja kertyy vastaavasti normaalia enemmän.

Seuraavassa taulukossa on eri Tuusulan kunnan verolajien tuoton kehitys vuosina 2019 sekä vuosien 2020 - 2023 arviot (Kuntaliiton verotulojen ennustekehikko 6.10.2020). Taulukossa ei ole otettu huomioon esitettäviä korotuksia veroprosentteihin.

TILIVUOSI 2019 2020** 2021** 2022** 2023**
Verolaji          
Kunnallisvero 164 111 170 200 169 108 178 172 183 006
Muutos % 1,8 3,7 -0,6 5,4 2,7
Yhteisövero 8 148 8 364 9 917 8 796 8 408
Muutos % 4,2 2,7 18,6 -11,3 -4,4
Kiinteistövero 10 264 10 375 10 375 10 375 10 375
Muutos % 0,6 1,1 0,0 0,0 0,0
VEROTULOKSI KIRJATTAVA 182 523 188 939 189 399 197 343 201 789
Muutos % 1,9 3,5 0,2 4,2 2,3

Verotulot vuoden 2021 talousarvion laadinnassa (ilman esitettäviä korotuksia veroprosentteihin)

Vuonna 2021 Tuusulan kunnalle ennustetaan kertyvän verotuloja yhteensä 189,4 milj. euroa. Kokonaisuutena verotulokertymä kasvaisi ainoastaan 0,5 milj. euroa (0,2 %) ennusteeseen nähden.

Kunnallisvero

Vuodelle 2021 koko maan kunnallisverojen ennakoidaan kasvavan + 1,7 %, kun Tuusulan osalta kunnallisverokertymän ennakoidaan vähenevän - 0,6 %. Ennusteen mukainen Tuusulan kunnallisverotilitysten supistuminen perustuu pitkälti vuoden 2020 verotettavien tulojen laskuun, jonka ennakoidaan näkyvän vuonna 2021 normaalia suurempina ennakonpalautuksina veronmaksajille. Lisäksi Tuusulan jako-osuutta koko maan kunnallisverokertymästä on tarkistettu alaspäin viime vuosien heikon väestönkasvun vuoksi.  Veroperustemuutokset alentavat kunnallisveron tuottoa koko maan tasolla arviolta 179 miljoonalla eurolla vuonna 2021. Tästä 172 milj. euroa johtuu hallitusohjelman mukaisista ansiotasoindeksin tarkistuksista.

Vuoden 2021 palkkasummaan ja kunnallisverokertymän ennusteisiin sisältyy merkittävää epävarmuutta; toteumaan vaikuttaa ratkaisevasti koronaepidemian kesto sekä valtion mahdolliset tukitoimenpiteet. Kunnallisveron jako-osuuden nousu 61,79 %:sta 62,27 %:iin tukee kunnallisverotulojen kasvua kunnissa noin 150 miljoonalla eurolla. Tuusulan kunnallisverokertymään vaikuttaa yleisen talous- ja työllisyyskehityksen ohella muutokset väestön kasvussa sekä rakenteessa.

Yhteisövero

Kuntaliiton yhteisöveroennusteessa on ennustettu koronan aiheuttamista poikkeusoloista huolimatta 18,6 % kasvua. Osana kuntien koronatukipakettia päätettiin valtion talousarvioesityksessä korottaa kuntien osuuksia yhteisöveron tuotosta.  Kuntien yhteisöveron jako-osuuteen tehdään 10 prosenttiyksikön määräaikainen korotus myös vuodelle 2021.  Lisäksi kunnille kompensoidaan varhaiskasvatusmaksujen alentamiset korottamalla yhteisöveron jako-osuutta pysyvästi 2 prosenttiyksiköllä verovuodesta 2021 eteenpäin. Vuonna 2021 kuntien osuus koko maan yhteisöverotuloista on 44,29 %. Tuusulan kunnalle kertyvien yhteisöverotulojen kehitys on pitkälti sidoksissa kunnassa toimivien yritysten tuloskehitykseen sekä yritysten määrän kasvuun.

Kiinteistövero

Kiinteistöverojen osalta Kuntaliitto ennustaa koko maassa 2,6 %:n kasvua. Kiinteistöveroissa arvio ennustevuosille 2020-2023 perustuu kiinteistökannan normaaliin kehitykseen. Tuusulan osalta Kuntaliiton ennusteessa ei ole ennustettu kasvua, mutta kunnan talousarviossa on oletuksena 2 %:n kiinteistöveron vertailukelpoinen kasvu vuodelle 2021.

Yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan määrätään vero muista rakennuksista kuin vakituiseen asumisen rakennuksista, ellei kesämökkien, yleishyödyllisten yhteisöjen, voimaloiden ja ydinvoimaloiden osalta ole vahvistettu eri prosenttia. Yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan määrätään vero myös kaikista maa-alueista (myös asuinrakennusten tonteista), poikkeuksena yleishyödylliset yhteisöt ja rakentamattomat rakennuspaikat. Yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli on nyt 0,93 % - 1,80 %. Tuusulan yleinen kiinteistöveroprosentti on tällä hetkellä alarajan mukainen 0,93 %.

Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli on 0,41 - 0,90 %. Tuusulassa vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti on tällä hetkellä 0,41 %.

Rakentamattoman rakennuspaikan osalta kiinteistöveroprosentin vaihteluväli on 2,00 - 6,00 %. Lisäksi kiinteistöverolain 12 b §:ssä mainituissa kunnissa (pääkaupunkiseudun ja sen kehysalueen kunnat, mukaan lukien Tuusula) prosentti tulee määrätä vähintään 3,00 prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin kunnan yleinen kiinteistöveroprosentti. Tämän seurauksena pääkaupunkiseudun kuntien rakentamattoman rakennusmaan veroprosentiksi tulee määrätä vähintään 3,93 %.

Tuloverolain 22 §:ssä tarkoitetun yleishyödyllisen yhteisön omistaman kiinteistön, joka on pääasiassa yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä, kiinteistöveroprosentti voidaan päättää edellä esitettyä alemmaksi. Jos kunnanvaltuusto on määrännyt erillisen yleishyödyllisen yhteisön veroprosentin, sitä sovelletaan yleishyödyllisessä käytössä olevan rakennuksen lisäksi myös rakennuksen maapohjaan. Verohallinto päättää, täyttyvätkö yleishyödyllisyyden kriteerit, kunta päättää tässäkin tapauksessa vain kiinteistöveroprosentista.

Seuraavassa taulukossa on lain mahdollistama kiinteistöveron vaihteluväli vuonna 2020 sekä Tuusulan kunnan 2020 veroprosentit sekä vuonna 2021 noudatettavaksi ehdotetut veroprosentit:

  Lain sallima
vaihteluväli

Tuusulan vero %
2020

 Tuusulan vero %
esitys 2021
Yleinen kiinteistövero 0,93 - 2,00 0,93 1,35
Vakituinen asuinrakennus 0,41 - 2,00 0,41 0,55
Muu asuinrakennus 0,93 - 2,00 0,93 1,35
Rakentamaton rakennuspaikka 3,93 - 6,00 6,00 6,00
Yleishyödyllinen yhteisö 0,00 - 1,55 0,65 0,65

Vuoden 2021 kiinteistöveroprosentteihin esitettävät korotukset:

  • Yleiseen kiinteistöveroon esitetään korotus 0,93 %:sta 1,35 %:iin. Korotuksen arvioidaan tuottavan kunnalle noin 2,9 milj. euron verotulojen lisäyksen.  
  • Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroon esitetään korotus 0,41 %:sta 0,55 %:iin. Korotuksen arvioidaan tuottavan kunnalle noin 1,2 milj. euron verotulojen lisäyksen.  
  • Muun asuinrakennuksen kiinteistöveroon esitetään korotus 0,93 %:sta 1,35 %:iin. Korotuksen arvioidaan tuottavan kunnalle noin 0,02 milj. euron verotulojen lisäyksen.  

Vuoden 2021 kunnallisveroon esitetään korotusta 19,50 %:sta 19,75 %:iin.

  • Korotuksen arvioidaan tuottavan kunnalle noin 2 milj. euron verotulojen lisäyksen.

Kunnan verotulojen lopulliseen toteumaan vaikuttavat keskeisesti ansiotulojen kehitys, väestön kasvu, kunnassa toimivien yritysten liiketoiminnan kehitys sekä valtion ja kuntien välisen jako-osuuden muutokset.

Kunta seuraa alueen kuntien verojen ja maksujen tasoa, tavoitteena on pitää Tuusulan verotus kilpailukyisenä niin nykyiselle kuin uusille asukkaille. Samalla kuitenkin kunnan tulee turvata riittävän vahva rahoituspohja tasapainoisen käyttötalouden varmistamiseksi sekä tulevien kasvu- ja palveluverkkoinvestointien rahoittamiseksi.

Ehdotus

Esittelijä

Arto Lindberg, pormestari, arto.lindberg@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä kunnan veroperusteet vuodelle 2020 seuraavasti:
    • Kunnan tuloveroprosentti 19,75 %
    • Kiinteistöveroprosentit
      • Yleinen kiinteistövero 1,35 %
      • Vakituinen asuinrakennuksen kiinteistövero 0,55 %
      • Muun asuinrakennuksen kiinteistövero 1,35 %
      • Rakentamattoman rakennuspaikka kiinteistövero 6,00
      • Yleishyödyllisten yhteisöjen erillinen kiinteistövero 0,65

___

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun Lilli Salmi teki seuraavan muutosesityksen: Kiinteistöverojen korotukset tulee pienentää puoleen: yleinen kiinteistövero olisi näin 1,35%:n sijasta vain 1,15 %, vakituisen asuinrakennuksen kiinteistövero olisi näin 0,55 %:n sijasta vain 0,48 %. Mika Mäki-Kuhna, Pasi Huuhtanen, Pentti Mattila, Satu Heikkilä kannattivat Salmen muutosesitystä.

Koska oli tehty kannatettu muutosesitys, puheenjohtaja totesi, että asia on ratkaistava äänestämällä.

Äänestysesitykseksi hyväksyttiin puheenjohtajan esitys, jonka mukaan ne, jotka kannattavat pohjaesitystä äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Salmen muutosesitystä äänestävät EI.

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 7 JAA-ääntä (Heikkinen, Lappalainen, Mäensivu, Peltonen, Reinikainen Salonen, Lindberg) ja 6 EI-ääntä (Heikkilä, Huuhtanen, Mattila, Mäki-Kuhna, Nordström, Salmi).

Puheenjohtaja totesi pohjaehdotuksen tulleen kunnanhallituksen päätökseksi äänin 7 - 6.

Päätös

Kunnanhallitus päätti ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä kunnan veroperusteet vuodelle 2020 seuraavasti:
    • Kunnan tuloveroprosentti 19,75 %
    • Kiinteistöveroprosentit
      • Yleinen kiinteistövero 1,35 %
      • Vakituinen asuinrakennuksen kiinteistövero 0,55 %
      • Muun asuinrakennuksen kiinteistövero 1,35 %
      • Rakentamattoman rakennuspaikka kiinteistövero 6,00
      • Yleishyödyllisten yhteisöjen erillinen kiinteistövero 0,65

 

Lilli Salmi jätti seuraavan eriävän mielipiteen: Jätän eriävän mielipiteen, koskien kunnanhallituksen päätöstä vuoden 2021 yleisestä kiinteistöveroprosentista ja vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöverosta.

Markku Vehmas selosti asiaa kokouksessa.

Ehdotus

Valtuusto päättää

  • hyväksyä kunnan veroperusteet vuodelle 2021 seuraavasti:
    • Kunnan tuloveroprosentti 19,​75 %
    • Kiinteistöveroprosentit
      • Yleinen kiinteistövero 1,​35 %
      • Vakituinen asuinrakennuksen kiinteistövero 0,​55 %
      • Muun asuinrakennuksen kiinteistövero 1,​35 %
      • Rakentamattoman rakennuspaikka kiinteistövero 6,​00
      • Yleishyödyllisten yhteisöjen erillinen kiinteistövero 0,​65

 

___

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun Lilli Salmi teki seuraavan muutosesityksen: Päätösesityksessä olevat kiinteistöverotuksen korotukset tulee pienentää puoleen. Yleinen kiinteistövero olisi näin 1,35 %:n sijasta 1,15 %, vakituisen asuinrakennuksen kiinteistövero olisi näin 0,55 % :n sijasta 0,48 %. Mika Mäki-Kuhna, Pasi Huuhtanen, Jussi Salonen, Kari Friman ja Jorma Sulander kannattivat Salmen muutosesitystä.

Keskustelun jatkuessa Ari Nyman esitti, että kiinteistöverotus tulisi säilyttää ennallaan. Eeva-Liisa Nieminen, Satu Heikkilä, Laura Åvall ja Matti Alanko kannattivat Nymanin esitystä.

Koska oli tehty kaksi kannatettua muutosesitystä, puheenjohtaja esitti, että asia on ratkaistava äänestämällä. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan äänestysesityksen, että ne, jotka kannattavat Salmen muutoesitystä äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Nymanin muutosesitystä äänestävät EI. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 33 JAA-ääntä (Salonen, Huuhtanen, Sulander, Yltävä, Toivanen, Tuhkunen, Koivunen, Kiuru, Mäki-Kuhna, Partanen, Salmi, Sipiläinen, Kuusisto, Kinnunen, Mellin, Winqvist, Järvinen, Noro, Meckelborg, Pulska, Palvas, Sirniö, Palomäki, Sjöblom R., Mäensivu, Koskela, Lindberg, Laitila, Peltonen, Friman, Kela, Väänänen, Nätkynmäki), 17 EI-ääntä (Alanko, Rosenqvist, Ketvel, Riola, Heikkilä, I. Sjöblom, Lepojärvi, Kaikkonen, Åberg, Kervinen, Åvall, Nieminen, Nyman, Ahonen, Avellan, Stenvall, Tamminen) ja 1 tyhjä ääni (Heikkinen).

Seuraavaksi äänestysesitykseksi hyväksyttiin puheenjohtajan esitys, että ne, jotka kannattavat pohjaesitystä äänestävät JAA ja ne jotka kannattavat ensimmäisen äänestyksen voittanutta Salmen muutosesitystä äänestävät EI. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 1 JAA-ääni (Heikkinen) , 47 EI-ääntä (Salonen, Alanko, Huuhtanen, Lepojärvi, Meckelborg, Mäki-Kuhna, Mellin, Partanen, Yltävä, Åvall, R. Sjöblom, Pulska, Winqvist, Noro, Sulander, Kuusisto, Toivanen, Koivunen, Kervinen, Sirniö, Palomäki, Ketvel, Kinnunen, Mäensivu, I. Sjöblom, Järvinen, Rosenqvist, Sipiläinen, Salmi, Heikkilä, Riola, Koskela, Kaikkonen, Nieminen, Palvas, Kiuru, Åberg, Lindberg, Laitila, Peltonen, Friman, Ahonen, Avellan, Kela, Tuhkunen, Väänänen, Nätkynmäki) ja 3 tyhjää ääntä (Nyman, Stenvall, Tamminen).

Äänestyksen jälkeen Ilmari Sjöblom teki kokoomuksen valtuustoryhmän puolesta seuraavan toimenpidealoitteen: Tuusulan kunnanvaltuusto velvoittaa kunnanhallitusta pormestarin johdolla valmistelemaan vuoden 2021 talousarvioesitystä siten, että kiinteistöverojen korottamisen puolittamisesta aiheutuvaa verotulojen pienentymistä ei ensisijaisesti kateta velkarahalla. Kunnanhallituksen tulee ensisijaisesti etsiä ja kartoittaa käyttötalousmenoihin liittyviä säästö- ja tehostamistoimia. Valmistelussa on selvitettävä muun muassa henkilöstömenoihin liittyviä säästömahdollisuuksia sekä eri toimintojen tai palveluiden ulkoistamiseen liittyviä säästömahdollisuuksia. Käyttötaloudessa tulee priorisoida lakisääteiset palvelut. Talousarviossa asetettavilla tavoitteilla tulee olla kustannuksia alentava ja/tai kuntalaisten palveluita parantava vaikutus. Tämänhetkisessä tilanteessa tavoiteasetannassa on huomioitava talouden tiukka raami. Kehotamme kunnanhallitusta arvioimaan ja yksilöimään vuodelle 2021 asetettavien tavoitteiden kustannukset ja/tai palveluita parantavan vaikutuksen. Talousarvioesityksensä yhteydessä kunnanhallituksen on raportoitava valtuustolle eri säästötoimenpidevaihtoehtojen kustannusvaikutukset sekä vaikutukset palveluihin.

Ilmari Sjöblom esitti toimenpidealoitetta yksimielisesti hyväksyttäväksi. Sanna Kervinen ja Ulla Rosenqvist kannattivat I. Sjöblomin esittämää toimenpidealoitetta. Puheenjohtaja kysyi, voidaanko toimenpidealoite hyväksyä yksimielisesti. Yksimielisyyttä ei saavutettu.

Koska oli tehty kannatettu toimenpidealoite, puheenjohtaja esitti, että asia on ratkaistava äänestämällä. Valtuusto hyväksyi  puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaesityksen kirjauksia muutettuna Salmen muutosesityksellä äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat kokoomuksen toimenpidealoitteen lisäystä äänestävät EI. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 30 JAA-ääntä (Huuhtanen, Sulander, Salonen, Winqvist, Tuhkunen, Kiuru, Yltävä, Sipiläinen, Toivanen, Partanen, Kuusisto, Palvas, Heikkinen, Koivunen, Noro, Meckelborg, Väänänen, Järvinen, Sirniö, Mäki-Kuhna, Salmi, Palomäki, Pulska, Mäensivu, Mellin, Lindberg, Laitila, Peltonen, Friman, Kela), 16 EI-ääntä (Åberg, Riola, Rosenqvist, Ketvel, I. Sjöblom, Åvall, Kaikkonen, Kervinen, Lepojärvi, Heikkilä, Koskela, Nyman, Ahonen, Avellan, Tamminen, Nätkynmäki) ja 5 tyhjää ääntä (Alanko, Kinnunen, Nieminen, R. Sjöblom, Stenvall).

Päätös

Valtuusto päätti

  • hyväksyä kunnan veroperusteet vuodelle 2021 seuraavasti:
    • Kunnan tuloveroprosentti 19,​75 %
    • Kiinteistöveroprosentit
      • Yleinen kiinteistövero 1,​15 %
      • Vakituinen asuinrakennuksen kiinteistövero 0,​48 %
      • Muun asuinrakennuksen kiinteistövero 1,​35 %
      • Rakentamattoman rakennuspaikka kiinteistövero 6,​00
      • Yleishyödyllisten yhteisöjen erillinen kiinteistövero 0,​65

 

Kokous keskeytettiin tauon ajaksi klo 19.37 - 19.49.

Lilli Salmi poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen ja hänen tilalleen tuli Kokoomuksen 2. varavaltuutettu Vesa Lundberg.

Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS

Valitusoikeus ja valituksen perusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun muutettu päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Valitusviranomainen
Päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella Helsingin hallinto-oikeudelta.
Valitusviranomaisen yhteystiedot
Helsingin hallinto-oikeus
Radanrakentajantie 5
00520 Helsinki
Puhelin 029 56 42000
Faksi 029 56 42079
sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi

Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti
Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. 

MRL 188 §:n 3 momentin mukaan kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon samaan aikaan, kun päätöksen katsotaan kuntalain 140 §:n mukaisesti tulleen kunnan jäsenen tietoon.

Muista kuin em. päätöksistä asianosaisen katsotaan saaneen tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi yleiseen tietoverkkoon, ei lueta määräaikaan.

Valituksen muoto ja sisältö 
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

1) päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
3) vaatimusten perustelut;
4) mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:

  • valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  • selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
     

Valitusasiakirjojen toimittaminen
Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaisille ennen valitusajan päättymistä. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.
Asiakirjat toimitetaan viranomaisen asiointiosoitteeseen lähettäjän omalla vastuulla. Tämä voidaan tehdä myös postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Lisätietoja
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) 2 §:n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua, joka on hallinto-oikeudessa 260 euroa. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua. Maksua ei myöskään peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi.