Tekninen lautakunta, kokous 15.12.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 140 Pellavamäentien katusuunnitelmaehdotuksen hyväksyminen välillä Sotkantie-Kauriintie

TUUDno-2020-482

Valmistelija

  • Tomi Hurme, suunnitteluinsinööri, tomi.hurme@tuusula.fi

Perustelut

Etelä-Tuusula, Pellavamäentie välillä Sotkantie-Kauriintie

Tuusulan kunnan yhdyskuntatekniikassa on laadittu Pellavamäentien katusuunnitelmaehdotus, piir.no 2099/1,4-7,14,21.

Katusuunnitelmaehdotus on ollut nähtävillä 19.11.-2.12.2020. Nähtävilläoloaikana ei jätetty muistutuksia liittyen katusuunnitelmiin.

 

Suunnitelmaselostus

Lähtökohdat

Katusuunnitelmaehdotus koskee Pellavamäentien kadun saneerausta. Katu sijoittuu Etelä-Tuusulaan, Riihikallioon. Riihikallion koulun uusiminen monitoimikampukseksi on käynnistänyt tarpeen saneerata Pellavamäentien kadun liikenne- ja kuivatusjärjestelyt. Katusuunnittelussa on huomioitu uuden Pellavamäen kaava ja sitä myötä uusien tonttien vaatimat tarpeet.

Kadun suunniteltu rakentamisen aloitusajankohta on keväällä 2021.

Maaperä

Maaperä alueella on maaperäkartan mukaan kalliota, soramoreenia, hiekkaa, hienoa hietaa ja savea.

Liikenne- ja katutekniset ratkaisut

Pellavamäentien väli Sotkantieltä-Kauriintielle on noin 620 m pituinen osuus kokoojakatua. Ajoradan leveys on 7 metriä ja reunakivellisen kevyen liikenteen väylän leveys on 3 metriä. Kaavan mukainen katualueen leveys vaihtelee noin välillä 20-30 metriä. Kadulle tulee molemmin puolin kevyen liikenteen väylä koko matkalle. Koulun ja Kauriintien väliin on suunniteltu kadunvarsipysäköintiä. Kadun nopeusrajoitus on 30 km/h koulun edessä. Koulun ja päiväkodin uusi ajoliittymä tullaan korottamaan koko liittymän leveydeltä. Koulun eteen linja-autopysäkkien väliseen saarekkeelliseen suojatiehen on suunniteltu uudet betonielementtiset tyynyhidasteet. Linja-autopysäkeille on suunniteltu katokset. Lisäksi Pellavamäentien-Kurjentien risteykseen on lisätty keskisaarekkeelliset suojatiet liikenneturvallisuuden parantamiseksi.

Päällysteet ja istutukset

Ajoradan rakennekerrospaksuus on 0,81 metriä. Ajorata päällystetään asfaltilla. Kevyen liikenteen väylän ja kadunvarsipaikkojen rakennekerrospaksuudet ovat 0,79 metriä. Välikaistoille istutetaan nurmikkoa, katupuita ja pensaita sekä kapeille osuuksille tehdään kiveykset. Kadunvarsipaikat tullaan erottelemaan jkpp:stä sekä toisistaan kiveysraidoin.

Vesihuolto ja kaapelit

Pellavamäentiellä saneerataan pääosin vanhaa vesijohtoa, mutta uuden korttelitontin 8517 kohdalla tehdään myös vesihuollon osalta tarvittavat putkisiirrot. Uutta jätevesiviemäriä tulee putkisiirron yhteydessä vajaa 100 metriä. Uutta vesijohtoa tulee putkisiirto mukaan laskettuna vajaa 400 metriä. Pellavamäen uuden kaavan myötä muodostuneille uusille tonteille suunnitellaan lisäksi valmiit tonttijohtolähdöt. Alueella sijaitsee ennestään myös Elisan, Carunan ja Telian kaapeleita sekä Vantaan Energian kaukolämpöputkia.

Kuivatus

Kadun kuivatuksen suuntaan tulee muutoksia. Sadevesiviemärien vietto käännetään johdettavaksi Kurjentien suuntaan pois nykyisen koulutontin alta. Koulun tonttia laajennetaan luoteis-pohjoissuuntaan ja nykyistä koulun takana sijaitsevaa ojaa tullaan siirtämään. Uutta sadevesiviemäriä tulee yhteensä noin 700 metriä. Uusille tonteille suunnitellaan myös hulevesien tonttijohtolähdöt.

Valaistus

Kadulle ja kevyen liikenteen väylille suunnitellaan uusi led-valaistus.

Esteettömyys

Suojatiet on suunniteltu esteettömiksi jalankulkijoille ja pyöräilijöille.

Ehdotus

Esittelijä

  • Petri Juhola, yhdyskuntatekniikan päällikkö, petri.juhola@tuusula.fi

Tekninen lautakunta päättää

  • hyväksyä Pellavamäentien katusuunnitelmaehdotuksen, piir.no 2099/1,4-7,14,21.

Päätös

Tekninen lautakunta päätti

  • hyväksyä Pellavamäentien katusuunnitelmaehdotuksen, piir.no 2099/1,4-7,14,21.

Tiedoksi

kiinteistöjen omistajat ja haltijat, Tomi Hurme, Petri Juhola, Anne Paakkinen, Heikki Lonka, Jyrki Sjöblom, Jukka Sahlakari, Mikko Heikkilä

Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS

Valitusoikeus ja valituksen perusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun muutettu päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Valitusviranomainen
Päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella Helsingin hallinto-oikeudelta.
Valitusviranomaisen yhteystiedot
Helsingin hallinto-oikeus
Radanrakentajantie 5
00520 Helsinki
Puhelin 029 56 42000
Faksi 029 56 42079
sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi

Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti
Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. 

MRL 188 §:n 3 momentin mukaan kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon samaan aikaan, kun päätöksen katsotaan kuntalain 140 §:n mukaisesti tulleen kunnan jäsenen tietoon.

Muista kuin em. päätöksistä asianosaisen katsotaan saaneen tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi yleiseen tietoverkkoon, ei lueta määräaikaan.

Valituksen muoto ja sisältö 
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

1) päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
3) vaatimusten perustelut;
4) mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:

  • valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  • selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
     

Valitusasiakirjojen toimittaminen
Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaisille ennen valitusajan päättymistä. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.
Asiakirjat toimitetaan viranomaisen asiointiosoitteeseen lähettäjän omalla vastuulla. Tämä voidaan tehdä myös postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Lisätietoja
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) 2 §:n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua, joka on hallinto-oikeudessa 260 euroa. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua. Maksua ei myöskään peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi.