Valtuustoasiain valmistelutoimikunta, kokous 12.11.2020

Perustelut

Talousjohtaja Markku Vehmas selostaa asiaa kokouksessa.

Perustelut

Toimintaympäristön kehitys

Suomen talousnäkymät heikentyivät vuoden 2020 aikana erittäin nopeasti, kun koronapandemia johti niin kansainvälisen talouden kuin kotimaan taantumaan, tuotannon häiriöihin ja kysynnän rajuun vähentymiseen. Koronavirustilanne, tehdyt rajoitustoimet ja taloustilanteen heikkeneminen käänsivät julkisen talouden alijäämän, velan ja rahoitus- sekä takausvastuut nopeaan kasvuun. 

Myös kuntasektorin talous kiristyy koronakriisin vuoksi vuosina 2020 ja 2021. Kriisi iskee erityisesti kuntien verotuloihin, mutta samalla se kasvattaa kuntasektorin menoja ja lisää kuntien tulevia rahoitusvastuita. Korona heikentää kuntataloutta yli miljardilla eurolla vuonna 2020 valtion tukitoimenpiteistä huolimatta. Kuntatalouden näkymä lähivuosille on historiallisen synkkä. Kuntaliiton ennusteen mukaan kuntien lainakanta kasvaa kehyskaudella 2021 - 2025 lähes 20 miljardia euroa. Kuntasektorin tulojen ja menojen epätasapainoa painaa koronan lisäksi muun muassa väestön ikääntyminen ja korjausvelka. 

Kriisin vaikutukset vaihtelevat kunnittain merkittävästi riippuen mm. kunnan tulo- ja menorakenteesta sekä väestö- ja elinkeinorakenteesta. Hallitus päätti kesäkuussa kattavasta toimenpidekokonaisuudesta, jolla helpotetaan koronapandemiasta ja siihen liittyvistä rajoitustoimista johtuvia kuntien talouden haasteita. Kokonaisuus muodostuu useista toisiaan täydentävistä toimenpiteistä, joilla pyritään turvaamaan peruspalvelujen järjestämisen edellytykset kaikissa kunnissa. Toimenpiteet ovat määräaikaisia ja kohdistuvat ensi vaiheessa vuoteen 2020. Vaikutusarvioiden tarkentuessa kunnille suunnattua toimenpidekokonaisuutta saatetaan täydentää lisätalousarvioissa ja syksyn budjettiriihessä.

Julkista taloutta on jo usean vuoden ajan heikentänyt väestön ikääntyminen. Väestön ikääntyessä ja työikäisen väestön supistuessa eläkemenot kasvavat ja julkisten palveluiden tarve kasvaa. Koronapandemian seurauksena Suomen julkisen talouden tilanne heikkeni rajusti ja julkisen talouden velka on nousemassa nopeasti aiempaa selvästi korkeammalle tasolle suhteessa BKT:hen. Julkisen talouden velkasuhteen arvioidaan nousevan lähes 80 prosenttiin muutamassa vuodessa, mikä lisää julkisen talouden riskejä aiempaan noin 60 prosentin velkasuhteeseen verrattuna. VM:n heinäkuussa 2020 tekemän arvion mukaan julkista taloutta tulisi vahvistaa noin 5 mrd. eurolla, jotta julkisen talouden velkasuhde saataisiin vakautettua 2020-luvun aikana.

Tuusulan kunnan talous 2020

Koronaviruksella ja siihen liittyvillä toimenpiteillä on merkittävät negatiiviset vaikutukset Tuusulan kunnan talouteen. Kunnan menot ja tulot olivat epätasapainossa jo ennen koronakriisiä, sillä vuoden 2019 tilinpäätös oli -19,9 milj. euroa alijäämäinen (ilman kertaluonteisia arvonalennuksia ja alaskirjauksia alijäämä oli - 10,1 milj. euroa). Kunnan taseessa oli vuoden 2019 lopussa kertyneitä ylijäämiä 40,8 milj. euroa ja kuntakonsernin taseessa 57,1 milj. euroa. Kunnan ylijäämäkertymä on pienehkö suhteessa kunnan talouden kokoon ja toimintaympäristön haasteisiin.

Koronakriisin aiheuttamat negatiiviset vaikutukset kunnan kuluvan vuoden talouteen ovat tämän hetkisen arvion mukaan suuruusluokaltaan 13 milj. euroa. Merkittävin vaikutus koronakriisillä on kunnan kunnallisvero- ja yhteisöverotuottoihin, joiden ennustetaan heikkenevän noin 10 milj. euroa hyväksyttyyn talousarvioon verrattuna vuodelle 2020, tilapäisesti korotettu yhteisöveron jako-osuus huomioon ottaen (Kuntaliiton ennuste 25.6.2020). Osaltaan kunnan 2020 taloutta tasapainottaa 4,2 milj. euron veronmaksulykkäysten aiheuttamien verotulomenetysten tilapäinen korvaus (maksetaan takaisin 2021). Lisäksi korona vähentää kunnan maksu- ja myyntituottoja ja kasvattaa toimintamenoja.

Tulopuolen 2020 riskit liittyvät keskeisesti tontinmyyntitulojen toteutumiseen. Lisäksi mm. päivähoitomaksutuotot ja asuntomessujen tulot jäävät budjetoidusta. Toimintamenojen osalta merkittävimmät ylitysriskit ovat HSL:ssa ja Keusotessa. Tuusulan kunnan maksuosuuden HSL:lle ennakoidaan ylittävän talousarvion 1,6 milj. euroa. Keusoten määrärahaa korotettiin OVK1/2020 yhteydessä 3,9 milj. euroa (2019 tilinpäätöksen ylitys 2,9 milj. euroa ja 1,0 milj. euron kasvuvara). Keusote ei ole alkuvuonna esittänyt jäsenkunnille uusia määrärahatarpeita ja HUS:n palvelusuunnitelman mukainen käyttö on ollut huomattavasti vuotta 2019 alhaisemmalla tasolla kiireettömän hoidon vähennyttyä koronaepidemian vuoksi.

Toukokuun lopun tilinpäätösennusteen mukaan kuluvan vuoden alijäämä on - 10,5 milj. euroa ja kunta velkaantuu lähes 36 milj. euroa. 

Talousarviokehys 2021

Talousarvion laatimisohjeessa annetaan talousarvioehdotuksen laatimista, sisältöä ja rakennetta koskevat ohjeet sekä määrärahakehys valmistelun ohjeeksi. Vuoden 2021 talousarviokehyksen perustana on Tuusulan kuntastrategia. Tulo- ja menoarviot pohjautuvat 2019 tilinpäätökseen, osavuosikatsaukseen 1/2021, Kuntaliiton vero- ja valtionosuusennusteisiin, kunnan toimialueiden ennakoimiin tulo- ja menolisäyksiin sekä tuottavuus- ja säästötoimiin. 

Talousarviokehys laaditaan toimialueiden kokonaistuloille, kokonaismenoille ja investoinneille. Toimialueet puolestaan jakavat saamansa kehyksen palvelualueille ja tarvittaessa edelleen palveluyksiköille ja kustannuspaikoille. Menettelyn tarkoituksena on varmistaa, että toimialueiden talousarvioehdotukset pysyvät annetun kehyksen sisällä.
 
Talousarviokehys on laadittu talousarviovuodeksi 2021. Sosiaali- ja terveystoimi on edelleen mukana kehyslaskelmissa Keusoten palveluostoina, osana Kunnanviraston johtoa. Keusoten toimintamenoihin ja maksuosuuksiin 2021 kohdistuu vielä merkittävää epävarmuutta. Keusoten luvut täsmentyvät taloussuunnittelun edetessä sekä osakaskuntien kanssa käytävien tarkentavien keskustelujen myötä.

Koronapandemia heikentää edelleen merkittävästi Tuusulan taloutta vuonna 2021. Kunnan taloutta rasittavat merkittävästi keskeisesti veronmaksulykkäysten kompensaation takaisinmaksu (4,4 milj. euroa) sekä HSL:n kuntaosuuden lisäys (2,0 milj. euroa). Kaiken kaikkiaan koronan vuoksi vuoden 2021 talousnäkymiin liittyy poikkeuksellisen suurta epävarmuutta mm. työttömyyden kehitykseen, verotulokertymään ja sote-menoihin liittyen. Tämän vuoksi 2021 talousarvioesitykseen varaudutaan tekemään vielä olennaisiakin muutoksia vaikeasti ennakoitavien koronavaikutusten vuoksi.
 
Toimintatulot ja -menot

Käyttöomaisuuden myyntivoittojen arvioidaan kehyslaskelmassa asettuvan noin 10,3 milj. euroon, kasvua 2020 talousarviosta 3,2 milj. euroa. Maankäyttösopimuskorvausten arvioidaan kasvavan 3,0 milj. euroon (kasvua 1,5 milj. euroa). Erityisesti käyttöomaisuuden myyntivoittojen määrään liittyy epävarmuutta ja arviota tarkennetaan talousarvioprosessin aikana. Muiden ulkoisten toimintatulojen ennakoidaan vähenevän 0,5 milj. euroa, lähinnä koronavaikutusten sekä asuntomessutuottojen supistumisen vuoksi.

Toimintakatteen kasvuksi esitetään 0,6 % (1,2 milj. euroa). Ulkoisten toimintamenojen lisäykseksi (kunta ilman vesihuoltoliikelaitosta) esitetään talousarviokehyksessä 1,8 % (5,6 milj. euroa) talousarvioon 2019 nähden. Ulkoisten toimintamenojen kasvu koostuu pääosin seuraavista menolisäyksistä: Keusote 2,6 milj. euroa, HSL:n kuntaosuus, 2,0 milj. euroa, ja Apotti 0,8 milj. euroa sekä palkat ja sivukulut 0,9 milj. euroa.

Kunta-alan palkoista on sovittu sopimuskaudeksi 1.4.2020 -28.2.2022. Vuonna 2021 työvoimakustannukset nousevat noin 1,5 % (1,0 % yleiskorotus ja paikallinen järjestelyvaraerä 0,8 % 1.4.2020 alkaen sekä virka- ja työehtosopimuksiin perustuviin muihin korotuksiin 0,2 %). Sivukuluprosentin arvioidaan pysyvän 2020 tasossa. Palkkakustannusten ja sivukulujen nousu on huomioitu kehykseen. Sivukuluja alentaa varhe-maksujen poistuminen.

Hallitusohjelman mukaisia toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia kunnan toimintamenoihin ei ole tässä vaiheessa kyetty arvioimaan kattavasti. Hallitusohjelman mukaisesti valtio kompensoi lisätehtävistä aiheutuvat kustannukset kunnille

Toimialueille kohdistuva talouskehyslaskelmien mukaiset toimintameno- ja tulotavoitteet sekä toimintakatetavoitteet vuodelle 2021 on esitetty liitteenä olevassa talousarviokehys 2021 laskelmassa.
    
Kuntatasoiseen talousarviokehykseen sisältyy 3,0 milj. euron säästöohjelman mukainen lisätuotto- ja säästötavoite. Tätä talousarviokehyksen sisältämää 3,0 milj. euron lisätuotto- ja säästötavoitetta ei ole vielä kohdistettu toimialueille, vaan se kohdennetaan toimialueille kansliapäällikön määrittelemällä tavalla elokuussa.

Koska talousarvio 2021 uhkaa muodostua selkeästi alijäämäiseksi, toimialueiden tulee käsittää raamin mukaiset määrärahat enimmäismäärärahana. 

Vesihuoltoliikelaitoksen tulee omassa talousarviovalmistelussaan noudattaa kunnan tiukan talouden periaatetta. Vesihuollon toimintamenoja kasvattaa isojen aluekehityshankkeiden suunnittelu ja toteutus sekä vesihuoltoverkoston saneeraukset. Kunnan talouden suunnittelun lähtökohtana on, että vesihuoltoliikelaitoksen toimintakatteen kasvu on vuonna 2021 enintään 1,2 %.

Kehyslaskelman lähtökohtana on ansiotuloveroprosentin korotus 0,25 %-yksikköä 19,75 %:iin sekä yleisen kiinteistöveroprosentin korotus 0,42 %-yksiköllä 1,35 %:iin ja vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveron korotus 0,14 %-yksiköllä 0,55 %:iin. Tuusulan verotulojen arvioidaan kasvavan vuonna 2021 12,9 milj. euroa, josta veroprosenttien korotuksen vaikutus on noin 6,2 milj. euroa. Valtionosuuksien ennakoidaan supistuvan peräti 5,7 milj. euroa, kun koronaviruksesta aiheutuneiden verotulojen viivästymiseen saatu valtion kompensaatio 4,4 milj. euroa vähennetään Tuusulan valtionosuudesta vuonna 2021. Talousarvion verotulot sekä valtionosuudet pohjautuvat Kuntaliiton kesäkuun ennusteisiin.

Seuraavassa taulukossa on esitetty kiinteistöveroprosenttien osalta lain sallima vaihteluväli ja kunnassa noudatettavat veroprosentit esitettyihin veroprosenttikorotuksiin pohjautuen. 
 

Rahoitus ja investoinnit

Rahoituslaskelman lähtökohtana ovat ennätyksellisen suuret, noin 59 milj. euron investoinnit. Talonrakennushankkeisiin on varattu noin 37 milj. euroa, kuntatekniikan rakentamiseen noin 15 milj. euroa ja maan hankintaan 3 milj. euroa. Seuraavan kolmena taloussuunnitelmavuotena investointien taso pysyisi keskimääräin yli 50 milj. eurossa. Tulevien investointien mittakaavaan vaikuttaa olennaisesti suurten koulurakennushankkeiden aikataulu ja toteutustapa, väestö- ja lapsiennusteet sekä uusien asuin- ja yritysalueiden rakentaminen. Kunnan tulevien vuosien investointitarpeita ja aikatauluja arvioidaan budjetointiprosessin aikana kriittisesti. Vajaakäytössä olevien kiinteistöjen ja rakennusten realisointitoimia edistetään valtuuston 12.6.2020 päättämän aikataulun mukaisesti, tulevien investointien mahdollistamiseksi. 

Tulorahoituksen riittämättömyydestä johtuen kunnan korollisten velkojen kasvu säilyy nopeana. Kehyslaskelmassa toiminnan ja investointien rahavirta vuonna 2021 on noin 45 milj. euroa negatiivinen.
 
Yhteenveto

Kuntatasoisen talouskehyksen lähtökohtana on käyttötalouden pysyvä tasapaino, selkeästi ylijäämäinen talous taloussuunnitelmakaudella 2021 – 2025 sekä velkaantumisen hallittu kasvu. Tavoitteena on parantaa kunnan tulonmuodostusta vauhdittamalla uusien yritysalueiden kehittämistä, tonttikauppaa sekä muita kunnan elinvoimaa vahvistavia toimenpiteitä. Lähtökohtana on, että henkilöstömäärää arvioidaan kriittisesti, ottaen huomioon erityisesti palvelutarpeen ja asiakasmäärien muutokset eri toimialueilla. Palvelutarpeiden aiheuttamaan kustannuspaineen kasvuun pyritään edelleen vastaamaan kevyemmillä ja ennaltaehkäisyyn painottuvilla palveluilla. Keusoten kanssa tehtävällä edunvalvonnalla, omistajaohjauksella ja tiiviillä yhteistyöllä tähdätään sote-palveluiden menokehityksen tiukkaan hallintaan. 

Talousarviokehyksen mukaan Tuusulan kunnan (kunta + vesihuoltoliikelaitos) tulos asettuu vuonna 2021 noin 7,0 milj. euroa alijäämäiseksi . 

Kesän ja alkusyksyn 2020 aikana Tuusulan kunnassa päivitetään Kasvun ja talouden hallintaohjelmaa vuosille 2021 - 2020. Kasvun ja talouden hallintaohjelmaan sisällytetään talousarviokehyksen yhteydessä linjattavat säästötoimenpiteet. Kasvun ja talouden hallintaohjelma valmistellaan talousarvion valmistelun aikataulujen mukaisesti siten, että ohjelma tuodaan kunnan päätöselinten käsittelyyn samaan aikaan talousarvion 2021 kanssa.

Perustelut

Konsernijaosto arvioi talousarvion valmistelun tilannetta sekä laadittuja talouden skenaarioita 2021 - 2030.

Perustelut

Markku Vehmas esittelee talousarviota 2021.

Perustelut

Talousjohtaja esittää katsauksen valmistelun tilanteeseen.

Perustelut

Taustaa

Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarviovuosi on suunnitelmakauden ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoitetaan, että miten rahoitustarve katetaan.

Maaliskuussa 2018 hyväksytyn Tuusulan kuntastrategian mukaisia päämääriä ovat sujuva, hyvinvoiva ja vireä Tuusula. Yhtenä keskeisenä strategiakauden tavoitteena on parantaa kunnan tuottavuutta ja talouden tasapainoa.

Verotulot

Vuonna 2021 koko maan kunnallisverojen ennakoidaan kasvavan 1,7 %. Ennustettuun palkkasummaan ja kunnallisverokertymään sisältyy merkittävää epävarmuutta; toteumaan vaikuttaa ratkaisevasti koronaepidemian kesto sekä valtion mahdolliset tukitoimet. Kunnallisveron jako-osuuden nousu 61,79 %:sta 62,27 %:iin tukee verotulojen kasvua kunnissa noin 150 miljoonalla eurolla. Veroperustemuutokset alentavat kunnallisveron tuottoa koko maan tasolla arviolta 179 miljoonalla eurolla. 

Tuusulan kunnan vuoden 2021 kunnallisveroon esitetään korotus 19,50 %:sta 19,75 %:iin. Korotuksen arvioidaan tuottavan kunnalle noin 2,0 milj. euron verotulojen lisäyksen, jonka ansiosta Tuusulan kunnallisverokertymän ennustetaan kasvavan 0,9 milj. euroa (0,5 %). Tuusulan kunnallisveron heikko kehitys perustuu pääosin koronan vuoksi tapahtuneeseen vuoden 2020 verotettavien tulojen laskuun, jonka ennakoidaan näkyvän vuonna 2021 normaalia suurempina ennakonpalautuksina veronmaksajille. Lisäksi Tuusulan jako-osuutta koko maan kunnallisverokertymästä on tarkistettu alaspäin viime vuosien hitaan väestönkasvun vuoksi. Kunnallisveroprosenttina on taloussuunnitelmakaudella käytetty 19,75 %.

Yhteisöveroissa ennustetaan Tuusulan osalta koronasta huolimatta kasvua 18,6 %. Kasvu selittyy kuntien yhteisöveron jako-osuuden 10 prosenttiyksikön määräaikaisella korotuksella vuosille 2020 - 2021 sekä varhaiskasvatusmaksujen alentamiseen liittyvällä yhteisöveron jako-osuuden 2,0 prosenttiyksikön korotuksella. Tuusulan kunnalle kertyvien yhteisöverotulojen kehitys on pitkälti sidoksissa kunnassa toimivien yritysten tuloskehitykseen sekä yritysten määrän kasvuun.

Kiinteistöveroprosenteille on laissa määritellyt vaihteluvälit. Kiinteistöverojen osalta Kuntaliitto ennustaa koko maassa 2,6 %:n kasvua. Tuusulan kunnan vuoden 2021 kiinteistöveroprosentteihin esitetään korotukset yleiseen kiinteistöveroon 0,93 %:sta 1,35 %:iin (verotulojen lisäys noin 2,9 milj. euroa), vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroon 0,41 %:sta 0,55 %:iin (verotulojen lisäys noin 1,2 milj. euroa) sekä muun asuinrakennuksen kiinteistöveroon 0,93 %:sta 1,35 %:iin (verotulojen lisäys noin 0,02 milj. euroa).

Toimintatulot ja myyntivoitot

Ulkoiset toimintatulot kasvavat 1,5 milj. eurolla 34,4 milj. euroon 2020 ennusteeseen verrattuna (OVK2/2020) verrattuna (lisäys 0,9 milj. euroa talousarvioon 2020).  Toimintatulojen kasvu perustuu pääosin maankäyttösopimuskorvausten ennakoituun 1,5 milj. euron kasvuun. Kunnan tuloja kasvattivat vuonna 2020 kertaluonteisesti asuntomessujen 0,7 milj. euron pääsylipputulot. Lähinnä tonttikaupasta tulevien käyttöomaisuuden myyntivoittojen ennakoidaan kasvavan vuoden 2020 ennusteesta 2,0 milj. eurolla 7,5 milj. euroon. Tonttien myyntivoittojen kehitystä laimentaa tonttien vuokrauksen yleistyminen.

Toimintatulot sisältävät myös sisäisten palveluiden myynnin ja kiinteistöjen vuokratuotot kunnan sisällä, kunnan ja vesihuoltoliikelaitoksen välillä sekä kunnan ja seudullisten yksiköiden välillä. Sisäisten toimintatulojen määräksi on budjetoitu 25,0 milj. euroa, josta sisäisten kiinteistövuokrien osuus on 23,5 milj. euroa.

Menokehitys ja taloussuunnitelman tasapainotus

Vuonna 2021 ulkoiset toimintamenot kasvavat 3,2 milj. euroa (1,3 %) 2020 ennusteeseen verrattuna. Menojen kasvu on merkittävintä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tuusulan Keusoten maksuosuuden kasvuksi 2021 on arvioitu 2,1 milj. euroa, kasvun ennakoidaan tapahtuvan erikoissairaanhoidossa. Keusoten maksuosuus on budjetoitu toimintakatetasolla palveluiden ostoihin. Rakenteilla olevasta sosiaali- ja terveydenhuollon Apotti-tietojärjestelmästä aiheutuu 2021 Tuusulalle arviolta 3,0 milj. euron kustannukset (lisäys 1,8 milj. euroa).

Henkilöstökulujen kasvuksi ennakoidaan 0,9 milj. (1,2 %), kuluja kasvattavat 1,75 % palkkojen korotukset.  HSL:n kuntaosuuden arvioidaan kasvavan 0,4 milj. eurolla vuodesta 2020 koronan pienentäessä lipputuloja.

Kunta sopeuttaa toimintamenojaan vuonna 2021 erikseen nimetyillä 3 milj. euron säästö- ja tuottavuustoimenpiteillä. Vuodet 2021 - 2030 kattavalla kasvun ja talouden hallintaohjelman mukaisilla toimenpiteillä tavoitellaan pitkällä aikajänteellä vähintään 10 milj. euron säästöjä ja tuottavuushyötyjä.

Vuoden 2021 talousarvion toimintatulojen ja -menojen erotuksena muodostuva toimintakate on 217,1 milj. euroa. Toimintakate pysyy samalla tasolla vuoden 2020 ennusteeseen nähden. Toimintakatetta parantavat arvioitu käyttöomaisuuden myyntivoittojen kasvu 2,0 milj. euroa sekä 3,0 milj. euron säästö- ja tuottavuustoimet.

Tuusulan kunnan vuoden 2021 talousarvion tasapainoa heikentää merkittävästi koronan synkentämä talous- ja työllisyystilanne. Koronan mittavat talousvaikutukset, sote-menojen kasvu sekä kuntastrategian mukaiset panostukset ja vaikuttavat keskeisesti siihen, että kunnan vuodelle 2021 budjetoitu tulos painuu 7,2 milj. euroa alijäämäiseksi.

Vaikka koronaepidemia hellittänee vuoden 2021 kuluessa, jää koronasta pysyvä heikentävä vaikutus kunnan talouden tasapainoon. Tulevina vuosina menopainetta kasvattaa väestön vanhenemiseen sekä sosiaalisten ongelmien ehkäisyyn ja hoitoon liittyvä sote-menojen kasvu. Tuusulan tulee lähivuosina ottaa huomioon ennustettu väkiluvun ja väestörakenteen kehitys ja mitoittaa emokunnan toiminnot palvelukysynnän mukaisesti.  Ikääntyvä väestö tulee väistämättä vaatimaan rajallisten resurssien kohdentamista sote-palveluihin. Keusotella on mahdollisuus entistä vahvempana toimijana vastata haasteeseen ja pitää toimintamenojen kasvu hallittavalla tasolla. Toimintamenojen kasvun hidastaminen edellyttää kunnan toimintojen tuottavuuden jatkuvaa parantamista; palvelurakenteita ja -verkkoa kevennetään ja kunnan palveluja järjestetään uusin tavoin, esimerkiksi digitaalisia ratkaisuja hyödyntäen.

Tontinmyynneillä ja veropohjan laajentamisella on olennainen merkitys Tuusulan kunnan tulonmuodostuksessa. Suunnitellut veronkorotukset sekä keskeisen kaavoituksen ja maankäytön hankkeiden edistäminen varmistavat kunnan tulopohjan vahvistamista pitkäjänteisesti. Tekemisen keskiössä ovat taloutta tukeva aktiivinen elinkeinopolitiikka ja kaavoitus, kuntakeskusten kehittäminen sekä kysyntään vastaavan asunto- ja yritystonttitarjonnan varmistaminen, erityisesti Etelä-Tuusulan alueella.

Investoinnit ja rahoitus

Kunnan ja vesihuollon investoinnit ovat kasvavat merkittävästi vuonna 2021 ja kokonaismäärän ennakoidaan nousevan 52,6 milj. euroon. Infrahankkeisiin (tiet, liikenneväylät, puistot yms.) investoidaan noin 12,0 milj. euroa sekä vesi- ja viemäriverkostoon noin 3,8 milj. euroa. Suurimmat infrainvestoinnit kohdistuvat Rykmentinpuiston ja Lahelanpelto II:n asuinalueiden tiestön, puistojen ja muun kunnallistekniikan rakentamiseen sekä Kellokosken katuverkoston parantamiseen. Rykmentinpuiston työpaikka-alueen I vaiheen rakennustyöt käynnistyvät.

Rakennusinvestointien määrän arvioidaan nousevan 25,4 milj. euroon. Suurimmat yksittäiset 2021 käynnistyvät rakennushankkeet ovat Martta Wendelinin päiväkoti, Monion lukio- ja kulttuurin monitoimirakennus sekä Kirkonkylän koulu- ja päiväkotikampus. Kunnassa on suunnitteilla useita mittavia koulujen perusparannus- ja uudisrakentamishankkeita vuosille 2021 -2025, joiden toteutuessa vuotuisten investointien määrä asettuisi yhteensä 50 -80 milj. euroon /vuosi. Investointien toteuttamiseen luo aikataulupainetta nykyisiin koulukiinteistöihin liittyvät sisäilmaongelmat.

Kunnan tulorahoitus ei riitä kasvavien investointien rahoittamiseen. Vuoden 2021 investoinneista pystytään kattamaan tulorahoituksella ainoastaan noin neljännes.  Kunnan korollisten velkojen ennakoidaan kohoavan vuoden 2020 loppuun mennessä 188 milj. euroon. Velan määrä olisi 4 870 euroa /asukas.

Tavoitteena on pitää kunnan velkaantuminen hallittuna. Lähivuosien raskaan investointiohjelman läpivienti edellyttää kunnan tulopohjan vahvistamisesta. Etusijalle asetetaan kiireellisten koulu- ja päiväkoti-investointien ohella investoinnit, joilla on potentiaalia lisätä kunnan elinvoimaa ja tuloja, pienentää kustannuksia sekä parantaa toiminnan tuottavuutta.  Kunnan elinvoiman ja rahoituspohjan näkökulmasta on Etelä-Tuusulan yritysalueiden kaavoituksen ja myynnin ripeä edistäminen äärimmäisen tärkeää. Samalla tulee varmistaa palveluverkon tiivistämisten mahdollistamien säästöjen toteuttaminen sekä henkilöstön mitoittaminen oppilas- ja lapsimäärien mukaiselle tasolle.

Kunnan tulisi päästä taloussuunnitelmakaudella investoinneissa vähintään 50 %:n tulorahoitukseen; tämä edellyttää kunnalta tulevina vuosina vähintään 20 - 30 milj. euron vuosikatetta sekä reilusti ylijäämäisen tuloksen saavuttamista.  Tavoitteena tulee olla, että kunnan lainamäärä saadaan pidettyä alle 320 milj. euron tasossa vuosina 2025 - 2026, ja tämän jälkeen velkamäärä käännetään laskevalle uralle.

Lisätiedot: Markku Vehmas, puh. 040 314 3060