Valtuustoasiain valmistelutoimikunta, kokous 12.11.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 25 Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelman päivittäminen

TUUDno-2018-752

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Virpi Lehmusvaara, sivistysjohtaja, virpi.lehmusvaara@tuusula.fi
Harri Lipasti, kansliapäällikkö, harri.lipasti@tuusula.fi
Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi
Ritva Lappalainen, projektijohtaja

Perustelut

Kasvatus- ja sivistyslautakunta 22.5.2018

Tuusulan kunnan palveluverkon kehittäminen on välttämätöntä talouden, kiinteistöjen kunnon ja sisäilmaongelmien johdosta.  Kunnan palveluverkon keskeisen rungon muodostavat varhaiskasvatuksen ja koulujen palveluverkko. Varhaiskasvatuksen suunnitelmien ja perusopetuksen opetussuunnitelmien asettamat vaateet puoltavat palveluverkon kehittämistä. Osa kouluista ei myöskään enää sijaitse tarkoituksenmukaisissa paikoissa väestön sijoittumiseen nähden ja niiden tilalliset suunnitteluratkaisut ovat opetuksen näkökulmasta katsottuina vanhentuneet.

Sosiaali- ja terveystoimen käytössä olevien tilojen osalta ei Tuusulan kunnan näkökulmasta ole tässä vaiheessa tarkoituksenmukaista tehdä erityisiä kehittämistoimia, koska palveluverkkoon liittyvät ratkaisut tehdään käytännössä Keski-Uudenmaan sote- kuntayhtymässä ja mahdollisesti vuoden 2020 alussa voimaan tulevassa maakunnassa. Sosiaali- ja terveystoimen tilojen osalta on tarkoituksenmuikaista ylläpitää niiden käytettävyyttä nykyisiin toimintoihin.    

Tuusulan kunnan kiinteistösalkkuun kohdistuva laskennallinen korjausvelka on noin 21 milj. Euroa (Trellum raportti 2017). Rakennuksen korjausvelka kuvaa sitä rahamäärää, joka rakennuksen kunnossapidosta on tingitty, jotta se olisi kohtuullisessa, mutta kuitenkin käyttökelpoisessa kunnossa. Korjausvelan laskennassa nykykunnon lähtö- ja tavoitetasona käytetään 75 % kuntoluokkaa. Kun rakennuksen kuntoluokka laskee alle määritellyn 75 % tavoitetason, lasketaan kuinka paljon rahaa tekniseen arvoon ja nykykuntoon tulisi lisätä, jotta määritelty 75 % tavoitetaso saavutetaan. Tästä nykykunnon ja tavoitekunnon erotuksesta voidaan määrittää yksittäisen rakennuksen korjausvelka.

Kiinteistösalkkuun kohdistuva peruskorjaustarve on noin 23 milj. euroa ja välitön perusparannustarve noin 43 milj. euroa. Peruskorjaus- ja perusparannustarve lasketaan sitten, kun rakennusten nykykunto alittaa 60 prosentin. Tämän jälkeen lasketaan, kuinka paljon rahaa näihin rakennuksiin tulisi investoida, jotta rakennukset saataisiin alkuperäiseen (peruskorjaustarve) tai tämän päivän täysin uuden käyttötarkoitukseltaan vastaavan rakennuksen mukaiseen tavoitekuntoon (perusparannustarve). Peruskorjaustarve sisältää fyysisen kulumisen johdosta tarvittavat investoinnit (tavoitekunto 90%) ja perusparannustarve (tavoitekunto yleensä 120%) fyysisen kulumisen lisäksi myös ajanmukaistamisen vaatimat investoinnit eli toiminnalliset muutokset, jolla rakennuksen laatutasoa nostetaan alkuperäistä tasoa korkeammaksi. Rakennuskannan korjausvelkalaskenta on suuntaa antava arvio rakennuskannan tilasta eikä välttämättä kuvaa kovin tarkasti yksittäisen rakennuksen tilannetta.

Yksittäisen rakennuksen todellinen kunto saattaa poiketa laskennallisesta riippuen mm. rakennuksen käytöstä ja ylläpidon asteesta. Tarkempaan tarkasteluun tulee käyttää esim. rakennuskohtaisia kuntotutkimuksia ja rakennusosakohtaisia kuntoarviointeja.

Tilakonsultit Oy;n tekemän varhaiskasvatuksen ja koulujen palveluverkkoselvityksen (7.2.2018) johtopäätösten mukaan Tuusulan kunnan palveluverkko on vanhentunut teknisesti, toiminnallisesti ja suhteessa kunnan väestörakenteeseen. Palvelukapasiteettia on liikaa pienissä kyläkouluissa, jotka eivät kykene tarjoamaan uudistetun opetussuunnitelman mukaisia tiloja. Taajamien koulut ovat täynnä ja niihin kohdistuu laajentamistarvetta. Vanhentuneen kouluverkon uudistaminen on järkevää palvelun laadun, koulujen sisältämien riskirakenteiden ja talouden kannalta. Tilakonsultit esittivät kolme vaihtoehtoista mallia palveluverkon kehittämiseksi. Kaikki muutetut tulivat nykyistä palveluverkkoa edullisimmiksi (liite 1).

Jos palveluverkkoa ei saada uudistettua ja supistettua, niin yhä useamman rakennuksen kohdalla joudutaan tinkimään ylläpidosta, jolloin riskinä on, että korjausvelka ja sisäilmaongelmat lisääntyvät. Kiinteistönylläpidon saattaminen kestävälle pohjalle edellyttää, että palveluverkko on mitoitettu vastaamaan kuntalaisten tarpeita sekä kunnan taloudellista kantokykyä. Tilankäytön tehostaminen vaikuttaa ajan mittaan vähentävästi myös investointitarpeisiin. Lisäksi säästöjä saadaan aikaan, kun rakennusten energiatehokkuus paranee uusinvestointien myötä. Uusilla rakennushankkeiden toteuttamismalleilla on mahdollisuus saada aikaan kustannussäästöjä sekä parantaa rakennusten koko elinkaaren aikaista hoitoa ja ylläpitoa. Kaikkiaan uusilla rakennushankkeilla voidaan parantaa kunnan palveluverkon kokonaistehokkuutta ja -kustannuksia. Tilankäytön tehostuminen vaikuttaa ajan mittaan vähentävästi investointitarpeisiin. Lisäksi säästöjä saadaan aikaan, kun rakennusten energiatehokkuus paranee uusinvestointien myötä.

Uusilla rakennushankkeiden toteuttamismalleilla on mahdollisuus saada aikaan kustannus-säästöjä sekä parantaa rakennusten koko elinkaaren aikaista hoitoa ja ylläpitoa. 

Uutta päiväkotia suunniteltaessa lähtökohtana on vähintään 9-ryhmäinen päiväkoti, jonka yhteyteen voidaan toteuttaa tilat myös perhekeskustoiminnalle tai avoimen varhaiskasvatuksen toiminnoille ja esimerkiksi taiteen perusopetukselle- Vastaavasti luovutaan pienistä ja huonokuntoisista yksiköistä. Uusien rakentuvien asuinalueiden päiväkodit sijoitetaan koulujen tai muiden palveluiden läheisyyteen esimerkiksi ikäihmisten palveluiden läheisyyteen. Päiväkotien tila- ja rakennesuunnittelussa huomioidaan myös mahdollisuus varhaiskasvatuksen ja vanhusten asumispalvelujen yhdistämisestä tulevaisuudessa. 

Uudet päiväkotien tilalliset ratkaisut suunnitellaan siten, että ne ovat monimuotoisia ja tehokkaita toiminnan ja tilankäytön suhteen. Piha-alueiden ja ympäristön kasvatukselliseen sisältöön ja käytön turvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota helppohoitoisuuden ohella.

Tuusulan kunnan perusopetuksen palveluverkon lähtökohtana on, että erillistä ala- ja yläkouluista siirrytään kohti yhtenäisiä peruskouluja, jossa annetaan kaikkien luokka-asteiden opetusta turvaten mahdollisimman yhtenäisen koulupolku.

Perusopetusryhmien muodostamisen lähtökohtana ovat vähintään 22 oppilaan ryhmät. Opetusryhmien sijoittelu tehdään huomioiden tilojen tehokas käyttö. Koululaisten iltapäivätoiminta sekä koulukerhotoiminta järjestetään pääsääntöisesti alakouluilla ja myös esiopetusryhmät pyritään sijoittamaan koulujen tiloihin alaluokkien läheisyyteen.

Kouluverkkoselvitys ja uusinvestoinnit perustuvat pääosin 4 sarjaisiin yhtenäiskouluihin ja 22 oppilaan perusopetusryhmiin. Myös iltapäivätoiminnalle ja esiopetusryhmille varataan toimitilat kouluilta. Nykyisiä hyväkuntoisia koulukiinteistöjä hyödynnetään mahdollisimman paljon kuitenkin siten, että tilaratkaisuissa otetaan huomioon sisäilmaan liittyvät riskit. Suunniteltaessa yhtenäiskoulu-investointeja tarkastellaan myös lähikoulujen oppilasvirtoja uudelleen ja samalla arvioidaan mahdollisuutta luopua korjaustarpeessa olevista kiinteistöistä.

Koulunjohtajakoulut on yhdistetty lähikouluun. Pienien yksiköiden tulee olla vähintään kahden ryhmän kokoisia eli oppilasmäärän tulee olla vähintään 40 oppilasta. Koulun ylläpito tulee tarkasteluun, jos rakennus vaatii isoja korjausinvestointeja.

Kasvatus- ja sivistystoimessa on yhteistyössä tilakeskuksen kanssa laatinut kevään 2018 aikana aiempien selvitysten pohjalta ehdotuksen, jossa Tuusulan kunnan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkko kehitetään seuraavien rakennushankkeiden kautta:

  • Etelä –Tuusulan päiväkoti uudisrakennus (10 ryhmää)
  • Kirkonkylän kampukseen päiväkoti uudisrakennus (9 ryhmää)
  • Kirkonkylän kampus uudisrakennus(vuosiluokat 1-6)
  • MONIO lukio-kulttuurikeskus uudisrakennus
  • Riihikallion koulun peruskorjaus ja laajennus (nelisarjaisuus)
  • Rykmentinpuiston monitoimitalo uudisrakennus
  • Lahelan monitoimitalo uudisrakennus
  • Jokelan koulukeskus (yhtenäinen peruskoulu / yläkoulu + lukio, mahdollisesti kuudennet vuosiluokat) peruskorjaus ja laajennus (oletus)
  • Jokaisen päiväkoti- ja kouluyksikön toiminnalliset muutokset (kalustus, pihat) perus- ja vuosikorjaukset

Hankkeet toteutuisivat ns. kahdessa aallossa. Ensin rakentuisivat Etelä-Tuusulan päiväkoti, Kirkonkylän koulukampus, lukio- ja kulttuuritalo Monio ja Riihikallion koulun peruskorjaus ja laajennus. Toisessa aallossa Rykmentinpuiston monitoimitalo, Lahelan monitoimitalo ja Jokelan koulukeskuksen peruskorjaus. Koko investointikaudelle varataan määrärahaa muidenkin päiväkoti- ja koulutilojen oppimisympäristöjen kehittämiseen vuosittain.  Liitteessä 3 on perustelut jokainen hanke erikseen.

Uudistetun palveluverkon myötä kunta luopuu seuraavista koulu- ja päiväkotikiinteistöistä: Mattilan päiväkoti, Hyrylän ja Väinölän päiväkodit, Etelärinteen päiväkoti, Kievarin päiväkoti, Mikkolan päiväkoti, Hyrylän koulukeskus, Hyökkälän koulukeskus ja Vaunukankaan koulu.

Tilakeskuksen laatiman koulu- ja päiväkotitonttien karkean jalostusarvoarvion mukaan poistuvista kiinteistöistä ja tonteista voidaan saada 16-23 M€ riippuen rakennusoikeuksien määrittelyistä, rakennustyypeistä ja markkinatilanteesta.

Hallinnon palveluverkossa on kyse lähinnä kunnantaloon sijoittuvien toimintojen tulevasta sijoittumisesta. 1980-luvun alussa valmistunut Tuusulan kunnantalo on peruskorjauksen tarpeessa. Erityisesti sisäilmaongelmat ovat talossa yleisiä, ilmanvaihto ei ole riittävä ja rakenneosissa on vaurioita. Rakennuksen talotekniikka on tullut teknisen käyttöikänsä loppuun ja erilaisia korjaussuunnitelmia on tehty jo viiden vuoden ajan. Talon toimivuus ei vastaa tämän hetken tavoitteita (energiatehottomuus, kunnan toimintojen hajauttaminen, tilan käytön tehottomuus ja muuntojoustamattomuus). Valtuusto on kokouksessaan 29.5.2017 § 88 päättänyt luopua kunnantalon peruskorjaamisesta ja jatkossa budjetoida kunnantalolle ylläpitokorjauksia ja mahdollisia toiminnan tehostamisen edellyttämiä muutostöitä varten tilakeskukselle noin 60.000– 100.000 €/vuosi, kunnes on löydetty uusi ratkaisu Tuusulan kunnan toimitiloiksi. Lisäksi valtuusto valtuutti kuntakehityksen ja tekniikan toimialan käynnistämään teoreettisen tilatarpeen laadinnan sekä sijaintivaihtoehtojen ja pysäköintitarpeen selvityksen sekä hakemaan nykyisen kunnantalon purkulupaa.  Kunnan hallinnollisten toimintojen ratkaisu liittyy vireillä olevaan Hyrylän keskustan yleissuunnitelman valmisteluun, jossa kunnantalon toiminnot sijoitettaisiin keskustan uusien kaupallisten palvelujen yhteyteen ja vuokraamalla tarvittavat tilat kunnan hallinnon käyttöön.  

Kasvatus- ja sivistyslautakunta päättää

  • hyväksyä osaltaan Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelman vuosille 2018-2028
  • ehdottaa kunnanhallitukselle, että

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelman vuosille 2018-2028

__________

Kunnanhallitus 21.5.2018

Ehdotus

Esittelijä

Harri Lipasti, kansliapäällikkö, harri.lipasti@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • ottaa asian 4.6.2018 pidettävän valtuuston kokouksen  esityslistalle
  • tehdä ehdotuksensa valtuustolle 28.5.2018 pidettävässä kokouksessa.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Virpi Lehmusvaara, sivistysjohtaja, virpi.lehmusvaara@tuusula.fi
Markus Torvinen, opetuspäällikkö, markus.torvinen@tuusula.fi
Hannamari Halinen, varhaiskasvatuspäällikkö, hannamari.halinen@tuusula.fi
Ritva Lappalainen, projektijohtaja

Perustelut

Tuusulan kunnan palveluverkon kehittäminen on välttämätöntä talouden, kiinteistöjen kunnon ja sisäilmaongelmien johdosta.  Kunnan palveluverkon keskeisen rungon muodostavat varhaiskasvatuksen ja koulujen palveluverkko. Varhaiskasvatuksen suunnitelmien ja perusopetuksen opetussuunnitelmien asettamat vaateet puoltavat palveluverkon kehittämistä. Osa kouluista ei myöskään enää sijaitse tarkoituksenmukaisissa paikoissa väestön sijoittumiseen nähden ja niiden tilalliset suunnitteluratkaisut ovat opetuksen näkökulmasta katsottuina vanhentuneet. Sosiaali- ja terveystoimen käytössä olevien tilojen osalta ei Tuusulan kunnan näkökulmasta ole tässä vaiheessa tarkoituksenmukaista tehdä erityisiä kehittömistoimia, koska palveluverkkoon liittyvät ratkaisut tehdään käytännössä Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymässä ja mahdollisesti vuoden 2020 alussa voimaan tulevassa maakunnassa. Sosiaali- ja terveystoimen tilojen osalta on tarkoituksenmuikaista ylläpitää niiden käyettävyyttä nykyisiin toimintoihin.    

Tuusulan kunnan kiinteistösalkkuun kohdistuva laskennallinen korjausvelka on noin 21 milj. Euroa (Trellum raportti 2017). Rakennuksen korjausvelka kuvaa sitä rahamäärää, joka rakennuksen kunnossapidosta on tingitty, jotta se olisi kohtuullisessa, mutta kuitenkin käyttökelpoisessa kunnossa. Korjausvelan laskennassa nykykunnon lähtö- ja tavoitetasona käytetään 75 % kuntoluokkaa. Kun rakennuksen kuntoluokka laskee alle määritellyn 75 % tavoitetason, lasketaan kuinka paljon rahaa tekniseen arvoon ja nykykuntoon tulisi lisätä, jotta määritelty 75 % tavoitetaso saavutetaan. Tästä nykykunnon ja tavoitekunnon erotuksesta voidaan määrittää yksittäisen rakennuksen korjausvelka.

Kiinteistösalkkuun kohdistuva peruskorjaustarve on noin 23 milj. euroa ja välitön perusparannustarve noin 43 milj. euroa. Peruskorjaus- ja perusparannustarve lasketaan sitten, kun rakennusten nykykunto alittaa 60 prosentin. Tämän jälkeen lasketaan, kuinka paljon rahaa näihin rakennuksiin tulisi investoida, jotta rakennukset saataisiin alkuperäiseen (peruskorjaustarve) tai tämän päivän täysin uuden käyttötarkoitukseltaan vastaavan rakennuksen mukaiseen tavoitekuntoon (perusparannustarve). Peruskorjaustarve sisältää fyysisen kulumisen johdosta tarvittavat investoinnit (tavoitekunto 90%) ja perusparannustarve (tavoitekunto yleensä 120%) fyysisen kulumisen lisäksi myös ajanmukaistamisen vaatimat investoinnit eli toiminnalliset muutokset, jolla rakennuksen laatutasoa nostetaan alkuperäistä tasoa korkeammaksi. Rakennuskannan korjausvelkalaskenta on suuntaa antava arvio rakennuskannan tilasta eikä välttämättä kuvaa kovin tarkasti yksittäisen rakennuksen tilannetta.

Yksittäisen rakennuksen todellinen kunto saattaa poiketa laskennallisesta riippuen mm. rakennuksen käytöstä ja ylläpidon asteesta. Tarkempaan tarkasteluun tulee käyttää esim. rakennuskohtaisia kuntotutkimuksia ja rakennusosakohtaisia kuntoarviointeja.

Tilakonsultit Oy;n tekemän varhaiskasvatuksen ja koulujen palveluverkkoselvityksen (7.2.2018) johtopäätösten mukaan Tuusulan kunnan palveluverkko on vanhentunut teknisesti, toiminnallisesti ja suhteessa kunnan väestörakenteeseen. Palvelukapasiteettia on liikaa pienissä kyläkouluissa, jotka eivät kykene tarjoamaan uudistetun opetussuunnitelman mukaisia tiloja. Taajamien koulut ovat täynnä ja niihin kohdistuu laajentamistarvetta. Vanhentuneen kouluverkon uudistaminen on järkevää palvelun laadun, koulujen sisältämien riskirakenteiden ja talouden kannalta. Tilakonsultit esittivät kolme vaihtoehtoista mallia palveluverkon kehittämiseksi. Kaikki muutetut tulivat nykyistä palveluverkkoa edullisimmiksi (liite 1).

Jos palveluverkkoa ei saada uudistettua ja supistettua, niin yhä useamman rakennuksen kohdalla joudutaan tinkimään ylläpidosta, jolloin riskinä on, että korjausvelka ja sisäilmaongelmat lisääntyvät. Kiinteistönylläpidon saattaminen kestävälle pohjalle edellyttää, että palveluverkko on mitoitettu vastaamaan kuntalaisten tarpeita sekä kunnan taloudellista kantokykyä. Tilankäytön tehostaminen vaikuttaa ajan mittaan vähentävästi myös investointitarpeisiin. Lisäksi säästöjä saadaan aikaan, kun rakennusten energiatehokkuus paranee uusinvestointien myötä. Uusilla rakennushankkeiden toteuttamismalleilla on mahdollisuus saada aikaan kustannussäästöjä sekä parantaa rakennusten koko elinkaaren aikaista hoitoa ja ylläpitoa. Kaikkiaan uusilla rakennushankkeilla vidaan parantaa kunnan palveluverkon kokonasitehokkuutta ja -kustannuksia. Tilankäytön tehostuminen vaikuttaa ajan mittaan vähentävästi investointitarpeisiin. Lisäksi säästöjä saadaan aikaan, kun rakennusten energiatehokkuus paranee uusinvestointien myötä.

Uusilla rakennushankkeiden toteuttamismalleilla on mahdollisuus saada aikaan kustannus-säästöjä sekä parantaa rakennusten koko elinkaaren aikaista hoitoa ja ylläpitoa. 

Uutta päiväkotia suunniteltaessa lähtökohtana on vähintään 9-ryhmäinen päiväkoti, jonka yhteyteen voidaan toteuttaa tilat myös perhekeskustoiminnalle tai avoimen varhaiskasvatuksen toiminnoille ja esimerkiksi taiteen perusopetukselle- Vastaavasti luovutaan pienistä ja huonokuntoisista yksiköistä. Uusien rakentuvien asuinalueiden päiväkodit sijoitetaan koulujen tai muiden palveluiden läheisyyteen esimerkiksi ikäihmisten palveluiden läheisyyteen. Päiväkotien tila- ja rakennesuunnittelussa huomioidaan myös mahdollisuus varhaiskasvatuksen ja vanhusten asumispalvelujen yhdistämisestä tulevaisuudessa. 

Uudet päiväkotien tilalliset ratkaisut suunnitellaan siten, että ne ovat monimuotoisia ja tehokkaita toiminnan ja tilankäytön suhteen. Piha-alueiden ja ympäristön kasvatukselliseen sisältöön ja käytön turvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota helppohoitoisuuden ohella.

Tuusulan kunnan perusopetuksen palveluverkon lähtökohtana on, että erillistä ala- ja yläkouluista siirrytään kohti yhtenäisiä peruskouluja, jossa annetaan kaikkien luokka-asteiden opetusta turvaten mahdollisimman yhtenäisen koulupolku.

Perusopetusryhmien muodostamisen lähtökohtana ovat vähintään 22 oppilaan ryhmät. Opetusryhmien sijoittelu tehdään huomioiden tilojen tehokas käyttö. Koululaisten iltapäivätoiminta sekä koulukerhotoiminta järjestetään pääsääntöisesti alakouluilla ja myös esiopetusryhmät pyritään sijoittamaan koulujen tiloihin alaluokkien läheisyyteen.

Kouluverkkoselvitys ja uusinvestoinnit perustuvat pääosin 4 sarjaisiin yhtenäiskouluihin ja 22 oppilaan perusopetusryhmiin. Myös iltapäivätoiminnalle ja esiopetusryhmille varataan toimitilat kouluilta. Nykyisiä hyväkuntoisia koulukiinteistöjä hyödynnetään mahdollisimman paljon kuitenkin siten, että tilaratkaisuissa otetaan huomioon sisäilmaan liittyvät riskit. Suunniteltaessa yhtenäiskoulu-investointeja tarkastellaan myös lähikoulujen oppilasvirtoja uudelleen ja samalla arvioidaan mahdollisuutta luopua korjaustarpeessa olevista kiinteistöistä.

Koulunjohtajakoulut on yhdistetty lähikouluun. Pienien yksiköiden tulee olla vähintään kahden ryhmän kokoisia eli oppilasmäärän tulee olla vähintään 40 oppilasta. Koulun ylläpito tulee tarkasteluun, jos rakennus vaatii isoja korjausinvestointeja.

Kasvatus- ja sivistystoimessa on yhteistyössä tilakeskuksen kanssa laatinut kevään 2018 aikana aiempien selvitysten pohjalta ehdotuksen, jossa Tuusulan kunnan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkko kehitetään seuraavien rakennushankkeiden kautta:

  • Etelä –Tuusulan päiväkoti uudisrakennus (10 ryhmää)
  • Kirkonkylän kampukseen päiväkoti uudisrakennus (9 ryhmää)
  • Kirkonkylän kampus uudisrakennus(vuosiluokat 1-6)
  • MONIO lukio-kulttuurikeskus uudisrakennus
  • Riihikallion koulun peruskorjaus ja laajennus (nelisarjaisuus)
  • Rykmentinpuiston monitoimitalo uudisrakennus
  • Lahelan monitoimitalo uudisrakennus
  • Jokelan koulukeskus (yhtenäinen peruskoulu / yläkoulu + lukio, mahdollisesti kuudennet vuosiluokat) peruskorjaus ja laajennus (oletus)
  • Jokaisen päiväkoti- ja kouluyksikön toiminnalliset muutokset (kalustus, pihat) perus- ja vuosikorjaukset

Hankkeet toteutuisivat ns. kahdessa aallossa. Ensin rakentuisivat Etelä-Tuusulan päiväkoti, Kirkonkylän koulukampus, lukio- ja kulttuuritalo Monio ja Riihikallion koulun peruskorjaus ja laajennus. Toisessa aallossa Rykmentinpuiston monitoimitalo, Lahelan monitoimitalo ja Jokelan koulukeskuksen peruskorjaus. Koko investointikaudelle varataan määrärahaa muidenkin päiväkoti- ja koulutilojen oppimisympäristöjen kehittämiseen vuosittain.  Liitteessä 3 on perustelut jokainen hanke erikseen.

Uudistetun palveluverkon myötä kunta luopuu seuraavista koulu- ja päiväkotikiinteistöistä: Mattilan päiväkoti, Hyrylän ja Väinölän päiväkodit, Etelärinteen päiväkoti, Kievarin päiväkoti, Mikkolan päiväkoti, Hyrylän koulukeskus, Hyökkälän koulukeskus ja Vaunukankaan koulu.

Tilakeskuksen laatiman koulu- ja päiväkotitonttien karkean jalostusarvoarvion mukaan poistuvista kiinteistöistä ja tonteista voidaan saada 16-23 M€ riippuen rakennusoikeuksien määrittelyistä, rakennustyypeistä ja markkinatilanteesta.

Hallinnon palveluverkossa on kyse lähinnä kunnantaloon sijoittuvien toimintojen tulevasta sijoittumisesta. 1980-luvun alussa valmistunut Tuusulan kunnantalo on peruskorjauksen tarpeessa. Erityisesti sisäilmaongelmat ovat talossa yleisiä, ilmanvaihto ei ole riittävä ja rakenneosissa on vaurioita. Rakennuksen talotekniikka on tullut teknisen käyttöikänsä loppuun ja erilaisia korjaussuunnitelmia on tehty jo viiden vuoden ajan. Talon toimivuus ei vastaa tämän hetken tavoitteita (energiatehottomuus, kunnan toimintojen hajauttaminen, tilan käytön tehottomuus ja muuntojoustamattomuus). Valtuusto on kokouksessaan 29.5.2017 § 88 päättänyt luopua kunnantalon peruskorjaamisesta ja jatkossa budjetoida kunnantalolle ylläpitokorjauksia ja mahdollisia toiminnan tehostamisen edellyttämiä muutostöitä varten tilakeskukselle noin 60.000– 100.000 €/vuosi, kunnes on löydetty uusi ratkaisu Tuusulan kunnan toimitiloiksi. Lisäksi valtuusto valtuutti kuntakehityksen ja tekniikan toimialan käynnistämään teoreettisen tilatarpeen laadinnan sekä sijaintivaihtoehtojen ja pysäköintitarpeen selvityksen sekä hakemaan nykyisen kunnantalon purkulupaa.  Kunnan hallinnollisten toimintojen ratkaisu liittyy vireillä olevaan Hyrylän keskustan yleissuunnitelman valmisteluun, jossa kunnantalon toiminnot sijoitettaisiin keskustan uusien kaupallisten palvelujen yhteyteen ja vuokraamalla tarvittavat tilat kunnan hallinnon käyttöön.  

Oheismateriaali:

  1. Tilakonsultit; palveluverkkoselvitys 7.2.2018
  2. Tilakeskus; Koulu- ja päiväkotitonttien jalostusarvoarvio
  3. Kasvatus- ja sivistystoimi; varhaiskasvatuksen ja opetuksen palveluverkko 2018
  4. Aikataulu keskeisille hankkeille
  5. Etelä-Tuusulan varhaiskasvatuksen palveluverkon tulevaisuus

 

Ehdotus

Esittelijä

Virpi Lehmusvaara, sivistysjohtaja, virpi.lehmusvaara@tuusula.fi

Kasvatus- ja sivistyslautakunta päättää

  • hyväksyä osaltaan Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelman vuosille 2018-2028
  • ehdottaa kunnanhallitukselle, että

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelman vuosille 2018-2028

Päätös

__________

Puheenjohtaja avasi keskustelun. Keskustelun ja neuvottelutauon päätteeksi lautakunta päätti yksimielisesti tehdä seuraavan muutosesityksen:

Kasvatus- ja sivistyslautakunta päättää tehdä seuraavat linjaukset Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelmasta:

1
Lautakunta merkitsee tiedoksi pykälän liitteenä olevat selvitykset ja palveluverkosta tehdyn muun valmisteluaineiston.

2
Lautakunta linjaa, että Kasvatus- ja sivistystoimen kiireisimpänä kokonaisuutena eteläisessä Tuusulassa edetään kolmen yhtenäiskoulun mallilla. Yhtenäiskoulut sijoittuvat Riihikallioon, Rykmentinpuistoon ja Lahelan alueelle.

3
Lautakunta edellyttää, että kolmen yhtenäiskoulun hankkeita valmistellaan pikaisesti tekemällä tarvittavat asemakaavat/asemakaavan muutokset ja ryhtymällä hankesuunnitteluun ja muihin tarvittaviin toimiin hankkeiden toteuttamiseksi.

4
Uudisrakentamishankkeissa ensimmäisenä on Kirkonkylän koulukampuksen rakennushanke sekä eteläisen Tuusulan päiväkoti. Muiden hankkeiden osalta päätöksiä voidaan tehdä vielä avoinna olevien sisäilmatutkimusten valmistuttua, väistötilaratkaisujen selvittyä sekä tarkentuvien väestöennusteiden myötä.

5
Palveluverkkosuunnitelman jatkovalmistelu ja muut tarvittavat päätökset tehdään myöhemmin mm kohdassa 4 esitettyjen seikkojen tultua selvemmiksi.

6
Jatkovalmistelun yhteydessä ennen lopullisten päätösten tekemistä järjestetään kuntalaisten kuuleminen alueellisesti Kellokoskella, Jokelassa ja Hyrylässä.

 

Lautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä tehdyn muutosesityksen.

Kasvatus- ja sivistyslautakunta päätti yksimielisesti

  • hyväksyä yllämainitut linjaukset Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelmasta
  • ehdottaa kunnanhallitukselle, että

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä yllämainitut linjaukset Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelmasta.

 

Lautakunta päätti tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa.

Lautakunta piti neuvottelutauon asian käsittelyn yhteydessä klo 19.20-19.54.

 

Perustelut

Kasvatus- ja sivistyslautakunta 22.5.2018

Tuusulan kunnan palveluverkon kehittäminen on välttämätöntä talouden, kiinteistöjen kunnon ja sisäilmaongelmien johdosta.  Kunnan palveluverkon keskeisen rungon muodostavat varhaiskasvatuksen ja koulujen palveluverkko. Varhaiskasvatuksen suunnitelmien ja perusopetuksen opetussuunnitelmien asettamat vaateet puoltavat palveluverkon kehittämistä. Osa kouluista ei myöskään enää sijaitse tarkoituksenmukaisissa paikoissa väestön sijoittumiseen nähden ja niiden tilalliset suunnitteluratkaisut ovat opetuksen näkökulmasta katsottuina vanhentuneet.

Sosiaali- ja terveystoimen käytössä olevien tilojen osalta ei Tuusulan kunnan näkökulmasta ole tässä vaiheessa tarkoituksenmukaista tehdä erityisiä kehittämistoimia, koska palveluverkkoon liittyvät ratkaisut tehdään käytännössä Keski-Uudenmaan sote- kuntayhtymässä ja mahdollisesti vuoden 2020 alussa voimaan tulevassa maakunnassa. Sosiaali- ja terveystoimen tilojen osalta on tarkoituksenmuikaista ylläpitää niiden käytettävyyttä nykyisiin toimintoihin.    

Tuusulan kunnan kiinteistösalkkuun kohdistuva laskennallinen korjausvelka on noin 21 milj. Euroa (Trellum raportti 2017). Rakennuksen korjausvelka kuvaa sitä rahamäärää, joka rakennuksen kunnossapidosta on tingitty, jotta se olisi kohtuullisessa, mutta kuitenkin käyttökelpoisessa kunnossa. Korjausvelan laskennassa nykykunnon lähtö- ja tavoitetasona käytetään 75 % kuntoluokkaa. Kun rakennuksen kuntoluokka laskee alle määritellyn 75 % tavoitetason, lasketaan kuinka paljon rahaa tekniseen arvoon ja nykykuntoon tulisi lisätä, jotta määritelty 75 % tavoitetaso saavutetaan. Tästä nykykunnon ja tavoitekunnon erotuksesta voidaan määrittää yksittäisen rakennuksen korjausvelka.

Kiinteistösalkkuun kohdistuva peruskorjaustarve on noin 23 milj. euroa ja välitön perusparannustarve noin 43 milj. euroa. Peruskorjaus- ja perusparannustarve lasketaan sitten, kun rakennusten nykykunto alittaa 60 prosentin. Tämän jälkeen lasketaan, kuinka paljon rahaa näihin rakennuksiin tulisi investoida, jotta rakennukset saataisiin alkuperäiseen (peruskorjaustarve) tai tämän päivän täysin uuden käyttötarkoitukseltaan vastaavan rakennuksen mukaiseen tavoitekuntoon (perusparannustarve). Peruskorjaustarve sisältää fyysisen kulumisen johdosta tarvittavat investoinnit (tavoitekunto 90%) ja perusparannustarve (tavoitekunto yleensä 120%) fyysisen kulumisen lisäksi myös ajanmukaistamisen vaatimat investoinnit eli toiminnalliset muutokset, jolla rakennuksen laatutasoa nostetaan alkuperäistä tasoa korkeammaksi. Rakennuskannan korjausvelkalaskenta on suuntaa antava arvio rakennuskannan tilasta eikä välttämättä kuvaa kovin tarkasti yksittäisen rakennuksen tilannetta.

Yksittäisen rakennuksen todellinen kunto saattaa poiketa laskennallisesta riippuen mm. rakennuksen käytöstä ja ylläpidon asteesta. Tarkempaan tarkasteluun tulee käyttää esim. rakennuskohtaisia kuntotutkimuksia ja rakennusosakohtaisia kuntoarviointeja.

Tilakonsultit Oy;n tekemän varhaiskasvatuksen ja koulujen palveluverkkoselvityksen (7.2.2018) johtopäätösten mukaan Tuusulan kunnan palveluverkko on vanhentunut teknisesti, toiminnallisesti ja suhteessa kunnan väestörakenteeseen. Palvelukapasiteettia on liikaa pienissä kyläkouluissa, jotka eivät kykene tarjoamaan uudistetun opetussuunnitelman mukaisia tiloja. Taajamien koulut ovat täynnä ja niihin kohdistuu laajentamistarvetta. Vanhentuneen kouluverkon uudistaminen on järkevää palvelun laadun, koulujen sisältämien riskirakenteiden ja talouden kannalta. Tilakonsultit esittivät kolme vaihtoehtoista mallia palveluverkon kehittämiseksi. Kaikki muutetut tulivat nykyistä palveluverkkoa edullisimmiksi (liite 1).

Jos palveluverkkoa ei saada uudistettua ja supistettua, niin yhä useamman rakennuksen kohdalla joudutaan tinkimään ylläpidosta, jolloin riskinä on, että korjausvelka ja sisäilmaongelmat lisääntyvät. Kiinteistönylläpidon saattaminen kestävälle pohjalle edellyttää, että palveluverkko on mitoitettu vastaamaan kuntalaisten tarpeita sekä kunnan taloudellista kantokykyä. Tilankäytön tehostaminen vaikuttaa ajan mittaan vähentävästi myös investointitarpeisiin. Lisäksi säästöjä saadaan aikaan, kun rakennusten energiatehokkuus paranee uusinvestointien myötä. Uusilla rakennushankkeiden toteuttamismalleilla on mahdollisuus saada aikaan kustannussäästöjä sekä parantaa rakennusten koko elinkaaren aikaista hoitoa ja ylläpitoa. Kaikkiaan uusilla rakennushankkeilla voidaan parantaa kunnan palveluverkon kokonaistehokkuutta ja -kustannuksia. Tilankäytön tehostuminen vaikuttaa ajan mittaan vähentävästi investointitarpeisiin. Lisäksi säästöjä saadaan aikaan, kun rakennusten energiatehokkuus paranee uusinvestointien myötä.

Uusilla rakennushankkeiden toteuttamismalleilla on mahdollisuus saada aikaan kustannus-säästöjä sekä parantaa rakennusten koko elinkaaren aikaista hoitoa ja ylläpitoa. 

Uutta päiväkotia suunniteltaessa lähtökohtana on vähintään 9-ryhmäinen päiväkoti, jonka yhteyteen voidaan toteuttaa tilat myös perhekeskustoiminnalle tai avoimen varhaiskasvatuksen toiminnoille ja esimerkiksi taiteen perusopetukselle- Vastaavasti luovutaan pienistä ja huonokuntoisista yksiköistä. Uusien rakentuvien asuinalueiden päiväkodit sijoitetaan koulujen tai muiden palveluiden läheisyyteen esimerkiksi ikäihmisten palveluiden läheisyyteen. Päiväkotien tila- ja rakennesuunnittelussa huomioidaan myös mahdollisuus varhaiskasvatuksen ja vanhusten asumispalvelujen yhdistämisestä tulevaisuudessa. 

Uudet päiväkotien tilalliset ratkaisut suunnitellaan siten, että ne ovat monimuotoisia ja tehokkaita toiminnan ja tilankäytön suhteen. Piha-alueiden ja ympäristön kasvatukselliseen sisältöön ja käytön turvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota helppohoitoisuuden ohella.

Tuusulan kunnan perusopetuksen palveluverkon lähtökohtana on, että erillistä ala- ja yläkouluista siirrytään kohti yhtenäisiä peruskouluja, jossa annetaan kaikkien luokka-asteiden opetusta turvaten mahdollisimman yhtenäisen koulupolku.

Perusopetusryhmien muodostamisen lähtökohtana ovat vähintään 22 oppilaan ryhmät. Opetusryhmien sijoittelu tehdään huomioiden tilojen tehokas käyttö. Koululaisten iltapäivätoiminta sekä koulukerhotoiminta järjestetään pääsääntöisesti alakouluilla ja myös esiopetusryhmät pyritään sijoittamaan koulujen tiloihin alaluokkien läheisyyteen.

Kouluverkkoselvitys ja uusinvestoinnit perustuvat pääosin 4 sarjaisiin yhtenäiskouluihin ja 22 oppilaan perusopetusryhmiin. Myös iltapäivätoiminnalle ja esiopetusryhmille varataan toimitilat kouluilta. Nykyisiä hyväkuntoisia koulukiinteistöjä hyödynnetään mahdollisimman paljon kuitenkin siten, että tilaratkaisuissa otetaan huomioon sisäilmaan liittyvät riskit. Suunniteltaessa yhtenäiskoulu-investointeja tarkastellaan myös lähikoulujen oppilasvirtoja uudelleen ja samalla arvioidaan mahdollisuutta luopua korjaustarpeessa olevista kiinteistöistä.

Koulunjohtajakoulut on yhdistetty lähikouluun. Pienien yksiköiden tulee olla vähintään kahden ryhmän kokoisia eli oppilasmäärän tulee olla vähintään 40 oppilasta. Koulun ylläpito tulee tarkasteluun, jos rakennus vaatii isoja korjausinvestointeja.

Kasvatus- ja sivistystoimessa on yhteistyössä tilakeskuksen kanssa laatinut kevään 2018 aikana aiempien selvitysten pohjalta ehdotuksen, jossa Tuusulan kunnan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkko kehitetään seuraavien rakennushankkeiden kautta:

  • Etelä –Tuusulan päiväkoti uudisrakennus (10 ryhmää)
  • Kirkonkylän kampukseen päiväkoti uudisrakennus (9 ryhmää)
  • Kirkonkylän kampus uudisrakennus(vuosiluokat 1-6)
  • MONIO lukio-kulttuurikeskus uudisrakennus
  • Riihikallion koulun peruskorjaus ja laajennus (nelisarjaisuus)
  • Rykmentinpuiston monitoimitalo uudisrakennus
  • Lahelan monitoimitalo uudisrakennus
  • Jokelan koulukeskus (yhtenäinen peruskoulu / yläkoulu + lukio, mahdollisesti kuudennet vuosiluokat) peruskorjaus ja laajennus (oletus)
  • Jokaisen päiväkoti- ja kouluyksikön toiminnalliset muutokset (kalustus, pihat) perus- ja vuosikorjaukset

Hankkeet toteutuisivat ns. kahdessa aallossa. Ensin rakentuisivat Etelä-Tuusulan päiväkoti, Kirkonkylän koulukampus, lukio- ja kulttuuritalo Monio ja Riihikallion koulun peruskorjaus ja laajennus. Toisessa aallossa Rykmentinpuiston monitoimitalo, Lahelan monitoimitalo ja Jokelan koulukeskuksen peruskorjaus. Koko investointikaudelle varataan määrärahaa muidenkin päiväkoti- ja koulutilojen oppimisympäristöjen kehittämiseen vuosittain.  Liitteessä 3 on perustelut jokainen hanke erikseen.

Uudistetun palveluverkon myötä kunta luopuu seuraavista koulu- ja päiväkotikiinteistöistä: Mattilan päiväkoti, Hyrylän ja Väinölän päiväkodit, Etelärinteen päiväkoti, Kievarin päiväkoti, Mikkolan päiväkoti, Hyrylän koulukeskus, Hyökkälän koulukeskus ja Vaunukankaan koulu.

Tilakeskuksen laatiman koulu- ja päiväkotitonttien karkean jalostusarvoarvion mukaan poistuvista kiinteistöistä ja tonteista voidaan saada 16-23 M€ riippuen rakennusoikeuksien määrittelyistä, rakennustyypeistä ja markkinatilanteesta.

Hallinnon palveluverkossa on kyse lähinnä kunnantaloon sijoittuvien toimintojen tulevasta sijoittumisesta. 1980-luvun alussa valmistunut Tuusulan kunnantalo on peruskorjauksen tarpeessa. Erityisesti sisäilmaongelmat ovat talossa yleisiä, ilmanvaihto ei ole riittävä ja rakenneosissa on vaurioita. Rakennuksen talotekniikka on tullut teknisen käyttöikänsä loppuun ja erilaisia korjaussuunnitelmia on tehty jo viiden vuoden ajan. Talon toimivuus ei vastaa tämän hetken tavoitteita (energiatehottomuus, kunnan toimintojen hajauttaminen, tilan käytön tehottomuus ja muuntojoustamattomuus). Valtuusto on kokouksessaan 29.5.2017 § 88 päättänyt luopua kunnantalon peruskorjaamisesta ja jatkossa budjetoida kunnantalolle ylläpitokorjauksia ja mahdollisia toiminnan tehostamisen edellyttämiä muutostöitä varten tilakeskukselle noin 60.000– 100.000 €/vuosi, kunnes on löydetty uusi ratkaisu Tuusulan kunnan toimitiloiksi. Lisäksi valtuusto valtuutti kuntakehityksen ja tekniikan toimialan käynnistämään teoreettisen tilatarpeen laadinnan sekä sijaintivaihtoehtojen ja pysäköintitarpeen selvityksen sekä hakemaan nykyisen kunnantalon purkulupaa.  Kunnan hallinnollisten toimintojen ratkaisu liittyy vireillä olevaan Hyrylän keskustan yleissuunnitelman valmisteluun, jossa kunnantalon toiminnot sijoitettaisiin keskustan uusien kaupallisten palvelujen yhteyteen ja vuokraamalla tarvittavat tilat kunnan hallinnon käyttöön.  

Kasvatus- ja sivistyslautakunta päättää

  • hyväksyä osaltaan Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelman vuosille 2018-2028
  • ehdottaa kunnanhallitukselle, että

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelman vuosille 2018-2028

__________

Kunnanhallitus 21.5.2018

Kunnanhallitus päättää

  • ottaa asian 4.6.2018 pidettävän valtuuston kokouksen  esityslistalle
  • tehdä ehdotuksensa valtuustolle 28.5.2018 pidettävässä kokouksessa.

____________

Valtuustoasiain valmistelutoimikunta 21.5.2018

Ehdotus

Valtuustoasiain valmistelutoimikunta merkitsee asian tiedoksi.

Päätös

Merkittiin tiedoksi.

 

Virpi Lehmusvaara ja Ritva Lappalainen olivat asiantuntijoina kokouksessa.

Ehdotus

Valtuusto päättää

  • merkitä tiedoksi liitteenä olevat luonnoksen kunnan palveluverkkosuunnitelmaksi vuosille 2018 -​ 2028 sekä  palveluverkosta laaditut selvitykset ja muun valmisteluaineiston
  • että kasvatus-​ ja sivistystoimen palveluverkon uudisrakentamishankkeista ensimmäisiä ovat Kirkonkylän koulu-​ ja päiväkotikampus nykyiselle paikalleen,​ Etelä-​Tuusulan päiväkoti sekä Monion lukio-​ ja monitoimitalo
  • että lisäksi kiireisenä kokonaisuutena eteläisessä Tuusulassa edetään kolmen yhtenäiskoulun mallilla. Yhtenäiskoulut sijoittuvat Riihikallioon,​ Rykmentinpuistoon ja Lahelan alueelle
  • että näitä hankkeita valmistellaan pikaisesti tekemällä tarvittavat asemakaavat/asemakaavan muutokset ja ryhtymällä hankesuunnitteluun ja muihin tarvittaviin toimiin hankkeiden toteuttamiseksi. Palveluverkkosuunnitelman jatkovalmistelu ja muut tarvittavat päätökset tehdään vielä avoinna olevien sisäilmatutkimusten valmistuttua,​ väistötilaratkaisujen selvittyä sekä tarkentuvien väestöennusteiden myötä
  • että Jokelan koulukeskuksen laajennus-​ ja peruskorjaushankkeessa edetään esi-​ ja hankesuunnittelun osalta
  • että jatkovalmistelun yhteydessä ennen lopullisten päätösten tekemistä järjestetään kuntalaisten kuuleminen alueellisesti Kellokoskella,​ Jokelassa ja Hyrylässä.

---

Puheenjohtajan avattua asiassa keskustelun Kati Lepojärvi esitti Sanna Tuhkusen kannattamana, että päätökseen lisätään seuraava toimenpidealoite:
"Esitän, että korjataan valmisteluaineistoa niiltä osin, että Lahelan yhtenäiskoulun rakentamista aikaistetaan siten, että kuten valmisteluaineistossa määritellään, Lahelan yhtenäiskoulu ja Rykmentinpuiston yhtenäiskoulu lähtevät liikkeelle samassa aallossa, eli samaan aikaan, koska - Lahelan koulujen kohdalla ei suunnitelmassa vastata Lahelan tämänhetkisten koulutilojen ongelmiin (mm. Ruotsinkylän suurilta osin suljettu koulu ja Vaunukankaan koulun sisäilmaoireiluihin vastaaminen); - Kouluhankkeita suunnitellaan näin alusta lähtien yhdessä; - Kaavoitus alueella on lähdössä liikkeelle, joten kaavoitus ei estä hankkeen aikaistamista (vrt. Mikkolan päiväkodin alueella ei kaavaa, mutta päiväkoti taas on aikajanalla merkitty valmistuvaksi 2021) - Lahelan koululaiset menevät Koulukeskuksen yhtenäiskouluun, mutta valmisteluaineiston mukaan Koulukeskuksesta luovutaan Rykmentinpuiston yhtenäiskoulun valmistuttua, joten Lahelan koululaisille ei ole Rykmentinpuiston valmistuttua yläkoulua tarjolla. - Lahelan koululaiset ovat valmistelussa jääneet epätasa-arvoiseen asemaan."

Pekka Heikkinen esitti Seppo Noron kannattamana, että päätökseen lisätään seuraava toimenpidealoite:

 "Valtuusto edellyttää, että palveluverkkosuunnitelman jatkovalmistelussa selvitetään ja tehdään esitykset Tuusulan tavoitteellisesta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkosta ja, että palveluverkkosuunnitelmaa täydennetään tekemällä kokonaisuuteen arvioi kunnan investointiohjelmasta seuraavalle kymmenelle vuodelle."

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Lisäksi valtuusto hyväksyi seuraavat toimenpidealoitteet:

  • korjataan valmisteluaineistoa niiltä osin, että Lahelan yhtenäiskoulun rakentamista aikaistetaan siten, että, kuten valmisteluaineistossa määritellään, Lahelan yhtenäiskoulu ja Rykmentinpuiston yhtenäiskoulu lähtevät liikkeelle samassa aallossa, eli samaan aikaan, koska - Lahelan koulujen kohdalla ei suunnitelmassa vastata Lahelan tämänhetkisten koulutilojen ongelmiin (mm. Ruotsinkylän suurilta osin suljettu koulu ja Vaunukankaan koulun sisäilmaoireiluihin vastaaminen); - Kouluhankkeita suunnitellaan näin alusta lähtien yhdessä; - Kaavoitus alueella on lähdössä liikkeelle, joten kaavoitus ei estä hankkeen aikaistamista (vrt. Mikkolan päiväkodin alueella ei kaavaa, mutta päiväkoti taas on aikajanalla merkitty valmistuvaksi 2021) - Lahelan koululaiset menevät Koulukeskuksen yhtenäiskouluun, mutta valmisteluaineiston mukaan Koulukeskuksesta luovutaan Rykmentinpuiston yhtenäiskoulun valmistuttua, joten Lahelan koululaisille ei ole Rykmentinpuiston valmistuttua yläkoulua tarjolla. - Lahelan koululaiset ovat valmistelussa jääneet epätasa-arvoiseen asemaan
  • valtuusto edellyttää, että palveluverkkosuunnitelman jatkovalmistelussa selvitetään ja tehdään esitykset Tuusulan tavoitteellisesta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkosta ja, että palveluverkkosuunnitelmaa täydennetään tekemällä kokonaisuuteen arvioi kunnan investointiohjelmasta seuraavalle kymmenelle vuodelle.

 

Valmistelija

Virpi Lehmusvaara, sivistysjohtaja, virpi.lehmusvaara@tuusula.fi
Ritva Lappalainen, projektijohtaja
Markus Torvinen, opetuspäällikkö, markus.torvinen@tuusula.fi
Hannamari Halinen, varhaiskasvatuspäällikkö, hannamari.halinen@tuusula.fi

Perustelut

 

Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelmaa vuosille 2018 - 2028 on kevään 2018 aikana valmisteltu tehtyjen selvitysten ja aiempien linjausten pohjalta toimialojen yhteistyönä. Palveluverkkosuunnitelma on perusta mm. kunnan 10 vuoden investointiohjelmalle. Palveluverkon kehittäminen on välttämätöntä talouden,​ kiinteistöjen kunnon ja sisäilmaongelmien johdosta.  Kunnan palveluverkon keskeisen rungon muodostavat varhaiskasvatuksen ja koulujen palveluverkko. 

Valtuusto on jo kokouksessaan 7.5.2018 § 49 päättänyt Etelä-Tuusulan varhaiskasvatuksen palveluverkon osalta, että 

  • Tuusulaan rakennetaan kaksi (2) uutta päiväkotia,​ Etelä-​Tuusulan päiväkoti ja Kirkonkylän kampuksen päiväkoti,​ korvaamaan seuraavat kuusi (6) päiväkotia: Mikkola,​ Etelärinne,​ Mattila,​ Hyrylä,​ Väinölä ja Kievari.
  • Etelä-​Tuusulan päiväkoti sijoitetaan Mikkolan koulun eteläpuoliselle alueelle.

Koko kunnan palveluverkon kattava palveluverkosuunnitelma 2018 - 2028 on jo hyvin pitkälle edenneessä luonnosvaiheessa.  Koulujen palveluverkon osalta suunnitelma on jo hyvinkin valmis ja sen perusteella on mahdollista linjata kouluverkon välttämätöntä kehittämistä. Keskeiset perusteet koulujen palveluverkon kehittämiselle on kuvatttu palveluverkkosuunnitelman kohdissa 5.1. ja 6.

Varhaiskasvatuksen ja koulujen palveluverkon ensimmäisen vaiheen (v. 2018 - 2021) kaavoituksen, suunnittelun ja toteuttamisen vaatimat resurssit on arvioitu. Kaavoituksen osalta on mahdollista edetä suunnitelman kohdassa 6. kuvatun mukaisesti. Hankesuunnittelun, kilpailutuksen ja toteuttamisen osalta on tarve lisäresurssille.  Arvion mukaan lisäresurssitarve olisi kuluvana vuonna yksi lisäresurssi ja vuoden 2019 alusta lukien toinen lisäresurssi toteuttamaan suunnittelua, kilpailutusta ja toteutusten valvontaa.  Lähtökohtana resurssiarviolle on se, että Monion lukio- ja kulttuuritalo -hanke toteutetaan elinkaarimallilla.

Ehdotus

Esittelijä

Harri Lipasti, kansliapäällikkö, harri.lipasti@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • merkitä tiedoksi liitteenä olevat luonnoksen kunnan palveluverkkosuunnitelmaksi vuosille 2018 - 2028 sekä  palveluverkosta laaditut selvitykset ja muun valmisteluaineiston
  • että kasvatus-​ ja sivistystoimen palveluverkon uudisrakentamishankkeista Kirkonkylän koulukampuksen, Monion lukio- ja monitoimitalon, sekä Riihikallion, Rykmentinpuiston ja Lahelan yhtenäiskoulujen suunnittelun ja toteutuksen osalta sekä Jokelan koulukeskuksen laajennus- ja peruskorjaushankkeen esi- ja hankesuunnittelun osalta edetään liitteenä olevan palveluverkkosuunnitelmaluonnoksen 6. kohdasta ilmenevän aikataulun mukaisesti
  • että muilta osin palveluverkkosuunnitelman valmistelua jatketaan ja se tuodaan erikseen valtuuston hyväksyttäväksi
  • että jatkovalmistelussa ja toteutuksissa järjestetään vielä tarpeen mukaisesti kuntalaisten kuulemisia ja osallistamista.

---

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun Jussi Salonen teki seuraavan muutosesityksen:

Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • merkitä tiedoksi liitteenä olevat luonnoksen kunnan palveluverkkosuunnitelmaksi vuosille 2018 - 2028 sekä palveluverkosta laaditut selvitykset ja muun valmisteluaineiston
  • että kasvatus- ja sivistystoimen palveluverkon uudisrakentamishankkeista ensimmäisiä ovat Kirkonkylän koulu- ja päiväkotikampus nykyiselle paikalleen, Etelä-Tuusulan päiväkoti sekä Monion lukio- ja monitoimitalo
  • että lisäksi kiireisenä kokonaisuutena eteläisessä Tuusulassa edetään kolmen yhtenäiskoulun mallilla. Yhtenäiskoulut sijoittuvat Riihikallioon, Rykmentinpuistoon ja Lahelan alueelle
  • että näitä hankkeita valmistellaan pikaisesti tekemällä tarvittavat asemakaavat/asemakaavan muutokset ja ryhtymällä hankesuunnitteluun ja muihin tarvittaviin toimiin hankkeiden toteuttamiseksi. Palveluverkkosuunnitelman jatkovalmistelu ja muut tarvittavat päätökset tehdään vielä avoinna olevien sisäilmatutkimusten valmistuttua, väistötilaratkaisujen selvittyä sekä tarkentuvien väestöennusteiden myötä
  • että Jokelan koulukeskuksen laajennus- ja peruskorjaushankkeessa edetään esi- ja hankesuunnittelun osalta
  • että jatkovalmistelun yhteydessä ennen lopullisten päätösten tekemistä järjestetään kuntalaisten kuuleminen alueellisesti Kellokoskella, Jokelassa ja Hyrylässä.

Päätös

Kunnanhallitus päätti ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • merkitä tiedoksi liitteenä olevat luonnoksen kunnan palveluverkkosuunnitelmaksi vuosille 2018 - 2028 sekä  palveluverkosta laaditut selvitykset ja muun valmisteluaineiston
  • että kasvatus- ja sivistystoimen palveluverkon uudisrakentamishankkeista ensimmäisiä ovat Kirkonkylän koulu- ja päiväkotikampus nykyiselle paikalleen, Etelä-Tuusulan päiväkoti sekä Monion lukio- ja monitoimitalo
  • että lisäksi kiireisenä kokonaisuutena eteläisessä Tuusulassa edetään kolmen yhtenäiskoulun mallilla. Yhtenäiskoulut sijoittuvat Riihikallioon, Rykmentinpuistoon ja Lahelan alueelle
  • että näitä hankkeita valmistellaan pikaisesti tekemällä tarvittavat asemakaavat/asemakaavan muutokset ja ryhtymällä hankesuunnitteluun ja muihin tarvittaviin toimiin hankkeiden toteuttamiseksi. Palveluverkkosuunnitelman jatkovalmistelu ja muut tarvittavat päätökset tehdään vielä avoinna olevien sisäilmatutkimusten valmistuttua, väistötilaratkaisujen selvittyä sekä tarkentuvien väestöennusteiden myötä
  • että Jokelan koulukeskuksen laajennus- ja peruskorjaushankkeessa edetään esi- ja hankesuunnittelun osalta
  • että jatkovalmistelun yhteydessä ennen lopullisten päätösten tekemistä järjestetään kuntalaisten kuuleminen alueellisesti Kellokoskella, Jokelassa ja Hyrylässä.

Virpi Lehmusvaara, Marko Härkönen ja Markku Vehmas olivat asiantuntijoina kokouksessa.

Valmistelija

Virpi Lehmusvaara, sivistysjohtaja, virpi.lehmusvaara@tuusula.fi
Ritva Lappalainen, projektijohtaja
Harri Lipasti, kansliapäällikkö, harri.lipasti@tuusula.fi
Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi
Marko Härkönen, kuntakehitysjohtaja

Perustelut

Kuvaus

Palveluverkkosuunnitelman valmistelua on jatkettu valtuuston 4.6.2018 § 63 käsittelyn perusteella. Valmistelussa on otettu huomioon valtuuston hyväksymissä toimenpidealoitteissa ehdotettu muutos Lahelan yhtenäiskoulun valmistelun aikaistamisesta samaan aikatauluun Rykmentinpuiston yhtenäiskoulun valmistelun kanssa. Palveluverkkosuunnitelman toimenpiteet muodostavat keskeisen osan tulevan 10 vuoden investointiohjelmasta. 10 vuoden investointiohjelma laaditaan vuoden 2019 talousarvion laadinnan osana. 

Palveluverkkosuunnitelma ohjaa kunnan palveluverkon pitemmän aikavälin suunnittelua ja antaa perustan keskeiselle osalle pidemmän aikavälin investointisuunnitelmaa. Päätökset palveluverkkosuunnitelmaan sisältyvistä investoinneista tehdään aina erikseen. Palveluverkkosuunnitelman sisältöä arvioidaan aina vähintään vuosittain talousarviovalmistelun yhteydessä.

Palveluverkkosuunnitelmaan sisältyy myös ehdotuksia vapautuvien tilojen jatkojalostamisesta, käytöstä ja myynnistä (kohta 8.). Linjaukset ohjaavat jatkovalmistelua. Näiltäkin osin varsinaiset päätökset tehdään erikseen. 

Toimenpidealoitteessa esitettiin selvityksen ja esitysten laatimista kunnan tavoitteelliseksi sosiaali- ja terveystoimen palveluverkoksi. Kunnan palveluverkosta tältä osin päättää Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymä. Sen vuoksi tulevan sotepalveluverkon perusteiden ja sisällön määrittely on viime kädessä kuntayhtymän tehtävä. Tuusulan kunnan omistajaohjauksessa tullaan kiinnittämään erityistä huomiota tulevan sotepalveluverkon valmisteluun ja päätöksentekoon.

Kuntalaiskuulemiset on jo järjestetty Jokelassa ja Riihikalliossa, ja järjestetään tämän vuoden loppuun mennessä vielä ennen valtuuston päätöksentekoa Kellokoskella ja Hyrylässä.

Suunnitelma kunnan puistojen ja liikuntapaikkojen pidemmän aikavälin kehittämisestä ja niihin kohdistuvista investointitarpeista laaditaan erikseen.

Ehdotus

Esittelijä

Ritva Lappalainen, projektijohtaja

Tekninen lautakunta päättää

  • hyväksyä osaltaan Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelman vuosille 2018-​2028
  • ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle,​ että

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelman vuosille 2018-​2028.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Virpi Lehmusvaara, sivistysjohtaja, virpi.lehmusvaara@tuusula.fi
Ritva Lappalainen, projektijohtaja
Marko Härkönen, kuntakehitysjohtaja
Harri Lipasti, kansliapäällikkö, harri.lipasti@tuusula.fi
Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Perustelut

Kuvaus

Palveluverkkosuunnitelman valmistelua on jatkettu valtuuston 4.6.2018 § 63 käsittelyn perusteella. Valmistelussa on otettu huomioon valtuuston hyväksymissä toimenpidealoitteissa ehdotettu muutos Lahelan yhtenäiskoulun valmistelun aikaistamisesta samaan aikatauluun Rykmentinpuiston yhtenäiskoulun valmistelun kanssa. Palveluverkkosuunnitelman toimenpiteet muodostavat keskeisen osan tulevan 10 vuoden investointiohjelmasta. 10 vuoden investointiohjelma laaditaan vuoden 2019 talousarvion laadinnan osana. 

Palveluverkkosuunnitelma ohjaa kunnan palveluverkon pitemmän aikavälin suunnittelua ja antaa perustan keskeiselle osalle pidemmän aikavälin investointisuunnitelmaa. Päätökset palveluverkkosuunnitelmaan sisältyvistä investoinneista tehdään aina erikseen. Palveluverkkosuunnitelman sisältöä arvioidaan aina vähintään vuosittain talousarviovalmistelun yhteydessä.

Palveluverkkosuunnitelmaan sisältyy myös ehdotuksia vapautuvien tilojen jatkojalostamisesta, käytöstä ja myynnistä (kohta 8.). Linjaukset ohjaavat jatkovalmistelua. Näiltäkin osin varsinaiset päätökset tehdään erikseen. 

Toimenpidealoitteessa esitettiin selvityksen ja esitysten laatimista kunnan tavoitteelliseksi sosiaali- ja terveystoimen palveluverkoksi. Kunnan palveluverkosta tältä osin päättää Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymä. Sen vuoksi tulevan sotepalveluverkon perusteiden ja sisällön määrittely on viime kädessä kuntayhtymän tehtävä. Tuusulan kunnan omistajaohjauksessa tullaan kiinnittämään erityistä huomiota tulevan sotepalveluverkon valmisteluun ja päätöksentekoon.

Kuntalaiskuulemiset on jo järjestetty Jokelassa ja Riihikalliossa, ja järjestetään tämän vuoden loppuun mennessä vielä ennen valtuuston päätöksentekoa Kellokoskella ja Hyrylässä.

Suunnitelma kunnan puistojen ja liikuntapaikkojen pidemmän aikavälin kehittämisestä ja niihin kohdistuvista investointitarpeista laaditaan erikseen.

Ehdotus

Esittelijä

Virpi Lehmusvaara, sivistysjohtaja, virpi.lehmusvaara@tuusula.fi

Kasvatus- ja sivistyslautakunta päättää

  • hyväksyä osaltaan Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelman vuosille 2018-​2028
  • ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle,​ että

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelman vuosille 2018-​2028.

Päätös

Kasvatus- ja sivistyslautakunta hyväksyi päätösehdotuksen seuraavin muutoksin:

- s.10 poistetaan virke: rakentamisen ennusteessa ei osoiteta uutta rakentamista haja-asutusalueille ja se on huomioitava osa-alueittaisia ja kouluja koskevissa ennusteissa

- s.16 alakouluissa Vaunukankaan oppilaat opiskelevat Lahelan yhtenäiskouluissa (Ruotsinkylä pois)

- s. 24 uusien päiväkotien ja koulujen tilojen mitoitus

- s. 24 perusopetuksessa opettajaa kohden

- s. 27 Vaunukankaan ja Mikkolan koulukiinteistöstä luopuminen (Ruotsinkylä pois)

- s. 34 ensimmäisen kappaleen loppuun: urheilukeskuksen hankkeiden yhteydessä on mahdollistettava opetustilojen rakentaminen

- s. 45 Ruotsinkylän koulun tulevaisuus ratkaistaan Lahelan monitoimitalon hankesuunnitelun yhteydessä

 

Kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Mäki-Kuhna poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen klo 22.22.

Valmistelija

Virpi Lehmusvaara, sivistysjohtaja, virpi.lehmusvaara@tuusula.fi
Ritva Lappalainen, projektijohtaja
Marko Härkönen, kuntakehitysjohtaja
Harri Lipasti, kansliapäällikkö, harri.lipasti@tuusula.fi
Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi
Risto Kanerva, vapaa-aikapalveluiden päällikkö, risto.kanerva@tuusula.fi
Ulla Kinnunen, kulttuuri- ja museotoimenjohtaja, ulla.kinnunen@tuusula.fi

Perustelut

Kuvaus

Palveluverkkosuunnitelman valmistelua on jatkettu valtuuston 4.6.2018 § 63 käsittelyn perusteella. Valmistelussa on otettu huomioon valtuuston hyväksymissä toimenpidealoitteissa ehdotettu muutos Lahelan yhtenäiskoulun valmistelun aikaistamisesta samaan aikatauluun Rykmentinpuiston yhtenäiskoulun valmistelun kanssa. Palveluverkkosuunnitelman toimenpiteet muodostavat keskeisen osan tulevan 10 vuoden investointiohjelmasta. 10 vuoden investointiohjelma laaditaan vuoden 2019 talousarvion laadinnan osana. 

Palveluverkkosuunnitelma ohjaa kunnan palveluverkon pitemmän aikavälin suunnittelua ja antaa perustan keskeiselle osalle pidemmän aikavälin investointisuunnitelmaa. Päätökset palveluverkkosuunnitelmaan sisältyvistä investoinneista tehdään aina erikseen. Palveluverkkosuunnitelman sisältöä arvioidaan aina vähintään vuosittain talousarviovalmistelun yhteydessä.

Palveluverkkosuunnitelmaan sisältyy myös ehdotuksia vapautuvien tilojen jatkojalostamisesta, käytöstä ja myynnistä (kohta 8.). Linjaukset ohjaavat jatkovalmistelua. Näiltäkin osin varsinaiset päätökset tehdään erikseen. 

Toimenpidealoitteessa esitettiin selvityksen ja esitysten laatimista kunnan tavoitteelliseksi sosiaali- ja terveystoimen palveluverkoksi. Kunnan palveluverkosta tältä osin päättää Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymä. Sen vuoksi tulevan sotepalveluverkon perusteiden ja sisällön määrittely on viime kädessä kuntayhtymän tehtävä. Tuusulan kunnan omistajaohjauksessa tullaan kiinnittämään erityistä huomiota tulevan sotepalveluverkon valmisteluun ja päätöksentekoon.

Kuntalaiskuulemiset on jo järjestetty Jokelassa ja Riihikalliossa, ja järjestetään tämän vuoden loppuun mennessä vielä ennen valtuuston päätöksentekoa Kellokoskella ja Hyrylässä.

Suunnitelma kunnan puistojen ja liikuntapaikkojen pidemmän aikavälin kehittämisestä ja niihin kohdistuvista investointitarpeista laaditaan erikseen.

Ehdotus

Esittelijä

Virpi Lehmusvaara, sivistysjohtaja, virpi.lehmusvaara@tuusula.fi

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päättää

  • hyväksyä osaltaan Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelman vuosille 2019-​2026.
  • ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle,​ että

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelman vuosille 2019-​2026.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

 

Varajäsen Erkki Vähämäki saapui kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana klo 17.12.

Nuorisovaltuuston edustaja Jussi Simola saapui kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana klo 17.24.

Kunnanhallituksen edustaja Pasi Huuhtanen saapui kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana klo 17.30.

 

 

Valmistelija

Virpi Lehmusvaara, sivistysjohtaja, virpi.lehmusvaara@tuusula.fi
Harri Lipasti, kansliapäällikkö, harri.lipasti@tuusula.fi
Marko Härkönen, kuntakehitysjohtaja
Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Perustelut

Palveluverkkosuunnitelman valmistlua on jatkettu valtuuston 4.6.2018 § 63 käsittelyn perusteella. Jatkovalmistelussa on otettu huomioon mm. valtuuston hyväksymissä toimenpidealoitteissa ehdotetut muutokset. Päätökset palveluverkkosuunnitelmaan sisältyvistä investoinneista tehdään aina erikseen. Palveluverkkosuunnitelman sisältöä arvioidaan aina vähintään vuosittain talousarviovalmistelun yhteydessä. 10 vuoden investointiohjelma laaditaan vuoden 2019 talousarvion laadinnan osana.

Palveluverkkosuunnitelmaan sisältyy myös ehdotuksia vapautuvien tilojen jatkoljalostamisesta, käytöstä ja myynnistä (kohta 8). Linjaukset ohjaavat jatkovalmistelua. Näiltäkin osin varsinaiset päätökset tehdään erikseen.

Suunnitelma kunnan puistojen ja liikuntapaikkojen pidemmän aikavälin kehittämisestä ja niihin kohdistuvista investointitarpeista laaditaan erikseen.

Palveluverkkosuunnitelmaa käsitellään kasvatus- ja sivistyslautakunnassa 23.10.2018 ja kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnassa 25.10.2018. Kunnanhallitus käsittelee suunnitelmaa 29.10.2018 ja tekee valtuustolle päätösehdotuksen 5.11.2018. Asia tuodaan valtuuston päätettäväksi 12.11.2018 kokoukseen.

 

    

Ehdotus

Valtuustoasiain valmistelutoimikunta merkitsee asian tiedoksi.

Päätös

Merkittiin tiedoksi.

Virpi Lehmusvaara oli asiantuntijana kokouksessa.

Perustelut

Asiaa on esitelty valtuustoasiain valmistelutoimikunnan 22.10.2018 pidetyssä  kokouksessa. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta käsittelee asiaa kokouksessaan 25.10.2018.

Ehdotus

Esittelijä

Harri Lipasti, kansliapäällikkö, harri.lipasti@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • ottaa asian valtuuston 12.11.2018 pidettävän kokouksen esityslistalle
  • tehdä ehdotuksensa valtuustolle 5.11.2018 pidettävässä kokouksessa.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Virpi Lehmusvaara, sivistysjohtaja, virpi.lehmusvaara@tuusula.fi

Perustelut

Palveluverkkosuunnitelman valmistelua on jatkettu valtuuston 4.6.2018 § 63 käsittelyn perusteella. Valmistelussa on otettu huomioon valtuuston hyväksymissä toimenpidealoitteissa ehdotettu muutos Lahelan yhtenäiskoulun valmistelun aikaistamisesta samaan aikatauluun Rykmentinpuiston yhtenäiskoulun valmistelun kanssa. Palveluverkkosuunnitelman toimenpiteet muodostavat keskeisen osan tulevan 10 vuoden investointiohjelmasta. 10 vuoden investointiohjelma laaditaan vuoden 2019 talousarvion laadinnan osana. 

Palveluverkkosuunnitelma ohjaa kunnan palveluverkon pitemmän aikavälin suunnittelua ja antaa perustan keskeiselle osalle pidemmän aikavälin investointisuunnitelmaa. Päätökset palveluverkkosuunnitelmaan sisältyvistä investoinneista tehdään aina erikseen. Palveluverkkosuunnitelman sisältöä arvioidaan aina vähintään vuosittain talousarviovalmistelun yhteydessä.

Palveluverkkosuunnitelmaan sisältyy myös ehdotuksia vapautuvien tilojen jatkojalostamisesta,​ käytöstä ja myynnistä (kohta 8.). Linjaukset ohjaavat jatkovalmistelua. Näiltäkin osin varsinaiset päätökset tehdään erikseen. 

Toimenpidealoitteessa esitettiin selvityksen ja esitysten laatimista kunnan tavoitteelliseksi sosiaali-​ ja terveystoimen palveluverkoksi. Kunnan palveluverkosta tältä osin päättää Keski-​Uudenmaan sote -​kuntayhtymä. Sen vuoksi tulevan sotepalveluverkon perusteiden ja sisällön määrittely on viime kädessä kuntayhtymän tehtävä. Tuusulan kunnan omistajaohjauksessa tullaan kiinnittämään erityistä huomiota tulevan sotepalveluverkon valmisteluun ja päätöksentekoon.

Kuntalaiskuulemiset on jo järjestetty Jokelassa, Riihikalliossa ja Hyrylässä​ ja järjestetään vielä 4.12. Kellokoskella.

Suunnitelma kunnan puistojen ja liikuntapaikkojen pidemmän aikavälin kehittämisestä ja niihin kohdistuvista investointitarpeista laaditaan erikseen.

Ehdotus

Esittelijä

Harri Lipasti, kansliapäällikkö, harri.lipasti@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • hyväksyä osaltaan Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelman vuosille 2019-​2026.
  • ehdottaa valtuustolle,​ että

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelman vuosille 2019-​2026.

---

Puheenjohtajan avattua asiassa keskustelun Jussi Salonen Veikko Seunan kannattamana esitti, että kunnanhallitus hyväksyy osaltaan palveluverkkosuunnitelman seuraavin muutoksin:

kohta 3.3.1 Tuusulan kunnan väestösuunnite (s.10) poistetaan virke: rakentamisen ennusteessa ei osoiteta uutta rakentamista haja-asutusalueille ja se on huomioitava osa-alueittaisia ja kouluja koskevia ennusteita tarkasteltaessa.

kohta 5.1.1 Varhaiskasvatuspalvelut (s.24) otsikko Uusien päiväkotien ja koulujen mitoitus muutetaan muotoon Uusien päiväkotien ja koulujen tilojen mitoitus ja ko. kohdan viimeinen lause Perusopetuksessa kasvattajaa kohden on noin 20-24 oppilasta muutetaan muotoon Perusopetuksessa opettajaa kohden on noin 20-24 oppilasta

kohta 5.1.7 Kirjastopalvelut, Kellokosken kirjasto (s. 32) poistetaan 2. ja 3. kappale  

kohta 5.1.8 vapaa-aikapalvelut (s.34) ensimmäisen kappaleen loppuun lisätään: Urheilukeskuksen hankkeiden yhteydessä on mahdollistettava opetustilojen rakentaminen.

kohta 8 (sivut 42-47) Jalostettavat kiinteistöt ja tontit poistetaan

Em. muutosesitykset hyväksyttiin yksimielisesti.

Jussi Salonen Veikko Seunan kannattamana teki lisäksi seuraavat muutosesitykset:

kohta 3.3.3 Oppilasennusteet 2025 palveluverkolla, alakoulut (s.16lauseesta Alakouluissa Ruotsinkylän ja Vaunukankaan oppilaat opiskelevat Lahelan yhtenäiskouluissa poistetaan sanat Ruotsinkylän ja

Koska oli tehty kannatettu muutosesitys, oli asia ratkaistava äänestämällä. Kunnanhallitus hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattava pohjaehdotusta, äänestävät "jaa" ,ja ne, jotka kannattavat Salosen tekemää muutosesitystä, äänestävät "ei". Suoritetussa äänestyksessä annettiin 8 jaa-ääntä (Lappalainen, Koivunen, Mäki-Kuhna, Peltonen, Rosenqvist, Salmi, Sipiläinen ja Lindberg) ja 4 ei-ääntä (Friman, Seuna, Nyman ja Salonen). Tamminen oli poissa. Puheenjohtaja totesi pohjaehdotuksen tulleen päätökseksi.

kohta 5.1.2 Perusopetuspalvelut, perusopetuksen keskeiset hankkeet suunnittelukaudella 2019-2026 (s. 27) kohta Vaunukankaan ja Ruotsinkylän  koulukiinteistöstä luopuminen muutetaan muotoon Vaunukankaan ja Mikkolan koulukiinteistöstä luopuminen

Koska oli tehty kannatettu muutosesitys, oli asia ratkaistava äänestämällä. Kunnanhallitus hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattava pohjaehdotusta, äänestävät "jaa" ,ja ne, jotka kannattavat Salosen tekemää muutosesitystä, äänestävät "ei". Suoritetussa äänestyksessä annettiin 8 jaa-ääntä (Lappalainen, Koivunen, Mäki-Kuhna, Peltonen, Rosenqvist, Salmi, Sipiläinen ja Lindberg) ja 4 ei-ääntä (Friman, Seuna, Nyman ja Salonen). Tamminen oli poissa. Puheenjohtaja totesi pohjaehdotuksen tulleen päätökseksi.

Päätös

Kunnanhallitus päätti

  • hyväksyä osaltaan Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelman vuosille 2019-2026 seuraavilla muutoksilla:
    • kohta 3.3.1 Tuusulan kunnan väestösuunnite (s.10) poistetaan virke: rakentamisen ennusteessa ei osoiteta uutta rakentamista haja-asutusalueille ja se on huomioitava osa-alueittaisia ja kouluja koskevia ennusteita tarkasteltaessa.
    • kohta 5.1.1 Varhaiskasvatuspalvelut (s.24) otsikko Uusien päiväkotien ja koulujen mitoitus muutetaan muotoon Uusien päiväkotien ja koulujen tilojen mitoitus ja ko. kohdan viimeinen lause Perusopetuksessa kasvattajaa kohden on noin 20-24 oppilasta muutetaan muotoon Perusopetuksessa opettajaa kohden on noin 20-24 oppilasta 
    • kohta 5.1.7 Kirjastopalvelut, Kellokosken kirjasto (s. 32) poistetaan 2. ja 3. kappale
    • kohta 5.1.8 vapaa-aikapalvelut (s.34) ensimmäisen kappaleen loppuun lisätään: Urheilukeskuksen hankkeiden yhteydessä on mahdollistettava opetustilojen rakentaminen
    • kohta 8 (sivut 42-47) Jalostettavat kiinteistöt ja tontit poistetaan
  • ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä kunnanhallituksen päätöksen mukaisen Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelman vuosille 2019-2026.

Valmistelija

Virpi Lehmusvaara, sivistysjohtaja, virpi.lehmusvaara@tuusula.fi

Ehdotus

Valtuusto päättää

  • hyväksyä kunnanhallituksen päätöksen mukaisen Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelman vuosille 2019-​2026.

---

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun Pekka Heikkinen Seppo Noron, Anu Åbergin ja Ilmari Sjöblomin kannattamana esitti, että palveluverkkosuunnitelman kohdan 5.2. ensimmäiseksi kappaleeksi kirjataan seuraavaa: "Tuusulan hyvinvointipalvelujen kehittämisen kannalta ja kaikkien tuusulalaisten hyvän elämän turvaamiseksi on tärkeää, että myös pitkällä aikavälillä sosiaali- ja terveyspalveluja on tarjolla Hyrylän, Jokelan ja Kellokosken taajamissa."

Jussi Salonen Eeva-Liisa Niemisen, Anu Åbergin ja Matti Alangon kannattamana esitti, että 

  • palveluverkkosuunnitelman kohta 3.3.3 Oppilasennusteet 2025 palveluverkolla, alakoulut (s.16) lauseesta Alakouluissa Ruotsinkylän ja Vaunukankaan oppilaat opiskelevat Lahelan yhtenäiskouluissa poistetaan sanat: Ruotsinkylän ja
  • palveluverkkosuunnitelman kohta 5.1.2 Perusopetuspalvelut, perusopetuksen keskeiset hankkeet suunnittelukaudella 2019-2026 (s. 27) kohta Vaunukankaan ja Ruotsinkylän koulukiinteistöstä luopuminen muutetaan muotoon: Vaunukankaan ja Mikkolan koulukiinteistöstä luopuminen. Ruotsinkylän koulun tulevaisuutta tarkastellaan Lahelan monitoimitalon hankesuunnittelun yhteydessä

 

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatetetut muutosesitykset, on asia ratkaistava äänestämällä. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotuksen hyväksymistä, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Heikkisen tekemää muutosesitystä äänestävät "ei".

Suoritetussa äänestyksessä

  • jaa-äänen antoi Eetu Niemelä
  • ei-ääniä antoivat Pasi Huuhtanen, Ruut Sjöblom, Kim Kiuru, Kati Lepojärvi, Aarno Järvinen, Aila Koivunen, Anna Yltävä, Antti Kaikkonen, Anu Åberg, Ari Nyman, Arto Lindberg, Eeva-Liisa Nieminen, Elisa Laitila, Emmi Sirniö, Ilmari Sjöblom, Ilona Toivanen, Jani Peltonen, Janne Mellin, Jere Pulska, Jerry Airikka, Johanna Sipiläinen, Jorma Sulander, Jouko Riola, Jukka Ahlgren, Jussi Salonen, Kari Friman, Kari Kinnunen, Karita Mäensivu, Laura Åvall, Lea Ahonen, Liisa Palvas, Lilli Salmi, Margita Winqvist, Matti Alanko, Merja Kuusisto, Mika Mäki-Kuhna, Pekka Heikkinen, Raimo Stenvall, Sanna Kervinen, Sanna Tuhkunen, Satu Heikkilä, Satu Taiveaho, Seppo Noro, Taina Ketvel, Ulla Palomäki, Ulla Rosenqvist, Arto Nätkynmäki, Kirsi Viitanen, Markus Meckelborg, Vesa Lundberg.

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 1 jaa-ääni ja 50 ei-ääntä. Puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen Pekka Heikkisen tekemän muutosesityksen.

Em. äänestyksen jälkeen valtuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattava pohjaehdotusta Heikkisen esittämällä lisäyksellä, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Salosen tekemää muutosesitystä, äänestävät "ei".

Suoritetussa äänestyksessä 

  • jaa-ääniä antoivat Pasi Huuhtanen, Ilona Toivanen, Kim Kiuru, Ruut Sjöblom, Aarno Järvinen, Aila Koivunen, Arto Lindberg, Emmi Sirniö, Ilmari Sjöblom, Jani Peltonen, Janne Mellin, Jere Pulska, Jerry Airikka, Johanna Sipiläinen, Jorma Sulander, Jouko Riola, Jukka Ahlgren, Kari Kinnunen, Laura Åvall, Lilli Salmi, Merja Kuusisto, Mika Mäki-Kuhna, Pekka Heikkinen, Sanna Kervinen, Sanna Tuhkunen, Satu Taiveaho, Seppo Noro, Ulla Palomäki, Ulla Rosenqvist, Arto Nätkynmäki, Vesa Lundberg
  • ei-ääniä antoivat Matti Alanko, Markus Meckelborg, Kati Lepojärvi, Anna Yltävä, Antti Kaikkonen, Anu Åberg, Ari Nyman, Eeva-Liisa Nieminen, Elisa Laitila, Jussi Salonen, Kari Friman, Karita Mäensivu, Lea Ahonen, Liisa Palvas, Margita Winqvist, Raimo Stenvall, Satu Heikkilä, Taina Ketvel, Kirsi Viitanen
  • tyhjän äänen antoi Eetu Niemelä.

 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 31 jaa-ääntä, 19 ei-ääntä ja 1 tyhjä ääni. Puheenjohtaja totesi valtuuston päätökseksi tulleen pohjaehdotuksen Heikkisen esittämällä muutoksella/lisäyksellä.

Keskustelun jatkuessa Arto Nätkynmäki Anu Åbergin kannattamana esitti valtuuston hyväksyttäväksi seuraavan toimenpide-aloitteen:

"Tausta

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti lapsen etu on arvioitava ja otettava ensisijaisesti huomioon kaikissa lapsia koskevissa päätöksissä. Lapsivaikutusten arviointia (LAVA) voidaan tehdä kolmessa, toisiaan täydentävässä eri vaiheessa: ennakkoarviointina, prosessiarviointina ja seuranta-arviointina. Lapsivaikutusten arviointi tulee tehdä myös kunnallisista esityksistä silloin kun ne koskevat lapsia. Sopimus on oikeudellisesti velvoittava.

Palveluverkkosuunnittelu Tuusulassa

Tuusulassa on kuluvan vuoden 2018 aikana valmisteltu ja osin jo tehtykin kauaskantoisia päätöksiä mm. varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkosta. Näyttää siltä, että lapsivaikutusten arviointia ei vielä ole nimenomaisesti sisällytetty palveluverkon valmisteluun sillä sisällöllä, muodolla tai laajuudella, jota em. sopimuksessa tai suosituksissa esitetään. Tämä ei siis tarkoita, ettei lapsivaikutuksia olisi valmistelussa huomioitu mitenkään.

Tuusulassa on 7.11.2018 järjestetty työpaja lapsivaikutusten arvioinnista.

Kokoomuksen valtuustoryhmä esittää, että Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelmaa vuosille 2019-​2026 koskevaan päätökseen liitetään

- toimenpidealoite, jonka mukaan jatkossa lapsia koskevien palveluverkkoasioiden ja –hankkeiden 1) valmisteluun sisällytetään riittävän laajuinen lapsivaikutusten arviointi ja 2) päätösesityksiin sisällytetään nimenomaisena osana selvitys suoritetusta lapsivaikutusten arvioinnista ja siinä saaduista havainnoista/tuloksista."

Eetu Niemelä vastusti toimenpidealoitteen hyväksymistä.

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu esitys toimenpidealoitteen hyväksymisestä, on asia ratkaistava äänestämällä. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat toimenpidealoitteen hyväksymistä, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat sitä, äänestävät "ei".

Suoritetussa äänestyksessä

  • jaa-ääniä antoivat Pasi Huuhtanen, Anna Yltävä, Ruut Sjöblom, Kim Kiuru, Kati Lepojärvi, Aarno Järvinen, Aila Koivunen, Antti Kaikkonen, Anu Åberg, Ari Nyman, Arto Lindberg, Eeva-Liisa Nieminen, Elisa Laitila, Emmi Sirniö, Ilmari Sjöblom, Ilona Toivanen, Jani Peltonen, Janne Mellin, Jere Pulska, Jerry Airikka, Johanna Sipiläinen, Jorma Sulander, Jouko Riola, Jukka Ahlgren, Jussi Salonen, Kari Friman, Kari Kinnunen, Karita Mäensivu, Laura Åvall, Lea Ahonen, Liisa Palvas, Lilli Salmi, Margita Winqvist, Merja Kuusisto, Mika Mäki-Kuhna, Pekka Heikkinen, Raimo Stenvall, Sanna Kervinen, Sanna Tuhkunen, Satu Heikkilä, Satu Taiveaho, Seppo Noro, Taina Ketvel, Ulla Palomäki, Ulla Rosenqvist, Arto Nätkynmäki, Kirsi Viitanen, Markus Meckelborg, Vesa Lundberg
  • ei-äänen antoi Eetu Niemelä
  • tyhjän äänen antoi Matti Alanko.

 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 49 jaa-ääntä, 1 ei-ääni ja 1 tyhjä ääni. Puheenjohtaja totesi valtuuston päättäneen hyväksyä esitetyn toimenpidealoitteen.

Päätös

Valtuusto päätti

  • hyväksyä kunnanhallituksen päätöksen mukaisen Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelman vuosille 2019-​2026 siten täydennettynä, että kohdan 5.2. ensimmäiseksi kappaleeksi kirjataan seuraavaa: Tuusulan hyvinvointipalvelujen kehittämisen kannalta ja kaikkien tuusulalaisten hyvän elämän turvaamiseksi on tärkeää, että myös pitkällä aikavälillä sosiaali- ja terveyspalveluja on tarjolla Hyrylän, Jokelan ja Kellokosken taajamissa

Lisäksi valtuusto

  • päätti hyväksyä seuraavan toimenpidealoitteen: Jatkossa lapsia koskevien palveluverkkoasioiden ja –hankkeiden 1) valmisteluun sisällytetään riittävän laajuinen lapsivaikutusten arviointi ja 2) päätösesityksiin sisällytetään nimenomaisena osana selvitys suoritetusta lapsivaikutusten arvioinnista ja siinä saaduista havainnoista/tuloksista.

 

Eetu Niemelä ilmoitti päätöksestä seuraavan eriävän mielipiteen: 
"Kuten kokouskäyttäytymisestäni saattaa päätellä, olen erimieltä valtuuston päätöksestä §124 / 12.11.2018.

Heikkisen esittämä lisäys on täysin turha, koska järjestämisvastuu sote-palveluissa on jo, ja tuottamisvastuukin tulee olemaan ensi vuonna kuntayhtymällä, eikä Tuusulan kunnalla."

Matti Alanko ilmoitti päätöksestä seuraavan eriävän mielipiteen:
"Kasvatus- ja sivistyslautakunta kokouksessaan 23.10.2018 yksimielisesti §102 päätti, että vaihtoehdon 1 mukaisesti Ruotsinkylän kouluun vuokrataan lisärakennus alkaen elokuussa 2019 kuitenkin siten, että Ruotsinkylän koulun tulevaisuutta tarkastellaan Lahelan monitoimitalon hankesuunnittelun yhteydessä.

§103 Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelman hyväksyminen vuosille 2018-2028 lautakunta yksimielisesti päätti poistaa Ruotsinkylän koulun lakkauttamiseen viittaavat kohdat pykälästä.

Valtuuston päätökseen on osaltaan vaikuttanut valmistelun yhteydessä annetut lausunnot mm. Ruotsinkylän Koti ja Koulu ry:ltä ja koulun henkilökunnalta. Huoltajille informoitiin ennen lausunnon antamista, että koulu lakkautetaan joka tapauksessa ja henkilökunnan kokoukseen eivät kaikki henkilöt voineet osallistua aikataulusyistä ja osa ei saanut edes kutsua kokoukseen.

Oppilasmääräennusteet eivät aiemminkaan ole osuneet oikeaan ja kouluun eivät joka vuosi kaikki halukkaat ole mahtuneet.

Koulun lakkautuspäätös on siten ennenaikainen."

Perustelut

Kehittämispäällikkö Tiina Simons esittelee asiaa kokouksessa.

Ehdotus

Merkitään tiedoksi.

Päätös

Merkittiin Simonsin selostus tiedoksi.

Valmistelija

Virpi Lehmusvaara, sivistysjohtaja, virpi.lehmusvaara@tuusula.fi

Perustelut

Kunnan palveluverkkosuunnitelma on hyväksytty valtuustossa 10.12.2018. Valtuuston päätökseen perusteluosassa linjattiin, että palveluverkkosuunnitelman sisältöä arvioidaan aina vähintään vuosittain talousarviovalmistelun yhteydessä.

Palvelusuunnitelman päivittämistä on nyt valmisteltu ottaen huomioon muuttuneet olosuhteet.  

Palveluverkkosuunnitelman toimenpiteet muodostavat keskeisen osan kunnan investointiohjelmasta. Palveluverkkosuunnitelman päivityksen yhteydessä on myös laadittu kunnan kasvun ja talouden hallintaohjelma vuosille 2020 - 2029.  Ohjelman keskeisen osan muodostavat palveluverkkosuunnitelman toteuttamiseen liittyvät keskeiset Sivistys toimialueen palveluverkkoinvestoinnit, arviot kunnan tarpeettomien kiinteistöjen luovutuksista saatavista korvauksista ja käyttötalouden säästöistä sekä arviot väistötilojen kustannussäästöistä. 

Päätökset palveluverkkosuunnitelmaan sisältyvistä investoinneista tehdään aina erikseen. 

Palveluverkkosuunnitelman päivityksessä on mm.

  • päivitetty väestöennusteet 
  • päivitetty ja tarkennettu kouluverkon toteutuksen aikatauluja, sisältöjä ja kustannuksia
  • Laadittu ehdotuksia toteutettavista ennakkovaikutusten arvioinneista
  • päivitetty ja tarkennettu hallinnon käytössä olevien tilojen käyttöä ja kustannuksia
  • lisätty yhteisön käytössä olevien tilojen periaatteet ja kuvattu erilliset yhteisötilat

Jatkossakin palveluverkkosuunnitelmaa tullaan päivittämään vuosittain talousarviokäsittelyn yhteydessä.

Esityslistan liitteinä ovat 10.12.2018 hyväksytty palveluverkkosuunnitelma 2019 - 2026 ja ehdotus päivitetyksi palveluverkkosuunnitelmaksi 2019 - 2026.

Ehdotus

Kunnanhallitus päättää

  • hyväksyä osaltaan Tuusulan kunnan päivitetyn palveluverkkosuunnitelman vuosille 2019-​2026.
  • ehdottaa valtuustolle,​ että

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä Tuusulan kunnan päivitetyn palveluverkkosuunnitelman vuosille 2019-​2026.

---

Puheenjohtajan avattua asiassa keskustelun Pekka Heikkinen Pentti Mattilan kannattamana esitti, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun.

Kunnanhallitus hyväksyi puheenjohtajan äänestysesityksen, että ne, jotka kannattavat asian käsittelyä tässä kokouksessa, äänestävät  "jaa" ja ne, jotka kannattavat asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi, äänestävät "ei". Suoritetussa äänestyksessä annettiin 8  jaa-ääntä: Huuhtanen, Lappalainen, Mäensivu, Mäki-Kuhna, Riola, Salmi, Peltonen, Lindberg ja 5 ei-ääntä: Heikkilä, Heikkinen, Mattila, Reinikainen, Salonen. Puheenjohtaja totesi, että asia käsitellään tässä kokouksessa.

 

Tuija Reinikainen Satu Heikkilän kannattamana esitti, ettei Etelärinteen päiväkotia lakkauteta ennenkuin päiväkoti Martta Wendelin valmistuu.

Kunnanhallitus hyväksyi puheenjohtajan äänestysesityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät  "jaa" ja ne, jotka kannattavat tehtyä muutosesitystä, äänestävät "ei". Suoritetussa äänestyksessä annettiin 9  jaa-ääntä: Huuhtanen, Lappalainen, Mäensivu, Mäki-Kuhna, Riola, Salmi, Salonen, Peltonen, Lindberg ja 4 ei-ääntä: Heikkilä, Heikkinen, Mattila, Reinikainen. Puheenjohtaja totesi, että pohjaehdotus tuli kunnanhallituksen päätökseksi äänin 9-4. 

Tuija Reinikainen ilmoitti päätöksestä eriävän mielipiteen.

Satu Heikkilä Pentti Mattilan kannattamana esitti, että Riihikallion koulun hanketta siirretään 2-3 vuotta eteenpäin.

Kunnanhallitus hyväksyi puheenjohtajan äänestysesityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät  "jaa" ja ne, jotka kannattavat tehtyä muutosesitystä, äänestävät "ei". Suoritetussa äänestyksessä annettiin 9 jaa-ääntä: Huuhtanen, Lappalainen, Mäensivu, Mäki-Kuhna, Riola, Salmi, Salonen, Peltonen, Lindberg ja 4 ei-ääntä: Heikkilä, Heikkinen, Mattila, Reinikainen. Puheenjohtaja totesi, että pohjaehdotus tuli kunnanhallituksen päätökseksi äänin 9-4. 

Satu Heikkilä ilmoitti päätöksestä seuraavan eriävän mielipiteen: "Olen sitä mieltä, että olisi ollut järkevää siirtää Riihikallion koulun hanketta pari kolme vuotta. Olisi voitu seurata lapsimäärän kehitystä sekä jakaa investointikuluja useammalle vuodelle."

Pekka Heikkinen ilmoitti päätöksestä seuraavan eriävän mielipiteen: " Esitin, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi niin, että koulujen ja päiväkotien  uudisrakentamishankkeita porrastetaan tulevina vuosina pidemmälle jaksolle, koska kunta on nopeasti velkaantumassa ja lisäksi monen hankkeen yhtäaikainen käynnistäminen olisi kunnalle liian suuri riski. Esitin myös ratkaisuja, joilla palvelutoimintaa vaarantamatta sovittavia hankkeita voitaisiin siirtää. Näitä olisi mm. hyväkuntoisten siirtotilojen käytön jatkaminen muutamilla vuosilla nyt esitettyä pidempään, sekä rykmentinpuistoon valmistuvien yksityisten päiväkotien sekä Etelärinteen päiväkodin käyttö. Tämä vastaa noin 8-ryhmäisen päiväkodin kapasiteettia.
Yksi merkittävä suunnittelutieto on myös se, että varhaiskasvatuksen ja opetuksen asiakasmäärien kehitys on päätettäväksi esitettävässä palveluverkkosuunnitelmaluonnoksessa aivan erisuuntainen kuin vuosi sitten hyväksytyssä palveluverkkosuunnitelmassa. Nyt käsiteltävässä päivityksessä alakoululaisten määrän arvioidaan vähenevän nykytasosta 1300 oppilaalla vuoteen 2042 mennessä kun vuosi sitten heidän määränsä arvioitiin kasvavan  1400 oppilaalla.  Vastaavasti yläkoululaisten määrän arvioidaan nyt vähenevän noin 700 oppilaalla, kun vuosi sitten heidän arvioitiin lisääntyvän noin 500 oppilaalla. Päiväkoti-ikäisten määrän arvioidaan nyt vähenevän vuoteen 2025 mennessä noin 450 lapsella.
Huolimatta siitä, että palveluverkkosuunnitelman keskeinen perustelu oli muuttunut näin paljon, hankkeiden aikataulua ei ole jaksotettu myöhempään ajankohtaan. Päinvastoin Rykmentinpuiston koulukampuksen aikataulua oli nopeutettu vuodella.
Tuusulan väkiluvun kasvu on hidastunut koko 2010-luvun ajan ja tänä vuonna väestön määrä näyttää hidastuvan. Kunta hakee vahvaa väestönkasvua, ja se on mahdollista pidemmällä  aikavälillä mutta lähimpien viiden vuoden aikana väestökehityksen sekä ennusteiden perusteella pikkulasten ja kouluikäisten määrä vähenee. Tämä antaa selvän perusteen sille, että nyt suunnitelmissa olevien hankkeiden aloitusvuosia olisi järkevää porrastaa.  Monion suunnittelu on siinä vaiheessa, että kannatan sen rakentamista esitetyssä aikataulussa.  Kannatin ehdotusta Riihikallion koulukampuksen siirtämistä 2-3 vuodella eteenpäin osana hankkeiden uudelleen jaksotusta."
 

Päätös

Kunnanhallitus päätti

  • hyväksyä osaltaan Tuusulan kunnan päivitetyn palveluverkkosuunnitelman vuosille 2019-​2026.
  • ehdottaa valtuustolle,​ että

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä Tuusulan kunnan päivitetyn palveluverkkosuunnitelman vuosille 2019-​2026.

 

Virpi Lehmusvaara oli asiantuntijana kokouksessa.

Valmistelija

Harri Lipasti, kansliapäällikkö, harri.lipasti@tuusula.fi

Ehdotus

Valtuusto päättää

  • hyväksyä Tuusulan kunnan päivitetyn palveluverkkosuunnitelman vuosille 2019-​2026.

---

Puheenjohtajan avattua asiassa keskustelun Pekka Heikkinen Seppo Noron, Matti Alangon ja Pentti Mattilan kannattamana esitti, että palveluverkkosuunnitelman päivitystä koskeva asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi ja, että kunnanhallitus tuo sen valtuuston käsiteltäväksi viimeistään huhtikuussa 2020, jolloin sen perusteella voidaan muuttaa vuosien 2020-2024 toiminta- ja taloussuunnitelmaa.

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu esitys asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi, on asian käsittely ratkaistava äänestämällä. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat asian käsittelyä tässä kokouksessa, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi, äänestävät "ei".

Suoritetussa äänestyksessä

  • jaa-äänen antoivat: Pasi Huuhtanen, Janne Mellin, Jouko Riola, Anna Yltävä, Aila Koivunen, Johanna Sipiläinen, Ulla Palomäki, Margita Winqvist, Aarno Järvinen, Annika Lappalainen, Markus Meckelborg, Elisa Laitila, Sanna Kervinen, Kim Kiuru, Laura Åvall, Jorma Sulander, Kati Lepojärvi, Päivö Kuusisto, Elina Väänänen, Sanna Tuhkunen, Kirsi Viitanen, Henri Koskela, Sami Tamminen, Harri Hellgren, Karita Mäensivu, Kari Kinnunen, Jere Pulska, Jussi Salonen, Vesa Lundberg, Monica Avellan, Arto Nätkynmäki, Ilmari Sjöblom, Eeva-Liisa Nieminen, Annina Nuutinen, Arto Lindberg, Jani Peltonen, Kari Friman, Raimo Stenvall, Petra Kela
  • ei-äänen antoivat: Matti Alanko, Ulla Rosenqvist, Pekka Heikkinen, Seppo Noro, Satu Heikkilä, Pentti Mattila, Ari Nyman, Taina Ketvel, Liisa Palvas, Lea Ahonen.

 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 39 jaa-ääntä, 10 ei-ääntä ja 2 oli poissa. Puheenjohtaja totesi, että asia käsitellään tässä kokouksessa.

Satu Heikkilä Pentti Mattilan kannattamana esitti,​ että Riihikallion koulun hanketta lykätään.

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosesitys, on asia ratkaistava äänestämällä. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Heikkilän  tekemää muutosesitystä, äänestävät "ei".

Suoritetussa äänestyksessä
 

  • jaa- äänen antoivat: Pasi Huuhtanen, Kim Kiuru, Aila Koivunen, Anna Yltävä, Janne Mellin, Johanna Sipiläinen, Kari Friman, Sanna Tuhkunen, Päivö Kuusisto, Jorma Sulander, Margita Winqvist, Eeva-Liisa Nieminen, Jouko Riola, Seppo Noro, Kati Lepojärvi, Aarno Järvinen, Elisa Laitila, Annika Lappalainen, Jussi Salonen, Jere Pulska, Henri Koskela, Laura Åvall, Arto Nätkynmäki, Markus Meckelborg, Karita Mäensivu, Ulla Palomäki, Harri Hellgren, Kari Kinnunen, Elina Väänänen, Monica Avellan, Annina Nuutinen, Ilmari Sjöblom, Vesa Lundberg, Sanna Kervinen, Arto Lindberg, Jani Peltonen, Raimo Stenvall, Petra Kela
  • ei- äänen antoivat: Matti Alanko, Ulla Rosenqvist, Satu Heikkilä, Pekka Heikkinen, Taina Ketvel, Pentti Mattila, Kirsi Viitanen, Ari Nyman, Lea Ahonen
  • tyhjää äänesti Liisa Palvas.

 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 38 jaa-ääntä, 9 ei-ääntä, 1 tyhjä ääni ja 3 oli poissa. Puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen pohjaehdotuksen äänin 38-9, 1 tyhjä ja 3 poissa.

Päätös

Valtuusto päätti

  • hyväksyä Tuusulan kunnan päivitetyn palveluverkkosuunnitelman vuosille 2019-​2026.

Valmistelija

  • Harri Lipasti, kansliapäällikkö, harri.lipasti@tuusula.fi

Perustelut

Kunnan palveluverkkosuunnitelma on hyväksytty valtuustossa 10.12.2018 ja päivitetty valtuustossa 9.12.2019. Valtuuston päätökseen perusteluosassa linjattiin,​ että palveluverkkosuunnitelman sisältöä arvioidaan aina vähintään vuosittain talousarviovalmistelun yhteydessä.

Palvelusuunnitelman päivittämistä on nyt valmisteltu ottaen huomioon muuttuneet olosuhteet ja palveluverkkosuunnitelman toteutumisen edistyminen.  

Palveluverkkosuunnitelman toimenpiteet muodostavat keskeisen osan kunnan investointiohjelmasta. Palveluverkkosuunnitelma toteuttaminen on keskeinen toimenpide ja osa kunnan kasvun ja talouden hallintaohjelmaa vuosille 2020 -​ 2029. Ohjelman keskeisen osan muodostavat palveluverkkosuunnitelman toteuttamiseen liittyvät Sivistys toimialueen palveluverkkoinvestoinnit ja investoineista saatavat toiminnalliset ja taloden hyödyt,​ arviot kunnan tarpeettomien kiinteistöjen luovutuksista saatavista korvauksista ja käyttötalouden säästöistä sekä arviot väistötilojen kustannussäästöistä. Palveluverkkosuunnitelmassa päätetään tehdyn evauksen perusteella Nahkelan, Tuomalan ja Linjamäen koulujen tulevaisuudesta.

Päätökset palveluverkkosuunnitelmaan sisältyvistä investoinneista tehdään aina erikseen. 

Palveluverkkosuunnitelman päivityksessä tarkistetaan mm.

  • väestö- ja oppilasennusteet 
  • kouluverkon toteutuksen aikatauluja,​ sisältöjä ja kustannuksia
  • kuvataan valmistelun sisältöjä (Evaus)
  • hallinnon käytössä olevien tilojen käyttöä ja kustannuksia
  • yhteisön käytössä olevien tilojen tulevat suunnittelun periaatteet ja tavoitteet

Jatkossakin palveluverkkosuunnitelmaa tullaan päivittämään vuosittain talousarviokäsittelyn yhteydessä.

Palveluverkkosuunnitelman päivittämistä käsitellään kunnanhallituksessa 23.11.2020 ja valtuustossa 7.12.2020.

Kokouksessa esitellään palveluverkkosuunnitelman päivityksen keskeinen sisältö.  

Ehdotus

Esittelijä

  • Arto Lindberg, pormestari, arto.lindberg@tuusula.fi

Valtuustoasioiden valmistelutoimikunta

  • merkitsee asian tiedoksi.

Päätös

Merkittiin tiedoksi.

Virpi Lehmusvaara ja Heikki Lonka selostivat asiaa.