Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta, kokous 13.2.2018

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 16 Terveydensuojelulain mukainen vesilaitoksen riskinarvioinnin hyväksyminen ja vesilaitoksen hyväksymishakemus, Nurmijärven Vesi, Savikon vedenottamo, Nurmijärvi

TUUDno-2017-1372

Valmistelija

  • Niina Leikoski, terveystarkastaja

Perustelut

Perustiedot

Terveydensuojelulain (763/1994) mukaan kunnan terveydensuojeluviranomaisen on hyväksyttävä talousvettä toimittavan laitoksen riskinarviointi. Riskinarviointi on tehtävä toiminnan harjoittajien ja viranomaisen yhteistyönä.

Terveydensuojelulain (763/1994) mukaan talousvettä toimittavan laitoksen on haettava toimintansa hyväksymistä kunnan terveydensuojeluviranomaiselta viimeistään 3 kuukautta ennen suunniteltua toiminnan aloittamista. Talousvettä ei saa toimittaa ennen kuin laitos on hyväksytty.

Toiminnan hyväksymistä on haettava myös, jos vedenottoa tai vedenkäsittelyä olennaisesti laajennetaan tai muutetaan tai veden laadussa tai jakelussa tapahtuu toimitettavan talousveden laadun kannalta olennaisia muutoksia. Toiminnan muutosta koskeva hakemus on tehtävä viimeistään 30 vuorokautta ennen toiminnan olennaista muuttamista. Toimintaa ei saa muuttaa ennen kuin hakemus on hyväksytty.

Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on varattava asianomaiselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tilaisuus antaa hakemuksesta lausunto. Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi hyväksymispäätöksessään antaa 20 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettuja määräyksiä.

Riskinarvioinnin hyväksyminen

Nurmijärven Veden riskinarviointi on toteutettu WSP-ohjelmalla. WSP-ohjelmalla viranomaisen kanssa yhteistyönä tehty riskinarviointi täyttää terveydensuojelulain (763/1994) ja STM:n asetuksen 683/2017 mukaiset riskinarvioinnin vaatimukset. Riskinarviointi toteutettiin tekemällä ensin kohdekäynnit Nurmijärven Veden vedenottamoihin, varavedenottamoihin, paineenkorotusasemille ja vesitorneihin. Kohdekäyntien jälkeen pidettiin työpajat, joissa riskit, hallintakeinot ja toimenpiteet käytiin läpi ja kirjattiin WSP-ohjelmaan. Pohjavedenmuodostumisalueita ei käsitelty WSP-riskinarvioinnissa. Pohjavesialueiden riskit on kartoitettu pohjavedensuojelusuunnitelmissa, jotka on päivitetty 2008–2012. Riskinarviointia ja toimenpideohjelmaa päivitetään tarvittaessa, niin että se pysyy ajan tasalla. Riskinarvioinnin muutokset, päivitykset ja toimenpideohjelma tarkastetaan terveydensuojeluviranomaisen vuosittaisilla suunnitelman mukaisilla tarkastuksilla.

Talousvettä toimittavaa laitosta koskeva hakemus

Toiminnanharjoittajan on tehtävä terveydensuojelulain 18 §:ssä tarkoitettu hakemus kirjallisena sen kunnan terveydensuojeluviranomaiselle, jonka alueella talousvettä toimittavalla laitoksella on kotipaikka.

Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on lähetettävä hakemus tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten niiden kuntien terveydensuojeluviranomaisille, joiden alueelle talousvettä toimittava laitos toimittaa vettä tai joiden alueelta se ottaa vettä, sekä vastaavasti asianomaisille alueellisille ympäristökeskuksille (Uudenmaan ELY-keskus) ja aluehallintovirastoille (Etelä-Suomen AVI).

Savikon vedenottamon toiminnan kuvaus

Savikon vedenottamon toiminnasta vastaa Nurmijärven Vesi (y-tunnus 901464-2). Savikon vedenottamon jakelualueen käyttäjämäärä on noin 25 000 henkilöä ja sen suhteellinen osuus kaikkien Nurmijärven Veden vedenottamoiden tuottamasta vedestä on noin 10 %. Vedenottamo toimittaa vettä lähialueelle ja pääasiassa kirkonkylän vedenjakelualueelle, osa vedestä johdetaan kirkonkylän läpi Klaukkalan vedenjakelualueelle. Savikon vedenottamolle on myönnetty lupa vedenottoon vuonna 1992. Vettä voidaan ottaa luvan mukaan enintään 1000 m³/d vuosikeskiarvona laskettuna. Keskimääräinen vedenotto Savikon vedenottamolta on n. 600 m³/d. Savikon tuotantokaivo on rakennettu 1990-luvulla ja vedenottamorakennus 2003. Vedenottamolla ei ole ollut vedenkäsittelyä ja vesi on pumpattu tuotantokaivosta verkostoon UV-desinfioinnin kautta. Savikon pohjavesiesiintymä on savikerroksen alla. Savikon alaiset pohjavesiesiintymät ovat usein vähähappisia ja siksi tällaisille pohjavesille on tyypillistä liuennut mangaani. Mangaanipitoisuudet Savikon vedenottamolla ovat kohonneet hiljalleen. Savikon pohjaveden kloridi-pitoisuus on myös hieman koholla ja vesi on melko kovaa.

Savikon vedenottamo on Valkojan pohjavesialueella ja lähiympäristössä on paljon peltoja, maanviljelyä, haja-asutusta sekä eläintenpitoa. Pohjavesialueella sijaitsee myös valtatie 3, jonka tiesuolaus näkyy pohjavesialueen kohonneina kloridipitoisuuksina. Pohjavesialueella on myös Karhunkorven teollisuusalue, jossa on mm. betoniteollisuutta. Nurmijärven Vesi käsittelee alueen jätevedet ja alueen toimijat tarkkailevat pohjaveden laatua yhteistarkkailuna Nurmijärven Veden kanssa. Savikon ottamon läheisyydessä on ollut myös maankaatopaikka, jonka toiminnan on katsottu vaikuttaneen mangaanipitoisuuksien kohoamiseen.             

Laitoksen toiminnan muutos

Savikon vedenottamolla pohjaveden mangaanipitoisuutta on ryhdytty laskemaan ilmastamalla pohjavettä maaperähapetusmenetelmällä. Nurmijärven Vesi ilmoitti aloittavansa maaperähapetuksen pilotoinnin toukokuussa 2016, testatakseen menetelmän toimivuutta Savikon vedenottamolla. Tätä varten vedenottamolle on tehty kaksi uutta kaivoa. Maaperähapetuksessa kaivosta 3 pumpataan raakavettä, joka imeytetään kaivoon 2. Ennen imeytystä raakavesi kyllästetään ilmalla ejektorin avulla, jolloin kaivoon 2 johdetaan happikylläistä raakavettä. Kaivosta 2 happirikas raakavesi leviää pohjaveteen. Maahan pumpattu happikylläinen vesi nostaa pohjaveden happipitoisuutta ja hapellisissa olosuhteissa pohjaveden mangaani saostuu maahan. Vesi pumpataan vanhasta ottokaivosta 1 UV-desinfioinnin kautta verkostoon. UV-desinfioinnin lisäksi Savikon vedenottamolla on mahdollisuus veden desinfiointiin natriumhypokloriitilla.

Maaperähapetusmenetelmän avulla vedenottamon mangaanipitoisuudet on saatu laskemaan jopa alle havaitsemisrajan. Ennen koetta mangaanipitoisuudet olivat laatutavoitteen ylärajalla, toisinaan raja-arvo myös ylittyi. Maaperähapetus alkoi vaikuttaa veden mangaani-pitoisuuteen melko nopeasti ja toimivaksi todettu menetelmä päätettiin rakentaa pysyväksi osaksi laitosta.

Laitoksesta tehdyt ilmoitukset ja tarkastukset

Nurmijärven Vesi on jättänyt 28.12.2017 hakemuksen toiminnassa olevan Savikon vedenottamon muutoksesta liitteineen.

Savikon vedenottamolle on tehty vuosittain terveydensuojeluviranomaisen toimesta tarkastus; viimeisin Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen suorittama tarkastus on tehty 7.12.2017, kun muutostyöt olivat lähes valmiit.

Nurmijärven Vedelle on laadittu valvontatutkimusohjelma 2016–2020, jonka mukaan veden laadun tarkkailua tehdään; suunnitelmaa päivitetään aina tarvittaessa.

Nurmijärven Veden varautumissuunnitelma on päivitetty 29.2.2016.

Valkojan pohjavesialueen suojelusuunnitelma on päivitetty 26.2.2010.

Pyydetyt lausunnot

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY) ja Etelä-Suomen aluehallintovirastolta (ESAVI) pyydetään lausuntoja viimeistään 2.2.2018 mennessä.

Uudenmaan ELY ilmoitti 1.2.2018, ettei heillä ole lausuttavaa tai huomautettavaa.

ESAVI toteaa 31.1.2018 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa:

Aluehallintovirastolla ei ole huomautettavaa hakemuksesta tai aiotuista muutoksista. Maaperähapetus tulee parantamaan toimitetun veden laatua. Valvontatutkimusohjelma ei ole vielä päivitetty vastaaman 27.10.2017 muuttunutta talousvesiasetusta eikä laitoksen riskinarviointia ole hyväksytty. Mikäli valvontatutkimusohjelma päivitetään, tulee riskinarviointi olla hyväksytty ennen sitä, jotta se voidaan ottaa huomioon valvonnassa.     

Toiminnanharjoittajan kuuleminen

Nurmijärven Vettä ei ole kuultu, koska päätökseen ei ole tarpeen asettaa ehtoja.

Asian vireilläolosta ilmoittaminen ja muiden kuulemiset

Hallintolain (434/2003) 34 §:n 2. momentin 5.kohdan mukaan hakemuksen vireilläolosta ei ole ilmoitettu ja muita asianosaisia ei ole kuultu, koska toiminnasta ei aiheudu ympäristöön terveyshaittaa, eikä päätökseen ole tarpeen asettaa ehtoja ja kuuleminen on tämän vuoksi tarpeetonta.

Ehdotus

Esittelijä

  • Miia Suurkuukka, terveysvalvonnanpäällikkö, miia.suurkuukka@tuusula.fi

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta

  • päättää hyväksyä terveydensuojelulain 20 § mukaan Nurmijärven Veden riskinarvioinnin
  • toteaa, että riskinarviointia ja toimenpideohjelmaa pidetään ajan tasalla ja päivitetään tarvittaessa.
  • päättää hyväksyä terveydensuojelulain 18 § mukaan Nurmijärven Veden toiminnan olennaisen muutoksen koskien Savikon vedenottamoa.
  • toteaa, että Nurmijärven Veden valvontatutkimusohjelma 2016–2020 on päivitetty yhteystietojen osalta, mutta valvontatutkimusohjelma ei ole vielä päivitetty vastaaman 27.10.2017 muuttunutta talousvesiasetusta.
  • toteaa, että riskinarviointi ja uusi talousvesiasetus 683/2017 on huomioitava valvontatutkimusohjelmaa päivitettäessä.
  • toteaa, että valvontatutkimusohjelma on päivitettävä tarvittaessa, kuitenkin viimeistään vuonna 2020
     

Perustelut
Nurmijärven Vesi on tehnyt riskinarvioinnin vedentuotantoketjulle 2017. Nurmijärven Veden riskinarviointi on toteutettu WSP-ohjelmistolla, joka täyttää uuden talousvesiasetuksen 683/2017 7 a §:n vaatimukset. WSP-riskinarviointiin osallistui Nurmijärven Veden henkilöstöä ja terveydensuojeluviranomainen, konsultti ohjasi työn kulkua ja kirjasi tiedot WSP-järjestelmään.
Muutoksen alaisella laitoksella on voimassa oleva valvontatutkimusohjelma, jonka mukaisesti laitoksen toimintaa valvotaan. Laitokselle on tehty terveydensuojeluviranomaisen tarkastus 7.12.2017, jossa todettiin laitoksen olevan ilmoituksen mukainen. Uuden prosessin pilotointivaiheessa havaittiin, että lähtevän veden mangaanipitoisuus oli saatu laskemaan ja toimitettavan veden laatu on parantunut. Savikon vedenottamon vesi on STM:n talousvesiasetuksen 1352/2015 ja 683/2017 mukaista.
Päätöksen perusteena olevat asiakirjat:
Terveydensuojelulain mukainen hakemus talousvettä toimittavan laitoksen hyväksymiseksi liitteineen.
Etelä-Suomen aluehallintoviraston lausunto ESAVI/202/05.14.00/2018
Terveydensuojeluvalvonnan viranomaistarkastuspöytäkirja Savikon vedenkäsittelylaitoksen tarkastukselta 7.12.2017.
Nurmijärven Veden valvontatutkimusohjelma 2016-2021
Julkinen yhteenveto Nurmijärven Veden vedentuotannon ja vedenjakelun WSP-riskinhallintaohjelmasta

Maksu
Vesilaitoksen olennaisen toiminnan muutoksen päätöksestä peritään Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristöterveydenhuollon maksutaksan mukaisesti 125 euron maksu käsittelyaikaan perustuen (50€/h), sisältää laitostarkastuksen.

Sovelletut säädökset
Terveydensuojelulaki 763/1994
Terveydensuojeluasetus 1280/1994
Asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 1352/2015
Asetus talousveden laatulaatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta 683/2017
Hallintolaki 434 / 2003 § 43 mom. 3
Kuntalaki 365 / 1995 11 luku § 89
Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toimintasääntö (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 16.1.2017 § 4)
Keski-Uudenmaan ympäristökeskus ympäristöterveydenhuollon maksutaksa (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 13.12.2016 § 163)

Päätöksen voimassaolo
Päätös on voimassa toistaiseksi. Toimintaa ei saa muuttaa olennaisesti ennen kuin toimija on hakenut muutokselle hyväksyntää ja muutos on hyväksytty kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. Toiminnan lopettamisesta tai keskeyttämisestä on tehtävä ilmoitus kunnan terveydensuojeluviranomaiselle.

Päätös

Jäsen Satu Rauhala ilmoitti olevansa yhteisöjäävi ja hän poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn ajaksi.

Ehdotus hyväksyttiin.

Terveysvalvonnan päällikkö poistui tämän pykälän käsittelyn jälkeen.

Esteellisyys

  • Satu Rauhala, yhteisöjäävi

Tiedoksi

Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Nurmijärven Vesi
 Vesilaitoksen hyväksymishakemus 27.12.2017 Tesl Nurmijärven Vesi Savikon vedenottamo Nurmijärvi
 Nurmijärven Vesi 27.12.2017 yhteenveto WSP Tesl Savikon vedenottamo Nurmijärvi

Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS

Valitusoikeus ja valituksen perusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun muutettu päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Valitusviranomainen
Päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella Helsingin hallinto-oikeudelta.
Valitusviranomaisen yhteystiedot
Helsingin hallinto-oikeus
Radanrakentajantie 5
00520 Helsinki
Puhelin 029 56 42000
Faksi 029 56 42079
sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi

Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti
Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. 

MRL 188 §:n 3 momentin mukaan kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon samaan aikaan, kun päätöksen katsotaan kuntalain 140 §:n mukaisesti tulleen kunnan jäsenen tietoon.

Muista kuin em. päätöksistä asianosaisen katsotaan saaneen tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi yleiseen tietoverkkoon, ei lueta määräaikaan.

Valituksen muoto ja sisältö 
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

1) päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
3) vaatimusten perustelut;
4) mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:

  • valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  • selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
     

Valitusasiakirjojen toimittaminen
Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaisille ennen valitusajan päättymistä. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.
Asiakirjat toimitetaan viranomaisen asiointiosoitteeseen lähettäjän omalla vastuulla. Tämä voidaan tehdä myös postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Lisätietoja
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) 2 §:n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua, joka on hallinto-oikeudessa 260 euroa. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua. Maksua ei myöskään peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi.