Kunnanhallitus, kokous 10.8.2020

Perustelut

Markus Meckelborg esitti seuraavan aloitteen:

"Riihikallion uuden monitoimikampukseen yhteydessä tulisi olla tilat sivukirjastolle. Kirjasto on tärkeä yhteisöllinen sivistys- ja oppimislaitos. Kirjaston tulee olla kaikkien käytettävissä ja saavutettavissa. Sen tehtävänä on tarjota aineistonsa, tilansa ja palvelunsa jokaisen käyttöön. Palveluiden järjestämisessä on huomioitava tasa-arvon vahvistaminen sekä toiminnan lähtökohtina olevat yhteisöllisyys, moniarvoisuus ja kulttuurinen moninaisuus. Kirjastopalveluiden tulee siis olla kaikkien kuntalaisten käytettävissä. Kirjaston pitää olla ennen kaikkea kuntalaisten lähipalvelu. Nyt kun Riihikallioon rakennetaan uusi upea monitoimikampus, ehdotamme että sen yhteyteen suunniteltaisiin tilat myös kaikkia riihikalliolaisia palvelevalle uudelle ja modernille sivukirjastolle. Uuden yhtenäiskoulun eli monitoimikampuksen myötä Riihikallioon muodostuu Päiväkoti Pellavan, Riihikallion palvelukeskuksen, nuorisotila Kertsin ja seurakuntakodin muodostama todellinen monitoimikampus, josta puuttuisi vain yhteinen ja maksuton, kaikille avoin kohtaamispaikka, joka tarjoasi sivistystä, tietoa ja ihmisten välisiä kohtaamisia. Tällainen kohtaamispaikka olisikin juuri tähän tarkoitukseen suunniteltu ja mitoitettu uusi monitoimisivukirjasto. Kirjaston suunnittelussa voitaisiin ottaa jo alusta alkaen huomioon se että kirjasto voisi toimia suurimman osan aikaa ilman kirjastohenkilökuntaa eli omatoimikirjastona. Riihikallion asukasmäärän kasvaessa ja koulun laajentuessa Riihikallion sivukirjastolle on siis yhä kasvavaa tarvetta. Riihikallion palvelukeskuksen ikääntyneet asukkaat eivät pääse itsenäisesti kulttuuripalveluiden äärelle vaan palvelut pitäisi tuoda heitä lähemmäksi. Esitämmekin erittäin vakavasti harkittavaksi modernin sivukirjaston ”pikku-Oodin” sijoittamista Riihikallion uuden monitoimikampuksen yhteyteen. Uusi monitoimikampus tarvitsee toimiakseen täydellisesti myös uuden monitoimisivukirjaston."

Perustelut

Sivistyksen toimialueen vastaus aloitteeseen: 

Tuusulan kunnankirjasto muodostuu pääkirjastosta, kahdesta lähikirjastosta Jokelassa ja Kellokoskella sekä kirjastoautosta. Tuusula kuuluu Kirkes-kirjastokimppaan yhdessä Järvenpään, Mäntsälän ja Keravan kanssa. Kirkes-kimpan kirjastoista Tuusulalla on laajin kirjastoverkko; muissa Kirkes-kimpan kirjoistoissa on vain pääkirjasto ja Mäntsälässä pääkirjaston lisäksi kirjastoauto. Lähikunnista Tuusulaa vastaa maantieteellisesti ja kuntarakenteen kannalta parhaiten Nurmijärvi, jossa on myös Tuusulaa vastaava kirjastoverkko: pääkirjasto, kaksi lähikirjastoa sekä kirjastoauto. 

Tuusulassa kirjastopalvelut pyritään tuomaan mahdollisimman lähelle asukkaita. Parhaiten tämä toteutuu kirjastoautopalveluiden avulla. Kirjastoauto kiertää päivisin koulu- ja päiväkotireiteillä sekä iltaisin Tuusulan kyliä ja haja-asutusalueita. Kirjastoauton avulla kuntalaisille voidaan tarjota monipuoliset kirjastopalvelut. Autosta voi lainata aineistoa, sinne voi palauttaa ja autosta voi saada minkä tahansa Kirkes-kirjastojen kokoelmiin kuuluvan aineiston varaamalla. Lisäksi autossa on luettavana lehtiä ja käytössä tietokone. Kirjastoauto toteuttaa reiteillään erilaisia tapahtumia ja tuo näin myös muun kulttuurin mukanaan. Lisäksi kirjastoautosta saa asiantuntevaa ja henkilökohtaista neuvontaa ja opastusta kirjaston palveluiden käyttöön. Kirjastoauto palvelee Riihikallion alueella kahtena iltana viikossa kolmella eri pysäkillä ja lisäksi kahtena päivänä viikossa koulupysäkeillä.  

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden kehittämissuunnitelmassa 2018-2021 yhtenä kehittämiskohteena ovat olleet kirjastojen tilat. Tiloja on haluttu kehittää ns. kolmannen tilan periaatteella, jota avataan mm. Kirjastolain (1492/2016) perustelumuistiossa: “Kirjastoilla on yhteiskunnassa tärkeä ja monipuolinen sivistystehtävä. Kirjastossa ei ainoastaan hankita tietoa, käytetä ja lainata aineistoja, vaan siellä myös opitaan, harrastetaan, kokoonnutaan, työskennellään ja toimitaan yhdessä. Kirjastoissa järjestetyt tapahtumat ja tilaisuudet ovat lisääntyneet vuosi vuodelta. Kirjastoista on muodostunut niin sanottu kolmas tila, fyysinen ja digitaalinen sosiaalinen areena, jossa luodaan yhteisöjä.” 

Kirjastojen tiloja on muutettu vastaamaan kirjastolain vaatimuksia. Pääkirjaston tiloja on remontoitu osittain useana vuonna ja tilamuutokset jatkuvat edelleen. Jokelan kirjasto remontoitiin vuonna 2019 kokonaan ja Kellokosken kirjaston ja nuorisotilan tilamuutosten suunnittelu on parhaillaan käynnissä ja suunnitelma on tarkoitus toteuttaa vuonna 2021. Kehittämissuunnitelmassa ei ole mukana uusien toimipisteiden perustamista tai kirjastotoiminnan laajentamista nykyisesti. Sen sijaan tavoitteen on kehittää olemassa olevia tiloja, kirjastojen e-palveluita, edistää lukemista ja lukemiskulttuuria sekä osallisuutta ja yhteiskunnallista vuoropuhelua. Kaikkien näiden muutosten ja kehittämissuuntien toteuttaminen vaatii riittävästi osaavaa ja asiantuntevaa henkilökuntaa. 

Riihikallion koulun yhteydessä toimii itsepalvelupiste, joka perustettiin, kun Riihikallion kirjaston tiloista luovuttiin. Itsepalvelupisteessä on kirjaston puolesta lainaus- ja palautusautomaatti, jonka toimintavarmuuden kirjaston henkilökunta säännöllisesti varmistaa. Itsepalvelupisteessä on poistetuista kirjastoista muodostunut oma kokoelma, joka ei uusiudu. Pisteestä voi lainata ja sinne voi palauttaa ainoastaan pisteen omaa aineistoa. Alun perin itsepalvelupistettä oli tarkoitus ylläpitää vapaaehtoisvoimin, mutta käytännössä pisteen ylläpito on jäänyt kirjastopalveluiden tehtäväksi. Vuonna 2019 itsepalvelupisteestä lainattiin 57 kertaa ja osa lainoista on uusintoja. Koko kunnankirjastosta lainattiin n. 490 000 kertaa viime vuonna. Itsepalvelupisteen käyttö on siis äärimmäisen vähäistä ja resurssien käyttö siihen tehotonta. 

Uuden lähikirjaston perustaminen vaatisi lisää resursseja kirjaston käyttötalouden osalta henkilökuntaan, aineistomäärärahoihin, tilakustannuksiin, kuljetuskustannuksiin, kirjastojärjestelmään sekä muuhun logistiikkaan. Myös täysin omatoimikirjastona toimiva kirjasto tarvitsee henkilökuntaa päivittäin tilojen ylläpitoon sekä logistiikkaan, vaikka asiakaspalvelua ei olisi lainkaan. Lisäksi henkilökuntaa tarvitaan kirjaston  keskitettyihin palveluihin kuten hankinta- ja luettelointipalveluihin ylläpitämään yhden uuden kirjastopisteen infrastruktuuria. 

Tuusulan kunnankirjastossa on 26 vakituista työntekijää, kun vastaavalla kirjastoverkolla varustetulla Nurmijärvellä on 35 työntekijää. Järvenpäässä henkilökuntaa on 24  ja Keravalla henkilökuntaa 25 ja he ylläpitävät tällä henkilömäärällä yhtä palvelupistettä. Tuusulassa ylläpidetään neljää toimipistettä erittäin niukalla henkilökunnalla jo nyt, joten uusien palvelupisteiden avaaminen ei ole mahdollista ilman henkilökuntalisäystä. Mikäli avataan täysin omatoimikirjastona toimiva uusi palvelupiste, tarvittaisiin kirjastopalveluihin kaksi henkilöä lisää. Jos palvelupiste toimisi muiden lähikirjastojen tavoin, tarvittaisiin henkilökuntaa lisää 3,5 henkilötyövuotta, jolloin palvelutaso ja aukioloajat vastaisivat Kellokosken kirjastoa.  

Alustava arvio lisäyksestä kirjastopalveluiden käyttötalouteen, mikäli päätetään perustaa uusi toimipiste: 

Henkilökunta 3 htv 120 000 e 

Aineistomääräraha 40 000 e 

Kirjastojärjestelmä- ja logistiikkakustannukset 10 000 e 

Ict-laitteet (leasing) 3000 e 

Vartiointipalvelut (omatoimikirjasto) 5000 – 10 000 e 

Tilakustannukset (sisäinen vuokra, siivous) 150 000  e 

Alustava arvio vaadittavista investoinneista irtaimistoon (ei rakentamiskustannuksia): 

Automaatit ja omatoimikirjastojärjestelmä (valvontakamerat, tunnistuslaitteet, oviohjaus) 30 000 e 

Irtaimisto (kirjahyllyt, asiakaspalvelupisteet, muut kalusteet) 150 000 e 

Jos palvelupiste toimii esityksen tavoin täysin omatoimikirjastona, se tarkoittaa, että kirjaston tarjoamat palvelut ovat suppeat. Kirjastonkäyttäjällä täytyy olla kirjastokortti ja hänen täytyy pystyä käyttämään automaatteja ja muita laitteita itsenäisesti.  Yksi olennainen osa kirjastopalveluita on neuvonta ja tietopalvelu, joka jäisi omatoimikirjastossa kokonaan pois. Ikääntyvän väestön osalta omatoimikirjaston hyödyt jäävät vähäiseksi. Omatoimikirjasto tarkoittaisi, että kirjastossa olisi lainattavaa aineistoa, sieltä voisi noutaa varauksia sekä palauttaa aineistoa, mutta muiden laitteiden käyttö kuten tietokoneet ja kopiointi olisi rajoitettua. Kirjastossa ei myöskään olisi pajatoimintaa ja tapahtumia.  

Tuusulan kunnankirjaston nykyisillä resursseilla Riihikallioon ei pysytä perustamaan uutta toimipistettä. Lisäksi Tuusulan kunnankirjaston toimintaa ja kehittämistä ohjaa Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan hyväksymä Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden kehittämissuunnitelma. Uuden toimipisteen perustaminen suuntaisi kehittämisen painopisteen eri suuntaan kuin mitä kehittämissuunnitelmassa on määritelty.