Perustelut
Perustelut
Varhaiskasvatuksen arviointi on lakisääteinen tehtävä (varhaiskasvatuslaki 36/1973, 9 b §). Eri toimijat monilla eri tasoilla tuottavat arviointitietoa yhdessä varhaiskasvatuksen kehittämistyön tueksi. Arviointia toteutetaan varhaiskasvatusyksiköissä, järjestäjien tasolla, kansallisesti ja kansainvälisesti.
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tehtävänä on tukea ja ohjata varhaiskasvatuksen järjestämistä, toteuttamista ja kehittämistä sekä edistää laadukkaan ja yhdenvertaisen varhaiskasvatuksen toteutumista koko maassa. Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka.
Varhaiskasvatuksen järjestäjän tehtävänä on arvioida antamaansa varhaiskasvatusta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Toiminnan arvioinnin tarkoituksena on tukea varhaiskasvatuslain ja varhaiskasvatussuunnitelmien toteuttamista sekä varhaiskasvatuksen kehittämistä.
Varhaiskasvatuksen toiminnan arvioinnin tulee olla suunnitelmallista ja säännöllistä. Systemaattinen arviointi edellyttää järjestäjältä toimivaa arviointijärjestelmää. Arvioinnin avulla edistetään varhaiskasvatuksen laatua, tunnistetaan toiminnan vahvuuksia ja nostetaan esiin kehittämistarpeita ja kehitetään toimintaa.
Arvioinnin tarkoitus on:
- lapsen hyvinvoinnin, kehityksen ja oppimisen edellytysten edistäminen
- lain tarkoituksen toteuttamisen turvaaminen
- tiedon tuottaminen varhaiskasvatuksen kehittämiseksi paikallisesti ja poliittisen päätöksenteon pohjaksi.
On tärkeää, että paikallisilla päättäjillä, huoltajilla sekä varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on ajantasaista tietoa varhaiskasvatuksen toteutumisesta ja sen laadusta. Keskeiset arviointitulokset tulee julkistaa. Järjestäjä- ja yksikkötason arviointi on keskeinen osa varhaiskasvatuksen johtamista ja kehittämistä paikallisesti. Lapsille ja heidän huoltajilleen on järjestettävä mahdollisuus säännöllisesti osallistua varhaiskasvatuksen arviointiin.
Pedagogisen toiminnan arvioinnin tarkoitus on varhaiskasvatuksen kehittäminen sekä lasten kehityksen ja oppimisen edellytysten parantaminen. Paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman ja lasten varhaiskasvatussuunnitelman toteutumisen seuranta, säännöllinen arviointi ja kehittäminen ovat osa tätä tehtävää. varhaiskasvatuksen toimintaa arvioidaan ja kehitetään kansallisen tason sekä järjestäjä-, yksikkö-, ja yksilötason näkökumista.
Keväällä 2020 Tuusulassa on toteutettu joka toinen vuosi toteutettava asiakaskysely varhaiskasvatuksen huoltajille. Lisäksi Tuusulan varhaiskasvatuksessa on tehty laaja observointi 5.12.2019-5.3.2020 välisenä aikana ulkopuolisten havainnoitsijoiden toimesta. Sen tekijänä toimi Reunamo Education Research. Havaintoja tehtiin yhteensä 1857 kappaletta kaikissa päiväkodeissamme.
Asiakaskysely
Asiakaskyselyn tarkoitus on ottaa vanhempien näkemykset ja kokemukset mukaan toiminnan arviointiin, jotta toimintaa voidaan jatkossa kehittää entistä paremmin perheiden tarpeita vastaavaksi. Asiakaskysely on osa laajempaa toiminnan arviointia, jonka tavoitteena on Varhaiskasvatuslain (540/2018 § 24) mukaan tukea varhaiskasvatuksen kehittämistyötä, turvata lain tarkoituksen toteuttamista sekä parantaa lapsen kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin edellytyksiä.
Tämän keväällä 2020 toteutetun varhaiskasvatuksen kyselyn pohjalta voidaan todeta, että huoltajat ovat pääosin tyytyväisiä Tuusulan kunnan varhaiskasvatukseen. Tyytyväisyys näyttäytyy niin hyvässä kokonaisarvosanassa, avoimissa vastauksissa kuin väittämien numeroasteikon keskiarvojakaumissa. Erityisesti kiitosta kyselyssä saivat asiantunteva henkilöstö, lapsen viihtyminen päiväkodissa, tavoitteellinen ja suunnitelmallinen varhaiskasvatustoiminta sekä toimintaympäristön turvallisuus.
Kyselyn pohjalta voidaan nostaa myös kustakin teemasta keskeisimpiä mahdollisia kehittämisen kohteita tulevaisuuteen:
- Ulkotoiminnan ja -välineistön monipuolisuus
- Huoltajien osallisuuden lisääminen ryhmän toiminnassa
- Lukemisen ottaminen osaksi jokapäiväistä toimintaa
- Varhaiskasvatussuunnitelmaprosessin ja -keskustelun tarkoituksen avaaminen ja sanoittaminen vanhemmille
- Panostaminen päivittäiseen vuorovaikutukseen ja lapsen päivästä kertomiseen
- Tiedottamisen tehostaminen erityisesti tapahtumien sekä tulevan toiminnan ja suunnitelmien osalta
- Erilaisten vaihtoehtojen esitteleminen osana hakuprosessia varhaiskasvatukseen
Esiopetukseen suunnatun kyselyn pohjalta voidaan todeta, että huoltajat ovat pääosin hyvin tyytyväisiä Tuusulan kunnan esiopetukseen. Erityisesti kiitosta kyselyssä saivat asiantunteva henkilöstö, lapsen viihtyminen esiopetuksessa, tavoitteellinen ja suunnitelmallinen esiopetustoiminta sekä lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmakeskustelu, joka koettiin hyödylliseksi.
Kyselyn pohjalta esiopetuksen mahdollisia kehittämisen kohteita tulevaisuuteen:
- Ulkotoiminnan ja -välineistön kehittäminen ja monipuolisempi käyttäminen, sillä 14,1 prosenttia vastaajista oli jokseenkin eri mieltä siitä, että ulkovälineet mahdollistaisivat monipuolisen leikin ja toiminnan.
- Huoltajien osallisuus esiopetuksen toimintaan ja toiminnan suunnitteluun.
- Päivittäisen vuorovaikutuksen kehittäminen ja lapsen päivän kuulumisista kertominen hakutilanteissa.
- Lapsen osallisuus ja osallistuminen LEOPS-keskusteluun ja oppimissuunnitelman laatimiseen.
- Erilaisista vaihtoehdoista tiedottaminen esiopetukseen hakiessa.
Perhepäivähoidon osalta erityisesti kiitosta kyselyssä saivat asiantunteva henkilöstö, yhteistyö henkilöstön ja perheiden välillä, lapsen viihtyminen hoitopaikassa, tavoitteellinen ja suunnitelmallinen varhaiskasvatustoiminta sekä toimintaympäristön turvallisuus.
Perhepäivähoidossa voidaan nostaa seuraavia kehittämisen kohteita tulevaisuuteen:
- Oppimis- ja leikkiympäristön monipuolisuus sisällä ja ulkona
- Lukemisen ottaminen osaksi jokapäiväistä toimintaa
- Varhaiskasvatussuunnitelmaprosessin ja -keskustelun tarkoituksen avaaminen ja sanoittaminen vanhemmille
- Erilaisten vaihtoehtojen esitteleminen osana hakuprosessia varhaiskasvatukseen
Reunamo Education Research, arvioinnin tulokset
Havainnoinnin tulokset jakautuvat seuraavien otsikoiden alle: ohjattu toiminta, tuettu leikki, vapaa sisäleikki, ulkoilu, perushoito, ruokailu ja lepohetki.
Tuusulassa on muuta maata vähemmän ohjattua toimintaa, mutta tämä toiminta on hyvin laadukasta. Erityisen ilahduttavaa siinä oli runsas liikkuminen. Liikkuminen on yhteydessä myös lasten parempaan oppimiseen.
Tuettu leikki tarkoittaa, että aikuinen ja lapset tuottavat leikin sisällön yhdessä. Tällaista toimintaa on Tuusulassa saman verran kuin muualla Suomessa eli melko vähän. Positiivista tuetussa leikissä on, että siinä aikuinen ja lapsi liikkuvat runsaasti.
Tuusulassa on todella paljon vapaata sisäleikkiä ja tämä on pääosin hyvä asia. Lapset prosessoivat leikkejään vahvasti. Rooli- ja sääntöleikeissä oli huomattavissa, että aikuiset tukevat tai syventävät niitä harvoin.
Ulkoilua Tuusulassa on vähän eikä se ole lapsille yhtä kiinnostavaa kuin sisätoiminta. Ulkoilussa toiminta on yksinkertaista ja usein keskeytyvää eikä se tuota merkittävästi positiivisia emootioita tai liikuta lapsia. Aikuiset osallistuvat ulkotoimintaan vähän ja vuorovaikutus on neutraalia.
Perushoitoa on Tuusulassa saman verran kuin muuallakin Suomessa, n. 50 min päivässä. Se on harvoin lasta kiinnostavaa. Perushoitoa tulee kehittää niin, että siihen sovellettaisiin leikillisiä aineksia, mikä lisäisi sen kiinnostavuutta.
Ruokailutilanteissa on muuta Suomea enemmän sitoutumista, joskin emotionaalisesti sen myönteisyyden lisäämiseen tulee kiinnittää huomiota. Leikki voisi olla ruokailun tunnelman kohottaja ja osallisuuden lisääjä.
Lepohetki on Tuusulassa pidempi kuin muualla Suomessa. Lepohetkillä lukemisen lisäämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Lukemista tulee lisätä myös muussa toiminnassa, sillä sitä tapahtuu vain n. 15 min päivän aikana. Lapset ovat lukemisesta hyvin kiinnostuneita.
Yhteenveto
Kahdesta laadunarvioinnin tavasta oli huomattavissa, että vanhemmat pitävät tärkeänä eri asioita kuin observointitutkimus. Vanhemmat korostavat enemmän yhteistyöhön, lapsen hyvinvointiin, henkilöstöön ja fyysisiin tiloihin liittyviä teemoja, kun taas Reunamon tutkimus syventyy pedagogiikan ja vuorovaikutuksen laatuun erilaisissa arjen tilanteissa. Tätä suuntaavat myös asiat, joita vanhemmilta on ylipäätään asiakaskyselyssä kysytty. Vanhempien kokemukset muodostuvat niistä asioista, jotka ovat heille näkyvissä arjessa.