Valtuusto, kokous 6.4.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 26 Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen kehittäminen

TUUDno-2020-283

Aikaisempi käsittely

Kasvatus- ja sivistyslautakunta, 25.2.2020

Valmistelija

Tiina Simons, kehittämispäällikkö, tiina.simons@tuusula.fi
Virpi Lehmusvaara, sivistysjohtaja, virpi.lehmusvaara@tuusula.fi
Markus Torvinen, opetuspäällikkö, markus.torvinen@tuusula.fi
Hannamari Halinen, varhaiskasvatuspäällikkö, hannamari.halinen@tuusula.fi
Terttu Turnbull-Smith, talouspäällikkö, terttu.turnbull-smith@tuusula.fi

Perustelut

Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen kehittämisen tarpeet 


Varhaiskasvatus 

Varhaiskasvatuksen ruotsinkielinen toiminta, ruotsia äidinkielenään puhuville lapsille, on sijoittunut Kievarin päiväkodin yhteen lapsiryhmään Tuusulan Hyrylässä. Ruotsinkielinen esiopetus on sijoittunut Klemetskogin koulun yhteyteen, joskin aamuisin täydentävää varhaiskasvatusta tarvitsevat lapset tuodaan ensin Kievarin päiväkotiin, josta heille on taksikuljetus Klemetskogiin. Iltapäivän osalta täydentävä varhaiskasvatus esiopetusikäisille on järjestetty Klemetskogin koululla.  

Varhaiskasvatuksen ruotsinkielistä toimintaa on lähdetty kehittämään ja laajentamaan yhteistyössä perusopetuksen kanssa. Tavoitteena on ollut tarjota varhaiskasvatuksessa ruotsinkielistä kielirikasteista toimintaa, jonka parissa olleet lapset voisivat siirtyä ruotsinkieliseen perusopetukseen. Perusopetuksen laskevan oppilasmäärän kasvattamiseksi on käynnistetty varhaiskasvatuksessa kielirikasteinen toiminta syksyllä 2019, joka on suunnattu 3-5-vuotiaille suomenkielisille lapsille. Syksyllä 2020 toiminta laajenee. Tällä hetkellä Kievarin päiväkodin ryhmissä on 16 lasta, joista 3 on alle kolmevuotiaita ja 8 on ruotsinkielisessä kielisuihkussa. 

Varhaiskasvatuksen palveluverkkouudistuksen myötä toiminta Kievarin päiväkodissa päättyy ja toiminta tulee siirtymään joko Martta Wendelin päiväkotiin tai Kirkonkylän kampukseen. 

Varhaiskasvatuksessa haasteena on ollut ruotsinkielisen henkilökunnan saaminen usean vuoden ajan. Toiminnan kehittäminen on lisännyt kiinnostusta työpaikkojamme kohtaan. Lukumäärältään suurempi ruotsinkielinen työyhteisö on osoittautunut kiinnostavaksi ja toiminnan kehittäminen tarjoaa mahdollisuuden työssä kehittymiseen ja toiminnan kehittämiseen.  

Luonteva yhteistyö perusopetuksen kanssa on nykytilanteessa etäisyyden vuoksi kuitenkin haastavaa. Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen yhteistyö samassa toimipisteessä tuottaisi suuremman ruotsinkielisen työyhteisön ja lasten osalta selkeän jatkumon varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta kouluun. 

 

Perusopetus 

Ruotsinkielinen perusopetus on järjestetty Tuusulan Klemetskogin koulussa vuosiluokille 1-6. Esiopetuksen järjestämisen paikka on lapsimääristä riippuen vaihdellut Klemetskogin koululla tai Kievarin päiväkodissa. Yläkouluikäisten opetuksen järjestämisessä Tuusula on tehnyt yhteistyötä Vantaan Helsinge Skolanin kanssa. 

Oppilasmäärä esi- ja perusopetuksessa on kehittämistoimenpiteistä huolimatta ollut viime vuosina laskeva. Tammikuussa 2010 oppilaita oli 53 perusopetuksessa ja 12 esiopetuksessa eli yhteensä 65 oppilasta. Nyt tammikuussa oppilaita oli perusopetuksessa 42 ja esiopetuksessa 7 eli yhteensä 49. Oppilasmäärien laskun lisäksi haasteena on ollut palkata kelpoisia opettajia vakituisiin virkoihin. Henkilöstön hakeutumiseen vaikuttanee yksikön sijainti ja yhteisön koko. Yksikön sijainti on ollut myös monien perheiden kannalta haastava, koska ruotsinkieliset perheet sijoittuvat eri puolille Tuusulan kuntaa. 


Taulukot kunnan lapsimäärät ja ruotsinkielisten perheiden sijoittuminen kunnassa ovat liitteenä.

 

Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen kehittämisen vaihtoehdot 1-4 


Vaihtoehto 1: Kehittäminen nykyisellä palveluverkolla 

Kievarin kielirikasteinen varhaiskasvatus laajenee elokuussa 2020. Tavoitteena on kasvattaa ruotsinkielistä varhaiskasvatusta kielirikasteisena toimintana.  

Klemetskogin kouluun on mahdollista ottaa enemmän oppilaita. Koulun oppilasmäärää voidaan kasvattaa nykyisestä ja kehittää pedagogiikkaa samoin kuin muissakin Tuusulan kouluissa. Tilojen riittävyyden ja opetuksen järjestämisen näkökulmasta toimivin vaihtoehto olisi 3 -ryhmäinen koulu, jolloin oppilasmäärä voisi olla n. 60-70 perusopetuksen oppilasta. Koulussa on osaava henkilöstö ja vahva yhteisöllisyys, mutta henkilöstön vaihtuvuus on kohtalaista. Haasteena ovat pienet lapsi- ja oppilasmäärät sekä varhaiskasvatus ja esi-/perusopetus sijainti eri toimipaikoissa. Tämä vaikuttaa mm. esiopetusta täydentävän varhaiskasvatuksen järjestämiseen. Koulun sijainti vaikuttaa saavutettavuuteen ja houkuttelevuuteen eikä mahdollista yhteistyötä naapurikuntien kanssa oppilasmäärän lisäämiseksi. 

 

Vaihtoehto 2: Ruotsinkielinen varhaiskasvatus ja opetus siirtyy Kirkonkylän kampukselle 2023 

Opetus ja varhaiskasvatus voidaan sijoittaa samaan yksikköön ja saadaan lapselle selkeä jatkumo.  Laskevat oppilasmäärät mahdollistavat sen, että hankesuunnitelmassa hyväksyttyyn Kirkonkylän kampukseen mahtuvat ruotsinkielisen opetuksen oppilaat ja ruotsinkielinen varhaiskasvatus. Kirkonkylän kampukselle on hyvät kulkuyhteydet eri puolilta Tuusulaa, niin oppilaille kuin henkilöstöllekin. Yksikkö on lähellä isoja asuinalueita mm. Rykmentinpuistoa. Yhteistyö naapurikuntien kanssa mahdollistuu ja yhteistyön kautta koulu voi kasvaa ns. 1-sarjaiseksi, yli sadan oppilaan yksiköksi. Tiivis ja joustava varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen työyhteistyö ja toiminnot tukevat toisiaan ja ovat etuna myös rekrytoinnissa. 

 

Vaihtoehto 3: Ruotsinkielinen perusopetus siirtyy Rykmentinpuiston yhtenäiskouluun 2024 ja varhaiskasvatus järjestetään Martta Wendelinin päiväkodissa

Kouluun on hyvät kulkuyhteydet eri puolilta Tuusulaa. Rykmentinpuiston koulu kasvaa entistä suuremmaksi, jos ruotsinkielinen varhaiskasvatus ja opetus siirretään sinne. Lähellä isoja asuinalueita mm. Rykmentinpuistoa. Jatkumo varhaiskasvatuksesta opetukseen ei toteudu tässä vaihtoehdossa. Yhteistyö naapurikuntien kanssa mahdollistuisi koulun Rykmentinpuiston sijainnilla ja yhteistyön kautta koulu voi kasvaa ns. 1-sarjaiseksi, yli sadan oppilaan yksiköksi. 

 

Vaihtoehto 4: Ruotsinkielinen perusopetus siirtyy Lahelan yhtenäiskouluun vuonna 2026 ja varhaiskasvatus järjestetään Martta Wendelinin päiväkodissa

Nykyistä keskeisempi sijainti, mutta yhteistyö naapurikuntien kanssa ei toteudu. Perusopetus säilyy samalla alueella. 

Saavutettavuus koko Tuusulasta vaikeampaa kuin Kirkonkylän ja Rykmentinpuiston vaihtoehdoissa. Koulun kehittäminen siirtyy pidemmälle tulevaisuuteen, koska valmistuminen vasta 2026. 


Ennakkovaikutusten arviointi

Osana ruotsinkielisen opetuksen kehittämistä on tehty ennakkovaikutusten arviointia. Hyväksytyssä kunnan palveluverkkosuunnitelmassa (valtuusto 9.12.2019) on kirjattu, että ruotsinkielisen opetuksen osalta arviointi toteutetaan.  Ennakkovaikutusten arvioinnin tarkoituksena on arvioida yhdessä; lapset, huoltajat, henkilökunta, kuntalaiset ja muut toimijat, mitä erilaisia vaikutuksia mahdollisilla muutoksilla ja tehtävillä päätöksillä olisi. 

Näkökulmina tässä toteutetussa ennakkovaikutusten arvioinnissa on suorat henkilövaikutukset eli vaikutukset lapsiin, perheisiin ja henkilöstöön sekä talousvaikutukset. Tärkeä osa ennakkovaikutusten arviointia on lapsivaikutusten arviointi. Lapsivaikutusten arvioinnilla varmistetaan lasten kuulemista ja lasten oikeuksien toteutumista päätöksenteossa.  

Ennakkovaikutusten arviointia varten voidaan mm. järjestetään tilaisuuksia, johon kutsutaan mukaan kuntalaisia, joita asia koskee, toteutetaan erilaisia kyselyitä sekä kerätään viranhaltijoiden tuottamaa tietoa päätöksenteon tueksi.

Ruotsinkielisen opetuksen kehittämiseksi ennakkovaikutusten arviointia toteutettiin yhteistyössä seuraavasti: 

  1. Huoltajille järjestettiin vanhempainilta 12.12.2019, jossa oli neljän eri kehittämisvaihtoehdon esittely sekä osallistavaa yhteistä työskentelyä 

  1. Kysely Klemetskogin ja Kievarin ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen huoltajille tammikuussa 2020 vanhempainillassa esitetyistä vaihtoehdoista. 

  1. Työskentely Klemetskogin esi- ja perusopetuksen oppilaille tammikuussa 2020 piirtäen ja kirjoittaen teemasta: Tulevaisuuden koulu. 

  1. Henkilöstökysely Klemetskogin opetushenkilöstölle vaihtoehdoista helmikuu 2020. 

  1. Pidettiin infokeskustelu kasvatus- ja sivistyslautakunnassa 28.1.2020

  2.  Tuotettiin viranomaistietoa talousvaikutusten arviointia varten 


Ennakkovaikutusten arviointi on liitteenä.
 

Yhteenveto ennakkovaikutusten arvioinnista ja johtopäätökset 

Ennakkovaikutusten arvioinnin eri osa-aluissa on laajasti tarkasteltu ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen kehittämistä ja mahdollista sijoittumista neljällä eri vaihtoehdolla. Vahvimpina vaihtoehtoina on toiminnan jatkaminen nykyisellä palveluverkolla tai ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen siirtäminen Kirkonkylän kampukselle. Ennakkovaikutusten arvioinnin lisäksi kehittämisestä on tiedotettu sekä Kievarin varhaiskasvatusyksikön ja Klemetskogin koulun henkilöstöä ennen prosessin alkua.

Huoltajille tärkeinä näyttäytyi ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen kehittäminen (75% erittäin tärkeää), yhteisön vahvistaminen (34.5% erittäin tärkeää) ja oppilaiden määrän lisääminen (37.9% erittäin tärkeää). Kyläkoulu nykyisellä sijainnillaan saa myös vahvaa kannatusta (34.5 % erittäin tärkeää), mutta sen nykysijainnin ja kehittämisen rajalliset mahdollisuudet nostettiin esille ja varhaiskasvatuksen sekä perusopetuksen sijainti samassa paikassa erittäin tärkeänä (34.5%). Kirkonkylän kampus nähtiin hyvänä vaihtoehtona tulevaisuuden tarpeita vastaamaan. Uuden kampuksen suunnittelussa tulee ruotsinkielisen yhteisön tarpeet huomioida, kampuksen suunnittelussa tulee huolehtia “kielihygieniasta” ja vanhempia sekä ruotsinkielisiä taustayhteisöjä aktiivisesti osallistaa. 

Lasten ja nuorten toiveissa näkyy halu päästä vaikuttamaan enemmän sekä opetukseen että toimintaympäristöön riippumatta siitä missä opetus järjestetään. Osa oppilaista otti kantaa nykyisen tilanteen säilymisen ja pysyvyyden puolesta, osa visioi uutta oppimisympäristöä. 

Henkilökunnasta puolet toivoo pysyvyyttä ja puolet haluavat muutosta - henkilökunnan osallistaminen muutosprosessiin ja uuden koulun kehittämiseen on tärkeää.  

Talousvaikutusten näkökulmasta ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen siirtäminen Kirkonkylän kampukselle tuottaa kustannussäästöjä karkeasti arvioiden n. 215 000 euroa vuodessa tuntikehyksen, ruokapalveluiden ja kiinteistön vuokrien osalta. 

Kun mietitään yksikön sijaintia Tuusulan alueella, ei tällä hetkellä kaikille “parasta” paikkaa ole, koska oppilaat tulevat eri puolilta Tuusulaa. Päätöksen tekemisessä täytyykin tämän vuoksi keskittyä mikä on paras sijaintipaikka tulevaisuutta ajatellen. 

Varhaiskasvatuksessa haasteena on ollut ruotsinkielisen henkilökunnan saaminen usean vuoden ajan. Toiminnan kehittäminen on lisännyt kiinnostusta työpaikkojamme kohtaan. Lukumäärältään suurempi ruotsinkielinen työyhteisö on osoittautunut kiinnostavaksi ja toiminnan kehittäminen tarjoaa mahdollisuuden työssä kehittymiseen ja toiminnan kehittämiseen. Luonteva yhteistyö perusopetuksen kanssa on nykytilanteessa etäisyyden vuoksi kuitenkin haastavaa. Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen yhteistyö samassa toimipisteessä tuottaisi suuremman ruotsinkielisen työyhteisön, joka ei olisi niin haavoittuva mahdollisten sijaistilanteiden kohdalla ja takaisi lasten osalta selkeän jatkumon varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta kouluun. 

Oppilasmäärä esi- ja perusopetuksessa on kehittämistoimenpiteistä huolimatta ollut viime vuosina laskeva. Oppilasmäärien laskun lisäksi haasteena on ollut palkata kelpoisia opettajia vakituisiin virkoihin. Henkilöstön hakeutumiseen vaikuttanee yksikön sijainti ja yhteisön koko.  

Siirrolla Kirkonkylään tai Rykmentinpuistoon voidaan saada alueen houkuttelevin ja uudenaikaisin ruotsinkielinen koulu. Koulun yhteisön jäsenet voivat asua 3 kunnan alueella ja saada silti palvelun kohtalaisen koulumatkan päästä. Keskeisempi sijainti mahdollistaa oppilaiden ohjautumisen myös lähikunnista, joiden kanssa on käyty alustavia neuvotteluja.   

Vain siirrolla Kirkonkylään tai Rykmentinpuistoon voidaan saada nopeaa kasvua ruotsinkieliseen opetukseen. Kirkonkylä varmistaa myös yhtenäisen polun varhaiskasvatuksesta perusopetukseen ja alakoulun loppuun. 

Siirto Kirkonkylään on aikaisin mahdollinen ajankohta ruotsinkielisen opetuksen kasvulle. Kirkonkylän kampuksen osalta toteutussuunnittelu on käynnissä ja valmistumassa elokuussa 2020. Jos ruotsinkielinen varhaiskasvatus ja opetus halutaan siirtää samalle kampukselle, tulee päätökset tehdä kevään 2020 aikana, jotta ehditään hyvin valmistella toimiva suomenkielisen ja ruotsinkielisen toiminnan yhteistyö riittävän laajalla osallisuudella. Mikäli ruotsinkielistä opetusta ei siirretä osaksi Kirkonkylän kampusta, on kampuksen toteutussuunnittelussa tarkasteltava oppilasmäärien riittävyyttä jo hyväksyttyyn hankkeen laajuuteen ja selvittää muiden yksiköiden mahdollinen yhdistäminen tai oppilaaksioton muutokset.  

Ehdotus

Esittelijä

Virpi Lehmusvaara, sivistysjohtaja, virpi.lehmusvaara@tuusula.fi

Kasvatus- ja sivistyslautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että

  • Tuusulan ruotsinkielistä opetusta ja varhaiskasvatusta kehitetään siten, että molemmat toiminnot sijoittuvat valmistuvaan Kirkonkylän kampukseen. Kirkonkylän kampuksen arvioitu valmistumisaika on syksy 2023
  • Tuusulan kunta käynnistää neuvottelut kuntayhteistyön lisäämiseksi ja valmistelee huolellisesti kampuksen toteutussuunnittelun siten, että suomenkielinen ja ruotsinkielinen varhaiskasvatus ja opetus toteutuvat parhaalla mahdollisella tavalla
  • kunnan palveluverkkosuunnitelmassa tarkastellaan Klemetskogin koulukiinteistön jatko, jota sivistyksen toimialue ei ruotsinkielisen opetuksen siirtymisen jälkeen enää tarvitse. 

- - - 

Puheenjohtajan avattua keskustelun, jäsen Alanko esitti asian palauttamista uudelleen valmisteluun perustelunaan puutteellinen vaikutusten ennakkoarviointi. Jäsen Avellan kannatti esitystä. 

Koska oli tehty kannatettu esitys asian palauttamisesta uudelleen valmisteluun, puheenjohtaja esitti toimitettavaksi nimenhuutoäänestyksen. Äänestysjärjestykseksi hyväksyttiin puheenjohtajan esitys, jonka mukaan ne, jotka kannattavat asian käsittelyä tässä kokouksessa, äänestävät ”jaa” ja jos ”ei” voittaa, jäsen Alangon esitys on tullut lautakunnan päätökseksi.

Suoritetussa äänestyksessä asian käsittelyä tässä kokouksessa kannattivat jäsenet Udd, Nätkynmäki, Väänänen, Laitila, Hellgren, Airikka, Tuhkunen, Raevuori, Salonen ja jäsen Alangon esitystä kannattivat jäsenet Avellan ja Alanko.

Puheenjohtaja totesi äänestyksen päättyneen äänin 9-2, että asia käsitellään tässä kokouksessa.

Keskustelun jatkuessa, jäsen Alanko esitti asian ratkaisemista vaihtoehdon 1 mukaisesti. Jäsen Avellan kannatti esitystä.

Koska oli tehty kannatettu muutosesitys, puheenjohtaja esitti toimitettavaksi nimenhuutoäänestyksen. Äänestysjärjestykseksi hyväksyttiin puheenjohtajan esitys, jonka mukaan esittelijän ehdotusta äänestävät ”jaa” ja jos ”ei” voittaa, jäsen Alangon esitys on tullut lautakunnan päätökseksi.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotusta kannattivat jäsenet Nätkynmäki, Väänänen, Laitila, Hellgren, Airikka, Raevuori, Salonen ja jäsen Alangon esitystä kannattivat jäsenet Alanko ja Avellan. Jäsen Tuhkunen äänesti tyhjää.

Puheenjohtaja totesi lautakunnan päättäneen äänin 7-2, 1 tyhjä ääni, esittelijän ehdotuksen mukaisesti.

 

Päätös

Kasvatus- ja sivistyslautakunta päätti äänin 7-2, 1 tyhjä ääni, ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että

  • Tuusulan ruotsinkielistä opetusta ja varhaiskasvatusta kehitetään siten, että molemmat toiminnot sijoittuvat valmistuvaan Kirkonkylän kampukseen. Kirkonkylän kampuksen arvioitu valmistumisaika on syksy 2023
  • Tuusulan kunta käynnistää neuvottelut kuntayhteistyön lisäämiseksi ja valmistelee huolellisesti kampuksen toteutussuunnittelun siten, että suomenkielinen ja ruotsinkielinen varhaiskasvatus ja opetus toteutuvat parhaalla mahdollisella tavalla
  • kunnan palveluverkkosuunnitelmassa tarkastellaan Klemetskogin koulukiinteistön jatko, jota sivistyksen toimialue ei ruotsinkielisen opetuksen siirtymisen jälkeen enää tarvitse. 
     

Lisäksi lautakunta päätti, että valmistelun edetessä tarkennetaan ennakkovaikutusten arviointia Ruotsinkylän ruotsinkieliselle ja kyläyhteisölle.

Samalla lautakunta muistuttaa valtuustokauden tavoitteesta 22 kylien elinvoimaisuuden edistämisestä ja maaseutumaisesta ympäristöstä ja edellyttää Tuusulan kunnalta konkreettisia toimia tämän tavoitteen saavuttamiseksi, myös koulukiinteistön tulevassa käytössä.

Jäsen Alanko jätti asiasta eriävän mielipiteen. Eriävä mielipide liitetään pöytäkirjaan.

Heli Udd ja Mäntsälän kunnan edustaja Martti Nykänen poistuivat kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo 19.42.

Kunnanhallitus, 16.3.2020

Valmistelija

Virpi Lehmusvaara, sivistysjohtaja, virpi.lehmusvaara@tuusula.fi
Tiina Simons, kehittämispäällikkö, tiina.simons@tuusula.fi
Markus Torvinen, opetuspäällikkö, markus.torvinen@tuusula.fi
Hannamari Halinen, varhaiskasvatuspäällikkö, hannamari.halinen@tuusula.fi
Terttu Turnbull-Smith, talouspäällikkö, terttu.turnbull-smith@tuusula.fi

Perustelut

Valmisteluvaiheessa on tehty useammasta eri näkökulmasta ennakkovaikutusten arviointia. Ehdotuksen mukaan ruotsinkielistä opetusta ja varhaiskasvatusta kehitetään siten,​ että molemmat toiminnot sijoittuvat, arviolta vuonna 2023 valmistuvaan, Kirkonkylän kampukseen. Toimeenpanon yhteydessä, eli suunniteltaessa yksityiskohtaisemmin Kirkonkylän kampuksen toimintoja ja toimintatapoja, on erityisen tärkeää varmistaa laajemminkin ruotsinkielisen yhteisön tarpeiden toteutuminen.  

Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen sijoittuessa Kirkonkylän kampukseen, vapautuu Klementskogin koulu opetuskäytöstä. Suunniteltaessa Klementskogin koulun jatkokäyttöä on tärkeää samalla arvioida ja varmistaa alueen ja kyläyhteisön tarpeiden toteutuminen. 

Ehdotus

Esittelijä

Arto Lindberg, pormestari, arto.lindberg@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää 

  • Tuusulan ruotsinkielistä opetusta ja varhaiskasvatusta kehitetään siten,​ että molemmat toiminnot sijoittuvat valmistuvaan Kirkonkylän kampukseen. Kirkonkylän kampuksen arvioitu valmistumisaika on syksy 2023
  • Tuusulan kunta käynnistää neuvottelut kuntayhteistyön lisäämiseksi ja valmistelee huolellisesti kampuksen toteutussuunnittelun siten,​ että suomenkielinen ja ruotsinkielinen varhaiskasvatus ja opetus toteutuvat parhaalla mahdollisella tavalla
  • kunnan palveluverkkosuunnitelmassa tarkastellaan Klemetskogin koulukiinteistön jatko,​ jota sivistyksen toimialue ei ruotsinkielisen opetuksen siirtymisen jälkeen enää tarvitse
  • toimeenpanon yhteydessä varmistetaan ruotsinkielisen yhteisön tarpeiden toteutuminen sekä tulevan koulukampuksen että Ruotsinkylän yhteisön näkökulmista. 

 

---

Avattuaan asiassa keskustelun puheenjohtaja poisti selostusosassa olevasta lauseesta "Valmisteluvaiheessa on tehty useammasta eri näkökulmasta ennakkovaikutusten arviointia Ruotsinkylän ruotsinkieliselle ja kyläyhteisölle" sanat "Ruotsinkylän ruotsinkieliselle ja kyläyhteisölle".

Tuija Reinikainen Pekka Heikkisen kannattamana esitti, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun. 

Koska oli tehty kannatettu palautusesitys, oli asia ratkaistava äänestämällä. Kunnanhallitus hyväksyi puheenjohtajan äänestysesityksen, että ne, jotka kannattavat asian käsittelyä tässä kokouksessa äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat asian palauttamista uudelleen valmisteluun, äänestävät ei. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 9 jaa-ääntä (Huuhtanen, Lappalainen, Mäensivu, Mäki-Kuhna, Riola, Salmi, Peltonen, Salonen ja Lindberg) ja 4 ei-ääntä (Heikkilä, Heikkinen, Mattila ja Reinikainen). Puheenjohtaja totesi, että asia käsitellään tässä kokouksessa.  

Päätös

Kunnanhallitus päätti ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää 

  • Tuusulan ruotsinkielistä opetusta ja varhaiskasvatusta kehitetään siten,​ että molemmat toiminnot sijoittuvat valmistuvaan Kirkonkylän kampukseen. Kirkonkylän kampuksen arvioitu valmistumisaika on syksy 2023
  • Tuusulan kunta käynnistää neuvottelut kuntayhteistyön lisäämiseksi ja valmistelee huolellisesti kampuksen toteutussuunnittelun siten,​ että suomenkielinen ja ruotsinkielinen varhaiskasvatus ja opetus toteutuvat parhaalla mahdollisella tavalla
  • kunnan palveluverkkosuunnitelmassa tarkastellaan Klemetskogin koulukiinteistön jatko,​ jota sivistyksen toimialue ei ruotsinkielisen opetuksen siirtymisen jälkeen enää tarvitse
  • toimeenpanon yhteydessä varmistetaan ruotsinkielisen yhteisön tarpeiden toteutuminen sekä tulevan koulukampuksen että Ruotsinkylän yhteisön näkökulmista. 

 

Tuija Reinikainen ilmoitti päätöksestä seuraavan eriävän mielipiteen: 

"Esitin pykälän palauttamista uudelleen valmisteluun. Perusteluissa kerrottiin, että ennakkovaikutusten arviointi on tehty Ruotsinkylän ruotsinkielisille kyläyhteisölle. Näin ei kuitenkaan ole tehty. Kyläkoulut ovat merkittävä voimavara yhteisöille ja siksi on tärkeää, että niitä kuullaan, kun muutoksia aletaan suunnittelemaan. Ruotsinkylän kyläyhdistys on pyytänyt asiasta lausunnon hyte-lautakunnalta. Lautakunnan lausunto kuitenkin puuttuu. Perusteluissa puhutaan myös yhteistyöstä naapurikuntien, Keravan ja Järvenpään kanssa. Kun kyseessä on Tuusulalle samalla merkittävästä investoinnista, olisi ollut tärkeää, että niiden kasvatus- ja sivistystoimen lausunnot olisivat olleet mukana."

Pekka Heikkinen  ilmoitti päätöksestä seuraavan eriävän mielipiteen: 

"Mielestäni ruotsinkielisen opetuksen siirtämistä esitetyllä tavalla ei pitäisi tehdä tässä vaiheessa seuraavin perustein:

  • ruotsinkielinen opetus on vuoden 2018 palveluverkkosuunnitelmassa ja suunnitelman 2019 tehdyssä tarkistuksessa todettu voitavan hyvin hoitaa nykyisissä tiloissa.
  • ruotsinkielisten opetus- ja varhaiskasvatuksen palvelujen tarve on kehittämistoimenpiteistä huolimatta vähentynyt selvästi kuluneiden kymmenen vuoden aikana
  • myös suomenkielisten lapsien syntyvyys on asteittain puolittunut vuoden 2010 jälkeen
  • esittelyn mukaan ruotsinkielisen opetuksen siirron investointivaikutus on noin 10 milj.euroa
  • tietoa naapurikunnista mahdollisesti tulevien oppilaiden määristä ei ole, sitä aletaan vasta selvittää
  • esittelystä ei käy ilmi, kuinka paljon tilaa opetuksen järjestämiseen tarvitaan, ei myöskään investointikustannusten määrää."


Virpi Lehmusvaara ja Tiina Simons olivat asiantuntijoina kokouksessa.

Ehdotus

Valtuusto päättää 

  • Tuusulan ruotsinkielistä opetusta ja varhaiskasvatusta kehitetään siten,​ että molemmat toiminnot sijoittuvat valmistuvaan Kirkonkylän kampukseen. Kirkonkylän kampuksen arvioitu valmistumisaika on syksy 2023
  • Tuusulan kunta käynnistää neuvottelut kuntayhteistyön lisäämiseksi ja valmistelee huolellisesti kampuksen toteutussuunnittelun siten,​ että suomenkielinen ja ruotsinkielinen varhaiskasvatus ja opetus toteutuvat parhaalla mahdollisella tavalla
  • kunnan palveluverkkosuunnitelmassa tarkastellaan Klemetskogin koulukiinteistön jatko,​ jota sivistyksen toimialue ei ruotsinkielisen opetuksen siirtymisen jälkeen enää tarvitse
  • toimeenpanon yhteydessä varmistetaan ruotsinkielisen yhteisön tarpeiden toteutuminen sekä tulevan koulukampuksen että Ruotsinkylän yhteisön näkökulmista. 

---

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun Pekka Heikkinen teki Eeva-Liisa Niemisen, Monica Avellanin, Taina Ketvelin, Aarno Järvisen, Margita Winqvistin ja  Matti Alangon kannattamana seuraavan palautusesityksen:

 "Tuusulan kunnan talous on erittäin rasittuneessa tilassa. Viime vuoden tilinpäätös on noin 20 milj. euroa alijäämäinen ja arvioni mukaan tämän vuoden talousarvion alijäämä tulee kasvamaan 25-30 milj. euroon. Tässä tilanteessa palveluverkkosuunnitelmaa ja hankkeiden kokoa sekä ajoitusta on tarkistettava merkittävästi. Nyt suunniteltavia koulu- ja varhaiskasvatushankkeita ei ole syytä mitoittaa yli näkyvissä olevan tarpeen. Toimitilat on suunniteltava niin, että niitä voidaan sujuvasti laajentaa siinä vaiheessa kun lisätilaa tarvitaan. Ruotsinkielisen opetuksen siirtämistä esitetyllä tavalla ei pitäisi tehdä tässä vaiheessa seuraavin perustein:

  • ruotsinkielinen opetus on vuoden 2018 palveluverkkosuunnitelmassa ja suunnitelman 2019 tehdyssä ko. suunnitelman tarkistuksessa todettu voitavan hyvin hoitaa nykyisissä tiloissa.
  • ruotsinkielisten opetus-​ ja varhaiskasvatuksen palvelujen tarve on vähentynyt selvästi kuluneiden kymmenen vuoden aikana - eri lähteistä saamieni selvitysten mukaan suunniteltu usi koulu mitoitettaisiin noin sadalle oppilaalle, kun nykyinen oppilasmäärä on alle viisikymmentä - myös suomenkielisten lapsien määrä on asteittain puolittunut vuoden 2010 jälkeen, mikä näkyy tämän asian esittelyaineistossa - kunnanhallituksessa asiaa kysyttyäni selvisi, että ruotsinkielisen opetuksen siirron investointivaikutus on noin 10 milj.euroa, investoinnin suuruus ei selviä esittelyaineistosta - Jos opetus siirtyy, ruotsinkielisen opetuksen ja varhaiskasvatuksen toimitilakustannukset tulevat nousemaan 3-4-kertaisiksi - uusien tilojen huoneistokustannuksia ei saa selville esittelyaineistosta
  • tietoa naapurikunnista mahdollisesti tulevien oppilaiden määristä ei ole,​ sitä aletaan vasta selvittää. hyvään valmisteluun kuuluu, että ne selvitetään ennen päätöksentekoa. Kun asiaa kysytään naapurikunnilta, pitäisi samalla sitouttaa ne osallistumaan myös koulun investointikustannuksiin.

Esitän asian palauttamista uuteen valmisteluun "

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu palautusesitys, on asia ratkaistava äänestämällä. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat asian käsittelyä tässä kokouksessa, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Heikkisen tekemää palautusesitystä, äänestävät "ei".

Suoritetussa äänestyksessä

  • jaa-äänen antoivat Pasi Huuhtanen, Jorma Sulander, Tommi Partanen, Päivö Kuusisto, Anna Yltävä, Ilona Toivanen, Aila Koivunen, Jouko Riola, Arto Nätkynmäki, Jere Pulska, Jerry Airikka, Sanna Tuhkunen, Seppo Noro, Jussi Salonen, Kari Kinnunen, Laura Åvall, Kim Kiuru, Johanna Sipiläinen, Lilli Salmi, Emmi Sirniö, Elisa Laitila, Mika Mäki-Kuhna, Ruut Sjöblom, Henri Koskela, Sanna Kervinen, Ilmari Sjöblom, Janne Mellin, Karita Mäensivu, Arto Lindberg, Jani Peltonen, Petra Kela, Sami Tamminen, Ulla Palomäki, Ulla Rosenqvist, Veikko Seuna
  • ei-äänen antoivat Matti Alanko, Aarno Järvinen, Kirsi Viitanen, Margita Winqvist, Satu Heikkilä, Jari Anttalainen, Liisa Palvas, Markus Meckelborg, Taina Ketvel, Antti Kaikkonen, Pekka Heikkinen, Ari Nyman, Eeva-Liisa Nieminen, Lea Ahonen, Monica Avellan, Leena Joensuu.

 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 35 jaa-ääntä ja 16 ei-ääntä. Puheenjohtaja totesi valtuuston päättäneen käsitellä asian tässä kokouksessa.

Keskustelun jatkuessa Matti Alanko esitti Pekka Heikkisen kannattamana, että ruotsinkielisen opetuksen kehittäminen tapahtuu Klemetskogin koulun yhteydessä.

Jussi Salonen esitti  Eeva-Liisa Niemisen, Anna Yltävän, Sanna Tuhkusen ja Aarno Järvisen kannattamana seuraavaa:
"Valtuusto päättäessään ruotsinkielisen opetuksen siirtämisestä Kirkonkylän uuteen kouluun edellyttää ennen lopullista rakentamispäätöstä tarkemmat taloudelliset laskelmat ruotsinkielisen opetuksen järjestämisestä niin toiminta- kuin kiinteistökustannusten osalta."

Sanna Kervinen esitti Sanna Tuhkusen ja Aarno Järvisen kannattamana päätökseen lisättäväksi, että jatkotyössä tulee ottaa huomioon HYTE-lautakunnan hankkeesta antama lausunto.

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatetut muutosesitykset, on asia ratkaistava äänestämällä. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Alangon tekemää muutosesitystä, äänestävät "ei".

Suoritetussa äänestyksessä

  • jaa-äänen antoivat Tommi Partanen, Ilona Toivanen, Päivö Kuusisto, Jussi Salonen, Pasi Huuhtanen, Jari Anttalainen, Laura Åvall, Johanna Sipiläinen, Seppo Noro, Anna Yltävä, Sanna Kervinen, Sanna Tuhkunen, Jere Pulska, Jouko Riola, Aila Koivunen, Lilli Salmi, Jerry Airikka, Mika Mäki-Kuhna, Ilmari Sjöblom, Janne Mellin, Jorma Sulander, Markus Meckelborg, Elisa Laitila, Kim Kiuru, Arto Nätkynmäki, Henri Koskela, Ruut Sjöblom, Emmi Sirniö, Kari Kinnunen, Karita Mäensivu, Taina Ketvel, Arto Lindberg, Jani Peltonen, Lea Ahonen, Petra Kela, Sami Tamminen, Ulla Palomäki, Ulla Rosenqvist, Veikko Seuna
  • ei-äänen antoivat Matti Alanko, Pekka Heikkinen, Margita Winqvist, Antti Kaikkonen, Satu Heikkilä, Ari Nyman, Eeva-Liisa Nieminen, Monica Avellan, Leena Joensuu
  • tyhjän äänen antoivat Aarno Järvinen, Liisa Palvas, Kirsi Viitanen.

 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 39 jaa-ääntä, 9 ei-ääntä ja 3 tyhjää ääntä. Puheenjohtaja totesi pohjaehdotuksen tulleen päätökseksi tässä äänestyksessä.

Tämän jälkeen valtuusto hyväksyi yksimielisesti Jussi Salosen ja Sanna Kervisen esittämät lisäykset pohjaehdotukseen. 

Päätös

Valtuusto päätti

  • Tuusulan ruotsinkielistä opetusta ja varhaiskasvatusta kehitetään siten,​ että molemmat toiminnot sijoittuvat valmistuvaan Kirkonkylän kampukseen. Kirkonkylän kampuksen arvioitu valmistumisaika on syksy 2023
  • Tuusulan kunta käynnistää neuvottelut kuntayhteistyön lisäämiseksi ja valmistelee huolellisesti kampuksen toteutussuunnittelun siten,​ että suomenkielinen ja ruotsinkielinen varhaiskasvatus ja opetus toteutuvat parhaalla mahdollisella tavalla
  • kunnan palveluverkkosuunnitelmassa tarkastellaan Klemetskogin koulukiinteistön jatko,​ jota sivistyksen toimialue ei ruotsinkielisen opetuksen siirtymisen jälkeen enää tarvitse
  • toimeenpanon yhteydessä varmistetaan ruotsinkielisen yhteisön tarpeiden toteutuminen sekä tulevan koulukampuksen että Ruotsinkylän yhteisön näkökulmista
  • edellyttää ennen lopullista rakentamispäätöstä tarkemmat taloudelliset laskelmat ruotsinkielisen opetuksen järjestämisestä niin toiminta- kuin kiinteistökustannusten osalta
  • että jatkotyössä tulee ottaa huomioon HYTE-lautakunnan hankkeesta antama lausunto.

 

Pekka Heikkinen, Matti Alanko ja Eeva-Liisa Nieminen ilmoittivat päätöksestä eriävän mielipiteen.

Matti Alangon eriävä mielipide:
"Valtuuston päätöksenteko tapahtui puutteellisilla tiedoilla. Ennakkovaikutusten arviointi pitää näin merkittävässä päätöksessä olla laaja, käsittäen taloudelliset seikat koko kuntatalouden kannalta käsittäen mm. tilakeskuksen ja sivistystoimen. Valtuuston kokouksessa tietoon oli saatettu vain osa vanhempien mielipiteistä. Ruotsinkylän kyläyhteisön kannalta asiaa ei oltu edes selvitetty. Pormestariohjelmassa on mainittu, ettei kyläkouluja lakkauteta, ellei niissä ole sisäilmaongelmia. Klemesskogin koulu on hiljattain remontoitu, eikä siellä ole sisäilmaongelmia. Asian valmistelussa on pyritty osoittamaan vain yksi vaihtoehto mahdolliseksi mm. kirjoittamalla esittelytekstiin henkilöstön kyselyn tulokset siten, että puolet henkilöstöstä kannattaa koulun säilyttämistä nykyisellä paikallaan ja puolet haluaisi siirtää opetuksen muualle. Kuitenkin kyselyn vastauksien perusteella 86% henkilöstöstä haluaisi opetuksen säilyvän Klemesskogin koululla. Pykälä olisi pitänyt palauttaa uudelleen valmisteluun, kuten kokouksessa ehdotettiin. Nyt hätiköiden tehty päätös voi johtaa valituksiin ja sinänsä hyvä asia, ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen kehittäminen ei etene Tuusulassa. HYTE lautakunnan mielipidettä ei edes ollut Valtuuston kokoukseen mennessä, vaikka oikean menettelytavn mukaan se olisi pitänyt olla. Näin merkittäviä päätöksiä ei voi tehdä näin huteralla valmistelulla."

Tiedoksi

sivistys

Liitteet

Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen kehittäminen talousvaikutukset taulukolla, khall 16.3.2020, valt 6.4.2020.pdf (pdf, 430 kt)
Ennakkovaikutusten arviointi, ruotsinkielinen, khall 16.3.2020, valt 6.4.2020.pdf (pdf, 1006 kt)
Lapsimäärät, khall 16.3.2020, valt 6.4.2020.pdf (pdf, 414 kt)
Kuuntele Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen kehittäminen talousvaikutukset taulukolla, khall 16.3.2020, valt 6.4.2020.pdf
Kuuntele Ennakkovaikutusten arviointi, ruotsinkielinen, khall 16.3.2020, valt 6.4.2020.pdf
Kuuntele Lapsimäärät, khall 16.3.2020, valt 6.4.2020.pdf
 Eriävä mielipide, Alanko Matti, kassi 25.2.2020, khall 16.3.2020, valt 6.4.2020

Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS

Valitusoikeus ja valituksen perusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun muutettu päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Valitusviranomainen
Päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella Helsingin hallinto-oikeudelta.
Valitusviranomaisen yhteystiedot
Helsingin hallinto-oikeus
Radanrakentajantie 5
00520 Helsinki
Puhelin 029 56 42000
Faksi 029 56 42079
sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi

Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti
Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. 

MRL 188 §:n 3 momentin mukaan kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon samaan aikaan, kun päätöksen katsotaan kuntalain 140 §:n mukaisesti tulleen kunnan jäsenen tietoon.

Muista kuin em. päätöksistä asianosaisen katsotaan saaneen tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi yleiseen tietoverkkoon, ei lueta määräaikaan.

Valituksen muoto ja sisältö 
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

1) päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
3) vaatimusten perustelut;
4) mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:

  • valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  • selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
     

Valitusasiakirjojen toimittaminen
Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaisille ennen valitusajan päättymistä. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.
Asiakirjat toimitetaan viranomaisen asiointiosoitteeseen lähettäjän omalla vastuulla. Tämä voidaan tehdä myös postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Lisätietoja
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) 2 §:n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua, joka on hallinto-oikeudessa 260 euroa. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua. Maksua ei myöskään peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi.