Kasvatus- ja sivistyslautakunta, kokous 25.2.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 15 Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen kehittäminen

TUUDno-2020-283

Valmistelija

  • Tiina Simons, kehittämispäällikkö, tiina.simons@tuusula.fi
  • Virpi Lehmusvaara, sivistysjohtaja, virpi.lehmusvaara@tuusula.fi
  • Markus Torvinen, opetuspäällikkö, markus.torvinen@tuusula.fi
  • Hannamari Halinen, varhaiskasvatuspäällikkö, hannamari.halinen@tuusula.fi
  • Terttu Turnbull-Smith, talouspäällikkö, terttu.turnbull-smith@tuusula.fi

Perustelut

Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen kehittämisen tarpeet 


Varhaiskasvatus 

Varhaiskasvatuksen ruotsinkielinen toiminta, ruotsia äidinkielenään puhuville lapsille, on sijoittunut Kievarin päiväkodin yhteen lapsiryhmään Tuusulan Hyrylässä. Ruotsinkielinen esiopetus on sijoittunut Klemetskogin koulun yhteyteen, joskin aamuisin täydentävää varhaiskasvatusta tarvitsevat lapset tuodaan ensin Kievarin päiväkotiin, josta heille on taksikuljetus Klemetskogiin. Iltapäivän osalta täydentävä varhaiskasvatus esiopetusikäisille on järjestetty Klemetskogin koululla.  

Varhaiskasvatuksen ruotsinkielistä toimintaa on lähdetty kehittämään ja laajentamaan yhteistyössä perusopetuksen kanssa. Tavoitteena on ollut tarjota varhaiskasvatuksessa ruotsinkielistä kielirikasteista toimintaa, jonka parissa olleet lapset voisivat siirtyä ruotsinkieliseen perusopetukseen. Perusopetuksen laskevan oppilasmäärän kasvattamiseksi on käynnistetty varhaiskasvatuksessa kielirikasteinen toiminta syksyllä 2019, joka on suunnattu 3-5-vuotiaille suomenkielisille lapsille. Syksyllä 2020 toiminta laajenee. Tällä hetkellä Kievarin päiväkodin ryhmissä on 16 lasta, joista 3 on alle kolmevuotiaita ja 8 on ruotsinkielisessä kielisuihkussa. 

Varhaiskasvatuksen palveluverkkouudistuksen myötä toiminta Kievarin päiväkodissa päättyy ja toiminta tulee siirtymään joko Martta Wendelin päiväkotiin tai Kirkonkylän kampukseen. 

Varhaiskasvatuksessa haasteena on ollut ruotsinkielisen henkilökunnan saaminen usean vuoden ajan. Toiminnan kehittäminen on lisännyt kiinnostusta työpaikkojamme kohtaan. Lukumäärältään suurempi ruotsinkielinen työyhteisö on osoittautunut kiinnostavaksi ja toiminnan kehittäminen tarjoaa mahdollisuuden työssä kehittymiseen ja toiminnan kehittämiseen.  

Luonteva yhteistyö perusopetuksen kanssa on nykytilanteessa etäisyyden vuoksi kuitenkin haastavaa. Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen yhteistyö samassa toimipisteessä tuottaisi suuremman ruotsinkielisen työyhteisön ja lasten osalta selkeän jatkumon varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta kouluun. 

 

Perusopetus 

Ruotsinkielinen perusopetus on järjestetty Tuusulan Klemetskogin koulussa vuosiluokille 1-6. Esiopetuksen järjestämisen paikka on lapsimääristä riippuen vaihdellut Klemetskogin koululla tai Kievarin päiväkodissa. Yläkouluikäisten opetuksen järjestämisessä Tuusula on tehnyt yhteistyötä Vantaan Helsinge Skolanin kanssa. 

Oppilasmäärä esi- ja perusopetuksessa on kehittämistoimenpiteistä huolimatta ollut viime vuosina laskeva. Tammikuussa 2010 oppilaita oli 53 perusopetuksessa ja 12 esiopetuksessa eli yhteensä 65 oppilasta. Nyt tammikuussa oppilaita oli perusopetuksessa 42 ja esiopetuksessa 7 eli yhteensä 49. Oppilasmäärien laskun lisäksi haasteena on ollut palkata kelpoisia opettajia vakituisiin virkoihin. Henkilöstön hakeutumiseen vaikuttanee yksikön sijainti ja yhteisön koko. Yksikön sijainti on ollut myös monien perheiden kannalta haastava, koska ruotsinkieliset perheet sijoittuvat eri puolille Tuusulan kuntaa. 


Taulukot kunnan lapsimäärät ja ruotsinkielisten perheiden sijoittuminen kunnassa ovat liitteenä.

 

Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen kehittämisen vaihtoehdot 1-4 


Vaihtoehto 1: Kehittäminen nykyisellä palveluverkolla 

Kievarin kielirikasteinen varhaiskasvatus laajenee elokuussa 2020. Tavoitteena on kasvattaa ruotsinkielistä varhaiskasvatusta kielirikasteisena toimintana.  

Klemetskogin kouluun on mahdollista ottaa enemmän oppilaita. Koulun oppilasmäärää voidaan kasvattaa nykyisestä ja kehittää pedagogiikkaa samoin kuin muissakin Tuusulan kouluissa. Tilojen riittävyyden ja opetuksen järjestämisen näkökulmasta toimivin vaihtoehto olisi 3 -ryhmäinen koulu, jolloin oppilasmäärä voisi olla n. 60-70 perusopetuksen oppilasta. Koulussa on osaava henkilöstö ja vahva yhteisöllisyys, mutta henkilöstön vaihtuvuus on kohtalaista. Haasteena ovat pienet lapsi- ja oppilasmäärät sekä varhaiskasvatus ja esi-/perusopetus sijainti eri toimipaikoissa. Tämä vaikuttaa mm. esiopetusta täydentävän varhaiskasvatuksen järjestämiseen. Koulun sijainti vaikuttaa saavutettavuuteen ja houkuttelevuuteen eikä mahdollista yhteistyötä naapurikuntien kanssa oppilasmäärän lisäämiseksi. 

 

Vaihtoehto 2: Ruotsinkielinen varhaiskasvatus ja opetus siirtyy Kirkonkylän kampukselle 2023 

Opetus ja varhaiskasvatus voidaan sijoittaa samaan yksikköön ja saadaan lapselle selkeä jatkumo.  Laskevat oppilasmäärät mahdollistavat sen, että hankesuunnitelmassa hyväksyttyyn Kirkonkylän kampukseen mahtuvat ruotsinkielisen opetuksen oppilaat ja ruotsinkielinen varhaiskasvatus. Kirkonkylän kampukselle on hyvät kulkuyhteydet eri puolilta Tuusulaa, niin oppilaille kuin henkilöstöllekin. Yksikkö on lähellä isoja asuinalueita mm. Rykmentinpuistoa. Yhteistyö naapurikuntien kanssa mahdollistuu ja yhteistyön kautta koulu voi kasvaa ns. 1-sarjaiseksi, yli sadan oppilaan yksiköksi. Tiivis ja joustava varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen työyhteistyö ja toiminnot tukevat toisiaan ja ovat etuna myös rekrytoinnissa. 

 

Vaihtoehto 3: Ruotsinkielinen perusopetus siirtyy Rykmentinpuiston yhtenäiskouluun 2024 ja varhaiskasvatus järjestetään Martta Wendelinin päiväkodissa

Kouluun on hyvät kulkuyhteydet eri puolilta Tuusulaa. Rykmentinpuiston koulu kasvaa entistä suuremmaksi, jos ruotsinkielinen varhaiskasvatus ja opetus siirretään sinne. Lähellä isoja asuinalueita mm. Rykmentinpuistoa. Jatkumo varhaiskasvatuksesta opetukseen ei toteudu tässä vaihtoehdossa. Yhteistyö naapurikuntien kanssa mahdollistuisi koulun Rykmentinpuiston sijainnilla ja yhteistyön kautta koulu voi kasvaa ns. 1-sarjaiseksi, yli sadan oppilaan yksiköksi. 

 

Vaihtoehto 4: Ruotsinkielinen perusopetus siirtyy Lahelan yhtenäiskouluun vuonna 2026 ja varhaiskasvatus järjestetään Martta Wendelinin päiväkodissa

Nykyistä keskeisempi sijainti, mutta yhteistyö naapurikuntien kanssa ei toteudu. Perusopetus säilyy samalla alueella. 

Saavutettavuus koko Tuusulasta vaikeampaa kuin Kirkonkylän ja Rykmentinpuiston vaihtoehdoissa. Koulun kehittäminen siirtyy pidemmälle tulevaisuuteen, koska valmistuminen vasta 2026. 


Ennakkovaikutusten arviointi

Osana ruotsinkielisen opetuksen kehittämistä on tehty ennakkovaikutusten arviointia. Hyväksytyssä kunnan palveluverkkosuunnitelmassa (valtuusto 9.12.2019) on kirjattu, että ruotsinkielisen opetuksen osalta arviointi toteutetaan.  Ennakkovaikutusten arvioinnin tarkoituksena on arvioida yhdessä; lapset, huoltajat, henkilökunta, kuntalaiset ja muut toimijat, mitä erilaisia vaikutuksia mahdollisilla muutoksilla ja tehtävillä päätöksillä olisi. 

Näkökulmina tässä toteutetussa ennakkovaikutusten arvioinnissa on suorat henkilövaikutukset eli vaikutukset lapsiin, perheisiin ja henkilöstöön sekä talousvaikutukset. Tärkeä osa ennakkovaikutusten arviointia on lapsivaikutusten arviointi. Lapsivaikutusten arvioinnilla varmistetaan lasten kuulemista ja lasten oikeuksien toteutumista päätöksenteossa.  

Ennakkovaikutusten arviointia varten voidaan mm. järjestetään tilaisuuksia, johon kutsutaan mukaan kuntalaisia, joita asia koskee, toteutetaan erilaisia kyselyitä sekä kerätään viranhaltijoiden tuottamaa tietoa päätöksenteon tueksi.

Ruotsinkielisen opetuksen kehittämiseksi ennakkovaikutusten arviointia toteutettiin yhteistyössä seuraavasti: 

  1. Huoltajille järjestettiin vanhempainilta 12.12.2019, jossa oli neljän eri kehittämisvaihtoehdon esittely sekä osallistavaa yhteistä työskentelyä 

  1. Kysely Klemetskogin ja Kievarin ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen huoltajille tammikuussa 2020 vanhempainillassa esitetyistä vaihtoehdoista. 

  1. Työskentely Klemetskogin esi- ja perusopetuksen oppilaille tammikuussa 2020 piirtäen ja kirjoittaen teemasta: Tulevaisuuden koulu. 

  1. Henkilöstökysely Klemetskogin opetushenkilöstölle vaihtoehdoista helmikuu 2020. 

  1. Pidettiin infokeskustelu kasvatus- ja sivistyslautakunnassa 28.1.2020

  2.  Tuotettiin viranomaistietoa talousvaikutusten arviointia varten 


Ennakkovaikutusten arviointi on liitteenä.
 

Yhteenveto ennakkovaikutusten arvioinnista ja johtopäätökset 

Ennakkovaikutusten arvioinnin eri osa-aluissa on laajasti tarkasteltu ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen kehittämistä ja mahdollista sijoittumista neljällä eri vaihtoehdolla. Vahvimpina vaihtoehtoina on toiminnan jatkaminen nykyisellä palveluverkolla tai ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen siirtäminen Kirkonkylän kampukselle. Ennakkovaikutusten arvioinnin lisäksi kehittämisestä on tiedotettu sekä Kievarin varhaiskasvatusyksikön ja Klemetskogin koulun henkilöstöä ennen prosessin alkua.

Huoltajille tärkeinä näyttäytyi ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen kehittäminen (75% erittäin tärkeää), yhteisön vahvistaminen (34.5% erittäin tärkeää) ja oppilaiden määrän lisääminen (37.9% erittäin tärkeää). Kyläkoulu nykyisellä sijainnillaan saa myös vahvaa kannatusta (34.5 % erittäin tärkeää), mutta sen nykysijainnin ja kehittämisen rajalliset mahdollisuudet nostettiin esille ja varhaiskasvatuksen sekä perusopetuksen sijainti samassa paikassa erittäin tärkeänä (34.5%). Kirkonkylän kampus nähtiin hyvänä vaihtoehtona tulevaisuuden tarpeita vastaamaan. Uuden kampuksen suunnittelussa tulee ruotsinkielisen yhteisön tarpeet huomioida, kampuksen suunnittelussa tulee huolehtia “kielihygieniasta” ja vanhempia sekä ruotsinkielisiä taustayhteisöjä aktiivisesti osallistaa. 

Lasten ja nuorten toiveissa näkyy halu päästä vaikuttamaan enemmän sekä opetukseen että toimintaympäristöön riippumatta siitä missä opetus järjestetään. Osa oppilaista otti kantaa nykyisen tilanteen säilymisen ja pysyvyyden puolesta, osa visioi uutta oppimisympäristöä. 

Henkilökunnasta puolet toivoo pysyvyyttä ja puolet haluavat muutosta - henkilökunnan osallistaminen muutosprosessiin ja uuden koulun kehittämiseen on tärkeää.  

Talousvaikutusten näkökulmasta ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen siirtäminen Kirkonkylän kampukselle tuottaa kustannussäästöjä karkeasti arvioiden n. 215 000 euroa vuodessa tuntikehyksen, ruokapalveluiden ja kiinteistön vuokrien osalta. 

Kun mietitään yksikön sijaintia Tuusulan alueella, ei tällä hetkellä kaikille “parasta” paikkaa ole, koska oppilaat tulevat eri puolilta Tuusulaa. Päätöksen tekemisessä täytyykin tämän vuoksi keskittyä mikä on paras sijaintipaikka tulevaisuutta ajatellen. 

Varhaiskasvatuksessa haasteena on ollut ruotsinkielisen henkilökunnan saaminen usean vuoden ajan. Toiminnan kehittäminen on lisännyt kiinnostusta työpaikkojamme kohtaan. Lukumäärältään suurempi ruotsinkielinen työyhteisö on osoittautunut kiinnostavaksi ja toiminnan kehittäminen tarjoaa mahdollisuuden työssä kehittymiseen ja toiminnan kehittämiseen. Luonteva yhteistyö perusopetuksen kanssa on nykytilanteessa etäisyyden vuoksi kuitenkin haastavaa. Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen yhteistyö samassa toimipisteessä tuottaisi suuremman ruotsinkielisen työyhteisön, joka ei olisi niin haavoittuva mahdollisten sijaistilanteiden kohdalla ja takaisi lasten osalta selkeän jatkumon varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta kouluun. 

Oppilasmäärä esi- ja perusopetuksessa on kehittämistoimenpiteistä huolimatta ollut viime vuosina laskeva. Oppilasmäärien laskun lisäksi haasteena on ollut palkata kelpoisia opettajia vakituisiin virkoihin. Henkilöstön hakeutumiseen vaikuttanee yksikön sijainti ja yhteisön koko.  

Siirrolla Kirkonkylään tai Rykmentinpuistoon voidaan saada alueen houkuttelevin ja uudenaikaisin ruotsinkielinen koulu. Koulun yhteisön jäsenet voivat asua 3 kunnan alueella ja saada silti palvelun kohtalaisen koulumatkan päästä. Keskeisempi sijainti mahdollistaa oppilaiden ohjautumisen myös lähikunnista, joiden kanssa on käyty alustavia neuvotteluja.   

Vain siirrolla Kirkonkylään tai Rykmentinpuistoon voidaan saada nopeaa kasvua ruotsinkieliseen opetukseen. Kirkonkylä varmistaa myös yhtenäisen polun varhaiskasvatuksesta perusopetukseen ja alakoulun loppuun. 

Siirto Kirkonkylään on aikaisin mahdollinen ajankohta ruotsinkielisen opetuksen kasvulle. Kirkonkylän kampuksen osalta toteutussuunnittelu on käynnissä ja valmistumassa elokuussa 2020. Jos ruotsinkielinen varhaiskasvatus ja opetus halutaan siirtää samalle kampukselle, tulee päätökset tehdä kevään 2020 aikana, jotta ehditään hyvin valmistella toimiva suomenkielisen ja ruotsinkielisen toiminnan yhteistyö riittävän laajalla osallisuudella. Mikäli ruotsinkielistä opetusta ei siirretä osaksi Kirkonkylän kampusta, on kampuksen toteutussuunnittelussa tarkasteltava oppilasmäärien riittävyyttä jo hyväksyttyyn hankkeen laajuuteen ja selvittää muiden yksiköiden mahdollinen yhdistäminen tai oppilaaksioton muutokset.  

Ehdotus

Esittelijä

  • Virpi Lehmusvaara, sivistysjohtaja, virpi.lehmusvaara@tuusula.fi

Kasvatus- ja sivistyslautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että

  • Tuusulan ruotsinkielistä opetusta ja varhaiskasvatusta kehitetään siten, että molemmat toiminnot sijoittuvat valmistuvaan Kirkonkylän kampukseen. Kirkonkylän kampuksen arvioitu valmistumisaika on syksy 2023
  • Tuusulan kunta käynnistää neuvottelut kuntayhteistyön lisäämiseksi ja valmistelee huolellisesti kampuksen toteutussuunnittelun siten, että suomenkielinen ja ruotsinkielinen varhaiskasvatus ja opetus toteutuvat parhaalla mahdollisella tavalla
  • kunnan palveluverkkosuunnitelmassa tarkastellaan Klemetskogin koulukiinteistön jatko, jota sivistyksen toimialue ei ruotsinkielisen opetuksen siirtymisen jälkeen enää tarvitse. 

- - - 

Puheenjohtajan avattua keskustelun, jäsen Alanko esitti asian palauttamista uudelleen valmisteluun perustelunaan puutteellinen vaikutusten ennakkoarviointi. Jäsen Avellan kannatti esitystä. 

Koska oli tehty kannatettu esitys asian palauttamisesta uudelleen valmisteluun, puheenjohtaja esitti toimitettavaksi nimenhuutoäänestyksen. Äänestysjärjestykseksi hyväksyttiin puheenjohtajan esitys, jonka mukaan ne, jotka kannattavat asian käsittelyä tässä kokouksessa, äänestävät ”jaa” ja jos ”ei” voittaa, jäsen Alangon esitys on tullut lautakunnan päätökseksi.

Suoritetussa äänestyksessä asian käsittelyä tässä kokouksessa kannattivat jäsenet Udd, Nätkynmäki, Väänänen, Laitila, Hellgren, Airikka, Tuhkunen, Raevuori, Salonen ja jäsen Alangon esitystä kannattivat jäsenet Avellan ja Alanko.

Puheenjohtaja totesi äänestyksen päättyneen äänin 9-2, että asia käsitellään tässä kokouksessa.

Keskustelun jatkuessa, jäsen Alanko esitti asian ratkaisemista vaihtoehdon 1 mukaisesti. Jäsen Avellan kannatti esitystä.

Koska oli tehty kannatettu muutosesitys, puheenjohtaja esitti toimitettavaksi nimenhuutoäänestyksen. Äänestysjärjestykseksi hyväksyttiin puheenjohtajan esitys, jonka mukaan esittelijän ehdotusta äänestävät ”jaa” ja jos ”ei” voittaa, jäsen Alangon esitys on tullut lautakunnan päätökseksi.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotusta kannattivat jäsenet Nätkynmäki, Väänänen, Laitila, Hellgren, Airikka, Raevuori, Salonen ja jäsen Alangon esitystä kannattivat jäsenet Alanko ja Avellan. Jäsen Tuhkunen äänesti tyhjää.

Puheenjohtaja totesi lautakunnan päättäneen äänin 7-2, 1 tyhjä ääni, esittelijän ehdotuksen mukaisesti.

 

Päätös

Kasvatus- ja sivistyslautakunta päätti äänin 7-2, 1 tyhjä ääni, ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että

  • Tuusulan ruotsinkielistä opetusta ja varhaiskasvatusta kehitetään siten, että molemmat toiminnot sijoittuvat valmistuvaan Kirkonkylän kampukseen. Kirkonkylän kampuksen arvioitu valmistumisaika on syksy 2023
  • Tuusulan kunta käynnistää neuvottelut kuntayhteistyön lisäämiseksi ja valmistelee huolellisesti kampuksen toteutussuunnittelun siten, että suomenkielinen ja ruotsinkielinen varhaiskasvatus ja opetus toteutuvat parhaalla mahdollisella tavalla
  • kunnan palveluverkkosuunnitelmassa tarkastellaan Klemetskogin koulukiinteistön jatko, jota sivistyksen toimialue ei ruotsinkielisen opetuksen siirtymisen jälkeen enää tarvitse. 
     

Lisäksi lautakunta päätti, että valmistelun edetessä tarkennetaan ennakkovaikutusten arviointia Ruotsinkylän ruotsinkieliselle ja kyläyhteisölle.

Samalla lautakunta muistuttaa valtuustokauden tavoitteesta 22 kylien elinvoimaisuuden edistämisestä ja maaseutumaisesta ympäristöstä ja edellyttää Tuusulan kunnalta konkreettisia toimia tämän tavoitteen saavuttamiseksi, myös koulukiinteistön tulevassa käytössä.

Jäsen Alanko jätti asiasta eriävän mielipiteen. Eriävä mielipide liitetään pöytäkirjaan.

Heli Udd ja Mäntsälän kunnan edustaja Martti Nykänen poistuivat kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo 19.42.


Muutoksenhaku

Päätöksestä ei saa tehdä kuntalain 136 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.