Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta, kokous 10.9.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 80 Circulation Oy:n bioterminaalia sekä hyötymateriaalien käsittely- ja siirtokuormausasemaa koskeva ympäristövaikutusten arviointiselostus, lausunto

TUUDno-2017-167

Valmistelija

  • Tapio Reijonen, ympäristönsuojelupäällikkö, tapio.reijonen@tuusula.fi

Perustelut

Uudenmaan ELY-keskus pyytää1.8.2019 päivätyllä kirjeellään (UUDELY/6518/2016) lausuntoa Circulation Oy:n bioterminaalia sekä hyötymateriaalin käsittely- ja siirtokuormausasemaa koskevasta ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.10.2019 mennessä.

Circulation Oy suunnittelee bioterminaalin sekä hyötymateriaalien käsittely- ja siirtokuormausaseman rakentamista ja käyttöönottoa Nurmijärven Klaukkalan kylään. Suunnittelualue on rakentamaton, ja kiinteistön pinta-ala on yhtensä noin 18 ha. Hankkeen tavoitteena on rakentaa ja perustaa alueelle bioterminaali biopolttoaineiden (mm. puujäte, risut, kannot, metsätalouden jätteet ja hevosen kuivikelanta) käsittely- ja siirtokuormausasema sekä hyötymateriaalien (mm. betoni-, tiili-, asfaltti-, rakennus- ja purkutoiminnan jätteet sekä teollisuuden ja kaupan pakkausjätteet) käsittely-, välivarastointi- ja siirtokuormausasema. Hankkeen kolmeen vaihtoehtoon sisältyy myös kallion louhinta ja murskaus. 

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkastellaan seuraavia hankkeen vaihtoehtoja:

  • Vaihtoehto 0 (VE0): Hanketta ei toteuteta lainkaan.
     
  • Hankevaihtoehto 1 (VE1), maksimivaihtoehto:
    Rakentaminen: Kalliota louhitaan 500 000 k-m3 5 ha:n alueella, betoni- ja tiilijätettä hyödynnetään kenttärakenteissa 630 000 m3.
    Toiminta: Suunniteltu toiminta-alueen koko 16,9 ha. Biopolttoaineiden valmistuksen käsittelymäärä 270 000 m3/a, hyötyjätemateriaalien siirtokuormaus 50 000 t/a.
     
  • Hankevaihtoehto 2 (VE2):
    Rakentaminen: Kalliota ei louhita, betoni- ja tiilijätettä hyödynnetään kenttärakenteissa 570 000 m3.
    Toiminta: Suunniteltu toiminta-alueen koko 11,8 ha. Biopolttoaineiden valmistuksen käsittelymäärä 190 000 m3/a, hyötymateriaalien siirtokuormaus 50 000 t/a.
     
  • Hankevaihtoehto 3 (VE3):
    Rakentaminen: Kalliota ei louhita, betoni- ja tiilijätettä hyödynnetään kenttärakenteissa 570 000 m3 suunniteltu toiminta-alueen koko 11,8 ha. Toiminta: Biopolttoaineiden valmistuksen käsittelymäärä 190 000 m3/a, hyötyjätemateriaalien siirtokuormaus 50 000 t/a.
     
  • Hankevaihtoehto 4 (VE4):
    Rakentaminen: Kalliota louhitaan 100 000 k-m3 1,4 ha alueella, betoni- ja tiilijätettä hyödynnetään kenttärakenteissa 585 000 m3, suunniteltu toiminta-alueen koko 13,2 ha. Toiminta: Biopolttoaineiden valmistuksen käsittelymäärä 190 000 m3/a, hyötyjätemateriaalien siirtokuormaus 50 000 t/a.
     
  • Hankevaihtoehto 5 (VE5):
    Rakentaminen: Kalliota louhitaan 100 000 k-m3 1,4 ha alueella, betoni- ja tiilijätettä hyödynnetään kenttärakenteissa 585 000 m3, suunniteltu toiminta-alueen koko 11,1 ha. Toiminta: Biopolttoaineiden valmistuksen käsittelymäärä 190 000 m3/a, hyötyjätemateriaalien siirtokuormaus 50 000 t/a.

Suunnitellun aseman lähellä on vakituista asumista yksittäisissä taloissa. Taajaan asuttu Harjulan alue on noin kilometrin päässä. Käsittelyaluetta lähimmät asuinrakennukset ovat pohjoisessa ja ne olisivat lähes kiinni hankerajassa, noin 20 metrin etäisyydellä, paitsi vaihtoehdossa viisi, jossa on jätetty 50 metrin suojavyöhyke asutusta vasten. Alueen rakentaminen kestäisi noin 10 vuotta. Toiminta lisäisi raskasta liikennettä merkittävästi. Tievaihtoehtoja on kolme, joista vaikutusten kannalta todennäköisin lienee eteläisin Lahnuksentielle suuntautuva vaihtoehto.

Alue rajautuu etelässä Espoon kaupungin rajaan ja Lahnuksen ampumarataan. Välittömästi alueen itäpuolella on Kivelän luonnonsuojelualue ja pohjoisessa 1,5 km:n päässä Lepsämänjoki, johon alueen vedet laskevat. Alue on yleiskaavassa osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi ja uudessa maakuntakaavaehdotuksessa se on valkoista aluetta, jota sivuaa viheryhteystarve.

Arviointiselostuksessa on toteuttamiskelpoiseksi vaihtoehdoksi arvioitu lähinnä vaihtoehto viisi.

Asiakirjat ovat osoitteessa: https://www.ymparisto.fi/circulationnurmijarviYVA

Lisätietoja: Tapio Reijonen, puh. 040 3144727

Ehdotus

Esittelijä

  • Tapio Reijonen, ympäristönsuojelupäällikkö, tapio.reijonen@tuusula.fi

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta antaa Circulation Oy:n ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta seuraavan lausunnon.

Arviointivaihtoehdoista

Vaikutustenarvioinnissa todetaan vaihtoehtojen 1-5 toteuttamiskelpoisuudesta, että lähinnä vaihtoehto 5, joka sisältää noin 50 metrin suojavyöhykkeen asutukseen, olisi toteuttamiskelpoinen. Ympäristölautakunta katsoo, että tässäkin vaihtoehdossa louhinta ja murskaus sijoittuvat edelleen liian lähelle lähintä asutusta. Ns. MURSAUS-asetuksen (800/2010) edellyttämä vähintään 300 metrin suojaetäisyys lähimpään asutukseen ei tässäkään vaihtoehdossa täyttyisi. Ilmeisesti myös rakentamisen aikainen impulssimainen melu aiheuttaisi melun ohjearvojen ylittymisen lähimmissä asuinkohteissa. Parempi ajateltavissa oleva lähtökohta arvioinnille olisi ollut vaihtoehto, jossa vaihtoehdosta 5 olisi jätetty pois kallioalue ja sen louhinta. Ylipäätään toiminnan vaikutukset maankäyttöön ja liikenneverkon toimivuuteen (so. raskaan liikenteen lisääntyminen) olisivat siinä määrin merkittävä, että suunnittelulle tulisi hankkeen edetessä edellyttää asemakaavaa.

Vaikutuksista pintavesiin

Bioterminaalin hulevesien vaikutukset pintavesiin ovat todennäköisesti arviointiselostuksessa esitettyä suuremmat. Vaikutusten arvioinnissa huomiota tulisi kiinnittää erityisesti hulevesien korkeaan emäksisyyteen ja kiintoaineksen vähentämiseen.  

Bioterminaalissa vastaanotetaan ja käsitellään sekä sen kenttärakenteiden ja meluvallien rakentamisessa hyödynnetään betoni- ja tiilimursketta. Betonimurske on emäksistä. Arviointiselostuksen mukaan betonimurskeen kanssa kosketuksissa olleen veden pH-arvo on enimmillään luokkaa 11. Betonimurskeen läpi suotautuneen veden pH-arvo voi todellisuudessa olla jopa 12,5. Suotoveden emäksisyys ja vaikutukset pintavesissä ja vesistössä tulee arvioida uudelleen ottamalla erityisesti huomioon Lepsämänjoessa esiintyvä taimen ja vuollejokisimpukka.

Hulevesien vaikutuksia pintavesiin esitetään arviointiselostuksessa vähennettäväksi tasaus- ja laskeutusaltailla. Esitetty ratkaisu ei kuitenkaan sovellu puujätteistä syntyvän vettä kevyemmän orgaanisen aineksen poistamiseen hulevesistä. Selostuksessa esitetty altaiden 4-6 tunnin viipymä ei myöskään ole riittävä hienojakeisen maa-aineksen, kuten saven, laskeuttamiseen. Savi vaati merkittävästi pidemmän ajan altaan pohjalle laskeutuakseen. Orgaanisen aineksen poistamiseen ja hienojakoista kiintoaineista sisältävän huleden käsittelyyn tuleekin arviointiselostuksessa esittää niihin soveltuvia ratkaisuja.

Koska eri jätejakeiden käsittelyssä ja varastoinnissa syntyvien hulevesien yhteisvaikutusta on vaikea arvioida, tulee toiminnan vaikutuksia veden laatuun ja eliöstöön seurata Lepsämänjoessa.

Luontovaikutuksista

Hankkeen luontovaikutukset on arvioitu puutteellisesti. Hankkeen kuvauksesta jää vaikutelma, että aluetta kiertävän meluvallin jälkeen se liittyy välittömästi Kivelän luonnonsuojelualueeseen. Lisäksi melun ja varsinkin pölyn vaikutuksia luonnonsuojelualueeseen ei ole arvioitu selostuksessa.

Arviointiselostuksen mukaan Kivelän luonnonsuojelualueeseen kohdistuvaa vaikutusten arviointia ei voitu tehdä, koska kaikkia arvioinnissa tarvittavia tietoja ei ollut saatavilla. Selostuksesta jää epäselväksi, mitä tietoja tällä tarkoitetaan. Mahdolliset puuttuvat tiedot olisi tullut hankkia luontokartoituksin tai tiedustelemalla niitä esimerkiksi Uudenmaan ELY-keskuksesta. Pölyhaitan vähentämiseksi olisi arviointiselostuksessa tullut selvittää luonnonsuojelualuetta vasten perustettava metsäinen puskurivyöhyke.

Arviointiselostus on linnustoselvitys osalta lähinnä suuntaa antava, sillä se perustuu vain yhteen käyntikertaan (16.6). Jotta arviointi olisi riittävää, tulisi arviointikertoja olla vähintäänkin kolme kertaa, jolloin ensimmäinen kerta ajoitetaan toukokuulle.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

kirjaamo.uusimaa@ely-keskus.fi

Muutoksenhaku

Päätöksestä ei saa tehdä kuntalain 136 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.