Valtuusto, kokous 8.6.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 63 Osavuosikatsaus I 2020 ja talousarvion 2020 muuttaminen

TUUDno-2020-1193

Aikaisempi käsittely

Perustelut

Talousjohtaja Markku Vehmas selostaa kokouksessa osavuosikatsauksen valmistelutilannetta.

Ehdotus

Esittelijä

Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Konsernijaosto päättää

  • merkitä asian tiedoksi.

Päätös

Merkittiin tiedoksi.

Perustelut

Konsernijaosto käsittelee asiaa kokouksessaan 25.5.2020.

Ehdotus

Esittelijä

Arto Lindberg, pormestari, arto.lindberg@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • ottaa asian valtuuston 8.6.2020 pidettävän kokouksen esityslistalle
  • tehdä ehdotuksen valtuustolle kokouksessaan 1.6.2020.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Perustelut

Talouden toteutuminen

Vuoden 2020 talousarvion lähtökohtina olivat edelleen kuntastrategian mukaiset panostukset kuntalaisten hyvinvointiin, kunnan kasvuun sekä palveluiden ja palveluverkon kehittämiseen. Kunnassa on käynnissä laaja palveluverkon ja oppimisympäristöjen kehittäminen ja kunta tekee suunnitelmallisesti toimenpiteitä (mm. korjaus- ja uusinvestoinnit) sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi. Vuoden 2020 asuntomessujen valmisteluihin liittyvät kustannukset painottuvat vuodelle 2020. Kunnan vuodelle 2020 budjetoitu tulos on lähes 4 milj. euroa alijäämäinen osin edellä kuvattujen panostusten vuoksi. 

Kunnan kaikkeen toimintaan vaikutti maaliskuussa Suomeen levinnyt korona-epidemia.  Epidemian johdosta valtioneuvosto ja aluehallintoviranomaiset määräsivät ja ohjeistivat kuntalaisille ja kunnan palvelutoiminnalle laajoja rajoituksia ja muutoksia.  Hallituksen linjauksia seurattiin ja noudatettiin tarkasti. Keusoten kanssa yhteistyö oli tiivistä. Toiminta ja henkilöstö sopeutui hyvin haastavaan poikkeustilanteeseen ja etätyömalli otettiin laajasti käyttöön.

Tammi-huhtikuun toimintatuotot toteutuivat suunniteltua pienempinä. Käyttöomaisuuden myyntivoittoja toteutui tarkastelukaudella 0,3 milj. euroa. Käyttöomaisuuden myyntivoittojen ennusteeseen ei tehdä tässä vaiheessa muutoksia myyntien painottuessa loppuvuoteen. Koronaviruksen aiheuttamat muutokset toiminnassa näkyvät Sivistyksen toimialueella varhaiskasvatuksen, uimahallin, museoiden ja iltapäivätoiminnan maksutuotoissa. Sivistyksen toimintatuottoihin arvioidaan vähennystä noin 600 000 euroa toukokuun loppuun mennessä. Huhtikuun kumulatiivinen toimintatuottojen toteutuma oli kokonaisuudessaan 25,9 % budjetoidusta.

Kunnan toimintamenot olivat 2,0 milj. euroa (2,4 %) pienemmät edellisvuoteen verrattuna. Palveluiden ostoissa vähennystä tapahtui mm. sosiaali- ja terveyspalveluissa (Keusote) 1,1 milj. euroa ja rakennus- ja kunnossapitopalveluissa 1,0 milj. euroa sekä joukkoliikennepalveluissa 0,17 milj. euroa. Lisäksi aineet ja tarvikkeet toteutuivat 0,3 milj. euroa edellisvuotta pienempinä.  Toimintamenot kasvoivat kiinteistöpalveluissa 0,2 milj. euroa ja henkilöstökuluissa 0,4 milj. euroa. Kunnan toimintamenojen toteutuma oli 31,3 % talousarvioon nähden. 

Toimintakate toteutui 33,1 % talousarvioon nähden (toteuma v. 2019 33,5 %). Edellä esitetyissä luvuissa ei ole mukana Vesihuoltoliikelaitos

Kunnan käyttöomaisuusinvestoinnit olivat alkuvuonna 4,5 milj. euroa. Alkuvuonna kunnallistekniikan pääpaino oli Rykmentinpuiston asemakaava-alueiden (3 kpl) ja Lahelanpelto II -alueen rakentamisen aikaisten suunnitelmien muutostöissä. Leudon talven ansiosta rakennustöitä päästiin jatkamaan pitkälle alkuvuotta. Pohjois-Tuusulassa painopiste oli Vanhan valtatien saneerauksen ja Nystenintien loppuosan suunnittelussa. Ison työpanoksen vei asuntomessut väliaikaisen messuinfran suunnittelussa sekä liitoslupalausunnoissa. Rakennusten investointihankkeista Kunnantalon väistötilat valmistuivat Tuuskodon sekä Sahankulman 2-vaiheen osalta (rakennusvalvonnan tilat). Palveluverkon kouluhankkeiden suunnittelut etenivät työohjelman mukaisessa aikataulussa.
Kunnan korollisen velan määrä oli huhtikuun lopussa 143,2 milj. euroa. Velan määrä vastaavana ajankohtana vuonna 2019 oli 107,2 milj. euroa. Vesihuoltoliikelaitoksella ei ollut velkaa raportointikauden lopussa.

Ennuste vuositasolla

Koronaepidemian vaikuttaa olennaisesti tilikauden tulokseen. Epidemian taloudellisen vaikutusten mittakaava korreloi pitkälti epidemian ja siihen liittyvän epävarmuuden kestoon. Nykytiedon mukaan kunnat tulevat saamaan valtiolta kompensaatiota koronamenetysten kattamiseen yli miljardi euroa, mistä 250 milj. euroa tullaan kohdistamaan suoraan sairaanhoitopiireille. Vielä ei ole tiedossa, että millä jakoperusteella kompensaatiota jaetaan kunnille.

Veroennusteen suurimmat epävarmuudet liittyvät koronaepidemian talous- ja työllisyysvaikutuksiin. Kuntien 2020 verotulojen arvioidaan vähenevän yhteensä tänä vuonna 547 milj. euroa. Verotulojen menetystä tullaan kompensoimaan kunnille 500 milj. eurolla osana valtionosuutta. Kompensaatio tullaan kuitenkin vähentämään v.2021 valtionosuudesta. Tuusulalle kirjattiin verotulokompensaatiota 2,9 milj. euroa maaliskuussa, mikä näkyy valtionosuuden kasvuna. Verotulokompensaation kokonaismäärä Tuusulan osalta on noin 4,2 milj. euroa vuodelle 2020.

Verotulojen ennusteeseen tehdään Kuntaliiton ennusteen mukainen 13,5 milj. euron pienennys koronaviruksen vaikutusten vuoksi. Valtionosuuksien ennusteeseen tehdään n. 4,6 milj. euron lisäys, josta 4,2 milj. euron osuus koskee verotulojen kompensaatiota. Lisäksi valtionosuus päivitetään lopulliseen valtionosuuspäätökseen, mikä on n. 0,4 milj. euroa talousarvion määrää suurempi.

Tulopuolella riskit liittyvät keskeisesti tontinmyyntitulojen toteutumiseen. Nopeasti hidastuva talous ja laskusuunnassa oleva rakentaminen lisäävät epävarmuutta kunnan tontinmyyntitavoitteisiin liittyen. Asuntomessujen tulojen ennustetaan toteutuvan 480 000 euroa suunniteltua pienempinä johtuen asuntomessujen siirron aiheuttamasta pääsylippu- ja pysäköintitulojen pienenemisestä.

Toimintamenojen osalta merkittävimmät ylitysriskit ovat Keusotessa / kunnanviraston johto. Keusoten 2019 tilinpäätös ylitti 2,9 milj. eurolla Tuusulan kunnan talousarvioon varatun kuntaosuuden 112,7 milj. euroa. Keusote ei ole alkuvuonna esittänyt jäsenkunnille uusia määrärahatarpeita; HUS:n palvelusuunnitelman mukainen käyttö on ollut huomattavasti vuotta 2019 alhaisemmalla tasolla kiireettömän hoidon vähennyttyä koronaepidemian vuoksi. Tuusulan OVK1 ennusteessa arvioidaan Keusoten kuntaosuuden kasvavan 1 milj. euroa vuoden 2019 tilinpäätökseen nähden.  

Muiden toimintamenojen osalta arvioidaan vähennystä tulevan noin 400 000 euroa pääosin koulukuljetuskustannusten ja elintarvikekustannusten vähenemisestä.

Kunnan tilikauden tuloksen ennustetaan olevan 19,2 milj. euroa alijäämäinen (18,3 milj. euroa alijäämäinen kunta ja vesiliikelaitos yhteensä). Talousarvion mukainen alijäämä oli 4,8 milj. euroa (3,8 milj. euroa alijäämäinen, kunta ja vesihuolto yhteensä).

Määrärahamuutokset

Käyttötalous
Määrärahamuutosten tulosta heikentävä vaikutus on yhteensä 14 257 000 euroa.

Verotulojen osalta toteutetaan Kuntaliiton 3.4.2020 ennusteen mukainen tuloarvion muutos, minkä mukaan verotulot toteutuvat - 13 501 000 euroa budjetoitua pienempinä. 
Valtionosuuksiin tehdään + 4 572 000 euron tuloarvion lisäys, mistä 4,2 milj. euron osuus koskee verotulojen kompensaatiota.

Kunnanviraston johto

  • menolisäys + 3 900 000 euroa, Keusote kuntayhtymä
  • menolisäys + 1 368 000 euroa, Kuel-eläkemenoperusteinen maksu kunnassa työskennelleen sote-henkilöstön osalta
  • menovähennys - 608 000 euroa, asfalttisopimuksen purku taseesta käyttötalouden kuluihin

Sivistyksen toimialue

  • menovähennys - 13 000 euroa, leasingvuokrat, Kirkonkylän koulun keittiön laitteet

Kasvun ja ympäristön toimialue. 

  • tulovähennys - 480 000 euroa, asuntomessujen siirrosta johtuva pääsylippu- ja paikoitusmaksujen väheneminen
  • menolisäys + 18 000 euroa, asiantuntijapalvelut + palkat asuntomessujen siirrosta johtuen
  • menolisäys + 183 000 euroa, Rykmentinpuiston alueella olevan Gasumin maakaasuputken siirron loppuun saattaminen.


Lisäksi kuluvan vuoden esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvauksien tuloarviot ja määrärahat siirretään Kunnanviraston johdolta/Yleishallinto ja johdon tuki Sivistyksen toimialueelle valtion erilliseristä seuraavasti.
Kunnanviraston johto

  • tulovähennys - 2 672 000 euroa Valtion erilliserät, siirto Sivistyksen toimialueelle
  • menovähennys - 1 653 000 euroa Valtion erilliserät, siirto Sivistyksen toimialueelle

 

Sivistyksen toimialue, oppiminen/perusopetus

  • tulolisäys + 2 614 000 euroa, kotikuntakorvaukset, siirto Yleishallinnon ja johdon tuen toimialueelta
  • menolisäys + 1 599 000 euroa, kotikuntakorvaukset, siirto Yleishallinnon ja johdon tuen toimialueelta

 

Sivistyksen toimialue, varhaiskasvatus/esiopetus

  • tulolisäys + 58 000 euroa, kotikuntakorvaukset, siirto Yleishallinnon ja johdon tuen toimialueelta
  • menolisäys + 54 000 euroa, kotikuntakorvaukset, siirto Yleishallinnon ja johdon tuen toimialueelta


Investoinnit

Sivistyksen toimialue

  • määrärahalisäys + 74 000 euroa Kirkonkylän koulun keittiön laitteiden lunastamiseksi kunnan omistukseen.

 

Yhteiset palvelut toimialue

  • määrärahalisäys + 41 000 euroa, työllisyyspalveluiden toimistokalusteet.

Ehdotus

Esittelijä

Arto Lindberg, pormestari, arto.lindberg@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • merkitä tiedoksi osavuosikatsauksen 1.1.-30.4.2020
  • ehdottaa valtuustolle, että

 

VALTUUSTO päättää

  • muuttaa vuoden 2020 talousarviota ja hyväksyy edellä esitetyt määrärahamuutokset.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Markku Vehmas ja Virpi Lehmusvaara olivat asiantuntijoina kokouksessa. 

Ehdotus

Valtuusto päättää

  • muuttaa vuoden 2020 talousarviota ja hyväksyy edellä esitetyt määrärahamuutokset.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

talouden ohjaus, toimialueet

Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS

Valitusoikeus ja valituksen perusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun muutettu päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Valitusviranomainen
Päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella Helsingin hallinto-oikeudelta.
Valitusviranomaisen yhteystiedot
Helsingin hallinto-oikeus
Radanrakentajantie 5
00520 Helsinki
Puhelin 029 56 42000
Faksi 029 56 42079
sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi

Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti
Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. 

MRL 188 §:n 3 momentin mukaan kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon samaan aikaan, kun päätöksen katsotaan kuntalain 140 §:n mukaisesti tulleen kunnan jäsenen tietoon.

Muista kuin em. päätöksistä asianosaisen katsotaan saaneen tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi yleiseen tietoverkkoon, ei lueta määräaikaan.

Valituksen muoto ja sisältö 
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

1) päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
3) vaatimusten perustelut;
4) mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:

  • valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  • selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
     

Valitusasiakirjojen toimittaminen
Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaisille ennen valitusajan päättymistä. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.
Asiakirjat toimitetaan viranomaisen asiointiosoitteeseen lähettäjän omalla vastuulla. Tämä voidaan tehdä myös postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Lisätietoja
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) 2 §:n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua, joka on hallinto-oikeudessa 260 euroa. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua. Maksua ei myöskään peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi.