Valmistelija
Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi
Perustelut
Kunnalle suoritettavat verot ovat lain nojalla kunnan tulovero ja kiinteistövero. Lisäksi kunnat saavat osuuden yhteisöveron tuotosta. Kuntalain mukaan valtuuston on viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista sekä muiden verojen perusteista. Verohallinnolle veroprosentit tulee ilmoittaa viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä.
Tuusulan verotuloarviot perustuvat Kuntaliiton 27.9.2021 antamaan valtakunnalliseen arvioon ja sen kuntakohtaisiin tarkennuksiin.
Sote-uudistuksen verovaikutuksista
Sote-uudistuksen yhteydessä kuntien verotuloja siirretään valtiolle hyvinvointialueiden toiminnan rahoittamiseksi. Ansiotuloveroja siirretään noin 12,8 miljardia euroa ja yhteisöveroja noin 0,67 miljardia euroa vuoden 2022 tasossa arvioituna.
Ansiotuloverotuksen muutokset toteutetaan nykyisen verojärjestelmän sisällä. Kaikkien kuntien kunnallisveroprosentteja alennetaan yhtä monella prosenttiyksiköllä (tämän hetken tiedon mukaan vuoden 2022 tasossa arvioituna 12,39 %-yksiköllä), ja valtion verotusta kiristetään vastaavasti. Lopullinen alennus on määrä tarkentaa myöhemmin uusimpien laskelmien pohjalta keväällä 2022.
Vuoden 2022 talousarvio määrittää suurelta osin kunnan tulopohjaa myös vuoden 2023 osalta. Kunnanvaltuuston on määrättävä vuoden 2023 tuloveroprosentiksi vuoden 2022 tuloveroprosentti vähennettynä uudistuksessa siirtyvällä kunnallisveron prosentilla.
Vuoden 2023 jälkeinen veroprosenttikehitys on vaikeasti arvioitavissa. Tulopohjaan kaikkiaan lainsäädännöllä tehtävät muutokset eivät kuntakohtaisesti vastaa tarkasti hyvinvointialueille siirtyviä kustannuksia. Kun kaikkia uudistukseen liittyviä tekijöitä on vaikea täysimääräisesti ennakoida, kunnallisveroprosentteihin syntynee välittömiä muutospaineita heti päätöksenteon vapautuessa vuodelle 2024.
Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta pienennetään yhdellä kolmasosalla ja valtion osuutta kasvatetaan vastaavasti.
Verotulojen kehitys Tuusulassa vuonna 2021
Tuusulan verotulojen kasvuksi ennakoitiin kuluvalle vuodelle noin 2,6 %. Ennakoitu verotulojen kasvu perustui käytännössä kokonaisuudessaan päätettyihin veroprosenttien korotuksiin vuodelle 2021 (kunnallisvero 0,25 %, vakituisen asuinrakennuksen kiinteistövero 0,07 %, yleinen kiinteistöveron 0,22 % sekä muun asuinrakennuksen kiinteistövero 0,42 %-yksikköä). Yhteisöveron kasvu perustui kuntaryhmän jako-osuuteen tehtyyn10 prosenttiyksikön määräaikaiseen korotukseen vuosille 2020–2021.
Kunnallisveron alhainen kehitysarvio (0,5 %) perustui mm. koronan vuoksi tapahtuneeseen vuoden 2020 verotettavien tulojen laskuun, jonka ennakoitiin näkyvän vuonna 2021 normaalia suurempina ennakonpalautuksina veronmaksajille. Lisäksi Tuusulan jako-osuutta koko maan kunnallisverokertymästä tarkistettiin alaspäin viime vuosien hitaan väestönkasvun vuoksi. Veroennusteeseen liittyi merkittävää epävarmuutta koronaepidemian aiheuttamien talousvaikutusten vuoksi.
Koronaepidemian vaikutus kunnan verotuloihin on osoittautunut selvästi ennakoitua pienemmäksi ja verotulot ovat kehittyneet kaikissa verotulolajeissa myönteisesti vahvistuneen talouden ja ansiotulojen kasvun myötä. Verovuonna 2021 koko maan verotettavien ansiotulojen arvioidaan kasvavan edellisvuodesta noin 3,1 %. Noususuhdanne näkyy vahvasti valtion pääomatuloverojen kuluvan vuoden kehitysarviossa, minkä vuoksi kunnallisveron jako-osuuteen verovuodelle 2021 on vahvistettu reilun 300 miljoonan euron negatiivinen oikaisu. Näin kuntaryhmän jako-osuus verovuodelle 2021 laskee reilulla prosenttiyksiköllä 61,81 %:sta 60,79 %:iin. Negatiivinen oikaisu näkyy veroennusteen kunnallisveron tilitysarviossa.
Tuusulan vuoden 2021 verotulojen arvioidaan kasvavan kokonaisuutena 4,1 %.
- Kunnallisverojen kasvuksi arvioidaan 1,1 %. Tuusulan kunnallisverotilitysten vaatimaton kasvu perustuu vuoden 2020 verotettavien tulojen laskuun, jonka näkyy vuonna 2021 normaalia suurempina ennakonpalautuksina veronmaksajille.
- Yhteisöveron tuottojen arvioidaan kasvavan 3,0 milj. euroa (35,4 %) edellisvuodesta. Nopeaa kasvua tukevat hyvä taloustilanne, vuoden 2020 suurehkot lisäennakot sekä yhteisöveron jako-osuuteen tehty 10 prosenttiyksikön määräaikainen korotus vuosille 2020 - 2021.
- Kiinteistöverotulojen arvioidaan toteutuvan noin 2,9 milj. euroa edellisvuotta suurempina lähinnä kuluvan vuoden alusta korotettujen kiinteistöveroprosenttien vuoksi.
Seuraavassa taulukossa on kuvattu eri Tuusulan kunnan verolajien tuoton kehitys vuosina 2019–2021 sekä vuosien 2022–2024 arviot perustuen Kuntaliiton verotulojen ennustekehikkoon 27.9.2021. Kuntaliiton ennustetta on kuitenkin vuosien 2023–2024 osalta täsmennetty seuraavasti:
- kunnallisveron laskennassa on käytetty väestön kasvuna tavoiteuran mukaista 0,75 % /vuosi
- kiinteistöveron kasvuna on vahvana jatkuvaan uudisrakentamiseen perustuen käytetty 3,0 % vuosi.
TILIVUOSI |
2019 |
2020 |
2021** |
2022** |
2023** |
2024** |
Verolaji |
|
|
|
|
|
|
Kunnallisvero |
164 111 |
173 652 |
175 500 |
185 511 |
86 070 |
78 450 |
Muutos % |
1,8 |
5,8 |
1,1 |
5,7 |
-53,6 |
-8,9 |
Yhteisövero |
8 148 |
8 443 |
11 429 |
8 494 |
6 252 |
6 166 |
Muutos % |
4,2 |
3,6 |
35,4 |
-25,7 |
-26,4 |
-1,4 |
Kiinteistövero |
10 264 |
10 026 |
12 997 |
13 215 |
13 611 |
14 020 |
Muutos % |
0,6 |
-2,3 |
29,6 |
1,7 |
3,0 |
3,0 |
VEROTULOKSI
KIRJATTAVA |
182 523 |
192 121 |
199 926 |
207 220 |
105 933 |
98 636 |
Verotulot vuoden 2022 talousarvion laadinnassa
Vuonna 2022 kunnalle ennustetaan kertyvän verotuloja nykyisillä veroprosenteilla yhteensä 207,2 milj. euroa. Kokonaisuutena verotulokertymä kasvaisi 7,3 milj. euroa (3,6 %) vuoden 2021 ennusteeseen nähden.
Kunnallisvero
Vuodelle 2022 koko maan kunnallisverojen ennakoidaan kasvavan hyvän talouskasvun tuella 4,1 %, Tuusulan osalta kasvuksi ennakoidaan 5,7 %. Ennusteen mukainen Tuusulan kunnallisverotilitysten nopea kasvu perustuu pitkälti vuodelle 2022 ennakoituun, koko maata vahvempaan talouden kasvuun sekä työllisyyden vahvistumiseen. Veroperustemuutokset alentavat kunnallisveron tuottoa koko maan tasolla arviolta 229 miljoonalla eurolla. Tästä 209 milj. euroa johtuu hallitusohjelman mukaisista ansiotasoindeksin tarkistuksista.
Tuusulan kunnallisverokertymään vaikuttavat yleisen talous- ja työllisyyskehityksen ohella muutokset väestön kasvussa sekä rakenteessa. Epävarmuutta ennusteisiin aiheuttaa edelleen koronaepidemian jatkuminen.
Yhteisövero
Kuntaryhmän yhteisöveron jako-osuuteen tehty 10 prosenttiyksikön määräaikainen korotus poistuu vuoden 2022 alusta. Kuntien osuus koko maan yhteisöverotuloista laskee vuoden 44,29 %:sta 34,19 %.iin.
Tuusulan kunnalle kertyvien yhteisöverotulojen kehitys on pitkälti sidoksissa kunnassa toimivien yritysten tuloskehitykseen sekä yritysten määrän kasvuun.
Kiinteistövero
Kiinteistöverojen osalta Kuntaliitto ennustaa koko maassa 1,5 %:n kasvua. Kiinteistöveroissa arvio ennustevuosille 2021–2024 perustuu kiinteistökannan normaaliin kehitykseen. Arviolta noin 10 % verovuoden 2021 kiinteistöveroista erääntyisi maksuun vasta ensi vuoden tammi- ja helmikuussa. Tämä arvio on huomioitu kiinteistöveron tilityksissä vuosina 2021–2024. Tuusulan vuoden 2022 kiinteistöveron kasvuksi arvioidaan 1,7 %. Kuntaliitto ennustaa Tuusulan kiinteistöveroille vuosina 2023–2024 nollakasvua, mutta kunnan taloussuunnitelmassa on oletuksena 2,0 %:n kiinteistöveron kasvu vuosille 2023–2024.
Yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan määrätään vero muista rakennuksista kuin vakituiseen asumisen rakennuksista, ellei kesämökkien, yleishyödyllisten yhteisöjen, voimaloiden ja ydinvoimaloiden osalta ole vahvistettu eri prosenttia. Yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan määrätään vero myös kaikista maa-alueista (myös asuinrakennusten tonteista), poikkeuksena yleishyödylliset yhteisöt ja rakentamattomat rakennuspaikat. Yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli on nyt 0,93–1,80 %. Tuusulan yleinen kiinteistöveroprosentti on tällä hetkellä 1,15 %.
Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli on 0,41–0,90 %. Tuusulan vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti on tällä hetkellä 0,48 %.
Rakentamattoman rakennuspaikan osalta kiinteistöveroprosentin vaihteluväli on 2,00–6,00 %. Lisäksi kiinteistöverolain 12 b §:ssä mainituissa kunnissa (pääkaupunkiseudun ja sen kehysalueen kunnat, mukaan lukien Tuusula) prosentti tulee määrätä vähintään 3,00 prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin kunnan yleinen kiinteistöveroprosentti. Tämän seurauksena pääkaupunkiseudun kuntien rakentamattoman rakennusmaan veroprosentiksi tulee määrätä vähintään 3,93 %. Tuusulan voimassa oleva rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentti on 6,00 %.
Tuloverolain 22 §:ssä tarkoitetun yleishyödyllisen yhteisön omistaman kiinteistön, joka on pääasiassa yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä, kiinteistöveroprosentti voidaan päättää edellä esitettyä alemmaksi. Jos kunnanvaltuusto on määrännyt erillisen yleishyödyllisen yhteisön veroprosentin, sitä sovelletaan yleishyödyllisessä käytössä olevan rakennuksen lisäksi myös rakennuksen maapohjaan. Verohallinto päättää, täyttyvätkö yleishyödyllisyyden kriteerit, kunta päättää tässäkin tapauksessa vain kiinteistöveroprosentista.
Seuraavassa taulukossa on lain mahdollistama kiinteistöveron vaihteluväli vuonna 2022 sekä Tuusulan kunnan 2021 veroprosentit:
|
Lain sallima
vaihteluväli |
Tuusulan
vero-% 2021 |
Yleinen kiinteistövero |
0,93–2,00 |
1,15 |
Vakituinen asuinrakennus |
0,41–2,00 |
0,48 |
Muu asuinrakennus |
0,93–2,00 |
1,35 |
Rakentamaton rakennuspaikka |
3,93–6,00 |
6,00 |
Yleishyödyllinen yhteisö |
0,00–1,55 |
0,65 |
Kunnan verotulojen lopulliseen toteumaan vaikuttavat keskeisesti ansiotulojen kehitys, väestön kasvu, kunnassa toimivien yritysten liiketoiminnan kehitys sekä valtion ja kuntien välisen jako-osuuden muutokset.
Kunta seuraa alueen kuntien verojen ja maksujen tasoa, tavoitteena on pitää Tuusulan verotus kilpailukyisenä niin nykyiselle kuin uusille asukkaille. Samalla kuitenkin kunnan tulee turvata riittävän vahva rahoituspohja tasapainoisen käyttötalouden varmistamiseksi sekä tulevien kasvu- ja palveluverkkoinvestointien rahoittamiseksi.
Päätös
Ehdotus hyväksyttiin.
Talousjohtaja Markku Vehmas selosti asiaa kokouksessa.