Valtuusto, kokous 8.11.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 148 Neljännesvuosikatsaus 2, tammi–syyskuu 2021

TUUDno-2021-2285

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Perustelut

Talousjohtaja selostaa kokouksessa neljännesvuosikatsausta ja sen valmistelun tilannetta.

Ehdotus

Esittelijä

Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Merkitään tiedoksi.

Päätös

Merkittiin tiedoksi.

Talousjohtaja Markku Vehmas selosti asiaa kokouksessa.

Valmistelija

Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Perustelut

Neljännesvuosikatsauksen tammi–syyskuu 2021 valmistelu on kesken, koska Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän tiedot eivät vielä ole kokonaisuudessaan olleet saatavilla. Neljännesvuosikatsaus valmistuu niin, että se voidaan käsitellä ja tehdä ehdotus valtuustolle kunnanhallituksen kokouksessa 1.11.2021. Tässä vaiheessa kunnanhallituksen tulisi päättää ottaa asia valtuuston kokouksen 8.11.2021 asialistalle.  

Ehdotus

Esittelijä

Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • ottaa asian valtuuston 8.11.2021 pidettävän kokouksen esityslistalle ja tehdä ehdotuksen valtuustolle kokouksessaan 1.11.2021.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Perustelut

Toimintaympäristö

Vuoden 2021 talousarvio perustuu kuntastrategian mukaisiin linjauksiin ja panostuksiin kuntalaisten hyvinvointiin, kunnan kasvuun sekä palveluiden ja palveluverkon kehittämiseen. Strategian mukaiset tavoitteet ovat konkretisoituneet vahvasti vuoden 2021 aikana; asuntorakentaminen on vilkasta, väestön määrä on kääntynyt nopeaan kasvuun ja mittavat investoinnit palveluverkkoon sekä uusien asuin- ja yritysalueiden infraan ovat käynnissä. Valmisteilla olevassa kuntastrategiassa vuosille 2021–2025 painopistealueina ovat kunnan ja kuntalaisten elinvoima, hyvinvointi sekä kestävä kehitys.

Eduskunta hyväksyi lait hyvinvointialueiden perustamisesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisen uudistamisesta. Lait tulevat voimaan porrastetusti, osa 1. heinäkuuta 2021 ja viimeiset vuoden 2023 alusta. Hyvinvointialueille siirtyvät sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen henkilöstö, omaisuus sekä sopimukset. 

Koronaepidemia vaikutti laajasti koko kunnan toimintaan tammi–syyskuussa. Valtioneuvosto ja aluehallintoviranomaiset määräsivät ja ohjeistivat kunnan palveluille laajoja rajoituksia ja muutoksia. Toimintaa vallinneissa poikkeusolosuhteissa koordinoitiin tiiviisti Keusoten kanssa. Kunnat palvelut ja toiminnot pystyttiin pitämään käynnissä ilman merkittäviä häiriöitä.

Talouden toteutuminen

Vuoden 2021 tulosennustetta on parannettu ja ennuste tilikauden tulokseksi on -2,2 milj. euroa (alkuperäinen talousarvio -7,0 milj. euroa). 

Kunnan verotulot toteutuivat kokonaisuutena 13,2 milj. euroa (9,5 %) edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa suurempina. 

  • Kunnallisverojen kasvu oli 9,2 milj. euroa (7,3 %). Verotulojen kasvua tuki hyvä palkkakehitys sekä parantunut työllisyys. Kunnallisveron jako-osuus nousi lokakuusta 2020 lähtien 61,79 %:sta 62,27 %:in, mikä osaltaan lisäsi kunnallisveron tilityksiä edellisvuoteen verrattuna.
  • Yhteisöverotulot kasvoivat alkuvuonna 3,3 milj. euroa (53,3 %). Syynä kasvuun oli yritysten parantunut taloustilanne sekä v.2020 lisäennakot, joita maksamalla yritykset pyrkivät välttämään jäännösveroja ja sille laskettavaa koron määrää.
  • Kiinteistöverot toteutuivat n. 0,7 milj. euroa edellisvuotta suurempina. Kiinteistöverotuksen osalta siirryttiin verotuksen joustavaan valmistumiseen vuonna 2020. Tämän takia kiinteistöveroja tilitettiin aiempaa aikaisemmin, mikä näkyy suuremapana kasvuna vertailussa edellisvuoteen nähden.
     

Koronaepidemian vaikutus kunnan alkuvuoden verotuloihin oli ennakoitua pienempi ja verotulot ovat kehittyneet kaikissa verotulolajeissa myönteisesti. Kesäkuun puolivuosiraportoinnin yhteydessä verotuloarvioon tehtiin 1 milj. euron lisäys. Verotulojen ennakoidaan jatkavan suotuisaa kehitystä myös loppuvuoden aikana ja niiden ennustetaan toteutuvan 4 milj. euroa muutettua talousarviota parempina. Koko vuoden verotuloarvioon esitetään 4 milj. euron lisäystä. 

Tammi–kesäkuun toimintatuotot kehittyivät kokonaisuutena suunnitellusti. Käyttöomaisuuden myyntivoittoja toteutui tarkastelukaudella 6,9 milj. euroa. Tontteja luovutettiin 11,9 milj. euron arvosta (myydyt ja vuokratut tontit yhteensä). Syyskuun kumulatiivinen toimintatuottojen toteutuma oli 70,9 % koko vuoden talousarvioon nähden. Koronaviruksen aiheuttamat muutokset toiminnassa heijastuivat sivistyksen toimialueella varhaiskasvatuksen, uimahallin, museoiden ja iltapäivätoiminnan maksutuottoihin. Vapaa-aikapalveluiden tuottojen kertymän ennustetaan jäävän noin 0,5 milj. euroa talousarvioita pienemmäksi. Vastaavasti kotikuntakorvausten nettovaikutus on noin 0,5 milj. euroa budjetoitua parempi. Kotikuntakorvausten nettotuotto on kuluvana vuonna +1,6 milj. euroa (v. 2020: +1,0 milj. euroa). 

Tammi–syyskuun toimintamenojen toteuma oli 74,6 % ja ne toteutuivat lähes budjetin mukaisina. Toimintamenojen kasvu oli 12,9 milj. euroa edellisvuoteen nähden. Kasvu tapahtui suurelta osin sosiaali- ja terveyspalveluissa, sillä Keusoten palveluiden ostot toteutuivat noin 8,5 milj. euroa edellisvuotta suurempina. Keusoten kustannukset nousivat koronaepidemian vaikutuksesta etenkin vastaanottopalveluissa sekä suun terveydenhuollossa. Tällä hetkellä näyttää, että valtio tulee korvaamaan pääosan kunnille ja kuntayhtymille aiheutuneista koronakustannuksista. Tuottojen menetyksiä ei korvata. Keusoten kuntaosuuden ylitysennuste on tällä hetkellä 4,0 milj. euroa, josta koronavaikutusten osuudeksi on arvioitu noin miljoona euroa.

Henkilöstökulujen kasvu on ennakoidulla uralla (toteuma 75,4 %). Luminen ja kylmä tammi–helmikuu lisäsi talvikunnossapidon sekä lämmityksen kustannuksia normitalveen nähden noin 0,4 milj. euroa, kasvun ja ympäristön toimialueella. Syyskuun ennusteessa on huomioitu toimintakuluihin 0,45 milj. euron varaus liittyen Kirkonkylän koulun purkukustannuksiin, ja mihin haetaan määrärahaa.

Toimintakate toteutui 75,7 % muutettuun talousarvioon nähden (toteuma v. 2020 73,7 %). Edellä esitetyissä luvuissa ei ole mukana Vesihuoltoliikelaitos.

Kunta sopeuttaa talouttaan vuonna 2021 budjettiin sisältyvällä säästö- ja tuottavuusohjelmalla, jonka mukainen vuoden 2021 säästötavoite on yhteensä 2,8 milj. euroa. Säästöohjelman mukaiset toimenpiteet etenevät valtaosin suunnitellusti. Kuitenkin vanhan kunnan virastotalon purkamisen lykkääntyminen, kunnan rakennusten ilmanvaihdon säästötoimien peruuntuminen, kirkonkylän koulukampuksen rakentamisen aloittamisen sekä HSL:ään kohdistuvien linjatarkastelujen lykkääntyminen aiheuttavat sen, että Kasvun ja ympäristön jää säästötavoitteesta noin 0,7–0,8 milj. euroa.

Kunnan tammi–syyskuun käyttöomaisuusinvestoinnit olivat 23,5 milj. euroa. Martta Wendelinin päiväkodin rakentamisesta kertyi alkuvuoden aikana kustannuksia 5,5 milj. euroa. Monion rakentaminen käynnistyi elokuussa (toteutuneet kustannukset 4,3 milj. euroa) ja Kirkonkylän sekä Riihikallion kouluhankkeiden suunnittelua jatkettiin. Kunnallistekniikan rakentaminen painottui Kellokosken keskusta-alueen vesihuollon sekä katujen rakentamiseen. Alkuvuonna rakennettiin myös Puustellinmetsän katuverkkoa. Kunnallistekniikan suunnittelussa pääpaino oli Häriskiven, Pellavamäen, Sulan ja Rykmentinpuiston työpaikka-alueiden sekä Hyrylän keskustan ja Rykmentinpuiston keskustan alueiden suunnittelussa. 

Kunnan korollisten lainojen määrä oli maaliskuun lopussa 143,0 milj. euroa, mikä on 5,8 milj. euroa enemmän vuoden 2020 syyskuun lainamäärään verrattuna. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä varauduttiin tuleviin investointeihin sekä korkoriskien pienentämiseen nostamalla pitkäaikaisia lainoja 30 milj. euroa. Pitkäaikaisten ja kiinteäkorkoisten lainojen osuus koko kunnan lainasalkusta oli 135,0 milj. euroa. Lyhytaikaisten lainojen keskikorko on -0,44 % ja pitkäaikaisten 0,82 %, korkokuluja toteutui 0,7 milj. euroa. Lainamäärän ennakoidaan asettuvan 158 milj. euroon vuoden lopun tilanteessa.


Vuositason ennuste

Vuonna 2021 koronaepidemian vaikutukset näkyvät kunnan toiminnassa ja taloudessa. Koronan talousvaikutuksia on edelleen vaikea arvioida; merkittävimmät taloudelliset vaikutukset liittyvät epidemian pitkittymisestä aiheutuviin taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin sekä keskuspankkien ja valtioiden tukitoimien jatkumiseen. Myönteistä kehitystä tukee Suomen talouden elpyminen, talouskasvun ennakoidaan jatkuvan vahvana loppuvuoden aikana. Vuoden 2021 tulosennustetta on parannettu ja ennuste tilikauden tulokseksi on -2,2 milj. euroa (alkuperäinen talousarvio -7,0 milj. euroa). Epidemian jatkumisen ja talouden toipumisen vaikutukset täsmentyvät edelleen loppuvuoden aikana.

Veroennusteen suurimmat epävarmuudet liittyvät koronaepidemian talous- ja työllisyysvaikutuksiin. Toisaalta koheneva taloustilanne heijastunee positiivisesti loppuvuoden verotulokertymään. 

Valtionosuuksien ennusteeseen tehdään 0,5 milj. euron korotus. Valtionosuudet toteutuivat 2,6 milj. euroa (10,0 %) edellisvuotta pienempinä. Valtion suoraan kunnille vuonna 2020 maksamat koronakorvaukset kasvattivat merkittävästi kuntien 2020 valtionosuuksia. Lisäksi vuonna 2020 verotulojen tilityksen viiveisiin liittyviä yhteisöveron menetystä kompensoitiin kunnille osana valtionosuutta. Kompensaatio tullaan vähentämään v. 2021 valtionosuudesta, mikä vaikuttaa v. 2020 ja v. 2021 vertailtavuuteen. Ennuste sisältää 0,485 milj. euron lisäyksen koskien opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuden korjausta. 
Toimintatuotoissa riskit liittyvät lähinnä tontinmyyntitulojen toteutumiseen. Näköpiirissä oleva talouden elpyminen sekä kehyskuntien vahvistunut asuntojen ja tonttien kysyntä sekä Rykmentinportin kaavan vahvistuminen tukevat kunnan tontinmyyntitavoitteiden saavuttamista. 

Toimintamenojen osalta keskeiset ylitysriskit ovat Keusotessa / yleishallinto ja johdon tuki. Keusoten ennuste koko kuntayhtymän koko toiminnan aiheuttamasta budjettiylityksestä vuodelle 2021 on 63,1 milj. euroa, josta koronaepidemiaan liittyvien kustannusten osuudeksi on arvioitu noin 37,9 milj. euroa. Kun otetaan huomioon arvio valtiolta saatavasta 30 milj. euron korona-avustuksesta, asettuisi budjettiylitys 33,1 milj. euroon. Tuusulan kuntaosuuden laskennallinen ylitysennuste on tällä hetkellä 12 milj. euroa, josta koronavaikutusten osuudeksi on arvioitu 7,4 milj. euroa. HUS:n osalta Tuusulan kuntalaskutuksen arvioidaan pysyvän alustavien ennusteiden mukaan talousarvion mukaisella tasolla. 

Keusoten palveluostoihin esitetään 2,0 milj. euron lisämäärärahaa. Esitetyn määrärahan korotuksen jälkeen Keusoten määräraha nousisi 122,9 milj. euroon (alkuperäinen talousarvio 118,9 milj. euroa).

Koronaepidemia aiheuttaa myös kuluvana vuonna HSL:n lipputuloihin merkittävän laskun.  Koronan jatkumiseen ja heikkoon lipputulokertymään on varauduttu talousarviossa HSL:n 3,8 milj. euron kuntaosuudella. Valtion koronatukien ansiosta Tuusulan ennustetta ja määrärahaa esitetään alennettavan 1,1 milj. eurolla 2,7 milj. euroon.

Esitetyt määrärahamuutokset on ilmenevät liitteestä "Syyskuun neljännesvuosikatsaus 2021" kohdasta "Määrärahamuutokset."
 

Ehdotus

Esittelijä

Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • merkitä tiedoksi neljännesvuosikatsauksen 1.1.–30.9.2021
  • ehdottaa valtuustolle, että


VALTUUSTO päättää

  • muuttaa vuoden 2021 talousarviota hyväksymällä liitteestä ilmenevät määrärahamuutokset.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Ehdotus

Valtuusto päättää

  • muuttaa vuoden 2021 talousarviota hyväksymällä liitteestä ilmenevät määrärahamuutokset.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.


Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS

Valitusoikeus ja valituksen perusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun muutettu päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Valitusviranomainen
Päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella Helsingin hallinto-oikeudelta.
Valitusviranomaisen yhteystiedot
Helsingin hallinto-oikeus
Radanrakentajantie 5
00520 Helsinki
Puhelin 029 56 42000
Faksi 029 56 42079
sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi

Huom! Uusi osoite 27.12.2021 alkaen on Sörnäistenkatu 1, 00580 Helsinki

Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti
Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. 

MRL 188 §:n 3 momentin mukaan kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon samaan aikaan, kun päätöksen katsotaan kuntalain 140 §:n mukaisesti tulleen kunnan jäsenen tietoon.

Muista kuin em. päätöksistä asianosaisen katsotaan saaneen tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi yleiseen tietoverkkoon, ei lueta määräaikaan.

Valituksen muoto ja sisältö 
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

1) päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
3) vaatimusten perustelut;
4) mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:

  • valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  • selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
     

Valitusasiakirjojen toimittaminen
Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaisille ennen valitusajan päättymistä. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.
Asiakirjat toimitetaan viranomaisen asiointiosoitteeseen lähettäjän omalla vastuulla. Tämä voidaan tehdä myös postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Lisätietoja
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) 2 §:n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua, joka on hallinto-oikeudessa 260 euroa. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua. Maksua ei myöskään peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi.