Valtuusto, kokous 12.12.2022

Perustelut

Taustaa
Valtuusto hyväksyi 13.12.2021 Tuusulan kunnan kasvun ja talouden hallintaohjelman päivitetyin laskelmin ja linjauksin vuosille 2022 - 2031. Kasvun ja talouden hallintaohjelman tavoitteena on määrittää tiukka, mutta realistinen talouden suunnittelukehys kunnan kestävän kasvun turvaamiseksi. 

Kunnan tulee varautua toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Pitkän aikavälin talouden mallintamisella ja suunnittelulla voidaan arvioida kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin kestävyyttä. Mallinnuksen avulla voidaan myös tarkastella toimintatulojen ja -menojen sekä investointien ja rahoituksen vaikutuksia kunnan talouteen. Skenaariotarkastelun avulla pyritään hahmottamaan kunnan talouden herkkyyttä valituille muuttujille.  

Tuusulan strategian toteuttamisen tulee tapahtua taloudellisesti kestävästi. Kunnan pitkän tähtäimen taloudenpidon keskeisenä tavoitteena on kunnan verotulopohjan vahvistaminen ja käyttötalouden tulojen kasvattaminen edistämällä asuin- ja työpaikkatonttien sekä vajaakäyttöisten tonttien myyntiä. Kasvavassa Tuusulassa niin asukkaat kuin yrityksetkin menestyvät ja voivat hyvin, samalla kunnan veropohja vahvistuu. Menokehitys pidetään tulojen kasvua hitaampana optimoimalla uudistettavaa palveluverkkoa, sopeuttamalla henkilöstömäärää ja -rakennetta kysynnän mukaiseksi sekä kehittämällä sujuvampia ja tehokkaampia palveluprosesseja kuntalaisille.

Kasvun ja talouden hallintaohjelmassa on arvioitu kunnan investointeja vuosille 2023 – 2032 sekä investointien talousvaikutuksia. Kunnan palveluiden järjestämissuunnitelman mukaiset investoinnit kouluihin ja päiväkoteihin sekä uusien asuin- ja yritysalueiden infraan jatkuvat mittavina. Suunniteltujen investointien toteutuminen johtaa kunnan velkamäärän merkittävään kasvuun seuraavan muutaman vuoden aikana. Ohjelman avulla tavoitellaan kunnan tulorahoituksen vahvistamista, velkaantumisen hidastamista sekä myöhemmässä vaiheessa lainakannan vähentämistä palveluverkon uudistamisen jälkeen.

Kasvun ja talouden hallintaohjelman skenaariolaskelmat on päivitetty vuosille 2023 - 2032. Perusskenaarion lisäksi on rakennettu neljä vaihtoehtoista skenaariota kunnan talouden kehityksestä.

Keskeiset johtopäätökset

Tehdyn skenaariotarkastelun perusteella:

1. Kunnalla on hyvät edellytykset kehittää kunnan elinvoimaa ja vahvistaa veropohjaa edistämällä kuntastrategian mukaisesti asuin- ja työpaikkatonttien kaavoitusta ja myyntiä sekä pitämällä huolta keskeisistä veto- ja pitovoimatekijöistä. 
2. Kunta saavuttaa palveluverkon uudistamisella merkittäviä käyttötaloushyötyjä 
3. Kunnan on tärkeätä vapauttaa pääomia ja saavuttaa käyttötaloussäästöjä luopumalla vajaakäyttöisistä kiinteistöistä 
4. Kunnan käyttötaloutta hallitaan mitoittamalla henkilöstön määrä palveluiden kysynnän mukaiselle tasolle sekä parantamalla jatkuvasti toiminnan tuottavuutta 
5. Investointiohjelman myötä kasvava lainamäärä pystytään pitämään hallittavalla tasolla (enintään 350 M€) sekä kääntämään lainamäärä laskuun vuosina 2026 – 2027.  Lainamäärän kasvun hidastaminen edellyttää, että kunta priorisoi kaikkein välttämättömimpien ja tuottavimpien investointien toteuttamista.

Kunnan enimmäislainamääräksi oli määritelty vuosien 2019-2021 linjauksissa 320 milj. euroa. Enimmäislainamäärän nostoa 350 milj. euroon puoltaa voimakkaan inflaation myötä nousseet investointikustannukset sekä toisaalta myös nousevan palkkakehityksen myötä vahvistunut verotulopohja.

Skenaariotarkastelu
Kasvun ja talouden hallintaohjelmassa on tehty skenaariotarkastelua kunnan pitkän aikavälin talouden kehityksestä. Skenaarioiden rakentamisessa on keskitetty kunnan talouden kannalta keskeisten rakenteiden ja osa-alueiden talousvaikutusten arviointiin;

• merkittävien yritys- ja asuinalueiden vaatimiin investointeihin sekä tonttimaan myyntivoittojen ja sopimuskorvausten kehitykseen
• palveluverkon uudistamisen sekä vajaakäytössä olevien kiinteistöjen myyntien talousvaikutuksiin
• henkilöstömenojen kehitykseen
• toiminnan ja prosessien kehittämiseen 
• infra- ja palveluverkkoinvestointeihin
• kunnan taloudellisen aseman ja velkaantumisen kehitykseen sekä investointien ja velkaantumisen käyttötalousvaikutuksiin.

Ohjelmassa on myös arvioitu kunnan verotulojen kehitystä; vuodet perustuvat 2023 - 2025 Kuntaliiton veroennustekehikkoon kuitenkin siten, että Kuntaliiton ennustetta on täsmennetty seuraavasti:

• Kunnallisveron arvioinnissa on käytetty Tuusulan oman väestöennusteen mukaisia väestön kasvuja. Vuoden 2023 lopun asukasluvuksi on arvioitu 40 400 ja vuoden 2024 asukasluvuksi 40 745, jonka jälkeen väestön kasvu jatkuisi kuntastrategian mukaisella kasvu-uralla 0,75 % /vuosi.
• Vuoden 2023 epävarmojen talousnäkymien vuoksi Tuusulan arvioitua kunnallisverokertymää on leikattu kertaluonteisesti vuoden 2023 osalta 2 % ja yhteisöverokertymää 20 %, Kuntaliiton ennusteeseen nähden.
• Kiinteistöveron kasvuna on käytetty vuosina 2024 - 2025 2,0 % / vuosi. 
   

Vuodesta 2026 alkaen kunnallisverokertymän kasvuna on käytetty 2 %, kiinteistöverojen 3% ja yhteisöverojen 5 %.

Perusskenaarion mukaan kunnan käyttötalous pysyisi tarkastelujaksolla pääosin niukasti ylijäämäisenä.  Kunnan tulorahoitus vahvistuu väestön sekä yritystoiminnan kasvun myötä. Menokasvua tasapainottavat erityisesti palveluverkon uudistamisella saavutettavat säästöt opetuksessa ja varhaiskasvatuksessa, kiinteistöjen ylläpidossa sekä väistötiloissa. Vajaakäyttöisten kiinteistöjen myynneillä kevennetään kunnan lainataakkaa ja vähennetään ylläpitokustannuksia. Henkilöstön määrää sopeutetaan oppilas- ja lapsimäärien ja ennusteiden kehityksen mukaisesti.

Perusskenaarion mukaiset investointitarpeet ovat huomattavan suuret, ja esitettyjen investointien toteutuminen johtaa kunnan velkamäärän merkittävään kasvuun. Kunnan velkamäärä nousisi perusskenaariossa enimmillään yli 360 milj. euron vuonna 2027, jonka jälkeen velka kääntyisi lievään laskuun investointien vähentyessä. Kunnan velkamäärä olisi perusskenaarion mukaan vuonna 2032 noin 346 milj. euroa. Laskelmien ennustetarkkuus heikkenee ajan myötä, varsinkin 2020-luvun jälkipuoliskosta lähtien.

Talouden kehityksen ja riskien arvioinnin tueksi on laadittu vaihtoehtoskenaariot 1., 2. 3. ja 4.  

• Vaihtoehtoskenaariossa 1. arvioidaan kunnan käyttötalouden ja velkaantumisen kehitystä tilanteessa, jossa kunnan toimintamenojen kehitys olisi 1 %-yksikköä/vuosi nopeampaa Tässä skenaariossa kunnan velkamäärä päätyisi vuonna 2032 noin 366 milj. euroon. 
• Vaihtoehtoskenaariossa 2. verotulot jäisivät kunnallisveron osalta 2 %-yksikköä perusuran alapuolelle vuosina 2023-2024 sekä yhteisöveron osalta 15 % vuonna 2023 ja 10 %-yksikköä alle perusuran. Tässä vaihtoehdossa kunnan velan määrä nousisi alkuun hieman perusskenaariota nopeammin, päätyen vuonna 2032 noin 352 milj. euroon, 6 milj. euroa yli perusskenaarion.  
• Vaihtoehtoskenaarion 3. lähtökohtana on, että kunnan investointimenot olisivat 20 milj. euroa suuremmat kuin perusuraan nähden. Vaihtoehdon mukainen kunnan lainamäärä olisi vuonna 2032 noin 372 milj. euroa. 
• Vaihtoehtoskenaariossa 4. kunnan verotulojen kasvu olisi vuodesta 2024 lähtien kaikissa verolajeissa 1 %-yksikköä/v perusuraa paremmalla tasolla. Tässä vaihtoehdossa lainamäärä sulaisi hieman perusuraa nopeammin, päätyen 336 milj. euroon vuonna 2032.
   

Sote-uudistus ja hyvinvointialueiden perustaminen aiheuttavat edelleen epävarmuutta kunnan talouden suunnitteluun. Lopulliset siirtymälaskelmat talousvaikutuksineen täsmentyvät vuoden 2023 loppupuolella. Vaikka sote-menojen kustannuspaineet poistuvat kuntien vastuulta, talouden tasapainottamiskeinot ovat jatkossa nykyistä rajallisemmat.

Linjaukset ja talouden tasapainotustoimenpiteet

Menestyminen kunnan pitkäjänteisessä taloudenpidossa edellyttää kunnalta vahvaa otetta strategian toteuttamisessa; jäntevää etenemistä yritys- ja asuinalueiden kaavoituksessa, elinvoiman kehittämisessä sekä maankäytössä, harkittuja investointeja infraan ja palveluverkkoon sekä toimenpiteitä, joilla saavutetaan uudistuvan palveluverkon mahdollistama säästöpotentiaali. Päämääränä on turvata kunnan kestävä kasvu ja hallita velan kasvua, välttää kunnan ajautuminen palveluiden karsimisella tapahtuvaan talouden tasapainottamiseen sekä ehkäistä tarvetta veroasteen kiristämiselle.

Kunnan tulee tulevien vuosien aikana jatkuvasti arvioida talouden kestokykyä ja lainamäärän kehitystä. 

• Kunta keskittyy edistämään investointeja ja ratkaisuja, jotka lisäävät kunnan elinvoimaa, mutta samalla rasittavat mahdollisimman vähän kunnan käyttötaloutta ja tasetta, kuten
  • Tiiviimmän yhdyskuntarakenteen edistäminen
  • Kokonaisvaltainen puistoalueiden ja leikkipaikkojen kehittäminen, kevyemmät toteutukset ja ratkaisut ylläpitoon
  • Edullisemmat ratkaisut rakennusten ja alueiden ylläpidolle
  • Haetaan mahdolllisimman kustannustehokkaita ratkaisuja infra-rakentamisen toteuttamiseen
  • Uudet ratkaisut yksityisten toimijoiden kanssa
• Tarvittaessa investointeja lykätään, supistetaan tai jätetään kokonaan toteuttamatta
  • Koulut ja päiväkodit toteutetaan, muiden osalta olla valmiita karsimaan. 

Kasvun ja talouden hallintaohjelman mukaisen kestävän talouden toteuttamisen tueksi esitetään päätettäväksi seuraavia linjauksia, jotka ovat pääosin yhteneviä valtuuston 13.12.2021 hyväksymän päätöksen kanssa. 

Yritysalueet

• Kunta edistää ensisijaisesti ja kiireellisinä etenkin Focuksen kaavoittamista, rakentamisen suunnittelua sekä muita yritystonttien myyntiin saattamista ja tulevaa rakentamista edistäviä toimenpiteitä.
• Tonttien myynnissä painotetaan työllisyys- ja talousvaikutuksia sekä toimijoiden kykyä työpaikkatonttien rakentamiseen Tuusulan kunnan tavoittelemalla aikataululla.
• Linjaus: Focuksen tontit saadaan myyntiin vuosina 2026-2027. Yritystonttien myyntitulot 2023 - 2032, yhteensä vähintään 79 milj. euroa

Asuinalueet

• Kunta edistää Hyrylän, Jokelan ja Kellokosken keskustojen kehittämistä sekä etenkin Rykmentinpuiston, Lahelanpellon, Häriskiven, Puistokylän, Mattilan sekä Halkivahan asuinalueiden kaavoitusta, suunnittelua ja asuntotonttien, myyntiä ja tulevaa rakentamista.
• Asuinalueet profiloidaan siten, että tukevat kunnan ja ko. alueiden pitovoiman ja vetovoiman vahvistamista, asuntopoliittinen ohjelma sekä talousvaikutukset huomioon ottaen.
• Suunnittelun tavoitteena ovat monimuotoinen asuminen, hyvät lähipalvelut, yhdyskuntarakenteen tiivistäminen sekä joukkoliikenteen parempi saavutettavuus ja liikkumisen mahdollisuuksien monipuolinen hyödyntäminen.
• Linjaus: asuintonttien myyntitulot 2022 - 2031 yhteensä 89 milj. euroa,

​​​​​Palveluverkon kehittäminen

• Optimoidaan kunnan palveluverkon kokonaisuus, palveluverkkosuunnitelman mukaisesti.
• Linjaus: jatketaan palveluverkkosuunnitelman toteuttamista siten, että Etelä-Tuusulan uuden varhaiskasvatus- ja kouluverkon (Martta Wendelinin päiväkodin sekä Kirkonkylän, Riihikallion, Rykmentinpuiston ja Lahelan koulut) käytön, ylläpidon ja väistötilojen säästöt nousevat vaiheittain vuoden 2025 1 milj. eurosta noin 5 milj. euroon/v. vuodesta 2028 lähtien.

Vajaakäyttöisten kiinteistöjen kehittäminen ja myynti

• Luovutaan vajaakäyttöisistä kiinteistöistä mahdollisimman nopeasti.  Linjaus; jatketaan valtuuston 8.6.2020 hyväksymän päätöksen mukaisesti vajaakäyttöisten kiinteistöjen kehittämis- ja realisointisuunnitelman edistämistä ja toimeenpanoa. Vuosien 2023-2032 myyntitulot yhteensä noin 30 milj. euroa.

Palveluprosessien kehittäminen

• Kunnan palveluita sujuvoitetaan, tehostetaan ja digitalisoidaan. Tuotteiden, palveluiden ja prosessien suorituskykyä tarkastellaan ja parannetaan jatkuvasti.
• Linjaus; kehitettävistä palveluprosesseista tavoiteltu tuottavuushyöty nousee asteittain 0,15 milj. eurosta 0,3 milj. euron/vuosi

Henkilöstö

• Kunta seuraa erityisesti lasten ja oppilaiden määrän kehitystä sekä muita palveluiden kysynnän muutoksia. 
• Linjaus: Kunta reagoi kysynnän muutoksiin ja sopeuttaa henkilöstön määrä ja rakennetta palveluiden kysynnän mukaan. Suunnittelun lähtökohtana henkilöstömenojen 3 % kasvu / vuosi vuosina 2023 - 2024, 2025-2027 2 % / v ja vuodet 2028-2032 1 % / v.

Talouden linjaukset
-    Kunnan lainakannan tavoitetaso 2023 – 2022 enintään 350 milj. euroa ja 2032 alle 300 milj. euroa.
-    Kunnan vuosikatteen tavoitetaso vuosina 2023 - 2032 on keskimäärin 30 milj. euroa/vuosi.