Valtuusto, kokous 12.12.2022

§ 170 Talousarvio 2023 ja taloussuunnitelma 2023-2027

TUUDno-2022-1303

Aikaisempi käsittely

Konsernijaosto, 31.10.2022

Valmistelija

Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Perustelut

Tuusulan kunnan talouden suunnittelun lähtökohtana ovat kuntastrategiassa kunnan toiminnalle asetetut valtuustokauden päämäärät ja tavoitteet, talouden kehitysnäkymät, arvioitu väestön kehitys sekä muut toimintaympäristön olennaiset muutokset. Tuusulan kuntastrategian 2021 - 2025 strategiaperustan mukainen kolmas päämäärä kuuluu ”Tuusula kehittyy kestävästi”. Yhtenä keskeisenä strategiakauden tavoitteena on ”Kasvamme taloudellisesti kestävästi rakenteita ja toimintatapoja uudistaen”.

Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarviovuosi on suunnitelmakauden ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoitetaan, että miten rahoitustarve katetaan. 
Verotulojen, valtionosuuksien ja toimintatuottojen lähivuosien kehitys määrittää toiminnan kasvuvaran. Tavoitteena on pitää kunnan vuosikate ja tulorahoitus tasolla, joka mahdollistaa voimakkaassa kasvussa olevia investointien toteuttamisen ja hallitun velkaantumisen. Kunnan talouden arvioidaan tasapainottuvan ja velkaantumisen kääntyvän laskuun taloussuunnitelmakauden loppupuolella 2026 -2027, kun mittavan palveluverkon ja kunnallistekniikan investointiohjelman raskain vaihe on ohitettu.

Sote-uudistuksen talousvaikutukset

Sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen palveluostot poistuvat kuntien budjetista hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyessä 1.1.2023. Samalla kuntien verotuloja siirretään valtiolle hyvinvointialueiden toiminnan rahoittamiseksi. Sote-uudistuksen yhteydessä hyvinvointialueille siirtyvät nettokustannukset ovat arviolta 21,2 mrd. euroa. Ansiotuloveroja siirretään noin 13,1 mrd. euroa ja yhteisöveroja noin 0,82 mrd. euroa. Ansiotuloverotuksen muutokset toteutetaan nykyisen verojärjestelmän sisällä. Kaikkien kuntien kunnallisveroprosentteja alennetaan 12,64 % prosenttiyksiköllä ja valtion verotusta kiristetään vastaavasti. 
 
Lisäksi kuntien peruspalvelujen valtionosuutta leikataan 5,36 mrd. euroa ja veromenetysten kompensaatiota 1,94 mrd. euroa. Jos lopulliset siirtyvät kustannukset ovat nykyisissä laskelmissa oletettuja isommat, erotus vähennetään kuntien valtionosuudesta 2024 lähtien. Vuoden 2022 sote-kustannusten toteuma ratkaisee kuntien tulevan valtionosuuspohjan, koska mahdollinen puuttuva raha leikataan vuodesta 2024 alkaen kuntien valtionosuuksista. 

Tuusulan kunnan talous vuonna 2023
 
Kunnanvaltuuston on määrättävä vuoden 2023 tuloveroprosentiksi vuoden 2022 tuloveroprosentti vähennettynä uudistuksessa siirtyvällä kunnallisveron prosentilla (12,64 %). Näin ollen Tuusulan kunnan vuoden 2023 veroprosentti on 7,11 %. Sote-uudistuksen kuntien verotuloja leikkaava vaikutus ei näy vielä täysimääräisesti kunnallis- ja yhteisöverotuloissa vuonna 2023, kun osa aiempien vuosien kunnallis- ja yhteisöverotuloista tilitetään vuodelle 2023 vanhojen kunnallisveroprosenttien ja yhteisöverotulojen jako-osuuksien mukaisesti.

Vuonna 2023 Tuusulan talouden ylijäämä näyttäisi muodostuvan poikkeuksellisen hyväksi, koska kunnallis- ja yhteisöverotuloja kertyy aikaisemmilta vuosilta vanhojen kunnallis- ja yhteisöverotulojen jako-osuuksien mukaisesti.

Vuonna 2023 kunnalle ennustetaan kertyvän verotuloja 7,11 kunnallisveroprosentilla ja nykyisillä kiinteistöveroprosenteilla yhteensä 106,8 milj. euroa. Verolajikohtaiset arviot perustuvat Kuntaliiton verotulojen ennustekehikkoon 26.9.2022 kuitenkin siten, että ennustetta on täsmennetty seuraavasti:

  • Kunnallisveron arvioinnissa on käytetty Tuusulan oman väestöennusteen mukaisia väestön kasvuja. Vuoden 2023 epävarmojen talousnäkymien vuoksi arvioitua kunnallisverokertymää on kuitenkin leikattu kertaluonteisesti  vuoden 2023 osalta 2 % sekä yhteisöverokertymää 20 %.
  • ­Kiinteistöveron kasvuna on käytetty vuosina 2024 - 2025 2,0 %/vuosi tulevaan uudisrakentamiseen perustuen. 
     

Tuusulan kunnan vuoden 2023 valtionosuuksien arvioidaan olevan 24,4 milj. euroa, vähennystä 12,1 milj. euroa talousarvioon 2022 nähden. Vuoden 2023 valtionosuuksien arvio perustuu valtiovarainministeriön lokakuun ennakkotietoon. Tuusulan valtionosuuksiin on vuosille 2024 -2027 arvioitu 2 %:n vuotuinen kasvu, kuitenkin niin, että Tuusulan vuoden 2024 valtionosuuteen on arvioitu 2,0 milj. euron kertaluonteinen vähennys. Tällä vähennyksellä kunnan taloussuunnitelmassa on varauduttu siihen, että hyvinvointialueille siirtyvien sote- ja pelastustoimen kulut ovat todennäköisesti ylittymässä selvästi vuoden 2022 talousarvioista. Tämä tarkoittaa, että kuntien verotuloja on siirtymässä hyvinvointialueille aiemmin arvioitua enemmän.

Tuusulan vuoden 2023 taloutta tukevat parina viime vuonna vallinnut hyvä työllisyyden ja ansiotulojen kehitys sekä vilkas asuntorakentaminen ja muuttovoitto. Asuin- ja työpaikkatonttien kaupan ennustetaan säilyvän edelleen hyvällä tasolla. Käyttöomaisuuden myyntivoittojen ennakoidaan asettuvan 10,2 milj. euroon (2022 ennuste 10,2 milj. euroa). Vuodenvaihteen tonttikauppojen ajoittuminen voi vaikuttaa merkittävästi myyntitulojen jakautumiseen vuosille 2022 ja 2023. 

Ukrainan sota heijastuu kerrannaisvaikutuksineen voimakkaasti kunnan 2023 talouteen. Energian hinnan nousu aiheuttaa kunnan budjettiin 1,7 milj. euron menolisäyksen. Kunta pyrki eri toimenpiteillä saavuttamaan vuoden 2023 aikana 0,5 milj. euron säästöt energiakustannuksiin. Säästöistä huolimatta kunnan energialaskun arvioidaan nousevan 6,9 milj. euroon.  Korkea inflaatio lisää kustannuspaineita myös muilla osa-alueilla, kuten ruoka- ja kuljetuspalveluissa.  HSL:n kuntaosuuden arvioidaan nousevan 4,2 milj. euroon (lisäys 0,6 milj. euroa).

Keusoten ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen palveluostojen poistuessa talousarviosta kunnan nettomenot asettuvat 98,6 milj. euroon, supistuen vuoden 2022 tilinpäätösennusteeseen verrattuna lähes 47 prosenttia (130,0 milj. euroa). Kunnan henkilöstömenot kasvavat tilikauden 2022 ennusteeseen nähden 1,7 milj. euroa (2,0 %). Vuoden 2023 talousarvion vuosikate on 31,2 milj. euroa ja tilikausi päätyy 11,1 milj. euron ylijäämäiseen tulokseen
 
Kunnan ja liikelaitoksen yhteenlasketut ulkoiset investointimenot ovat 88,1 milj. euroa. Toiminnan ja investointien rahavirta on 53,0 milj. euroa negatiivinen. Investointien tulorahoitusprosentti on talousarviossa noin 38 %. Suurimmat investointimenot kohdistuvat talonrakennukseen (47,1 milj. euroa) ja kunnallistekniikkaan (24,6 milj. euroa).
 
Lainamäärän kasvuksi arvioidaan 52 milj. euroa. Asukaskohtainen lainamäärä nousee lähes 6 000 euroon. Mittavan investointiohjelman vuoksi lainamäärä on enimmillään nousemassa vuosina 2026-2027 yli 350 milj. euroon. Tavoitteena on kääntää taloussuunnitelmakauden lopulla kunnan lainamäärä laskuun. Lainamäärän kasvua hillitään erityisesti huolehtimalla toimenpiteistä kunnan elinvoiman ja verotulopohjan vahvistamiseksi sekä pitämällä toimintamenojen kasvu maltillisena ja myymällä kunnan ydintoimintoihin kuulumatonta, vajaakäytössä olevaa omaisuutta.

Ukrainan sota, energiapula, korkea inflaatio ja nousevat korot aiheuttavat merkittäviä riskejä kunnan talouteen vuonna 2023.  Lisäksi sote-menojen nopea kasvu vuonna 2022 sekä tulevien vuosien valtionosuuksiin liittyvä epävarmuus lisää kunnan tulevien vuosien talousriskejä.

Ehdotus

Esittelijä

Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Konsernijaosto päättää

  • merkitä asian tiedoksi.

Päätös

Konsernijaosto päätti

  • merkitä asian tiedoksi.
Kunnanhallitus, 31.10.2022

Valmistelija

Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Perustelut

Tuusulan kunnan talouden suunnittelun lähtökohtana ovat kuntastrategiassa kunnan toiminnalle asetetut valtuustokauden päämäärät ja tavoitteet, talouden kehitysnäkymät, arvioitu väestön kehitys sekä muut toimintaympäristön olennaiset muutokset. Tuusulan kuntastrategian 2021 - 2025 strategiaperustan mukainen kolmas päämäärä kuuluu ”Tuusula kehittyy kestävästi”. Yhtenä keskeisenä strategiakauden tavoitteena on ”Kasvamme taloudellisesti kestävästi rakenteita ja toimintatapoja uudistaen”.

Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarviovuosi on suunnitelmakauden ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoitetaan, että miten rahoitustarve katetaan. 
Verotulojen, valtionosuuksien ja toimintatuottojen lähivuosien kehitys määrittää toiminnan kasvuvaran. Tavoitteena on pitää kunnan vuosikate ja tulorahoitus tasolla, joka mahdollistaa voimakkaassa kasvussa olevia investointien toteuttamisen ja hallitun velkaantumisen. Kunnan talouden arvioidaan tasapainottuvan ja velkaantumisen kääntyvän laskuun taloussuunnitelmakauden loppupuolella 2026 -2027, kun mittavan palveluverkon ja kunnallistekniikan investointiohjelman raskain vaihe on ohitettu.

Sote-uudistuksen talousvaikutukset

Sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen palveluostot poistuvat kuntien budjetista hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyessä 1.1.2023. Samalla kuntien verotuloja siirretään valtiolle hyvinvointialueiden toiminnan rahoittamiseksi. Sote-uudistuksen yhteydessä hyvinvointialueille siirtyvät nettokustannukset ovat arviolta 21,2 mrd. euroa. Ansiotuloveroja siirretään noin 13,1 mrd. euroa ja yhteisöveroja noin 0,82 mrd. euroa. Ansiotuloverotuksen muutokset toteutetaan nykyisen verojärjestelmän sisällä. Kaikkien kuntien kunnallisveroprosentteja alennetaan 12,64 % prosenttiyksiköllä ja valtion verotusta kiristetään vastaavasti. 
 
Lisäksi kuntien peruspalvelujen valtionosuutta leikataan 5,36 mrd. euroa ja veromenetysten kompensaatiota 1,94 mrd. euroa. Jos lopulliset siirtyvät kustannukset ovat nykyisissä laskelmissa oletettuja isommat, erotus vähennetään kuntien valtionosuudesta 2024 lähtien. Vuoden 2022 sote-kustannusten toteuma ratkaisee kuntien tulevan valtionosuuspohjan, koska mahdollinen puuttuva raha leikataan vuodesta 2024 alkaen kuntien valtionosuuksista. 

Tuusulan kunnan talous vuonna 2023
 
Kunnanvaltuuston on määrättävä vuoden 2023 tuloveroprosentiksi vuoden 2022 tuloveroprosentti vähennettynä uudistuksessa siirtyvällä kunnallisveron prosentilla (12,64 %). Näin ollen Tuusulan kunnan vuoden 2023 veroprosentti on 7,11 %.  Sote-uudistuksen kuntien verotuloja leikkaava vaikutus ei näy vielä täysimääräisesti kunnallis- ja yhteisöverotuloissa vuonna 2023, kun osa aiempien vuosien kunnallis- ja yhteisöverotuloista tilitetään vuodelle 2023 vanhojen kunnallisveroprosenttien ja yhteisöverotulojen jako-osuuksien mukaisesti.

Vuonna 2023 Tuusulan talouden ylijäämä näyttäisi muodostuvan poikkeuksellisen hyväksi, koska kunnallis- ja yhteisöverotuloja kertyy aikaisemmilta vuosilta vanhojen kunnallis- ja yhteisöverotulojen jako-osuuksien mukaisesti.

Vuonna 2023 kunnalle ennustetaan kertyvän verotuloja 7,11 kunnallisveroprosentilla ja nykyisillä kiinteistöveroprosenteilla yhteensä 106,8 milj. euroa. Verolajikohtaiset arviot perustuvat Kuntaliiton verotulojen ennustekehikkoon 26.9.2022 kuitenkin siten, että ennustetta on täsmennetty seuraavasti:

  • Kunnallisveron arvioinnissa on käytetty Tuusulan oman väestöennusteen mukaisia väestön kasvuja. Vuoden 2023 epävarmojen talousnäkymien vuoksi arvioitua kunnallisverokertymää on kuitenkin leikattu kertaluonteisesti  vuoden 2023 osalta 2 % sekä yhteisöverokertymää 20 %.
  • ­Kiinteistöveron kasvuna on käytetty vuosina 2024 - 2025 2,0 %/vuosi tulevaan uudisrakentamiseen perustuen. 
     

Tuusulan kunnan vuoden 2023 valtionosuuksien arvioidaan olevan 24,4 milj. euroa, vähennystä 12,1 milj. euroa talousarvioon 2022 nähden. Vuoden 2023 valtionosuuksien arvio perustuu valtiovarainministeriön lokakuun ennakkotietoon. Tuusulan valtionosuuksiin on vuosille 2024 -2027 arvioitu 2 %:n vuotuinen kasvu, kuitenkin niin, että Tuusulan vuoden 2024 valtionosuuteen on arvioitu 2,0 milj. euron kertaluonteinen vähennys. Tällä vähennyksellä kunnan taloussuunnitelmassa on varauduttu siihen, että hyvinvointialueille siirtyvien sote- ja pelastustoimen kulut ovat todennäköisesti ylittymässä selvästi vuoden 2022 talousarvioista. Tämä tarkoittaa, että kuntien verotuloja on siirtymässä hyvinvointialueille aiemmin arvioitua enemmän.

Tuusulan vuoden 2023 taloutta tukevat parina viime vuonna vallinnut hyvä työllisyyden ja ansiotulojen kehitys sekä vilkas asuntorakentaminen ja muuttovoitto. Asuin- ja työpaikkatonttien kaupan ennustetaan säilyvän edelleen hyvällä tasolla.  Käyttöomaisuuden myyntivoittojen ennakoidaan asettuvan 10,2 milj. euroon (2022 ennuste 10,2 milj. euroa). Vuodenvaihteen tonttikauppojen ajoittuminen voi vaikuttaa merkittävästi myyntitulojen jakautumiseen vuosille 2022 ja 2023. 

Ukrainan sota heijastuu kerrannaisvaikutuksineen voimakkaasti kunnan 2023 talouteen. Energian hinnan nousu aiheuttaa kunnan budjettiin 1,7 milj. euron menolisäyksen. Kunta pyrki eri toimenpiteillä saavuttamaan vuoden 2023 aikana 0,5 milj. euron säästöt energiakustannuksiin. Säästöistä huolimatta kunnan energialaskun arvioidaan nousevan 6,9 milj. euroon.  Korkea inflaatio lisää kustannuspaineita myös muilla osa-alueilla, kuten ruoka- ja kuljetuspalveluissa.  HSL:n kuntaosuuden arvioidaan nousevan 4,2 milj. euroon (lisäys 0,6 milj. euroa).

Keusoten ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen palveluostojen poistuessa talousarviosta kunnan nettomenot asettuvat 98,6 milj. euroon, supistuen vuoden 2022 tilinpäätösennusteeseen verrattuna lähes 47 prosenttia (130,0 milj. euroa). Kunnan henkilöstömenot kasvavat tilikauden 2022 ennusteeseen nähden 1,7 milj. euroa (2,0 %). Vuoden 2023 talousarvion vuosikate on 31,2 milj. euroa ja tilikausi päätyy 11,1 milj. euron ylijäämäiseen tulokseen
 
Kunnan ja liikelaitoksen yhteenlasketut ulkoiset investointimenot ovat 88,1 milj. euroa. Toiminnan ja investointien rahavirta on 53,0 milj. euroa negatiivinen. Investointien tulorahoitusprosentti on talousarviossa noin 38 %. Suurimmat investointimenot kohdistuvat talonrakennukseen (47,1 milj. euroa) ja kunnallistekniikkaan (24,6 milj. euroa).
 
Lainamäärän kasvuksi arvioidaan 52 milj. euroa. Asukaskohtainen lainamäärä nousee lähes 6 000 euroon. Mittavan investointiohjelman vuoksi lainamäärä on enimmillään nousemassa vuosina 2026-2027 yli 350 milj. euroon. Tavoitteena on kääntää taloussuunnitelmakauden lopulla kunnan lainamäärä laskuun. Lainamäärän kasvua hillitään erityisesti huolehtimalla toimenpiteistä kunnan elinvoiman ja verotulopohjan vahvistamiseksi sekä pitämällä toimintamenojen kasvu maltillisena ja myymällä kunnan ydintoimintoihin kuulumatonta, vajaakäytössä olevaa omaisuutta.

Ukrainan sota, energiapula, korkea inflaatio ja nousevat korot aiheuttavat merkittäviä riskejä kunnan talouteen vuonna 2023.  Lisäksi sote-menojen nopea kasvu vuonna 2022 sekä tulevien vuosien valtionosuuksiin liittyvä epävarmuus lisää kunnan tulevien vuosien talousriskejä.

 

Ehdotus

Esittelijä

Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • ­    tehdä valtuustolle ehdotuksen vuoden 2023 talousarvioksi sekä vuosien 2023 – 2027 taloussuunnitelmaksi.

Päätös

Kunnanhallitus päätti

  • jättää asian pöydälle
  • tehdä ehdotuksen valtuustolle vuoden 2023 talousarvioksi ja vuosien 2023 - 2027 taloussuunnitelmaksi kokouksessa 21.11.2022.
Kunnanhallitus, 21.11.2022

Ehdotus

Esittelijä

Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • ­    tehdä valtuustolle ehdotuksen vuoden 2023 talousarvioksi sekä vuosien 2023 – 2027 taloussuunnitelmaksi.

Päätös

Kunnanhallitus päätti ehdottaa valtuustolle,​ että

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä muutetun ehdotuksen vuoden 2023 talousarvioksi sekä vuosien 2023 – 2027 taloussuunnitelmaksi.

 

Talousjohtaja Markku Vehmas, kansliapäällikkö Virpi Sailas, sivistysjohtaja Tiina Simons ja henkilöstöjohtaja Satu Kuivasto selostivat asiaa kokouksessa.

Kokouksessa pidettiin tauko klo 18.45 - 18.50.

 

Kokouskäsittely

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun, hän muutti pohjaehdotustaan siten, että Keski-Uudenmaan Teatterin tukeen lisätään 20.000 euroa ja sen päälle vuokratuki.

Keskustelun jatkuessa Outi Huusko teki seuraavan muutosesityksen:
"Esitys koulukyydin myöntämisestä molemmista kodeista, mikäli oppilas asuu kahden eri huoltajan kanssa Tuusulan kunnan alueella eri osoitteissa kokonaiset vuoroviikot (ma-pe) ja maksuttoman kuljetuksen myöntämisen ehdot täyttyvät lapsen molemmista osoitteista. Esitän, että talousarvioon varataan 50 000 euroa vuodelle 2023 näiden lasten koulukyytien järjestämistä varten."
Esitys raukesi kannattamattomana.

Ari Nyman teki seuraavat esitykset

  • sivulle 54 riskiympyrään lisätään "Nuorten syrjäytyminen ja päihteiden käyttö" Kati Lepojärven kannattamana
    • kunnanhallitus hyväksyi lisäyksen yksimielisesti
  • kouluruokailuuun lisätään 10 senttiä/annos
    • raukesi kannattamattomana
  • teknisen isännöinnöitsijän viran kelpoisuusvaatimuksiin lisätään esim. tekninen tutkinto
    • raukesi kannattamattomana.

 

Lisäksi Ari Nyman esitti Ari Koposen kannattamana, että Monioon hankittavan konserttiflyygelin hankintaan varataan 100.000 euroa 150.000 euron sijaan.

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosesitys asia on ratkaistava äänestämällä. Kunnanhallitus hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotuksen hyväksymistä äänestävät "jaa" ja ne, jotka Nymanin muutosestystä "ei".

Suoritetussa äänestyksessä 

  • jaa-äänen antoivat Kim Kiuru, Ulla Rosenqvist, Kalle Ikkelä, Outi Huusko, Lilli Salmi, Margita Winqvist, Riitta Sedig, Kati Lepojärvi, Karita Mäensivu
  • ei-äänen antoivat Ari Koponen, Jari Immonen, Ari Nyman, Raimo Stenvall.

 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 9 jaa-ääntä ja 4 ei-ääntä. Puheenjohtaja totesi pohjaehdotuksen tulleen kunnanhallituksen päätökseksi.

Keskustelun jatkussa Kati Lepojärvi teki Tuusulan Puolesta -ryhmän seuraavan muutosesitykset:

Sivu 27:
"Taulukko Tuusulan väestönkasvun kehityksestä noin 20 menneen vuoden aikana on ollut aina mukana talousarviokirjassa, tärkeää historiatietoa. Vuoden 2022 Ta-kirjasta se puuttui, silloin jo siitä huomautettiin."
Päätettiin yksimielisesti lisätä ko. taulukko talousarviokirjaan.

Sivu 46:
"Kampuksissa toimivat ikääntyville tarkoitetut tilat: ikääntyneet käyttävät tiloja päiväsaikaan, jolloin koululla on aktiiviaika. Kellokosken Kellotupa ja Mäntymäki säilytetään ikääntyneiden käytössä. Meillä ei ole käytännössä muita vastaavia tiloja."

Kati Lepojärvi ja Raimo Stenvall kannattivat Kellotuvan ja Mäntymäen säilyttämistä ikääntyneiden käytössä.

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosesitys asia on ratkaistava äänestämällä. Kunnanhallitus hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne jotka kannattavat pohjaehdotuksen hyväksymistä ja ne, jotka Tuusulan puolesta -ryhmän muutosesitystä "ei".

Suoritetussa äänestyksessä

  • jaa-äänen antoivat Jari Immonen, Kalle Ikkelä, Ari Koponen, Ulla Rosenqvist, Outi Huusko, Lilli Salmi, Riitta Sedig, Karita Mäensivu, Kim Kiuru
  • ei-äänen antoivat Margita Winqvist, Kati Lepojärvi, Ari Nyman, Raimo Stenvall.

 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 9 jaa-ääntä ja 4 ei-ääntä. Puheenjohtaja totesi pohjaehdotuksen tulleen kunnanhallituksen päätökseksi.

Sivu 51:
"Hankinnat ja viranhaltijapäätökset julkaistaan kunnan julkiseen tietoverkkoon."
Esitys raukesi kannattamattomana.

Sivu 113:
"Tehdään 1HTV:n, arviolta 45000€, lisäys nuoriso-ohjaajaresurssiin Hyrylän alueelle jo 2023 alusta alkaen.
Etsitään nuorisolle Hyrylän alueelta korvaavia kokoontumistiloja siitä lähtien, kun Ostarin tilat poistuvat käytöstä sen purun jälkeen.
Esitys raukesi kannattamattomana.

Sivu 130:
"Selvitystä kameravalvonnan toteuttamisesta vaarallisille kouluteille jatketaan.
Lahelan alueen liikenneturvallisuuspilottiohjelman ensimmäinen vaihe toteutetaan yhteistyössä yhdyskuntatekniikan ja osallisuustiimin kesken osallistaen Liikenneturvan, yhdistykset ja kuntalaiset. Sen puitteissa toteutetaan nykyisen viranhaltijasuunnitelman mukaan kameravalvonta Lahelantielle."
Esitys raukesi kannattamattomana.
Kati Lepojärvi ilmoitti eriävän mielipiteen.

Ehdotus

Valtuusto päättää

  • hyväksyä vuoden 2023 talousarvion sekä vuosien 2023–2027 taloussuunnitelman.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin edellä mainituin muutoksin.

Johanna Sipiläinen ilmoitti päätöksestä eriävän mielipiteensä.

Sanna Kervinen, Lauri Untamo ja Laura Åvall ilmoittivat päätöksestä seuraavan eriävän mielipiteensä:
"Tuusulan valtuusto päättää vuoden 2023 talousarviosta hyvin poikkeuksellisessa tilanteessa. 

Energian korkea hinta, inflaatio ja korkojen kasvu tuovat Tuusulan talouden ennustettavuuteen vaikeuksia. Myös hyvinvointialueiden tuleva rahoitus tuo osaltaan epävarmuutta kuntien valtionapuihin. Tulopuolelle epävarmuutta tuo mm. yleisen taloustilanteen vaikutus työllisyyteen. Pankkien ekonimistit ennustavat seuraaville vuosille kasvun pysähtymistä, jopa taantumaa. Hyväksytty talousarvio pohjautuu väestönkasvuun, jonka toteutuminen ennakoidusta poikkeavalla tavalla heikentää myös talouden ennustettavuutta.

Tuusulan talousarvioon 2023 sisältyy em. seikoista johtuvia suuria riskejä. Valtuuston olisi pitänyt lisätä  talousarviopäätökseen kirjaus, joka olisi velvoittanut kunnanhallituksen valmistelemaan valtuustolle esityksen nyt hyväksytyn talousarvion 2023 muuttamiseksi, mikäli yksikin seuraavista indikaattoreista toteutuu tai on ennustettavissa toteutua (talousarvioennusteet osavuosikatsauksissa).

Nämä indikaattorit ovat:
- Kunnan lyhytaikaisten lainojen korkojen kasvu 3 %:iin.
- Verotulojen kertymän jääminen alle 106,5 miljoonaa euroa.
- Valtionosuuksien jääminen alle 24,5 miljoonaa euroa.
- Kunnan toimintamenojen 165 miljoonan euron ylittäminen, ilman liikelaitosta."

Ari Nyman poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana ja hänen tilalleen tuli Keskustan valtuustoryhmän 1. varavaltuutettu Matti Alanko.

Kokouksessa pidettiin tauko tämän asian käsittelyn aikana klo 18 - 19.

Kokouskäsittely

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun Anu Åberg esitti, että päätökseen liitetään seuraava toimenpidealoite:
"Flyygelin hankinta ei ole ihan yksoikoinen juttu. Yksi iso määrittävä tekijä on hinta. Uusien flyygeleiden hinta vaihtelee 65.000 - 182.000€ välissä. Kalliimpiakin toki löytyy. Tällä hetkellä johtavia konserttiflyygeleiden valmistajia ovat Bösendorfer, Steinway ja Yamaha. Uusi flyygeli on käytännössä ikuinen, jos sitä ylläpidetään ja huolletaan asianmukaisesti. Esimerkkinä Pianokeskuksessa myytävä vuonna 1946 valmistettu Steinway & Sons konserttiflyygeli hintaan 69.000€ jossa takuuta 5 vuotta. https://www.pianokeskus.fi/tuote/steinway-sons-d-274/ Ymmärrän, että jos halutaan pitää ammattikonsertteja ja houkutella ammattipianisteja niin flyygelin tulee olla hyvä. Herää kuitenkin muutama kysymys, joihin haluaisin vastattavan: 1) onko tarkoitus pitää kamariorkesterin kanssa konsertteja? Eli 15 henkeä ja enemmän? Silloin täyspitkä flyygeli on perusteltu. 2) Onko tila minkä kokoinen; riittäisikö siihen 220cm pitkä täyspitkän +270cm sijaan? 3) miten ollaan ajateltu flyygeli yksilö valita? Sillä jos riittää 220cm pitkä flyygeli täyspitkän sijaan voidaan tehdä merkittäviä säästöjä. Musiikkopistolla on ymmärtääkseni täyspitkä flyygeli. Onko Musiikkiopistolta kysytty olisiko heille toimivampi tilaan lyhyempi 220cm flyygeli, jolloin täyspitkä vapautuisi Monion käyttöön. Täyspitkien flyygeleiden uudelleenmyynti on lievästi haasteellista korkean hinnan vuoksi. Onko tarkasteltu eri tahoja, jotka saattaisivat olla luopumassa flyygelistään? Kuten aiemmin todettiin, jos flyygeli on asianmukaisesti pidetty on se pitkään edelleen hyvä käytettynäkin. Nyt kun taloutta ja kiertotaloutta mietitään niin onko flyygelin pakko olla uusi? Eikö se osoittaisi vastuullisuutta, kun edes yritettäisiin tehdä taloudellisesti järkeviä ostoksia? Tutkittaisiin tämäkin mahdollisuus. Jos päädymme valitsemaan uuden flyygelin ehdotan, että siihen nimetään asiantuntija valitsemaan yksilön. Sellainen henkilö esimerkiksi kuin Sibelius Akatemian ent. professori Matti Raekallio. Asiantuntija lähetettäisiin valitsemaan yksilö, jotta saisimme suurimman hyödyn tekemästämme investoinnista."
Esitys raukesi kannattamattomana.

Keskustelun jatkuessa Lauri Untamo esitti Sanna Kervisen ja Laura Åvallin kannattamana seuraavan lisäysesityksen:
"Valtuusto asettaa talouden seurannalle ja vakauttamiselle indikaattorit mahdollisten talouteen negatiivisesti vaikuttavien tilanteiden varalle. Mikäli yksikin seuraavista indikaattoreista toteutuu tai on ennustettavissa toteutua (talousarvioennusteet osavuosikatsauksissa), on kunnanhallitus velvollinen välittömästi valmistelemaan valtuustolle esityksen nyt hyväksytyn talousarvion 2023 muuttamiseksi. Nämä indikaattorit ovat: - Kunnan lyhytaikaisten lainojen korkojen kasvu 3 %:iin. - Verotulojen kertymän jääminen alle 106,5 miljoonaa euroa. - Valtionosuuksien jääminen alle 24,5 miljoonaa euroa. - Kunnan toimintamenojen 165 miljoonan euron ylittäminen, ilman liikelaitosta."

Puheenjohtaja totesi, että koska on tehty kannatettu lisäysesitys, asia on ratkaistava äänestämällä. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne jotka kannattavat pohjaehdotuksen hyväksymistä äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Untamon lisäysesitystä äänestävät "ei".

Suoritetussa äänestyksessä

  • jaa-äänen antoivat Kim Kiuru, Pasi Huuhtanen, Anna Yltävä, Mika Mäki-Kuhna, Henri Savolainen, Jari Immonen, Kalle Ikkelä, Aarno Järvinen, Ilmari Sjöblom, Ari Koponen, Marianna Simo, Annika Lappalainen, Päivö Kuusisto, Hanna Catani, Topi Korpinen, Johanna Sipiläinen, Tuija Reinikainen, Kirsti Ruislehto, Risto Rämö, Emmi Sirniö, Jukka Ahlgren, Jari Räsänen, Lilli Salmi, Mika Timonen, Ruut Sjöblom, Jari Anttalainen, Jussi Salonen, Karita Mäensivu, Janne Mellin, Daniel Levander, Elisa Laitila, Liisa Palvas, Aila Koivunen, Janne Hermunen, Arto Lindberg
  • ei-äänen antoivat Matti Alanko, Sanna Kervinen, Anu Åberg, Ulla Rosenqvist, Mila Lehtonen, Monica Avellan, Eeva-Liisa Nieminen, Kati Lepojärvi, Lauri Untamo, Laura Åvall, Margita Winqvist, Antti Kaikkonen, Mira Lehtinen, Mirka Kovalainen, Laura Nyholm, Raimo Stenvall.

 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 35 jaa-ääntä ja 16 ei-ääntä. Puheenjohtaja totesi, että pohjaehdotus on tullut valtuuston päätökseksi.

Johanna Sipiläinen esitti Jari Räsäsen kannattamana seuraavan muutosesityksen:
"Muutosesitys flyygelin hinnan puolittamiselle max. 75000 euroon. Monioon ajatellun flyygelin hankinnassa täytyy hetkeksi pysähtyä miettimään, eli ottaa aikalisää.Rahaa käytetään investointeihin valtavat määrät tällä hetkellä. Epävarmuustekijöitä on paljon, kuten tuleva sote- muutos, kustannusten nousu, ym. Täytyy muistaa ettei kalliin flyygelin pelkkä virittäminen riitä, vaan se vaatii huoltoa säilyttääkseen soitettavuuden ja arvon. Flyygeleitä voi vuokrata useilta toimijoilta tai ostaa esimerkiksi uudenveroisiksi kunnostettuna. Esitämmekin, että puolitamme flyygelin hankintahinnan maksimissaan 75000 euroon."

Puheenjohtaja totesi, että koska on tehty kannatettu muutosesitys, asia on ratkaistava äänestämällä. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne jotka kannattavat pohjaehdotuksen hyväksymistä äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Sipiläisen muutosesitystä äänestävät "ei".

Suoritetussa äänestyksessä

  • jaa-äänen antoivat Pasi Huuhtanen, Kim Kiuru, Jussi Salonen, Päivö Kuusisto, Lauri Untamo, Annika Lappalainen, Topi Korpinen, Margita Winqvist, Anu Åberg, Anna Yltävä, Kalle Ikkelä, Aarno Järvinen, Marianna Simo, Laura Åvall, Janne Mellin, Ulla Rosenqvist, Kirsti Ruislehto, Daniel Levander, Liisa Palvas, Mika Mäki-Kuhna, Aila Koivunen, Mila Lehtonen, Kati Lepojärvi, Hanna Catani, Monica Avellan, Lilli Salmi, Risto Rämö, Mirka Kovalainen, Antti Kaikkonen, Tuija Reinikainen, Elisa Laitila, Karita Mäensivu, Jari Anttalainen, Sanna Kervinen, Emmi Sirniö, Ruut Sjöblom, Ilmari Sjöblom, Arto Lindberg
  • ei-äänen antoivat Henri Savolainen, Eeva-Liisa Nieminen, Jukka Ahlgren, Jari Räsänen, Jari Immonen, Mika Timonen, Johanna Sipiläinen, Janne Hermunen, Laura Nyholm, Ari Koponen, Matti Alanko, Mira Lehtinen, Raimo Stenvall

 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 38 jaa-ääntä ja 13 ei-ääntä. Puheenjohtaja totesi pohjaehdotuksen tulleen valtuuston päätökseksi.

Annika Lappalainen teki Marianna Simon, Mira Lehtisen, Hanna Catanin, Kati Lepojärven ja Eeva-Liisa Niemisen kannattamana seuraavan muutosesityksen:
"Esitän määrärahalisäystä 50 000 € kasvatuksen ja sivistyksen toimialalle koulukuljetusmäärärahoihin kahdessa kodissa asuvien lasten koulukuljetusten järjestämiseen samoilla periaatteilla kun vuonna 2021 ja 2022. Koulukuljetusopas määritteli kuljettamisen toteuttamisen ehdot seuraavasti: "Mikäli oppilas asuu kahden eri huoltajan kanssa Tuusulan kunnan alueella eri osoitteissa kokonaiset vuoroviikot maanantaista perjantaihin ja maksuttoman kuljetuksen myöntämisen ehdot täyttyvät lapsen molemmista osoitteesta, oppilaalle järjestetään koulukuljetus molemmista kodeista. Jos kuljetuksen myöntämisen ehdot eivät täyty oppilaan virallisesta asuinosoitteesta, ei kuljetusta järjestetä toisen huoltajan luota, vaikka kuljetusehdot täyttyisivätkin siitä osoitteesta."
Valtuusto hyväksyi muutosesityksen yksimielisesti.

Elisa Laitila teki Mira Lehtisen, Hanna Catanin, Kati Lepojärven, Margita Winqvistin, Laura Nyholmin, Eeva-Liisa Niemisen, Tuija Reinikaisen ja Johanna Sipiläisen kannattamana seuraavan muutosesityksen:
"Määrärahalisäys 2.5.5 Vapaa-aika, 50 000€ määrärahalisäys nuorisotyölle."

Valtuusto hyväksyi esityksen yksimielisesti ja asia valmistellaan helmikuun valtuustoon päätettäväksi.

Tiedoksi

toimialueet

Liitteet

Talousarvio 2023 ja taloussuunnitelma 2023-2027, valtuuston 12.12.2022 päätöksen mukainen, valt 12.12.2022.pdf (pdf, 6595 kt)
Kuuntele Talousarvio 2023 ja taloussuunnitelma 2023-2027, valtuuston 12.12.2022 päätöksen mukainen, valt 12.12.2022.pdf