Valtuusto, kokous 11.5.2020

Perustelut

Antti Kaikkonen esitti seuraavan Keskustan ja RKP:n valtuutettujen aloitteen:

"Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Tuusulan kunta ottaa tavoitteeksi puolittaa ulkomailta tuotavien raaka-aineiden kulutuksen kuntakonsernissa vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteen tukemiseksi valmistellaan kattava suunnitelma ja ohjeistus.
 
15 suurinta rahtilaivaa tuottavat enemmän rikki- ja typpioksidipäästöjä sekä nokea kuin kaikki maailman autot yhteensä. Ilmansaasteet, ilmastonmuutos ja sen seuraukset ovat merkittävimpiä uhkia ihmisten hyvinvoinnille ja ympäristölle. Liikennesektori on ylivoimaisesti suurin yksittäinen hiilidioksidipäästöjen tuottaja niin suomessa kuin globaalilla tasolla. Esimerkiksi EU-28 maissa liikenteen päästöt tuottavat 27% kaikesta CO2 päästöistä ja päästöt ovat tavoitteista huolimatta kasvussa kaikilla liikenteen sektoreilla. Sektorin sisällä maantieliikenteen osuus on edelleen suurin, kasvavin on puolestaan lentoliikenteen osuus. (EEA, 2018) Muita merkittäviä päästölähteitä ovat mm. rahtilaivaliikenne, joka tuottaa paitsi CO2 päästöjä, mutta myös muita ilmansaasteita kuten rikki ja typpioksidipäästöjä. Myös rahtilaivaliikenteen osuus on ennusteiden mukaan kasvava, eikä kuljetusmuotoa juurikaan ole tarkasteltu ilmastonmuutoskeskustelussa (Trimmer & Godar, 2019).  
 
Näitä suurimpia liikenteen päästölähteitä voidaan hillitä tehokkaimmin vähentämällä ulkomailta tuotavien tuotteiden määrää ja vastaavasti suosimalla mahdollisimman lähellä tuotettuja tuotteita jolloin kuljetusmatkat jäävät lyhyiksi. Helpommin tämä ilmastovastuun kantaminen onnistuu, kun kuntamme edistää voimallisesti ja konkreettisesti hankintojen kautta liikenteeseen liittyvien päästöjen vähentämistä. Ulkomaisista tuotteista ei tarvitse luopua kokonaan, mutta niiden merkittävä vähentäminen on mahdollista. Kotimaisia raaka-aineita suosimalla päästövaikutukset pienenevät, ja samalla vaikutamme kotimaiseen työllisyyteen, eettisiin tuotantotapoihin, ympäristön monimuotoisuuteen ja terveellisyyteen. Suomessa tuotantoeläinten hyvinvointi ja hyvä terveystilanne mahdollistaa antibioottien vähäisen käytön. Näin mikrobilääkeresistenssitilanne on kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellisen hyvä. (LUKE). Kotimaisessa ruoantuotannossa esimerkiksi torjunta-ainejäämät ovat merkittävästi tuontiruokaa pienemmällä tasolla Eurooppalaiseenkin verrattuna ja niiden peltokäyttö on Euroopan pienimpiä. Lannoitteiden raskasmetallipitoisuuden on Euroopan tiukimmin säädeltyjä. Erityisesti kannattaa välttää kaukomaiden tuotteita kuten riisiä ja soijaa, sillä niiden tuotannossa käytetään paljon torjunta-aineita, jotka ovat meillä kiellettyjä vaarallisten ympäristövaikutusten tai esimerkiksi syöpäriskin vuoksi. Soija ja riisi ovat myös yleisimpiä geenimuunneltuja kasveja."

Perustelut

Sivistyksen toimialueen vastaus aloitteeseen: 

Valtuutettujen esittämät toimenpiteet on jo tehty Tuusulan kunnan Ruokapalveluissa. Tuusulan kunnan Ruokapalveluiden käyttämien elintarvikkeiden kotimaisuusaste on korkea, yli 85 %. Liha ja lihavalmisteet ovat 100 % suomalaista alkuperää samoin kuin maitotaloustuotteet ja peruna.  Ulkomaalaiset tuotteet ovat pääosin sellaisia, joita Suomessa ei kasvateta tai niitä ei saada riittäviä määriä esim. tonnikala, seiti, riisi, maissi, kotimaiset hedelmät ja vihannekset talvella sekä erilaiset mausteet. Tuotteiden korkealla kotimaisuusasteella Ruokapalvelut pyrkii lisäämään suomalaista työllisyyttä, taloudellista hyvinvointia, huoltovarmuutta, tuoteturvallisuutta ja –jäljitettävyyttä.  

Ruokatuotteen ja ruokapalveluiden toiminnan vastuullisuus on yksi keskeisimpiä ruokapalveluiden strategisia painopisteitä. Ruokapalvelut on pitkäjänteisesti tehnyt toimenpiteitä vastuullisemman ruokatuotannon takaamiseksi. Ruokalistasuunnittelua ja tuotekehittelyä tehdään kotimaisten tuotteiden pohjalta. Kotimaisia raaka-aineita suositaan aina kun se on mahdollista. Esimerkiksi riisiä on tarjolla yhden kerran kuuden viikon ruokalistakierron aikana. Soijaa käytetään harkitusti, kyseessä on kasvisruokalistalla oleva resepti, joka kehitettiin Helsingin yliopiston ilmastokestävyys keittiössä -hankkeessa. Soija on saanut tässä hankkeessa hyväksynnän ilmastoystävällisenä raaka-aineena, jos soijaa käytetään korvaamaan lihatuotteita. Syksyllä 2020 uudistettavalta koulujen ruokalistalta löytyy jatkossa yhä vähemmän ulkomailta tuotavia tuotteita, esimerkiksi tonnikalaa tullaan korvaamaan kotimaisilla kalatuotteilla. 

Tuusulan kunnan Ruokapalveluyksikkö hankkii elintarvikkeet Sarastian kilpailuttamilta tavarantoimittajilta ja tuotteina käytetään pääasiassa kilpailutettuja sopimustuotteita. Hankintasopimuksen mukaan muita kuin sopimustuottajien tuotteita voidaan käyttää, mikäli vastaavanlaista tuotetta ei ole tarjolla sopimustuottajalla. Nyt käytössä oleva elintarvikkeiden hankintasopimus alkoi 1.8.2016 ja on voimassa toistaiseksi. 

Aloitteessa esitetään, että Tuusulan kunta edistäisi voimallisesti ja konkreettisesti hankintojen kautta liikenteeseen liittyvien päästöjen vähentämistä. Ulkomaisista tuotteista ei tarvitse luopua kokonaan, mutta niiden merkittävä vähentäminen on mahdollista. Hankintalain mukaan tuotetta ei voi hankkia sen alkuperämaan mukaan tai perustella hankintaa tuotantopaikan etäisyydellä käyttäjästä. Hankittavien tuotteiden suosiminen kaikissa muodoissaan on hankintalain vastaista.  

Nykyisistä elintarviketoimittajista tuusulalainen Mattilan viljatila, oittilainen härkäpaputuotteen toimittaja ja tuoreiden leipätuotteiden toimittaja, lahtelainen Sinuhe KY sekä heidän tuotteensa täyttävät ainakin useimmat lähiruoalle esitetyt kriteerit. Tuotteet ovat suomalaisia ja omistajatuottajat ovat tiedossa sekä tuotteen matka eri elinkaaren vaiheessa tilalta käyttäjäasiakkaalle pystytään osoittamaan. Logistiikka, hygieeninen laatu ja muut ostajan kannalta oleelliset vaatimukset ovat kunnossa. Lihan, teolliset tuotteet, kuivatavaran, kasvikset ja hedelmät toimittavat tuusulalainen Meira Nova. Meira Novan pakasteet toimittaa tuusulalainen Finnfrost Oy. Varsinaista tuusulalaista lähiruokaa edustaa Rusutjärvellä sijaitsevan Mattilan viljatilan viljelemästä vehnäriisistä valmistettu puuro, mikä on tarjolla koulupuolen lounaslistalla. Lounaan kasvisruoassa käytetään raaka-aineena kotimaista fermentoitua luomu härkäpapua neljä kertaa kuuden viikon aikana. Fermentoitu luomu härkäpaputuote tulee Oitista. 

Ruokapalveluissa on tahtotila tehdä yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa. Syksyllä 2019 kutsuimme avoimella kutsulla tuusulalaisia tuottajia keskustelutilaisuuteen Rykmentinpuiston keskuskeittiölle. Tilaisuudessa oli tarkoitus kartoittaa lähituottajien tuotteiden saatavuutta, ja tuotteiden hyödyntämiseen vaadittavia resursseja. Keski-Uudenmaan maaseutuhallintopalvelut auttoivat kutsujen toimittamisessa paikallisille toimijoille. Tuusulalaisista toimijoista on ollut vaikeaa löytää tietoa, eikä yhteydenottoja yhteistyön aloittamiseksi Ruokapalveluiden kanssa ole tuottajien puolelta tullut. Keskustelutilaisuuteen ei osallistunut yhtäkään paikallista toimijaa. 

Luonnonvarakeskuksen (LUKE) mukaan tuotteiden teollisen jalostuksen energiankulutuksella ja kuljetusmatkoilla on vain vähäinen merkitys ruokatuotteiden ympäristövaikutuksiin. Ruoantuotannon suurin ympäristövaikutus syntyy maaperästä lannoitteiden käytön seurauksena tai suoraan eläimistä. Toisin sanoen ruoan logistiikkaan keskittymistä tärkeämpää olisi kiinnittää huomiota siihen mitä lautaselta löytyy. Kasvispohjaisia tuotteita tulisi suosia ja lihaa olisi vähennettävä.